Nykyinen hallitus on osoittautunut kovasti asevarusteluun uskovaksi. Jo vuosi sitten hallitus päätti käyttää 1 300 miljoonaa euroa neljän suuren sotalaivan tilaamiseen. Tämän syksyn budjettiriihessä hallitus päätti varata 1 500 miljoonaa euroa rynnäkköhävittäjien oston käsirahaksi. Arvioiden mukaan hävittäjien oston loppulasku ja käyttökustannukset vaativat vuosien mittaan lisää 30 – 40 miljardia euroa.
Lokakuun lopulla julkistetussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa aseiden voimaan uskominen tulee uudelleen vahvistettua. Selonteon mukaan Suomi jatkaa tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä sotaharjoituksia Naton ja Nato-maiden – erityisesti Yhdysvaltojen – kanssa. Virallinenkin liittyminen Natoon on mahdollista koska hyvänsä. Selonteon mukaan jäsenyyskysymystä tarkastellaan reaaliajassa.
Lapissa Nato-yhteistyö on näkynyt useina suurina sotaharjoituksina. Myös Nato-maiden sotilaskoneiden lentäminen Suomen ilmatilassa ja näkyminen Rovaniemen lentokentällä on yhä tavallisempaa.
Suomen tiivis yhteistyö Venäjään avoimen vihamielisesti suhtautuvan Naton kanssa sekä Suomen osallistuminen Euroopan unionin päättämiin Venäjän vastaisiin pakotteisiin aiheuttaa luonnollisesti huolta Venäjällä. Kun Venäjä tarkastelee Suomea osana läntistä sotilasliitoa, seurauksena on jännityksen lisääntyminen Suomen lähialueella. Haittaa aiheutuu myös entisille asiallisille naapuruus- ja kauppasuhteille.
Suomen nykyinen linja on ristiriidassa eduskunnan vuonna 1992 hyväksymän Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisen valtiosopimuksen (asetus 63/1992) kanssa. Tässä suhteiden perusteet määrittävässä sopimuksessa sovitaan muun muassa, että Suomi ei salli aluettaan käytettävän hyökkäykseen Venäjää vastaan. Kenraali Jarmo Lindbergin vuonna 2014 allekirjoittamassa Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa luvataan kuitenkin, että Nato voi hyökätä naapurimaahan Suomen alueen kautta.
Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiri vaatii Suomen ja Naton sekä Nato-maiden kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomista ja sotilaallisen yhteistyön lopettamista. On palattava noudattamaan Suomen ja Venäjän välistä valtiosopimusta. Tämä on omiaan vähentämään jännitystä ja lisäämään vakautta Suomen lähialueilla. Suomen ja Venäjän suhteiden normalisoiminen on myönteistä myös taloudelle, kun Suomelle edulliset kauppasuhteet suuren naapurin kanssa saadaan palautettua.
11.11.2020
SKP:n Lapin piirin työvaliokunta
Lapin kommunistit 