Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2015

YHTEISTÖVERON ALENNUKSET ON PERUTTAVA

Yksi merkittävä syy Kreikan talousongelmiin on ollut verotulojen vähäisyys. Yrityksille annettiin verohelpotus verohelpotuksen perään eikä verottaja kovin tehokkaasti edes perinyt niitä veroja, jotka olisi pitänyt maksaa. Kun verotuloja ei ollut riittävästi, otettiin reippaasti lainaa ulkomailta. Kreikalle annettava tuki onkin oikeasti vain tukea Kreikkaa lainoittaneille pankeille.

Suomessa ollaan hyvää vauhtia menossa Kreikan tielle. Ennen Kataisen sikspäkkihallitusta yhteisövero oli Suomessa 26,5 prosenttia, nyt enää historiallisen pieni 20. Tämä on sama mikä oli Kreikassa vuosina 2011 ja 2012. Kreikka on nyttemmin ottanut opikseen ja palannut aikaisemmin käytössä olleeseen 26 prosenttiin. Kuudessa EU-maassa yhteisöveroprosentti on 30 tai enemmän. Johtopaikkaa pitää Malta 35 prosentilla ja toisena on Belgia 34 prosentilla. Myös isot Saksa ja Ranska kuuluvat kolmikymppisten sarjaan.

Yhteisöveron alennuksia on perusteltu halvan veron ansiosta aikaan saatavilla investoinneilla ja uusilla työpaikoilla. Tilastot kuitenkin osoittavat, että toiveet eivät ole toteutuneet. Lapissa oli tammikuun lopussa 14 430 työtöntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa 17,4 prosentin työttömyysastetta. Määrä on noin kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Suunta on siis huonompaan päin.

Toimitusjohtaja Joni Holmroos osoittaa Talouselämä-lehdessä (7/2015) omaan yritysjohtajan kokemukseensa perustuen, että alhainen yhteisövero ei houkuttele tekemään investointeja eikä lisäämään työpaikkoja. Hänen mukaansa matalalla verokannalla voi olla jopa käänteinen vaikutus. Matala yhteisövero kannustaa tekemään voittoa mahdollisimman paljon, jopa yrityksen tulevaisuuden kustannuksella.

On siis palattava aikaan ennen kokoomuksen sanelemaa hallituspolitiikkaa. Yhteisövero on palautettava vähintään samaan 26,5 prosenttiin, jossa oltiin ennen Kataisen kuuden puolueen hallitusta.

25.2.2015

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

Mainokset

OIKEAT SYYLLISET ON SAATAVA VASTUUSEEN

Äskettäin Helsingissä alkaneessa kahdeksanvuotiaan tytön murhaan liittyvässä oikeudenkäynnissä on syytteessä viisi lääkäriä, kaksi terveydenhoitajaa ja neljä sosiaalityöntekijää. Syyttäjän mukaan heidän olisi pitänyt reagoida tytön toistuviin mustelmiin ja muihin huonosta kohtelusta kertoviin oireisiin ja ilmiöihin ja siirtää tyttö turvallisempaan ympäristöön.

Vaikka oikeuteen haastetut työntekijät ovatkin syyllistyneet laiminlyönteihin, paljon suurempi vastuu tapahtumasta on poliitikoilla ja päätöksiä valmistelevilla korkeilla virkamiehillä. Kokoomuksen johdolla koko Suomessa ja myös Helsingin kaupungissa harjoitettu politiikka on johtanut sosiaalihuollon ja terveyspalveluiden jatkuvaan supistamiseen. Työntekijöillä on jatkuva kiire eikä asioihin ehditä perehtyä kunnolla. Työn raskauden vuoksi vaihtuvuus on suurta ja virkoja joudutaan täyttämään ilman tarpeellista koulutusta olevilla henkilöillä.

Valmisteilla olevat sote-muutokset uhkaavat huonontaa tilannetta entisestään. Täällä Lapissa Pohjois-Suomen valtavan suuri sote-alue merkitsee palveluiden siirtymistä yhä kauemmaksi asukkaista. Lisäksi tavoitteena olevat kustannussäästöt johtavat varmasti toimipaikkojen sulkemiseen ja työntekijöiden määrän vähentämiseen.

Vaadimmekin sote-sotkun pysäyttämistä ja myös kokoomuslaisten päätöksentekijöiden ja heidän tukijoidensa saattamista vastuuseen.

JULKISTA LIIKENNETTÄ ON KEHITETTÄVÄ

SKP:n Lapin piirin Kolarissa 31.1.2015 järjestämässä keskustelutilaisuudessa nousivat esiin huonot liikenneyhteydet. Juna Kolarista ei lähde edes joka päivä ja vuoden mittaan liikenteessä on viikkojenkin katkoksia. Linja-autoyhteyksiäkin on jatkuvasti vähennetty.

Kolariin tulevien ja Kolarista lähtevien junien aikataulut on suunniteltu etelän turisteja varten. Jos paikkakuntalainen haluaa käyttää junaa esimerkiksi Torniossa. Kemissä tai Oulussa asioidakseen, hän saapuu kaupunkiin myöhään illalla tai yöllä ja joutuu olemaan yötä tuttavissa tai hotellissa. Takaisin pääsee lähtemään varhain aamulla vasta toisen vieraalla paikkakunnalla nukutun yön jälkeen, jos juna sinä päivänä edes kulkee.

Keskustelutilaisuudessa vaadittiin olemassa olevan rautatien käyttämistä hyödyttämään paremmin paikallisia asukkaita. Kolarin, Pellon, Ylitornion ja muiden radan varren kuntien asukkaiden liikenneyhteyksiä on parannettava käynnistämällä kiskobussiliikenne Kolarin ja Oulun välille. Siitä olisi hyötyä myös Torniosta ja Kemistä Ouluun ja takaisin suuntautuvalle vilkkaammalle matkustamiselle. Kiskobusseja ajaa jo nyt etelämpänä monilla rataosilla. Sellaisia tarvitaan myös Lappiin, jossa pitkät etäisyydet tekevät kunnollisen julkisen liikenteen erityisen tärkeäksi.