Hallitus tiedotti viikolla 6 uusista työllisyystoimista. Tiedotteen mukaan toimenpiteet vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla ja työllisiä tulee lisää 5 100.
Jo nämä luvut osoittavat, että kysymys ei oikeasti ole työllisyystoimista. Tiedotteessa mainittu julkisen talouden vahvistaminen tarkoittaa todellisuudessa leikkauksia työttömyysturvaan. Hallitus olettaa, että työttömyysturvan ehtojen kiristäminen synnyttää uusia työpaikkoja. Näinhän ei käytännössä tapahdu. Työttömyys vähenee vain, kun luodaan oikeasti uusia työpaikkoja.
Hallituksen mukaan työllisyys lisääntyy myös siten, että opiskelijoita patistetaan ansiotyöhön. Tärkeämpää olisi turvata opiskelun edellytyksiä parantamalla opintotukea.
Hallituksen niin sanotuista työllisyystoimista puuttuu kokonaan uusien työpaikkojen luominen. Näin siitä huolimatta, että muun muassa terveydenhuollossa, vanhusten hoivassa, oppilaitoksissa ja monissa muissa julkisissa palveluissa on jatkuva puute työntekijöistä. Palkkatukityöpaikkoja hallitus jopa vähentää.
Erityisesti työntekijöitä rankasti kuormittavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi pikaisesti siirtyä kuuden tunnin työaikaan ansioita alentamatta. Tällä tavalla luotaisiin runsaasti oikeita uusia työpaikkoja ja vähennettäisiin monien työntekijöiden ylenmääräistä fyysistä ja psyykkistä rasitusta.
Hallitukselta riittää miljardeja uusien hävittäjien ja ohjusten ostamiseen, mutta työttömyysturvan vähäisetkin parannukset rahoitetaan heikentämällä toisten työttömien toimeentuloturvaa. Esimerkiksi nyt, kun hallitus muuttaa ansiosidonnaisen päivärahan saamisen ehdon työtunneista euromääräiseksi, joidenkin lyhyitä keikkoja tehneiden mahdollisuudet saada työttömyysturvaa parantuvat, mutta monien pätkätöitä tekevien työttömyysturvaa leikataan.
22.2.2022
SKP:n Lapin piirin työvaliokunta