NATO POIS POHJOLAN TAIVAALTA

Tällä ja ensi viikolla Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa harjoitellaan ilmasotaa yli sadan koneen voimin. Mukana on kuusi Nato-maata ja kolme muodollisesti Natoon kuulumatonta. Rovaniemen lentokenttä on yksi sotakoneiden tässä harjoituksessa käyttämä tukikohta.

Harjoituksen nimi on uhmailevasti Arktinen haaste (Arctic Challenge). Kenenkään ei varmaankaan tarvitse pitkään pohtia, kun tulee selväksi ketä Nato on haastamassa.

Suomi ei tietenkään voi vaikuttaa Naton uhitteluihin ja sotaretkiin. Suomen on kuitenkin ymmärrettävä pysyä pois jännitystä lietsovan ja eri puolilla maapalloa sotivan järjestön puuhista. SKP:n Lapin piiri vaatii isäntämaasopimuksen purkamista ja Nato-yhteistyön lopettamista.

27.5.2015

SKP:n Lapin piirin  vuosikokous

SOKLI: HAITAT JA KULUT SUOMEEN, VOITOT NORJAAN

Norjalainen yli 50 maassa toimiva Yara sai Soklin kaivosoikeudet vuonna 2007 osana ostamaansa Kemira Growhow Oy:tä Jyri Häkämiehen (kok.) ollessa valtionyhtiöistä vastaavana ministerinä. Hinta oli mitätön (200 miljoonaa) siihen nähden, että Soklin esiintymän arvoksi arvioidaan jopa 30 miljardia euroa.

Lähes ilmaiseksi saadut arvokkaan kaivoksen oikeudet eivät kuitenkaan riitä, vaan Yara on vaatimassa Suomen valtiolta uutta rahaa. Valtiolta (eli veronmaksajilta) luvassa ollut 200 miljoonaa Soklin rataan ei kelvannut Yaralle, koska se olisi joutunut laittamaan rataan saman verran omaakin rahaa. Vaikka rautatie olisi ympäristön ja alueen asukkaiden ja kansantaloudenkin kannalta selvästi parempi vaihtoehto, nyt valtio on peruskorjaamassa Soklin tietä, koska se tulee Yaralle halvemmaksi. Yara ja ministerit viis veisaavat erämaahan tulevasta 300 rekan päivittäisestä rallista.

Yaran suunnitelmiin kuuluu myös valtavien vesimäärien käsittely. Sotajoen laaksoon suunniteltu rikastushiekan käsittely- ja varastointiallas olisi laajuudeltaan 20 neliökilometriä. Käsittelyaltaan lisäksi tarvittava selkeytysallas olisi vieläkin suurempi. Myös fosfaatin yhteydessä maasta kaivettava uraani on ongelma ihmisille ja ympäristölle.

Talvivaaran kokemukset ovat opettaneet pelkäämään kaivosten yhteydessä käsiteltäviä suuria vesimääriä. Talvivaaran kokemukset näyttävät myös normaalin kapitalistisen järjestelmän toimintatavan: yritys saa pitää voitot, mutta ympäristön pilaamisesta ja konkursseista aiheutuvat kulut maksatetaan veronmaksajilla.

Ulkomaisen yhtiön hyväksi syydettävien verorahojen sijasta valtion on pidettävä huoli siitä, että kaivos toteutetaan aiheuttamatta haittaa asukkaille ja ympäristölle. Ellei tästä saada riittäviä takeita, lupaa kaivoksen avaamiselle ei saa antaa.