Lisää valtion yhtiöitä

Veitsiluodon tehtaiden lopettamispäätös syntyi pörssiyhtiö Stora Ensolta kevyesti. Jos Veitsiluodon saarella olisi edelleen toiminut valtion omistama Veitsiluoto Oy, ei lopettamisesta varmastikaan olisi päätetty.

Veitsiluoto ei ole mikään yksittäistapaus. Noudatetun oikeistolaisen politiikan seurauksena suuri joukko valtion yhtiöitä on vuosien mittaan halvalla myyty pois. Uudet omistajat eivät Suomesta ja suomalaisista välitä.

Yksityistämisen sijasta onkin nyt ryhdyttävä kasvattamaan valtion omistusta. Veitsiluodon tehtaalta häviäviä työpaikkoja korvaamaan on perustettava vetytalouteen keskittyvä valtion yhtiö. Vetyä tehtäisiin Kemissä ja jakeluverkko rakennettaisiin Perämeren molemmin puolin vähintäänkin Kokkolasta Tornion ja Haaparannan kautta Ruotsin Uumajaan.

Valtion omistuksen ja työpaikkojen ohella vetytalouteen siirtyminen on hyödyllistä myös ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta. Ympäristöystävällisesti valmistetulla vedyllä voidaan korvata kasvihuonekaasuja synnyttäviä fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja Perämeren kaaren suurilla tehtailla.

28.4.2021

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

LIITTOJEN ON TAISTELTAVA TYÖNTEKIJÖIDEN PUOLESTA

Työnantajat ovat käynnistäneet kampanjan suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän romuttamiseksi. Viime syksynä Metsäteollisuus ilmoitti lopettavansa valtakunnallisten sopimusten tekemisen. Tämän vuoden helmikuussa UPM kertoi, että ei tee toimihenkilöille edes paikallisia sopimuksia vaan sopii työehdot yksilökohtaisesti. Nyt Teknologiateollisuus irtaantuu valtakunnallisista työehtosopimuksista. Samalla se perustaa erillisen sopimusyhdistyksen niille, arvatenkin pienille yrityksille, jotka haluavat sen neuvottelevan työehtosopimuksen. Tähtäimessä on selvästi se, että teknologiateollisuuden alalta katoaa yleissitova työehtosopimus, kun mikään tulevista sopimuksista ei ole riittävän laajasti alaa kattava.

Työehtosopimusjärjestelmän romuttuminen vaikuttaa moniin asioihin. Esimerkiksi minimipalkka koskee työsopimuslain mukaan vain aloja, joilla on valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus. Jos tällaista sopimusta ei ole, ei ole minimipalkkaakaan.

Työnantajat perustelevat päätöksiään halulla sopia palkoista ja muista työehdoista paikallisesti. Paikallinen sopiminen on kuitenkin ollut aina mahdollista, kunhan työehtosopimuksen minimivaatimuksia ei ole alitettu. Nyt tavoitteena ovat selvästi sellaiset paikalliset sopimukset, joilla alennetaan palkkoja ja huononnetaan muitakin työehtoja.

Ammattiyhdistysliikkeen on estettävä työehtojen heikentymiseen johtava sopimusjärjestelmän murentaminen. Kun nykyiset sopimukset syksyllä alkavat päättyä, ammattiyhdistysliikkeen on näytettävä joukkovoimalla, että se ei luovu aikoinaan taistellen saavutetuista sopimusoikeuksista.

Työnantajien toiminta asettaa haasteita myös hallitukselle. Suomeen on säädettävä yleinen minimipalkkalaki ja myös muuta työlainsäädäntöä on tiukennettava niin, että huononnuksista sopiminen paikallisesti ei ole mahdollista.

15.4.2021

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta