MITÄ ON TEHTY

SKP:n teltta Tornion markkinoilla 7.-9.10.2021

Teltalla puhuttiin politiikkaa monien markkinoilla kävijöiden kanssa.

Puolueen johdon vierailu Lapissa 1.-2.10.2021

Kemistä käsin osallistuttiin parempaa työaikaa vaativaan SKP:n webinaariin
Torniossa vaadittiin alueen raideliikenteen kehittämistä.
Kemissä aluksi 1.10. pientä iltapalaa tovereiden kanssa

Tiedonantajan myynti Kemissä 1.10.2021

Syyskuun Tiedonantajassa Yrjö Hakanen käsittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä niin sanotuille hyvinvointialueille. Artikkelissa Yrjö toteaa mm. seuraavaa:

Sote-palvelujen suurin ongelma on jo pitkään ollut riittämätön rahoitus. Koronapandemian aikana hoito- ja hoivavaje on kasvanut entisestään. Silti eduskunnan hyväksymän uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannuskehitystä. 

Valtiovarainministeriön laskelmissa korostetaan suurten yksiköiden, digitalisoinnin ja terveyden edistämisen tuomia säästöjä. Samalla laskelmissa sivuutetaan rahoituksen lähtötason riittämättömyys ja eikä oteta alkuunkaan tarpeeksi lukuun henkilöstövajeen poistamisen vaatimaa lisärahoitusta, vanhuspalvelujen tarpeiden kasvua, tietojärjestelmien uudistamisen laskuja jne. 

Uudistuksen rahoitusmalliin sisältyy leikkuri, joka mahdollistaa tarpeiden kasvua pienemmän rahoituksen lisäämisen. Sote-budjetin alimittaisuus estää myös nostamasta julkisten sote-palvelujen alhaista palkkatasoa. 

Uudistukselle esitetyt tavoitteet palvelujen parantamisesta, eriarvoisuuden vähentämisestä ja riittävästä henkilöstömitoituksesta eivät toteudu ilman useamman miljardin tasokorotusta rahoitukseen. Mitään sellaista ei sisälly myöskään Sanna Marinin hallituksen budjettiesitykseen, jossa soten hoito- ja palveluvelan purkuun osoitetaan vain 125 miljoonaa. Miljardeja kyllä löytyy hävittäjien ostamiseen, mutta ei sote-palveluihin. 

Aluevaalien isoin kysymys onkin se, alistuvatko uudet valtuutetut sopeuttamaan alueen sote-palvelut alimitoitettuihin budjettiraameihin – vain nouseeko vaaleista vaatimus rahoituksen tasokorotuksesta? Tämä on haasteena myös Helsingissä, joka ainoana kuntana vastaa jatkossakin sote-palveluista. Senkin on sovitettava sote-budjettinsa ministeriön määrittelemiin raameihin.

Rovaniemen markkinoilla 21.-23.9.2021

Markkinoilla oloa jatkettiin Rovaniemellä 21.-23.9.2021

Kemin markkinoilla 16.-17.9.2021

SKP:n teltta oli mukana Kemin markkinoilla 16.-17.9.2021.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.8.2021

Tapio Siirilä myyntihommissa

Elokuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli Afganistanin tilanteesta. Tässä pieni ote:

Viime vuosina Yhdysvallat on epäonnistunut saavuttamaan tavoitteensa sodissaan. Se saapui Afganistaniin hirvittävien pommitusten kera täyttääkseen hatarasti perustellun tavoitteensa lokakuussa 2001. Sen tarkoitus oli ajaa Taleban maasta. Nyt 20 vuotta myöhemmin Taleban on tullut takaisin. Vuonna 2003, kaksi vuotta sen jälkeen kun USA aloitti sodan Afgnaistanissa, se aloitti myös laittoman sodan Irakissa. Se päättyi siihen, että Yhdysvallat vetäytyi maasta ehdoitta  2011 sen jälkeen kun Irakin parlamentti kieltäytyi myöntämästä Yhdysvaltain joukoille laittoman koskemattomuuden. USA:n vetäytyessä Irakista se aloitti kauhistuttavan sodan Libyassa 2011. Tämä sysäsi koko alueen kaaokseen.

Kukat Kemin veritorstain muistomerkille 18.8.2021

Kemiläiset kommunistit kävivät laskemassa kukat Lautiosaaressa olevalle Kemin veritorstain tapahtumien muistomerkille. SKP:n Kemin kaupunkijärjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä piti tilaisuudessa seuraavan puheen:

Tänään 18.8. tulee kuluneeksi 72 vuotta Kemin veritorstaiksi kutsutusta tapahtumasta. Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön heinäkuun alussa toteuttama huomattava urakkapalkkojen alentaminen.

Kyseisenä vuonna oli vientiteollisuuden toivomuksesta tehty kaksi devalvaatiota ja siksi monien kulutustarpeiden hinnat olivat nousseet. Työväen asema oli siten huonontunut ilman palkkojen alennuksiakin.

Siksi Kemi-yhtiön työntekijöiden heinäkuussa aloittama lakko laajeni nopeasti Kemin muihinkin työpaikkoihin. Elokuun puolessa välissä lakossa olivat lähes kaikki Kemin työläiset.

Lakkotoimikunta oli kutsunut lakkolaiset Karihaaran työväentalolle torstaina 18.8.1949. Kokouksen jälkeen osa kokousväestä lähti kävellen Kemijoen erottelutyömaalle ”laulamaan rikkureille”.

Paikalla tulijoita odotti sisäministeri Aarne Simosen sinne komentaman noin sadan aseistautuneen poliisin joukko. Osalla aseistuksena oli konepistoolit ja lopuilla pistoolit.

Poliisi komensi mielenosoittajia hajaantumaan, Se ei kuitenkaan ollut nopeasti mahdollista, kun hajaantumiskäskystä tietämätön pitkän kulkueen loppuosa oli vasta tulossa paikalle.

Poliisi ryhtyi pamputtamaan ja ampumaan, jolloin Feliks Pietilä ja Anni Kontiokangas kuolivat. Kymmenet mielenosoittajat saivat eriasteisia vammoja.

Kahden työläisen kuolema ei kuitenkaan riittänyt porvareille, vaan jatkoksi järjestettiin oikeusilveily. Sosialidemokraattinen Fagerholmin vähemmistöhallitus komensi oikeuskanslerin syyttämään työläisiä kapinasta. 127 henkilöä sai syytteen. Heistä 63 tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Feliks Pietilän omaiset velvoitettiin maksamaan valtiolle Pietilän ruumiinavauksesta aiheutuneet kustannukset.

Vaikka poliisi ei ole tämän Kemin veritorstain jälkeen tappanutkaan mielenosoittajia, ei yhteiskunta ole kovinkaan paljoa muuttunut. Oikeistolainen ilmapiiri vallitsee ja poliisi, oikeuslaitos ja muu yhteiskunnan väkivaltakoneisto ovat vankasti porvariston käsissä. Poliisi on monesti kohdistanut väkivaltaa porvariston mielestä väärien asioiden puolesta mieltään osoittavia vastaan. Pampulla lyömisen lisäksi silmille on välillä tullut kyynelkaasua tai pippurisumutetta.

Ei työväen asemakaan oli paljoa parantunut. Vaikka yleinen elintaso on noussut, työväki on edelleen alistetussa asemassa ja saavutettuja etuja pyritään huonontamaan.

Siksi on tärkeää vahvistaa ja tukea kaikin tavoin ammattiyhdistysliikettä ja muita oikeiston valtaa vastaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja joukkoliikkeitä. Vain järjestäytymällä ja määrätietoisella vasemmistolaisella politiikalla on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa.

Kirpputorilla Kemissä 17.7.2021

Kemin Järjestönaisten ja Kemin demokraattisten naisten yhteinen myyntipöytä Kemin kirpputorilla

SKP:n Lapin piirin vuosikokous 19.6.2021

SKP:n Lapin piirin vuosikokous pidettiin Kemissä 19.6.2021

Mukana Lapin Rauhanpuolustajien mielenosoituksessa 13.6.2021

Oltiin mukana Lapin Rauhanpuolustajien Kemissä Täiköntorilla järjestämässä Naton vastaisessa mielenosoituksessa.

Vaalimainosten jakoa Kemissä 7.6.2021

Ehdokkaiden tukiryhmässä oleva Raija Siirilä esitteitä jakamassa Kemin kävelykadulla.

Vaalityötä tekemässä Kemin kävelykadulla 4.6.2021

Ehdokkaana Kemissä oleva Tapio Siirilä oli mukana vaalityössä

Vaalimainoksia jaettiin Kemissä 3.6.3021

Raija Siirilä jakohommissa

SKP:n kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden esitteitä jaettiin Kemissä kävelykadulla.

Tiedonantajan myynti Kemissä 1.6.2021

Raija Siirilä myyntityössä. Mukana oli myös kuvan ottanut Tapio Siirilä

Porvarilliset tiedotusvälineet esittelevät mielellään julkaisuja ja lausuntoja, joissa mustamaalataan kommunisteja ja erityisesti 1970- ja 1980-luvun niin sanottuja taistolaisia. Uusin paljon julkisuutta saanut kirja on ilmestynyt Lauri Hokkasen nimissä. SKP:n puheenjohtajana pitkään toiminut Yrjö Hakanen ruotii kirjaa Tiedonantajan perusteellisessa artikkelissa. Seuraavassa Yrjön tekstin alkua:

Kenen joukoissa seisoin: Taistolaiset ja valtioterrorin perintö on kustantajan mukaan ”perusteellinen ja monipuolinen analyysi” taistolaisuudeksi kutsutusta liikkeestä. Lauri Hokkanen kutsuu kirjaansa arvioksi ”taistolaisuuden ytimestä” ja henkilökohtaiseksi ”tilinteoksi harharetkestä”. 

Kirja ei ole kumpaakaan. Se ei ole analyysi olosuhteista, tekijöistä ja kamppailuista, joissa vasemmistolainen liike radikalisoitui 60-luvun lopulla ja 70-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eikä ”Lare” Hokkanen kerro juurikaan siitä, mitä hän itse teki. 

500-sivuinen kirja koostuu pääosin muista julkaisuista lainatuista pitkistä aiempien vuosikymmenten historian, erityisesti Neuvostoliiton historian kuvauksista. Miten ne kaikki liittyvät ”taistolaisuuteen” on vähintäänkin kyseenalaista.

Muutamilla sivuilla kirja kertoo Hokkasen tiestä Mikkelin sankarihautojen kunniavartiosta 70-luvun alun maolaisuuden kautta Uudenmaan sosialistisen nuorisoliiton toimitsijaksi, Tiedonantajan Helsingin levikkijaoston sihteeriksi ja 80-luvun alkupuolella ”kolmaslinjalaisuuden” kautta eroon SKP:stä. Kirjan takakannen esittelyt Hokkasen toiminnasta ”taistolaisten puolueorganisaation poliittisessa johdossa” ovat lievästi sanottuna liioittelua ja se näkyy faktan ja fiktion sekoittamisena ”sisäpiirikuvauksissa”

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 29.5.2021

Torniossa SKP:n kuntavaaliehdokkaana oleva Eino Koivunen oli mukana myynnissä

Lehti kirjoittaa palestiinalaisten tarvitsemasta kansainvälisestä tuesta. Tässä artikkelin alkua:

Ympäri maailmaa on viime viikkoina nähty ennätyssuuria mielenosoituksia ja verkkoaktivismia Palestiinan puolesta Israelin sortoa ja väkivaltaa vastaan. Israelin jo toista viikkoa kestäneet Gazan kaistan pommitukset saivat alkunsa miehittäjän käyttämistä voimakeinoista rauhanomaisessa mielenosoituksessa. Ensimmäisenä Israel käytti palestiinalaisia mielenosoittajia kohtaan muun muassa kyynelkaasua. Mielenosoitukset protestoivat sitä, että Israel aikoo häätää asukkaita Sheikh Jarredin alueelta rakentaakseen sinne asuntoja juutalaisväestölle.

Arabikansojen ystävyysseura, ICAHD Finland ja Suomen Rauhanpuolustajat lähettivät ulkoasiainministeri Pekka Haavistolle 14.5.2021 avoimen kirjeen. Siinä todetaan, että Suomi tukee Israelin apartheid-järjestelmää ja miehityspolitiikkaa muun muassa asekaupoilla ja sallimalla siirtokuntatuotteiden tuonnin, ja kysytään, miten Suomi aikoo toimia vastuunsa kantamiseksi.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 28.5.2021

Esko Tikkala keskustelemassa asiakkaan kanssa

Toukokuun lehdessä käsitellään muun muassa Suomen suuria sotilasmenoja. Tässä artikkelin alkua:

Mikäli hävittäjät ostetaan tänä vuonna, Suomi nousee maailman top ten -listalle sotilasmenoissa asukasta kohden. Suomi on saanut tarjoukset kaikilta viideltä hävittäjävalmistajalta, jotka ovat olleet mukana niin kutsutussa HX-hankkeessa. Lopullinen valinta Suomen hävittäjistä on tarkoitus tehdään tämän vuoden lopulla. Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys vetoaa hallitukseen hävittäjä-hankintojen siirtämiseksi.

– Kaikki puolueet korostavat tätä nykyä menokurin ja säästöjen tärkeyttä. Kymmenien miljardien hävittäjäkauppa ollaan kuitenkin hyväksymässä ilman sen suurempia mukinoita. Se on ollut valtaosalle päättäjistä puolueesta riippumatta pyhä asia, jota ei oteta säästökohteeksi. Vain yksittäisillä kansaedustajilla asevarustelua vastustava linja on pitänyt, sanotaan yhdistyksestä.

– Myös asetuotannon, sotaharjoitusten ja aseellisten konfliktien hiilidioksidipäästöt loistavat poissaolollaan ilmastokeskustelusta. Kioton kokouksessa Yhdysvallat ajoi lävitse linjauksen, että asevarustelun ja armeijan päästöt eivät kuulu ilmastokeskusteluun. Kummallinen linjaus, sillä ne jos mikä sinne kuuluisivat.

Vaalimainosten jakoa Kemissä 26.5.2021

Esko Tikkala ja Kaarina Pistokoski-Tikkala

SKP:n kemiläisten ehdokkaiden vaalimainoksia jaettiin Kemin kävelykadulla keskiviikkona 26.5.2021.

Vaalijulisteiden liisteröintiä Kemissä 21.5.2021

Esko Tikkala ja Tapio Siirilä

Julisteita päästiin liisteröimään perjantaina 21.5.

Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoilla Kemissä 9.5.2021

Ajoksen muistomerkillä lippuja pitelevät SKP:n ehdokkaina kuntavaaleissa olevat Kaarina Pistokoski-Tikkala ja Esko Tikkala. Kukkia laskemassa Raija Siirilä

Kemissä oli sodan aikana 1941 – 1944 kaksi sotavankileiriä. Kohtelu oli julmaa ja kuolleita paljon; pelkästään Ajoksen leirin hautamausmaalla lepää 1648 Neuvostoliiton sotilasta.

Kemissä käytiin laskemassa kukat Ajoksen ja Vallinsaaren leirien hautamuistomerkeille fasismista toisessa maailmansaodassa saadun voiton vuosipäivänä. Tilaisuudessa puhui Kaarina Pistokoski-Tikkala seuraavasti.

Hyvät toverit

Sotien seuraukset näkyvät hyvin tällä hautausmaalla. Vaikka sotaa ei Kemissä käyty, tänne on haudattu yli 1600 neuvostoliittolaista sotilasta. Julmat suomalaiset tappoivat osan leirillä olevista vangeista ja näännyttivät osan nälkään ja hoitamattomiin sairauksiin.

Pahasti näyttää siltä, että aikaisemmista sodista ei ole mitään opittu. Suomalaisia valmistellaan taas uuteen sotaan Venäjää vastaan. Siksi Venäjä esitetään tiedotusvälineissä syylliseksi sotilaallisen jännityksen lisäämiseen ja muihin pahoihin tekoihin.

Tästä saatiin esimerkki jokunen viikko sitten, kun Venäjän omalla alueellaan omilla joukoillaan pitämistä sotaharjoituksista nostettiin kamala meteli. Samaan aikaan oltiin aivan hiljaa siitä, että Venäjälle avoimen vihamieliset Nato-joukot ovat tulossa Ukrainaan sotaharjoituksia pitämään.

Rauhaa ei saada aikaan sotaan valmistautumalla. Siksi on luovuttava järjettömän kalliista hävittäjähankinnoista ja siirryttävä epäluulon lietsonnasta ja vihanpidosta normaaleihin naapuruussuhteisiin Venäjän kanssa.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 5.5.2021

Kuvassa SKP:n kuntavaaliehdokkaana Kemissä oleva Tapio Siirilä.

Yhdessä lehden artikkelissa kerrotaan kaupallisen kalastuksen epäkohtia käsitelleestä dokumenttifilmistä. Seuraavassa jutun alkua:

Kalaa pidetään monesti lihaa eettisempänä ja ekologisempana vaihtoehtona. Hiljattain ilmestynyt dokumenttielokuva Seaspiracy kuitenkin kyseenalaistaa tämän ajatuksen. Dokumentti antaa valtamerillä tapahtuvasta kaupallisesta kalastuksesta hyvin kielteisen kuvan. 

Dokumentissa seurataan kuinka ohjaaja Ali Tabrizi selvittää kalastusteollisuuden ympäristövaikutuksia. Dokumentin kuluessa kierretään ympäri maailmaa tutustumassa kaupallisen kalastuksen todellisuuteen ja haastatellaan useita asiantuntijoita. 

Dokumentin aikana tulee hyvin esille, kuinka eettisesti ja ekologisesti ongelmallinen ala moderni kalastusteollisuus on. Dokumentti on erittäin tervetullut, sillä kaupalliseen kalastukseen pätee sama kuin teolliseen tuotantoon yleensäkin: Tuotannon todellisuus jää kuluttajalle mysteeriksi.

Ihmisten mielikuvissa kalastusalukset voivat olla pieniä ja sympaattisia, mutta todellisuudessa kyse on jättimäisistä aluksista. Näiden alusten laahusnuotat tyhjentävät merenpohjan lähes kaikesta elävästä satojen neliömetrien alalta.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 3.5.2021

Etualalla Torniossa SKP:n kuntavaaliehdokkaana oleva Eino Koivunen

Huhtikuun Tiedonantajassa on artikkeli Kuubasta, jossa USA:n kauppasaarron aiheuttamista ongelmista huolimatta on voimia panostaa myös ympäristön suojeluun. Seuraavassa artikkelin alkua:

Kuuban saaren etelärannikko on altis sekä ilmastonmuutokselle että ihmisen aiheuttamille tuhoille. Nyt kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita ryhdytään pelastamaan uusin opein.

Mi costa (minun rannikkoni) -suunnitelma ulottuu 30 vuoden päähän. Kuuba toteuttaa sitä YK:n ympäristöohjelman Unepin ja Vihreän ilmastorahaston (GCF) tuella.

Kuuba on yksi 33 kehitysmaasta, joiden ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita GCF päätti maaliskuussa auttaa yhteensä yli miljardin euron rahoituksella. Kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana GCF edistää Kuuban hankkeita 20 miljoonalla eurolla. Kohdemaan edellytetään osallistuvan 17 miljoonalla.

Kuuban saaristo on Karibian suurin ja erittäin haavoittuva ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ne ovat viime vuosina tuntuneet erityisesti pitkittyneinä kuivuuskausina ja yhä tuhoisampina hurrikaaneina

Kunniakäynnit punaisten haudoilla Kemissä ja Rovaniemellä 1.5.2021

Kuva on Kemistä Peurasaaren hautausmaalta

Kemin tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:

Hyvät toverit

Vuonna 1918 työväki piti jonkin aikaa valtaa eteläisessä Suomessa ja joillakin teollisuuspaikkakunnilla muuallakin Suomessa. Kemi oli yksi näistä paikkakunnista.

Porvari kauhistui oman määräysvaltansa menettämisen mahdollisuudesta. Siksi hävinneille kostettiin julmasti, kun porvari Saksan avulla voitti sodan. Vankileireillä tapettiin ja näännytettiin nälkään kymmeniä tuhansia. Kemissä ei sodittu, mutta täälläkin tapettiin kymmeniä punaisia tai sellaisiksi leimattuja.

Nykyisinkin porvari pyrkii määräysvaltansa lujittamiseen aina, kun se on mahdollista. Valtion osuutta taloudessa halutaan vähentää ja siksi oikeistolaiset hallitukset ovat myyneet halvalla Veitsiluoto Oy:n ja useimmat muutkin entiset valtion yhtiöt. Sen seurauksena Veitsiluodon tehtaiden lopettamispäätös oli helppo nakki yksityiselle pörssiyhtiölle Stora Ensolle.

Yksityistämisestä ja ulkoistamisesta on tehtävä loppu. Nyt Kemiin on perustettava uusi teollinen valtion laitos tai yhtiö, joka tulee korvaamaan paperi- ja sellutehtaan lopettamisessa menetettävät työpaikat.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.4.2021

Huhtikuun tiedonantajassa muistetaan muun muassa 150 vuotta sitten toteutettua Pariisin kommuunia. Marko Korvelan artikkelin alussa todetaan:

”Sosiaalidemokraattinen poroporvari on hiljattain jälleen alkanut tuntea terveellistä pelkoa kuullessaan sanat: proletariaatin diktatuuri. No niin, hyvät herrat, tahdotteko tietää, miltä tämä diktatuuri näyttää? Tarkastelkaa Pariisin kommuunia. Se oli proletariaatin diktatuuria.”

Nämä Friedrich Engelsin sanat löytyvät esipuheesta, jotka hän kirjoitti Karl Marxin vuonna 1871 ilmestyneeseen Kansalaissota Ranskassa -tekstiin. Siinä Marx käy tuoreeltaan läpi lyhytikäisen mutta merkittävän yhteiskunnallisen vallankumouksen, Pariisin Kommuunin, vaiheita. Monien mielestä Kommuuni oli ensimmäinen yritys rakentaa sosialismia laajassa mittakaavassa ja modernissa yhteiskunnassa. 

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Keväällä 1871 vain 72 päivää kestänyt työläisvalta kirvoitti niin Marxilta, Engelsiltä kuin Leniniltä ylistäviä arvioita.

Tiedonantajan myynti Torniossa 27.3.2021

Myymässä oli myös Torniossa kuntavaaleissa ehdokkaana oleva Eino Koivunen

Maaliskuun Tiedonantajassa käsiteltiin vaatimuksia työajan lyhentämiseksi. Artikkelissa Työajan lyhentäminen: muutos alkaa työpaikalla on Marx21-lehden toimittajan ja tutkijan Lorenzo Battistin alustus kansainvälisessä Lyhyempi työaika -webinaarissa helmikuussa. Alustus sisältää tietoa työaikakamppailuista ja useita käytännön ehdotuksia euroopanlaajuiseksi toiminnaksi.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.3.2021

Myymässä olivat kuntavaaliehdokkaat Tapio Siirilä, Kaarina Pistokoski-Tikkala ja Esko Tikkala sekä kuvan ottanut Raija Siirilä.

Maaliskuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia NATO:n kanssa. Seuraavassa pieni ote artikkelista:

Harjoitukseen liittyen suomalaiset monitoimihävittäjät lensivät ilmataisteluharjoittelun kierroksia Suomen ilmatilassa USA:n ja Saksan monitoimihävittäjien kanssa.

– Mistä alkaen Suomi on liittynyt Nato-maiden kollektiiviseen puolustukseen? Mihin ovat hallituksen ministereiltä unohtuneet lupaukset, että Suomi ei liittoutumattomana maana osallistu Naton kollektiivisen puolustuksen harjoituksiin, koska ne vain lisäävät vastakkainasettelua ja luovat epäselvyyttä Suomen asemasta, kysyi helsinkiläinen kuntavaaliehdokas Yrjö Hakanen sosiaalisessa mediassa.

Tiivis yhteistyö Nato-maiden kanssa siis jatkuu koronasta ja kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Kemiläisen rauhanaktivistin Tapio Siirilän mielestä mediasta käy selville harjoituksen tarkoitus.

– Tavoitteena ei ole Suomen puolustaminen, vaan osallistuminen USA:n ja Naton sotiin maailmalla. Tämä tulee ilmi siitä, että harjoituksen aikana suomalaiset harjoittelevat polttoaineen tankkaamista ilmassa USA:n tankkerikoneesta. Jos tarkoituksena on Suomen puolustaminen, ilmatankkausta ei tarvita. Ilmatankkauksia tarvitaan vain, jos sotimaan lähdetään USA:n matkaan kauas maailmalle. Ja siinähän ei ole vähäisintäkään järkeä, kommentoi Siirilä sosiaalisessa mediassa

Tiedonantajan myynti Torniossa 27.2.2021

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Rosa Luxemburgin syntymästä. Lehdessä on laaja, usean sivun mittainen artikkeli Rosan toiminnasta ja poliittisista tavoitteista. Seuraavassa lyhyt pätkä jutusta:

Rosa Luxemburg näki riittävän selvästi eurooppalaisen suursodan kasvavana uhkana. Hän ei koskaan lakannut kritisoimasta keisarillisen Saksan hallinnon sotavalmisteluja. Hän piti puheen 13.9.1913 Frankfurt am Mainin lähellä sijaitsevassa kylässä, Bockenheimissa. Hän päätti puheensa internationalistiseen julistukseen: ”Mikäli he luulevat, että aiomme nostaa murha-aseet ranskalaisia veljiämme ja muita veljiämme vastaan, vastaamme heille: emme tule koskaan tekemään niin!” Julkinen syyttäjä haastoi hänet välittömästi lain julkisesta vastustamisesta. Oikeudenkäynti toteutettiin helmikuussa 1914, jolloin Rosa Luxemburg piti pelottoman puheen hyökäten militarismia ja sotapolitiikkaa vastaan. Hän lainasi ensimmäisen internationaalin Brysselin konferenssin (1868) julkilausumaa: Sodan syttyessä työläisten tulisi ryhtyä yleislakkoon. Puhe ilmestyi sosialistisessa lehdistössä ja siitä tuli eräänlainen klassiko sodanvastaisessa kirjallisuudessa. Hänet tuomittiin vuodeksi vankeuteen. Keisarilliset viranomaiset uskalsivat kuitenkin pidättää hänet vasta sodan alkamisen jälkeen, vuonna 1915

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.2.2021

Helmikuun Tiedonantajassa on lyhyt muistokirjoitus kemiläisestä veteraatikommunistista:

Suru-uutinen kertoo kemiläisen puolueveteraanin Erkki Pekkisen kuolemasta.

Erkki oli Kemissä merkittävä henkilö sekä puoluetyössä että muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Hän toimi pitkään Kemin kaupunginvaltuutettuna aikaisemmin SKDL:n ja myöhemmin SKP:n listalta valittuna. Puoluetyössä Erkki muistetaan SKP:n Vahäruonan osaston ja myöhemmin SKP:n Kemin eteläisen osaston puheenjohtajana sekä aktiivisena toimijana myös monissa muissa puoluetehtävissä.

Työura oli pääosin Kemin satamassa, jossa Erkki toimi muun muassa työsuojeluvaltuutettuna ja pääluottamusmiehenä. Nuorena miehenä hätäaputyötkin olivat tulleet tutuksi.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 30.1. ja Rovaniemellä 1.2.2021

Tornion myynnistä ei ole kuvaa. Alla oleva kuva on Rovaniemen myyntitapahtumasta.

Kemissä Kemin kaupunki suunnittelee parantavansa Metsä Fibre Oy:n tehtaalle ja tehtaalta satamaan johtavia liikennyhteyksiä yhtiön toivomuksen mukaisesti noin 50 miljoonalla eurolla. Kaikki eivät hyväksy verorahojen käyttöä satoja miljoonia voittoa tekevän yhtiön hyväksi. Aiheesta on lisää lehden artikkelissa Suuryhtiö veronmaksajan kukkarolla (https://www.tiedonantaja.fi/julkaisut/tiedonantaja-tammikuu-2021/suuryhti-veronmaksajan-kukkarolla). Jutun alussa käsitellään satamaa:

Lapin Kansassa oli loppiaisena juttu Kemin Sataman suurista suunnitelmista. Artikkelin mukaan tarkoitus on käyttää noin 43 miljoonaa euroa muun muassa uuden laiturin rakentamiseen ja ruoppauksiin.

Suunnitelmat ovat jättisuuret, kun niitä verrataan sataman talouden nykyisiin lukuihin. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sataman liikevaihto oli noin 5,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,2 miljoonaa.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 29.1.2021

Tammikuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa NATO:n ja USA:n lisääntynyttä sotilaallista läsnäoloa pohjoisella Jäämerellä ja sen rantavaltioissa. Artikkelin Pohjoisen sovalmistelut pysäytettävä alussa kirjoitetaan seuraavaa:

Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo nyt suuria muutoksia napapiirin pohjoispuolella. SKP:n rauhanryhmän Tapio Siirilä kertoi tammikuussa järjestetyssä rauhanwebinaarissa, että muutokset tulevat jatkumaan, vaikka lämpeneminen saataisiinkin pysäytettyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin.  

– Yksi merkittävä muutos on Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen. Se tekee mahdolliseksi laivaliikenteen lisääntymisen Venäjän rannikkoa seurailevalla Koillisväylällä. Tätä kautta matkat lyhenevät merkittävästi Euroopan ja Kiinan, Japanin ja muiden itäisten Aasian maiden välillä verrattuna nykyiseen eteläiseen reittiin. Jääpeite on pienimmillään syyskuussa, sanoo Siirilä.

Jäät ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Jäämeren alueella tiedetään olevan runsaasti öljyä ja kaasua ja erilaisia mineraaleja. Vaikka olosuhteet pysyvät vaikeina, jääpeitteen väheneminen tekee ainakin lähellä rannikkoa olevat luonnonvarat helpommin hyödynnettäviksi, sanoo Siirilä.  

USA ja Nato pyrkivät kontrolloimaan pohjoista. Öljyn ja muiden luonnonvarojen riistoon pyrkivä USA ja sen määräysvallassa oleva sotilasliitto Nato ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita alueesta. Siirilän mukaan tavoitteena on päästä kontrolloimaan taloudellista ja muuta toimintaa alueella.  

– Rauhanomainen mahdollisuus olisi alueen käytön käsitteleminen ja sopiminen pohjoisten maiden yhteistyöelimessä Arktisessa neuvostossa. Yhteistyön ja sopimisen sijasta USA ja Nato ovat kuitenkin valinneet alueella jännitystä lisäävän sotilaallisen voiman tien, sanoo Siirilä.

Kunniakäynti punaisten muistomerkillä Kemissä 27.1.2021

Luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1.2021 kemiläiset kommunistit veivät kukkia Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille, Tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:

Hyvät toverit

Vuonna 1918 Kemissä ei sodittu, mutta silti kuolleille punaisille on muistomerkkejä muun muassa tällä hautausmaalla ja Selkäsaaressa. Tämä siksi, että valtaan päästyään valkoiset kylmäverisesti murhasivat Kemissäkin kymmeniä työläisiä.

Ihminen saadaan tappamaan muita ihmisiä, kun nuo muut ihmiset onnistutaan kuvaamaan iljettäviksi, pahoiksi ja vaarallisiksi. Vuonna 1918 porvari kuvasi työväestön murhaajiksi ja ryöstäjiksi ja työläisnaiset nimettiin susinartuiksi, jotka kuuluikin tappaa.

Myöhemmin kansaa valmennettiin talvisotaan ja jatkosotaan kuvaamalla Neuvostoliitto ja venäläiset kaiken mahdollisen pahan alkukodiksi.

Nykyinen tilanne muistuttaa huolestuttavasti 1930-lukua, Venäjä esitetään taas vieraaksi, vaaralliseksi ja arvaamattomaksi. Venäjän uhkaan vedoten on saatu aikaan läheinen sotilaallinen yhteistyö USA:n ja Naton kanssa.

Venäjän uhkaa on käytetty perusteena myös järjettömän kalliiden hävittäjien tilaamisvaltuuksille. Viime vuonna vain kaksi kansanedustajaa äänesti tätä taloudellisesti ja poliittisesti järjetöntä hanketta vastaan.

Tässä tilanteessa kaikkein tärkeintä on toimia rauhan ja normaalien naapuruussuhteiden puolesta. Tätä on pidettävä esillä tulevissa kuntavaaleissakin, vaikka kunnat eivät ulkopolitiikasta suoraan päätäkään.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa ja Rovaniemellä 28.11.2020

Tiedonantajaa myytiin lauantaina 28.11. Torniossa ja Rovaniemellä. Tämä kuva on Rovaniemen Lordi-aukiolta.

Marraskuun Tiedonantajassa oli useampikin juttu ympäristönsuojelusta. Lehdessä oli muun muassa Pirkanmaa luonnonsuojelupiirin kannanotto luvattomasta turpeen otosta. Kirjoituksen alussa todetaan seuraavaa:

Biolan tiedotti 13. marraskuuta pahoittelevansa rahkasammalen kuorintaa maakunnallisesti arvokkaalla Kihniön Sarvinevalla ja ilmoitti aloittavansa riippumattoman tutkimuksen toimistaan. Pahoittelu ja tutkinnan riippumattomuus asettuvat erikoiseen valoon, kun samassa tiedotteessa yhtiö jo ilmoittaa kohdistavansa rahkasammalen noston jatkossakin luontoarvoiltaan vastaaville ja käytännössä yhtä arvokkaille soille.

Biolan johtaa harhaan antaessaan ymmärtää, että Sarvineva olisi yksittäistapaus ja vahinko. Näin ei suinkaan ole. Sarvinevan lisäksi luonnoltaan arvokkaita soita, joilta rahkasammalta ja pintaturvetta on kuorittu, ovat esimerkiksi Seinäjoen Kivisalmenneva ja Liminganneva. Niiden luontoarvot todettiin merkittäviksi Etelä-Pohjanmaan suoselvityksessä, jonka Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus tekivät vuonna 2013 (s. 153). Näistäkin soista laajat osat on kuorittu vuosina 2017‒2020.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.11.2020

Marraskuun Tiedonantajassa oli muun muassa Marko Korvelan kirjoitus siitä kuka maksaa koronakriisin laskut. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

Pandemian aiheuttama talouden kriisi ei suinkaan ole ainutlaatuinen. Kapitalistinen talousjärjestelmä on koko olemassa olonsa ajan ollut hyvin epävakaa. Taantumat ja lamat ovat seuranneet talouden nousukausia vuoronperään melko säännöllisin väliajoin aiheuttaen konkursseja, työttömyyttä, kurjuutta ja jopa sotia.

Tuoreessa muistissa on Suomessa 1990-luvun alussa koettu lama, jonka aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.

Reilu kymmenen vuotta sitten maailmantalous koki ennennäkemättömän laajan finanssikriisin, joka alkoi Yhdysvaltain velkamarkkinoilta ja levisi muun muassa euroalueelle aiheuttaen vakavia vaikeuksia esimerkiksi Kreikan ja Italian kansantalouksille

Tiedonantajan ay-liitteen jakoa Kemissä 9.11.2020

Ensimmäiset sadat lehtet tulivat jaetuksi Kemissä 9.11.2020

Tapaamispaikka Kemin kulttuurikeskuksessa 4.11.2020

Kommunistit ovat paikalla Kemin kultuurikeskuksen aulassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Aina käydään keskusteluja piolueesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Tällä kertaa mukana oli mukaan annettavaksi juuri tullutta Tiedonantajan ay-liitettä.

Tiedonantajan myynti Torniossa 31.10.2020

Jutussa, joka on otsikoitu ”Kenraalien vaarallista ja kallista ulkopolitiikkaa” Yrjö Hakanen kirjoittaa kalliista hävittäjähankinnoista ja ulkopolitiikasta laajemminkin. Seuraavassa on palanen artikkelin alusta:

Yhdysvaltojen puolustusministeriön hyväksymä lupa myydä F-35 ja F/A-18-hävittäjiä Suomeen vahvistaa sen, että HX-hankkeessa ei ole kyse vain hallitusohjelmaan kirjatusta nykyisen Hornet-kaluston ”suorituskyvyn korvaamisesta”. Vientiluvasta kertovan tiedonannon mukaan hanke ”parantaa” Suomen ilmavoimien suorituskykyä ja ”varmistaa (sen) yhteentoimivuuden Yhdysvaltojen joukkojen kanssa”. 

Lokakuun 9. päivä julkaistussa vientiluvassa listataan kolmatta liuskaa asejärjestelmiä ja muita varusteita, joita mahdolliseen hävittäjäkauppaan liittyy. Mukana on pitkän kantaman JASSM ER -häiveohjuksia, joita USA ei ole aiemmin myynyt millekään Naton kuulumattomalle maalle. Yhdysvallat tarjoaa Suomeen poikkeuksellisesti myös elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettua Super Hornetia, Growleria. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan lisäksi hankitaan uudet tutkaohjukset.

HX-hankkeessa ei ole kyse vain asekaupasta vaan myös siitä, millaiseen sotilasstrategiaan Suomea sidotaan. Samalla se koskee laajemminkin turvallisuuspolitiikan perusteita: rakentuuko maamme turvallisuus yhä enemmän asevarustelun ja sotilaallisen liittoutumisen varaan? Ovatko vasemmisto, vihreät ja keskusta hylänneet ulkopolitiikan keinojen ensisijaisuuteen perustuneen turvallisuusajattelun, rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden?

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.10.2020

Lokakuun Tiedonantajassa on monia kiinnostavia artikkeleita. Seuraavassa on alkua jutulle, jossa käsitellään lauluyhtye Agit-Propista kertovaa äskettäin ilmestynyttä kirjaa.

Jouko Aaltonen on tunnettu dokumenttielokuvistaan, mutta välillä syntyy muutakin. Syksyllä ilmestyi SKS:n julkaisema kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta, jossa Aaltonen kertoo lauluyhtyeen pitkän ja värikkään tarinan aina 1960-luvun lopulta nykypäivään saakka.  

Aaltonen teki jo 2006 dokumenttielokuvan Kenen joukoissa seisot, joka kertoi poliittisesta laululiikkeestä laajemmin. Agit-Propiin keskittynyt dokumentti julkaistiin vuonna 2017. Elokuvan tekoa varten Aaltonen teki haastatteluja ja keräsi muutakin taustamateriaalia, joka alkoi ennen pitkää kuumottaa tekijän kynsissä. 

– Sitten SKS ehdotti kokonaisen kirjan tekemistä. Olihan se tilaisuus, johon piti tarttua, kertoo Aaltonen.

Miksi sitten Agit-Prop kiinnostaa?

– Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on hyvin ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun, 1980-luvun hiljaisuuden laakson, kunnes 1990-luvulla Agit-Prop nousee uudelleen, kun syntyy taas tarvetta. 2000-luvulla yhtye löytääkin kokonaan uuden yleisön, uuden sukupolven. Maailma on muuttunut, mutta Agit-Prop pysyy, kuvaa Aaltonen

SKP:n teltta Tornion markkinoilla 8.-10.10.2020

SKP oli teltallaan mukana Tornion markkinoilla kaikkina kolmena markkinapäivänä. Tällä kertaa päähuomio kiinnitettiin allekirjoitusten saamiseen lomakkeisiin, joilla tuetaan SKP:n saamista takaisin puoluerekisteriin. Sateisesta säästä huolimatta täytettyjä lomakkeita kertyi 41 kappaletta.

Allekirjoitusten kysymysen yhteydessä ja muutenkin syntyi paljon mielenkiintoisia keskusteluja markkinoilla kulkevien ihmisten kanssa.

tiedonantajan myynti rovaniemellä 28.9.2020

Vaikka Lordi-aukio on aika hiljainen, muutama lehti saatiin silti kaupaksi

Syyskuun Tiedonantajassa käsitellään hävittäjähankintoja useassakin artikkelissa. Tässä on alkua Hannu Ketoharjun kirja-arviosta.

Kirja: Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen

Maanpuolustuspiireistä kritiikkiä asehankinnoille

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt professori Jouni Suistolan ja evl (evp) Heikki Tiilikaisen toimittama viime vuonna julkaistu kirja Uussota, vaihtuvat voimasuhteet (AtlasArt 2019).

Kirja on tervetullut maanpuolustuspiirien kriittinen arvio nykyisestä kalliisiin asehankintoihin nojaavasta Suomen puolustusdoktriinista. Teokseen on kutsuttu kirjoittajiksi joukko maanpuolustusaktiiveja ja evp-upseereita.

Päätös hävittäjähankinnasta perustuu Puolustusministeriön esiselvitykseen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Siinä on käsitelty perusteellisesti erityisesti Yhdysvaltojen ilmavoimia ja niiden nykyistä suorituskykyä. Suurvallan mahdollisuudet on heijastettu Suomen puolustamiseen.

Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti, evp Pertti Tervosen mukaan tarvittaisiin suurvallan monipuoliset ilmavoimat, jotta hävittäjillä olisi raportissa kuvailtu merkitys ilmatilan hallintaan sodan aikana. Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen.

tiedonantajaa myytiin kemissä 25.9.2020

Syyskuun lehdessä kerrotaan hallituksen budjettiriihen yhteydessä pidetystä milenosoituksesta ja mielenosoittajien terveisistä hallitukselle. Seuraavassa on pieni ote artikkelista.

Tarvitaan oikeita työllistämistoimia

Hallitusneuvottelujen alla on ilmoille heitelty monenlaisia työllistämiskeinoja, joista Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi varovasti kiittelee te-keskuksille kaavailtuja työllistämisen lisäresursseja. Sen sijaan työttömien järjestöjen rahoitusta uhkaavat leikkaukset merkitsisivät kuoliniskua monelle hyvälle hankkeelle.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä oleva 127 miljoonan euron leikkaus sote-järjestöjen STEA-avustuksiin romahduttaisi käytännössä järjestöjen toimintaedellytykset. Monet toiminnoista lakkaisivat kokonaan tai rampautuisivat.

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski tuomitsee nyt kaavaillun eläkeputken poistamisen. Haapakosken mielestä erilaisten keppien asemesta tarvitaan oikeita työllistämistoimia esimerkiksi kuntien kautta.

– Eräs tapa työllistää on taata resurssit jo hallitusohjelmassa sovitun hoitajamitoituksen noston toteuttamiseen, muistuttaa Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piirisihteeri Jukka Ahokas.

 

vuosikokous 20.9.2020 rovaniemellä

Osa kokouksen osallistujista.

Tiedonantajaa myytiin ja kannattakortteja kerättiin rovaniemellä 31.8.2020

Riitta Häkälä oli saatu mukaan apumyyjäksi

Kun Rovaniemellä ollaan myymässä Tiedonantajaa, tulevat etsimättä mieleen sotahävittäjät, kun ne pitävät kaupungin yllä kamalaa meteliään lentokenttää lähestyessään.

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg kirjoittaa kolumnissaan hävittäjistä seuraavasti:

Sotahulluus tulee kalliiksi. Siitähän tässä HX-hankkeessakin on pitkälti kyse. Ei riitä, että ilmapuolustus hoidettaisiin pääosin ilmatorjunnalla ja muutamalla koneella, joilla voisi välillä käydä tekemässä tunnistuslennon ilmatilan loukkaajan ilmestyessä. Ei. Pitää olla isoimmat ja komeimmat natoyhteensopivat hävittäjät, vaikka sitten työttömien selkänahalla maksettuina.

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjetissa merkittävää lisäystä puolustusmenoihin. Puolustusministeriölle on tulossa vuodelle 2021 yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Melkoinen korotus siis.

Puolustusmenoja kasvattaa ennen kaikkea hävittäjähankintaan varautuminen. Raha ei siis ole menossa varusmiesten kasvisruokailuun. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys olisi vain 0,7 prosenttia.

Mikäli budjettiesitys menee läpi tällaisenaan, se tarkoittaa sitä, että puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta nousee nykyisestä 1,4 prosentista kahteen prosenttiin, eikä nousu pysähdy tähän, sillä sitä mukaan kun koneita alkaa saapua ja ne otetaan käyttöön, aletaan maksaa niiden huolto ja ylläpitokuluja. Näihin menee koneiden elinkaaren aikana varovaisestikin arvioiden yli 20 miljardia ja todennäköisesti noin tuplasta enemmän.

Törkeää tuhlaamista jo sinällään. Rauhaa ja ympäristöä puolustaville tämä on tietenkin monin verroin kamalaa. Seteleitä poltetaan ja ilmastonmuutosta edistetään, jotta voidaa uhitella muiden Nato-joukkojen kanssa Venäjän suuntaan.

Ja samaan aikaan meillä keskustellaan Valtionvarainministeriön aloitteesta siitä, että työttömien asemaa heikennetään oikein urakalla. Eläkkeelle ei enää pääsisi ns. eläkeputken kautta ja muutkin varhennetun eläköitymisen reitit suljettaisiin. Työttömien osalle tulisi taas lisää tarkkailua ja ”toimenpiteitä”. Vuorotteluvapaasta luovuttaisiin kokonaan ja opiskelu työttömyysturvalla loppuisi. Samalla kiristettäisiin myös opiskelijoiden tukien ehtoja ja painotettaisiin lainaa opintotuen sijaan opiskelijan toimeentulon turvana.

Moniko näistä toimenpiteistä olisi edes esitetty jos meillä olisi tuo hävittäjiin varattu 1,7 miljardia käytössä? Aika harva. Toki olisi sinisilmäistä ajatella, ettei tämä nykyinenkin hallitus talouskriisissä iskisi työttömiin. Silti tilannetta voisi välittömästi helpottaa siirtämällä hävittäjähankinnat hamaan tulevaisuuteen ja tarkastelemalla niiden tarvetta uudelleen vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

Näin ei kuitenkaan tehdä ja se on täysin poliittinen valinta

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 29.8.2020

Tiedonanatajasssa on Yrjö Hakasen tärkeä kirjoitus ”Mitä elvytetään ja kuka maksaa laskut EU:ssa?” Artikkelin alku on seuraava:

unionin elpymispaketissa ja budjettikehyksessä jaetaan uudelleen satoja miljardeja euroja. Samalla kriisiä käytetään taas kerran EU:n vallan lisäämiseen kansalaisilta mitään kysymättä. Hallitukset ovat kehuneet kesällä pidetyn EU:n huippukokouksen tuloksia, mutta mihin miljardeja käytetään ja kuka maksaa laskut?

Huippukokouksessa sovittu 750 miljardin euron elpymispaketti ja 1 074 miljardin budjettikehys seitsemälle vuodelle ei mennyt läpi EU:n parlamentissa. Erityisesti budjetin koosta ja jakautumisesta väännetään nyt kättä EU:n parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa. Vähemmälle ovat jääneet kysymykset EU:n perussopimusten uusista tulkinnoista, jotka huippukokouksessa ajettiin läpi Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla.

Mihin katosi terveysohjelma?

Julkisuutta huippukokouksen ympärillä hallitsi kysymys siitä, mikä on lainojen ja avustusten suhde elpymispaketissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mihin rahaa ohjataan ja kenen maksettavaksi laskut lopulta tulevat.

Elpymispaketti esiteltiin alun perin vastauksena koronakriisiin. Hämmästyttävästi huippukokouksen neuvotteluissa terveydenhoidon ohjelma EU4Health ja sen rahat katosivat budjettikehyksestä kokonaan. Alunperinkin komissio esitti yli tuhannen miljardin kehyksestä terveydenhuoltoon alle prosentin, vain 9,4 miljardia

tiedonantajaa myytiin kemissä 28.8.2020

Elokuun Tiedonantajassa on Tapio Siirilän laaja artikkeli Lapin kaivoksista. Artikkeli alkaa seuraavasti:

Lapin Kansassa 10.7. julkaistu kartta näyttää miten suuri osa Lapista on varattu pääosin ulkomaisille yhtiöille kaivostoimintaa varten. Kartassa on merkitty eri väreillä käsittelyn eri vaiheissa olevia varauksia ja malminetsintälupia.

Läheskään kaikki varaukset eivät johda kaivostoiminnan aloittamiseen. Yhtiöt ovat kuitenkin liikkeellä tositarkoituksella: kaivos tehdään, jos se näyttäisi omistajilleen voittoa tuottavan. Ja Suomessahan voitot saadaan melkein puhtaana käteen, kun korvauksia maanomistajille ei juuri tarvitse maksaa ja kun louhintaveroa ei ole ja kun verot on helppo muutenkin välttää veroparatiisien ja muiden kikkojen avulla.

Investoinnitkin on helppo turvata EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen ansiosta kunhan sopimus tulee lopullisesti voimaan. Jos yhtiö on kanadalainen tai jos toimintaa harjoitetaan Kanadaan rekisteröidyn tytäryhtiön nimissä, sopimus antaa mahdollisuuden miljardiluokan korvauksiin Suomen valtiolta, jos valtio puuttuu yhtiön kuviteltuihin tuleviin voittoihin säätämällä uusia ja tiukempia normeja ympäristönsuojelusta tai säätämällä uusia veroja tai maksuja.

Huolestuttavasti näyttää siltä, että viranomaiset auliisti myöntävät lupia, joiden seurauksena Lapin luonto ja paikallisten ihmisten elinkeinot joutuvat kärsimään. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä ajankohtaisista Lapin kaivos- ja malminetsintäongelmista

työmiehen lauantai Torniossa 22.8.2020

SKP:n teltalla  kerättiin nimiä SKP:n saamiseksi uudelleen puoluerekisteriin.

 

kemin veritorstain uhreja muistettiin 18.8.2020

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö kävi laskemassa kukat veritorstain tapahtumien muistomerkille. Kaupunkijärjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:

Tänään tulee kuluneeksi 71 vuotta tällä paikalla pidetystä lakkolaisten mielenosoituksesta, joka päättyi työnantajien komentoa tottelevien poliisien silmittömään väkivaltaan. Kaksi työläistä kuoli ja lukuisia loukkaantui.

Seuranneet kuulustelut ja oikeudenkäynnit osoittivat oikeusjärjestelmän olevan täysin oikeiston käskyvallassa. Poliisien toimintaa ei tutkittu, mutta mielenosoitukseen osallistuneita ja muita ammattiyhdistysaktiiveja syytettiin kapinasta. Tuomio kapinasta annettiin 35 työläiselle. Lyhin tuomio oli neljä kuukautta vankeutta ja pisin vuosi ja kahdeksan kuukautta. Pisimmän tuomion sai Rune Ikäläinen, joka tapahtuman aikana oli puolen kilometrin päässä toisella puolella jokea.

Vaikka poliisi ei ole tämän niin sanotun Kemin veritorstain jälkeen tappanutkaan mielenosoittajia, ei yhteiskunta ole kovinkaan paljoa muuttunut. Oikeistolainen ilmapiiri vallitsee ja poliisi, oikeuslaitos ja muu yhteiskunnan väkivaltakoneisto on vankasti porvariston käsissä.

Siksi on tärkeää vahvistaa ja tukea kaikin tavoin ammattiyhdistysliikettä ja muita oikeiston valtaa vastaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja joukkoliikkeitä. Vain järjestäytymällä ja määrätietoisella vasemmistolaisella politiikalla on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa.

tiedonantajaa myytiin torniossa 27.7.2020

Heinäkuun Tiiedonantajassa käsitetiin ilmastonmuutosta useammassa artikkelissa. Lotta Ahon tuoreeseen väitöskirjaan pohjautuvassa Marko Korvelen jutussa todetaan mm. seuraavaa:

Koronakriisin hoidossa moni hallitus ilmoitti tekevänsä päätöksiä ”terveys edellä”. Sama ei Lotta Ahon mukaan päde ilmastonmuutoksen torjunnassa, missä toimitaan kautta linjan talous edellä, vaikka muuta väitettäisiinkin.

Aho pitää suorastaan säälittävänä tapaa, miten taloutta pidetään edelleen tärkeämpänä kuin koko ekosysteemin tulevaisuutta. Asioiden on muututtava eikä pikkuhiljaa vaan pian.

– Ihmisen selviytyminen ei riipu taloudesta. Ihmisen – ja koko ekosysteemin – tulevaisuus riippuu siitä, lopetammeko planeetan ja ilmakehän saastuttamisen.

Ilmastonmuutoksen estäminen vaikuttaa mahdottomalta eikä kukaan osaa sanoa, voimmeko pysäyttää sen tai edes hidastaa sitä. Ahon mielestä nykyisellä markkinavetoisella politiikalla tai kauniilla arvopuheilla se ei ainakaan onnistu.

Jotain on tehtävä, sillä aika uhkaa käydä vähiin. Palo etenee, ja ennen pitkää syttyvät myös kapitalistinkin lahkeet

tiedonantajan myynti Kemissä 24.7.2020

Heinäkuun Tiedonantajassa on Yrjö Hakasen artikkeli ”Lähipalvelut ja rahoitus uuden sote-esityksen ongelmana”. Seuraavassa on pieniä otteita kirjoituksesta.

Kuinkahan moni kansanedustaja ja kuntien valtuutettu lukee lausunnoille lähetetyn 1 200 sivun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakuntien perustamisesta? Pelkästään lakipykäliä on 258 sivua.

Sivuja läpi kahlatessani jäin pohtimaan, onko järkevää tehdä kerralla niin laaja muutos, että ani harva jaksaa edes lukea esitystä? Ainakin kansalaiskeskustelulle se on ongelma.

Kaikkien sote-palvelujen siirtäminen maakuntien järjestettäväksi on valtava muutos, jollaista ei ole tehty missään muussa maassa. Tätä ratkaisua perustellaan vain muutamalla lauseella pienten kuntien taloudellisesta kantokyvystä, kustannusten hallinnasta ja palvelujen integraatiosta.

Ylimalkainen perustelu sivuuttaa kuntien järjestämien peruspalvelujen edut siinä, miten tunnetaan palvelutarpeita ja voidaan kehittää yhteyttä kuntien muuhun toimintaan (mm. päiväkodit, koulut, asuminen). Myös demokratia toimii paremmin, jos lähellä järjestettävistä palveluista päätetään lähellä.

Samalla kun palvelut siirretään maakuntien järjestettäväksi, ne alistetaan tiukasti valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Ministeriöt saavat esityksessä vahvan oikeuden puuttua maakuntien toimintaan ja budjetteihin. Maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa ja tarvitsevat valtiolta luvan investointeihin.

Koronakriisin myötä on käynyt moneen kertaan selväksi, miten huonosti ministeriöissä tunnetaan tilanteita kentällä ja miten vaikea on johtaa palveluja kaukaa. Toisaalta rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle, kuten hallitus esittää, vie pohjan perusteluilta, joissa vedotaan kuntien taloudellisen kantokyvyn vähyyteen.

Perustason sote-palvelut onkin syytä säilyttää pääosin kuntien järjestäminä ja tuottamina. Näin voidaan kehittää palveluja paremmin asukkaiden tarpeista lähtien ja ottaa huomioon alueellisia eroja palvelutarpeissa. Nyt on tarpeen herättää ympäri maata keskustelua siitä, miksi lähipalvelujen järjestäminen ei voi olla kuntien vastuulla muuallakin kuin Helsingissä?

Voiton päivänä 9.5.2020 Kukat neuvostosotilaiden haudoille

Kemissä pidettiin neuvostoliittolaisia sotavankeja suomalaisten hallitsemalla Ajoksen vankileirillä ja saksalaisten ylläpitämällä Vallitunsaaren leirillä. Neuvostoliittoa vihaamaan yllytetyt suomalaiset näännyttivät nälkään ja tappoivat muilla tavoilla lähes 1 700 vankia. Saksalaisten leirilla kuolleita oli 162.

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö suoritti koronan oloissa vaatimattomaksi jätetyn kunniakäynnin kummankin vankileirin hautamuistomerkeille. Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:

HYVÄT TOVERIT

Sodan mielettömyys ja sodasta ihmisille aiheutuvat kärsimykset ovat konkreettisesti läsnä tässä paikassa, johon on haudattu yli 1 600 neuvostoliittolaista sotavankia. Suomalaiset tappoivat ja rääkkäsivät osan kuoliaiksi ja loput näännytettiin nälkään ja hoitamatta jätettyihin sairauksiin.

Huolestuttavasti näyttää siltä, että aikaisemmista sodista ei ole mitään opittu. Yleistä mielipidettä pyritään johdonmukaisesti muokkaamaan Venäjän vastaiseksi. Ja sitten Venäjän uhalla perustellaan tiivistä yhteistoimintaa Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

Rahaakin tuntuu riittävän rajattomasti asevarusteluun. Hallitus on kiirehtinyt vakuuttamaan, että käyttökuluineen kymmeniä miljardeja maksavien rynnäkköhävittäjien ostaminen toteutetaan koronan aiheuttamista miljardilaskuista huolimatta.

Samalla kun kunnioitamme aikoinaan fasismia vastaan taistelleiden neuvostosotilaiden muistoa, lupaamme jatkaa toimintaamme sotaa vastaan sekä rauhan ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kunniakäynti punaisten muistomerkillä kemissä 1.5.2020

SKP:n Kemin kaupunkinjärjestön edustajat kävivät viemässä kukat Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten muistomerkille. Järjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:

Hyvät toverit!

Koronan aikana tehdyt hallituksen ja eduskunnan päätökset osoittavat yhteiskunnan yleisen ilmapiirin oikeistolaisuuden. Suurin huoli on yrityksistä ja niille rahaa riittää miljardikaupalla. Erikseen vielä korostetaan, että miljardeja tullaan käyttämään myös rynnäkköhävittäjien hankkimiseen.

Samaan aikaan kansalaiset ja heidän hyvinvoinnistaan vastaavat kunnat jätetään aika lailla oman onnensa varaan. Vaikka kunnillekin on luvattu vähän lisää rahaa, ei vielä päästä lähellekään niitä valtion tukirahoja, joita kunnat saivat ennen vuosi vuoden jälkeen toteutettuja leikkauksia.

Tähän haudatut porvareiden murhaamat toverit toimivat yli sata vuotta sitten työläisten oikeuksien ja paremman elämän puolesta. Heidän muistonsa velvoittaa meitä jatkamaan heidän aloittamaansa toimintaa. Meidän on vaadittava koronaan liittyvien toimenpiteiden ja rahojen keskittämistä ennen kaikkea kansalaisten terveyden varmistamiseen ja tähän liittyvien kuntien toimintaedellytysten turvaamiseen.

Koronan aikana emme saa myöskään unohtaa muita keskeisiä vaatimuksia. Järjettömän kallista hävittäjähankinnasta on luovuttava. On toteutettava siirtyminen kuuden tunnin työpäivään ja 30 tunnin työviikkoon ansioita alentamatta. On turvattava 1 200 euron suuruinen perusturva kaikille niille, joiden tulot jäisivät tämän summan alle.

Vaikka tänä vuonna perinteinen vapun mielenosoituskulkue jääkin pois, on muistettava, että vappu on ennen kaikkea kansainvälinen toimintapäivä työläisten ja muiden vähävarausten ja sorrettujen puolesta. Siis toverit: hyvää vappua!

Kukat lasku kaupunkijärjestön sihteeri Raija Siirilä

SKP:n teltta tornion markkinoilla 5.-7.3.3030

Tornion markkinoilla myytiin Tiedonantajaa ja marxilaista kirjallisuutta ja kerättiin nimiä kannattajhakortteihin SKP:n saamiseksi takaisin puoluerekisteriin.

SKP:n teltta kemin markkinoilla 27.-29.2.2020

Kemin markkinoiden aikana oli kipakkaa pakkasta, aurinko kuitenkin päivällä jo vähän lämmitti.

Teltalla myytiin Tiedonantajaa, juteltiin ihmisten kanssa ja kerättiin allekirjoituksia kannattajalomakkeisiin, jotta SKP merkittäisiin uudelleen puoluerekisteriin.

Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 6.2.2020

Jo Karl Marx kirjoitti Pääoma-kirjassaan työaikakamppailun tärkeydestä. Kamppailu jatkuu edelleen. Tiedonantajassa on juttu maaliskuussa tulossa olevasta työaikaseminaarista.

Lyhyempi työaika on noussut viime kuukausina jälleen yleisesti puheenaiheeksi. Asian tiimoilta esitettyjen aloitteiden ja keskustelun on ollut kuitenkin usein tapana hiljentyä ajan myötä. Yhtenä syynä tähän on se, että työajan lyhentämistä ei ole saatu nostettua työväenliikkeelle yhteiseksi teemaksi eikä se ole tällä hetkellä ay-liikkeen tavoitteena, vaikka kahdeksan tunnin työpäivän aikaansaamisesta on kulunut jo reilut sata vuotta. Kun tavoitteen takana ei ole laajempaa yhteistä rintamaa, on myös keskustelut helppo sivuuttaa ilman, että aihetta käydään läpi syvällisemmin.

Kommunisteilla, vasemmistolla ja edistyksellisillä voimilla on tehtävä nostaa lyhyempi työaika laajempaan keskusteluun sekä luoda yhteistä pohjaa käytännön taisteluun lyhyemmän työajan toteuttamiseksi Suomessa ja Euroopassa. Tähän tehtävään tartutaan Helsingin Katajanokanlaituri 4:ssa 21.-22. maaliskuuta järjestettävässä Lyhyempi työaika – Helsinki-seminaarissa, jonka järjestävät yhteistyössä SKP, Euroopan vasemmisto ja DSL.
Seminaarin ohjelmaan kuuluu monipuolisia paneelikeskusteluja sekä alustuksia eri perspektiiveistä. Työaikakysymykset ovat seminaarissa keskiössä oleva teema, mutta keskusteluissa otetaan kantaa laajemminkin työelämään, ay-liikkeeseen ja yhteiskuntaan.
Kahden päivän aikana kuullaan mielenkiintoisia näkökulmia mm. työajan lyhentämisen hyödyistä, erilaisista työaikamalleista ja -kokeiluista, palkattomasta työstä, tulonjaosta ja tasa-arvosta, työajan yhteydestä ympäristöön sekä vapaa-ajan merkityksestä. Työn tulevaisuutta ja kapitalistisen palkkatyön jälkeisiä työn tekemisen muotoja pohditaan myös.

tiedonantajaa myytiin torniossa 5.2.2020

Työsopimusneuvottelujen tilannetta ja lakkoja käsittelevä artikkeli alkaa seuraavasti:

Teollisuusliiton julistama lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa alkoi suunnitellusti varhain maanantaiaamulla 27. tammikuuta. Kaksi viikkoa kestävä lakko koskee yli kuuden tuhannen työntekijän töitä muu muassa sahoilla ja vaneritehtailla.

Myös lakkoa tukeva yritysten huolto- ja kunnossapitotöitä koskeva lakko alkaa samaan aikaan. Lisäksi monilla Teollisuusliiton sopimusaloilla on voimassa ylityökielto, joka alkoi 12. tammikuuta ja päättyy 9. päivä helmikuuta.

Työministeriö päätti torstaina  23.1. valtakunnansovittelijan esityksestä siirtää kemian alan lakkoa kahdella viikolla eteenpäin. Tämä siirto ei kuitenkaan vaikuta mitenkään mekaanisen metsäteollisuuden työtaisteluihin. Alalla järjestettiin jo syksyllä kolmen päivän lakko, jota seurasi työnantajien julistama kuuden päivän työsulku.

Alan sopimus umpeutui jo marraskuun lopussa. Neuvottelut eivät ole edenneet, koska työnantajapuoli, Metsäteollisuus, on tuonut pöytään kasoittain heikennysesityksiä. Neuvotteluja on myös leimannut Metsäteollisuuden haluttomuus päästä sopimukseen.

– Odotamme Metsäteollisuudelta täsmällisiä esityksiä sopimuksesta, ei pelkkiä ranskalaisia viivoja. Tähän heillä on hyvä tilaisuus jo tiistaina, kun sovittelu jatkuu. Siis päivä sen jälkeen, kun lakko alkaa, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo liiton tiedotteessa.

Teollisuusliitto on tähän mennessä tehnyt uudet työehtosopimukset mm. kaikilla Teknologiateollisuuden kanssa neuvoteltavilla aloilla. Yhteensä liiton tekemien sopimusten piirissä on jo yli 120 000 työntekijää. Yhteenkään sopimukseen ei ole enää kirjattu ylimääräisenä talkootyönä tehtävien Kiky-tuntien jatkamista

tiedonantajaa myytiin kemissä 4.2.2020

Tänä sotaan valmistautumisen aikana Tiedonantaja kirjoittaa tarpeellisesta aiheesta eli ay-väen rauhanpäivistä. Ari Sulopuiston kirjoitus tapahtumasta alkaa seuraavasti:

Jos et ollut Riihimäellä tämän vuoden toisena viikonvaihteena, saat siitä syyttää melkein vain itseäsi! Tarjolla oli – eikä ensimmäistä kertaa- ”Ay-väen Rauhanpäivät”- tapahtuman aikamoinen sisältökimara. On toki paljonkin ihan päteviä syitä olla saapumatta kuulolle ja osallistumaan ehkä keskusteluunkin. Ilahduttavaa oli kuulla – ohjelman ulkopuolelta – semmoista, että hiljalleen ilmaantuu uusia ammattiosastoja, jotka tukevat jäsentensä osallistumista tapahtumaan. Ihan vielä ei ole ilmoittautuminen vuoden 2021 Rauhanpäiville avoinna. Paikkakunta tiedetään: Hämeenlinna. Ajankohtakaan ei viikkotolkulla heitä tammikuun toisesta viikonvaihteesta.

”Ettäältä kotinurkille”

Päivien rakenne on tämmöisenään käypäseksi havaittu: Ettäältä kotinurkille. Ensimmäinen teema oli ”Kymmenen vuotta Arabikeväästä”. Se ei kotiseudullaan ollut mikään ”arabikevät”. Nimitys on maailmannapa-eurooppalaista keksintöä! Puhujista yksi (mielenkiintoinen) puuttui jonkun (pikku?) onnettomuuden takia, mutta kaksikin asiantuntijaa sai puolitoistatuntisen aikaikkunansa hyvin umpeen. Noh, jokunen kysymyskin sentään kerittiin nakkaamaan.

Sitten päästiin lähelle omia napoja: Ay-liikkeen yhtenäisyys ja tes-shoppailu. Muutamien isojen ammattiliittojen johtoväkeä on jo useamman kerran ollut tässä paneelikeskustelussa päivittämässä nimenomaan muiden liittojen paikalla olevien jäsenten käsityksiä liittojensa edesottamuksista.

Se oli koko lailla mielenkiintoista kuultavaa. Keskustelussa tuli ilmi sekin, että jos liittojen rivijäsen ei ole kovinkaan hyvin tapahtumien tasalla, niin erityisesti muiden jäsenet he vasta puutteessa elävätkin. Siis tiedonpuutteessa. Parannus on tehtävissä

kunniakäynti punaisten haudalle kemissä 27.1.2020

Kemiläiset puoluejärjestöt suorittivat kunniakäynnin punaisten haudalle luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1. Tilaisuudessa puhunut Kaarina Pistokoski-Tikkala totesi seuraavaa:

Hyvät toverit

Vuonna 1918 käydystä luokkasodasta on kulunut yli sata vuotta ja myös viimeisin Suomea suoraan koskenut sota päättyi 75 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaiset karkotettiin Suomen käsivarresta keväällä 1945.

Sota ja sodan uhka on kuitenkin tänään valitettavan ajankohtainen. Suomalaisia sotilaita on maailmalla Naton ja USAn johtamissa sotilasoperaatioissa ja Suomi osallistuu tänä vuonna kymmeniin kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Valtaosa harjoituksista tehdään Naton tai joidenkin Nato-maiden kanssa.

Ilmapiiri tuntuu nyt olevan Suomessa samanlainen kuin sodan edellisinä vuosikymmeninä 1920- ja 1930-luvuilla. Silloin porvaristo lietsoi kaikin tavoin epäluuloa ja vihaa Neuvostoliittoa ja naapurinamme olevaa Venäjän neuvostotasavaltaa kohtaan. Lopulta sotaan lähdettiin yhdessä natsi-Saksan kanssa. Nyt vihan ja epäluulon lietsonnan kohteena on kapitalistiseksi muuttunut Venäjä ja sotaa käyväksi kumppaniksi haetaan Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita.

1920- ja 30-luvuilla Suomessa oli rohkeita ihmisiä, jotka toimivat sodan lietsontaa vastaan. Silloin sellaisesta toiminnasta joutui vankilaan ja joitakin tapettiinkin. Suomessa voidaan nykyisin – ainakin toistaiseksi – vastustaa sodan lietsontaa vankilaan joutumista pelkäämättä. Siksi meidän jokaisen velvollisuus on nyt rauhan puolesta toimiminen. Sota on aina järjetöntä ja lisäksi nykyisillä aseilla käytävä sota johtaisi aivan eri kertaluokan tuhoihin kuin edelliset sodat.

Kun me olemme nyt kunnioittamassa näiden porvareiden murhaamien tovereiden muistoa, kaikkein parhaiten me kunnioitamme heidän muistoaan ja jatkamme heidän aatettaan toimimalla aktiivisesti rauhan ja hyvien naapuruussuhteiden puolesta.

DSL:n pääsihteerin vierailu 17.1.2020

Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri Jari Karttunen vieraili Kemissä 17-1-2020. Tapaamisessa oli mukana DSL:n Kemin opintojärjestön sekä DSL:n palveluita käyttävien järjestöjen edustajia. DSL on puolueelle tärkeä yhteistyökumppani sekä taloudellisesti että opintotoiminnalle aineistoja ja muuta tukea tuottavana yhteisönä.

postin tilanteesta kemissä 26.11.2019

SKP:n Kemin eteläisen osaston opintotilaisuudessa puhuttiin Postista. Todettiin Postin ongelmien olevan hyvä esimerkki vaikeuksista, joita syntyy, kun valtion (ja kuntien) toimintoja yhtiöitetään ja yksityistetään.

Lisäksi Posti on ollut erittäin huono työnantaja. Johtajien isot palkat ja osingot on nyhdetty työntekijöiden selkänahasta.  Palkkoja on laskettu, työntekijöitä on vähennetty ja töitä on lisätty.

SKP ja tiedonantaja ylitorniolla 5.11.2019

Tiedonantajan 50-vuotisjuhlanumeroa esittelevä ja politiikkaa puhuva kiertue päättyi Ylitorniolle tiistaina 5.11.2019.

Tiedonantajan vahvuuksiin on aina kuulunut ulkomaiden tapahtumien taustoista kertominen. Se on välttämätöntä maailman menon ymmärtämiseksi, koska Suomen valtajulkisuus usein vain toistelee asioita vääristelevää yhdysvaltalaista propagandaa.

Lokakuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli Hongkongin tilanteesta ja pitkään jatkuneiden mielenosoitusten taustoista. Artikkelissa ”Kolonialistinen perinne, sosialistinen tulevaisuus?” todetaan muun muassa, että Hongkongin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat seurausta brittiläisestä kolonialismista. Ongelmat ovat luoneet sosiaalisia jännitteitä, jotka nyt ohjautuvat manner-Kiinaa ja sen hallitusta vastaan.

Oxfamin mukaan Hongkong on kaikkein epätasa-arvoisin maailman kehittyneistä talouksista. Rikkain viidennes hongkongilaisista kapitalisteista pääsee koko maailman sadan rikkaimman listalle.

Politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin tervolassa 4.11.2019

Pakkasta oli 15 astetta, mutta kirkas auringonpaiste teki säästä kuitenkin siedettävän, kun Salen edustalla myytiin Tiedonantajaa ja juteltiin ihmisten kanssa politiikkaa.

Tiedonantajassa arvioidaan mm. Karl Marxin kirjoitusta Palkkatyö ja pääoma. Laaja artikkeli alkaa seuraavasti:

SKP:n Pohjanmaan piirin Marxilainen foorumi -opintopiiri käynnistyi syyskaudella paluulla aatteen juurille. Aiheeksi valikoitui Karl Marxin kirjoitus Palkkatyö ja pääoma, jonka ensimmäinen julkaisuajankohta oli 170 vuotta sitten, v. 1849. Se ilmestyi silloin pääkirjoitussarjana Neue Rheinische Zeitung -lehdessä. Tilaisuudessa kirjasta alusti Anton Leppänen, joka oli laatinut siitä erinomaisen yhteenvedon. Teoksessa selvitetään, mihin omistavan luokan ja sen luokkaherruuden olemassaolo perustuu, samoin kuin mihin työntekijän orjuus (palkkatyöorjuus) perustuu, tiivistää Leppänen. Tekstin tarkoituksena oli olla mahdollisimman kansantajuinen esitys, propagandakirjoitus, jonka sen ajan oppia saamaton työläinenkin voi helposti ymmärtää.

Palkkatyö ja pääoma jäi aikoinaan kesken. Friedrich Engels kertoo v. 1891 laitoksen esipuheessa, että syynä oli ”silloin alkaneiden tapahtumien vyöry”, joiden takia lehti lopulta lakkautettiin. Tällä hän tarkoittaa kansannousujen sarjaa, joka alkoi ”Euroopan hulluna vuonna” 1848, ja päättyi lopullisesti seuraavana vuonna Venäjän keisarin Nikolai I:n armeijan liittyessä Itävalta-Unkarin Habsburgien rinnalle kapinoita murskaamaan. Tähän murenivat Unkarin aluksi voittoisan vallankumouksen saavutukset ja sammuivat Saksan kaupunkien kansankapinat, joiden kukistamiseen mainitun sanomalehden lakkauttaminen liittyi

tiedonantajaa ja politiikkaa simossa 1.11.2019

Nykyinen hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa ja valmistautuu käyttämään toistakymmentä miljardia uusien sotalaivojen ja lentokoneiden ostamiseen. Tiedonantaja kertoo eduskuntaryhmille luovutetusta adressista, jossa lentokonekauppaja vastustetaan.

Hävittäjäkaupat uuteen harkintaan – miljardit hyötykäyttöön! -vetoomus luovutettiin eduskuntaryhmille YK:n aseistariisuntaviikolla tiistaina 22. lokakuuta. Hävittäjähankintojen kustannuksista ja ilmastoseurauksista, mutta myös ihan kokonaisuudessaan Suomen turvallisuuspolitiikasta huolestuneet kansalaiset ja rauhanaktiivit keräsivät tuhansia nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan, että hävittäjähankinnat uudelleen arvioidaan eduskunnassa.
Sähköisen nettiadressin lisäksi nimiä on kerätty tapahtumissa, kaduilla, turuilla ja toreilla perinteisesti paperille.

Kymmenien miljardien eurojen hävittäjäkonehankinnoista, joita puolustusvoimat paraikaa selvittää, tehdään lopullinen päätös vuonna 2021. Kansainväliset aseteollisuuden lobbarit käyvät tiuhaan Suomessa ja tekevät suurin panoksin vaikuttamistyötään. Vähemmän on käyty avointa kriittistä kansalaiskeskustelua kaupoista, siitä mistä rahat niihin otetaan ja näihin liittyvistä valinnoista

politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin kemijärvellä 31.10.2019

Rovaniemeltä jatkettiin myyntireissua Kemijärvelle. Väkeä kulki Lidlissä ja Alkossa runsaasti, mutta kauppoja syntyi huonisti. Puolue ja Tiedonantaja pääsivät kuitenkin hyvin näkyville.

Tiedonantaja kirjoittaa Tiedonantaja-festivaaleilla aloitetusta kannanttakorttien keräämisestä mm. seuraavaa: Suomen kommunistinen puolue viedään takaisin puoluerekisteriin. Puheenjohtaja  JP (Juha-Pekka) Väisänen allekirjoittaa ensimmäisen kannattajakortin 26. lokakuuta Jyväskylässä Tiedonantaja- festivaalilla. Tämän jälkeen kortteja kerätään eri puolilla Suomea piirijärjestöjen ja puolueen järjestämissä tempauksissa, toreilla ja erilaisissa tapahtumissa. Valmiiksi tulostettuja ja esitäytettyjä kortteja on saatavilla myös Tiedonantaja-festivaaleilla.

Väisäsen mukaan kapitalismiin sopeutuneet vasemmistopuolueet eivät vastaa enää tämän päivän luokkataistelun haasteeseen ja siksi Suomeen tarvitaan rehellisesti radikaali vasemmistolainen, sosialismiin pyrkivä kommunistinen puolue.

– Valtaosalle meistä on ollut päivänselvää, ettei kuuluminen johonkin porvarien rekisteriin ratkaise kommunistisen puolueen toimintaa, vaikuttamista tai olemassaoloa. Poliittinen tilanne suorastaan vaatii, että Suomeen tarvitaan joukkoja mukaan kutsuva puolue ja siksi SKP on vietävä takaisin puoluerekisteriin. Kommunistisen puolueen perustoimintaan kuuluu edistyksellisen joukkotoiminnan järjestäminen. Kuntavaaleihin ja puolueen vahvistamisen työhön aletaan nyt rakentaa yhteisrintamaa muiden muutosta haluavien kanssa, sanoo Väisänen

tiedonantajaa myytiin ja politiikkaa puhuttiin rovaniemellä 31.10.2019

Rovaniemellä Lordi-aukiolle tuli seurakunta jakamaan soppaa ja siksi paikalla oli tavallista enemmän väkeä. Monet olivat kiinnotuneet SKP:sta ja monia pitkiäkin keskusteluja käytiin paikalla olijoiden kanssa.

Joukossa oli monia työttömiä ja siksi tämän sopii pätkä juuri ilmestyneen työttömyyttä käsittelevän kirjan esittelystä:

Työttömyyden monet kasvot tulevat esille Anssi Ylirönnin esikoiskirjassa Valintamme ei kohdistunut sinuun, jonka julkistamistilaisuutta vietetään 26. lokakuuta Tiedonantaja-festivaaleilla Jyväskylässä.

Tiedotusvälineissä työttömyys on jatkuvasti esillä, mutta aiheen käsittely on tavallisesti pinnallista ja yksipuolista. Eniten äänessä ovat päättäjät ja taloustieteilijät, jotka näkevät työttömyyden yksistään tilastollisena ja talouden tunnuslukuihin liittyvänä ilmiönä.

Teos on Ylirönnin ensimmäinen kirjallisuuden saralla, mutta aikaisemmin mieheltä on ilmestynyt omakustanteina muun muassa kantaa ottavia sarjakuvia. Ylirönnin sarjakuvat ja karikatyyrit ovat tuttuja myös sosiaalisesta mediasta

politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin torniossa 30.10.2019

Ajankohtainen Tiedonantajan artikkeli ”TURKKI ULOS ROJAVASTA” käsittelee Turkin hyökkäystä kurdien hallitseman Rojavan alueelle. Artikkeli alkaa seuraavasti:

Turkin hyökkäys Syyrian Kurdistaniin on saanut kansainvälisen solidaarisuuden liikkeelle ympäri maailman. Hyökkäyksen ajankohta juuri ennen YK:n aseistariisuntaviikkoa tekee tilanteesta mahdollisesti vielä karumman. Monet eivät hyväksy Turkin sotaa alueen kansoja ja heidän demokraattista itsehallintoaan vastaan ja osoittavat solidaarisuutta Rojavalle.

Turkki aloitti jo pitkään uhkaamansa miehityssodan Rojavassa, Pohjois-Syyriassa, keskiviikkona 9. lokakuuta. Turkin iskuissa kuoli tai teloitettiin jo alle viikossa kymmeniä siviilejä, ja noin 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetessaan siviiliasutuksiin kohdistuvia pommituksia. Turkin miehityssota uhkaa johtaa valtavaan humanitääriseen katastrofiin ja epävakauteen sisällissodan keskellä tähän asti verrattain rauhallisena pysyneellä Rojavan alueella.

Rojavassa on sisällissodasta huolimatta onnistuttu luomaan ruohonjuuritason demokratiaan, naisten oikeuksiin ja eri kulttuurien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon pohjautuva yhteiskuntamalli, demokraattinen konfederaatio, jonka Turkki uhkaa nyt tuhota

Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.10.2019

Lokakuun Tiedonantaja kertoo muun muassa oikeistolaisten kansanedustajien toiminnasta palestiinalaisia vastaan.

Kahdeksan oikeistolaista kansanedustajaa syyttää YK:n alaisen järjestön työntekijöitä terrorismin ihannoinnista. Peruspalveluja ja suojelua palestiinalaispakolaisille tarjoava UNRWA (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) on myös Suomen ulkoministeriön rahoituskohde. Kansanedustajat vaativat tuen lopettamista järjestölle.

– Aikooko hallitus keskeyttää Suomen tuen järjestölle, jonka työntekijät toistuvista huomautuksista huolimatta syyllistyvät vihapuheeseen ja julkisesti kehottavat lapsia ja aikuisia terroristiseen toimintaan, tai asettaa ehtoja UNRWA:n rahoituksen jatkamiselle, kysytään kirjallisessa kysymyksessä, jonka ovat allekirjoittaneet Peter Östman (kd), Sanna Antikainen (ps), Sari Tanus (kd), Antero Laukkanen (kd), Sari Essayah (kd), Heikki Vestman (kok), Mika Niikko (ps) ja Ben Zyskowicz (kok). Östman on eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja.

Marraskuun 29. vietetään jälleen kansainvälistä päivää solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle. Sen sijaan, että solidaarisuuspäivän kynnyksellä Suomen eduskunnassa puhuttaisiin Palestiinan tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi, saa hallitus käsiteltäväkseen ehdotuksia tuen vähentämisestä palestiinalaispakolaisille

SKP:n teltta tornion markkinoilla 10. ja 11.10.2019

Säät eivät oikein suosineet markkinoita, perjantaina satoi räntääkin. Silti jokunen Tiedonantaja myytiin ja saatiin toistakymmentä uuden vuoden tervehdystä Tiedonantajaan. Yksi jäsenhakemuskaavakelin tuli täytetyksi.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 28.9.2019

Syyskuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa Rinteen hallituksen ohjelmaa sekä hallituksen ehdotusta ensi vuoden budjetiksi.

Hallitusohjelman talouslinjoja koskevassa Olli Savelan artikkelissa todetaan ohjelmasta yleisesti, että Rinteen hallitus tekee hyvin keskustalaista politiikkaa vasemmistolaisin maustein.

Artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisemmin mm. seuraavia aiheita (väliotsikot):

  • Menolisäylset vaatimattomia
  • Omaisuuden myynti järjetöntä
  • Kuntien talous edelleen tiukoilla
  • Hävittäjiin jo varattu rahaaa.

skp:n teltta rovaniemen markkinoilla 17.-19.9.2019

SKP:n teltalla käytiin monia keskusteluja markkinaväen kanssa.
Seuraaviin vaaleihin on aikaa, joten muut puolueet eivät olleet kiinnostuneita tapaamaan kansalaisia. Vain perussuomalaisilla oli teltta SKP:n lisäksi.

skp:n teltta kemin markkinoilla 12.-14.9.2019

Teltalla myytiin Tiedonantajaa ja marxilaista kirjallisuutta, kerättiin nimiä asehankintoja vastustavaan adressiin ja puheltiin politiikasta ihmisten kanssa.

tiedonantajan myynti rovaniemellä 31.8.2019

Työnantajat vaativat kiivaasti kiky-sopimukseen sisältyvän ilmaisen työn teettämisen jatkamista. Elokuun Tiedonantajassa haastatellaan Paperiliiton puheenjohtajaa, jonka mukaan liitto ei kikyä enää hyväksi.

Työajanpidennyksen tuoma hyöty paperiteollisuuteen on Paperiliiton näkökulmasta kyseenalainen, vaikka vientialojen työnantajaliitot ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos muuta omissa tiedotteissaan ja tutkimuksissaan väittivät.

Paperiliiton näkökulmasta kilpailukykysopimuksen osana sovittua 24 tunnin työajan pidennystä vuosityöaikaan ei ole tarpeen jatkaa. Sopimus tehtiin aikanaan tiettyyn tarkoitukseen.

– Suhteessa yhtiöiden tuloksiin työajan lisäys tarkoittaa käytännössä ilmaisen työn tekemistä. Ei ole näyttöä siitä, että tällä työllä olisi lisätty tuotettuja tonnimääriä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja muistuttaa, että tehtaat pyörivät 24 tuntia 7 päivänä viikossa.

Työaikaa pidentämällä ei luoda työllisyyttä alalle, josta työpaikat vähenevät sitä mukaa, kun paperintuotantoa ajetaan alas. Myös alan investoinnit pikemminkin säilyttävät kuin luovat uusia työpaikkoja.Paperialalla työn tehokkuuden kasvu on näkynyt voimakkaasti työpaikkojen vähentymisenä.

Paperiliiton mielestä työajan pidennyksen vaikutuksiin metsäteollisuudessa on suhtauduttava varauksella. Pidennystavat vaihtelevat eikä pidennystä ole kaikilla työpaikoilla otettu käyttöön. Lisäksi osa ammattiliitoista on kiky-sopimuksen ulkopuolella. Tässä mielessä sopimus kohtelee työntekijöitä epätasa-arvoisesti.

– Kuluvana vuonna olemme tavanneet paljon jäseniä eri yhteyksissä. Niissä kohtaamisissa on tullut selväksi, että tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ensisijainen tavoite on poistaa kikyn 24 tunnin mukainen vuosityöajan pidennys, Vanhala kertoo.

Vanhala näkee, että vientiliittojen tämänpäiväinen kannanotto työajanpidennyksen puolesta enteilee vaikeaa työmarkkinasyksyä. Myös muissa teollisuuden liitoissa ennakoidaan tiukkoja neuvotteluja. Kysymys työajasta ja siitä tulisiko sitä pidentää vai lyhentää näyttää myös SDP:n Sanna Marinin puheessaan avaaman 6-tuntisen työpäivän ajatuksen nostamien reaktioiden valossa olevan eri osapuolille hyvin tärkeä

Tiedonantajaa myytiin kemissä 30.8.2019

Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu yleiseen muotoon kaikenlaista hyvää ja korkealentoista. Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys tulee kuitenkin osoittamaan, että hallituksen politiikka on aivan muuta. Tässä kirjoittaa Yrjö Hakanen elokuun Tiedonantajassa seuraavasti:

Hallituspuolueiden lupauksia politiikan suunnan muuttamisesta mitataan 17.-18.syyskuuta, kun Antti Rinteen hallitus kokoontuu budjettiriiheen Säätytalolle.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän elokuussa julkistama valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys nostaa valtion pysyväisluontoisia menoja noin miljardilla. Se on muutos Juha Sipilän hallituksen leikkauslinjaan. Lisäys ei kuitenkaan riitä perumaan kuin osan aiemmista leikkauksista.

Budjettiriihessä on tarkoitus sopia myös hallitusohjelmaan liittyvistä investoinneista. Kun ne puuttuvat VM:n esityksestä, on kaikille hallituspuolueille tarjolla mahdollisuus kehua tuloksia budjettiriihestä. Kyse on kuitenkin kertaluontoisista menoista, joilla ei poisteta pysyvien menojen aukkoja.

Lisäksi odotetaan ratkaisuja ns. aktiivimallin leikkurin purkamiseen ja kiky-sopimuksen seurauksiin, kun työnantajien sote-maksuja siirtyy palkansaajille.

Vain osa leikkauksista perutaan

Kaksi edellistä hallitusta leikkasi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia Kuntaliiton laskelmien mukaan yli 2,3 miljardilla eurolla. VM esittää nyt valtionosuuksiin lisää 1,1 miljardia. Leikkauksista jää siis suurin osa voimaan. Lisäksi valtionosuuksilla pitäisi huolehtia kuntien lisävelvoitteista, kuten päivähoito-oikeuden laajentaminen, ryhmäkokojen pienentäminen ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen nostaminen.

Koulutuksesta leikattiin vuosina 2012–2019 opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan yli 2 miljardia. Yliopistoilta vietiin pelkästään Sipilän hallituksen kaudella yli 300 miljoonaa ja ammatillisesta koulutuksesta 200 miljoonaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön niille ehdottama 60 miljoonaa paikkaisi aukkoa vain pieneltä osin ja VM:n esittämä 25 miljoonaa vielä vähemmän.

Eläkkeiden, työttömyyspäivärahojen ja muun sosiaaliturvan indeksileikkaukset heikensivät tukea Sipilän hallituksen kaudella keskimäärin kymmenillä euroilla kuukaudessa. Nyt perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin on tulossa 20 euron korotus, mutta se koskee vain pienituloisia. Siitäkään ei jää paljon käteen, kun samalla lisätään välillisiä veroja eivätkä pienituloisimmat hyödy ansiotuloveron kevennyksestä. Opintorahaan ei tule vieläkään yleistä korotusta.

Eduskuntapuolueiden tukiin VM kyllä tarjoaa avokätisesti lisää: puoluetuki nousee 29,6 miljoonasta 36,6 miljoonaan, eduskuntaryhmien avustajarahoihin + 40 % ja ministereiden avustajien palkkaamiseen + 77 %.

Ilmastoteot?

Hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi. Pelkästään turpeen polton verokevennykset ovat kuitenkin lähes yhtä paljon kuin koko ympäristöministeriön budjetti. Lupaus luonnonsuojelun sadasta lisämiljoonasta on typistynyt neljännekseen.

Liikennehankkeisiin on tulossa 300 miljoonaa lisää, mutta korjausvelka on 2,5 miljardia – puhumattakaan uusista ratahankkeista. Lupaukset kohtuuhintaisesta asumisesta eivät esityksessä näy.

Kehitysyhteistyöhön VM esittää lisää 72 miljoonaa. Rahoitus on sen jälkeenkin lähes 200 miljoonaa vähemmän kuin ennen Sipilän hallitusta.

Menoleikkuri ja aseet

Suurin este budjettilinjan muutokselle on sitoutuminen julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä (vain pienin varauksin poikkeukselliseen suhdannekriisiin). Hallitusohjelman mukaan menolisäyksiä voidaan perua, jos tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja talouden tasapainosta eivät toteudu.

Talouden taantuessa tästä voi tulla iso ongelma, kun menokehys rajoittaa työpaikkojen luomista julkiselle sektorille. Kertaluontoiset investoinnitkin on sovittu rahoitettavaksi pääosin myymällä valtion omaisuutta. Lisäksi vasemmisto taipui hallitusneuvotteluissa siihen, että pääoma- ja yritysverotusta ei kiristetä.

Ongelmia julkiseen talouteen kasaavat myös ilmavoimien HX-hävittäjähankinnat. Elinkaarikustannuksineen yli 30 miljardin euron hankinnasta luopumalla löytyisi lisää rahaa mm. perusturvaan, työllisyyteen, koulutukseen, vanhuspalveluihin, asumiseen ja ilmastotekoihin.

Politiikan suunnanmuutos on vielä monen lukon takana. Avaimet niihin eivät ole Säätytalolla vaan sen ulkopuolella, ay- ja kansalaistoiminnassa

tiedonantajan myynti torniossa 29.7.2019

Kemin Työväenyhdistys järjestää 18.8. klo 14 muistotilaisuuden Kemin veritorstain muistomerkillä tapahtuman 70-vuotispäivän merkeissä. Tiedonantajassa on kirjoitus veritostain tapahtumista ja niitä seuranneista oikeuidenköynneistä. Artikkelin alkuosa on seuraavassa.

Elokuun 18. päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Kemissä kuoli kaksi työntekijää lakkolaisten mielenosoituksessa. Poliisi ampui Feliks Pietilän ja kuorma-auto ajoi Anni Kontiokankaan päälle. Päivä oli torstai ja siksi tapahtumaa kutsutaan Kemin veritorstaiksi.

Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön kesäkuussa tekemä ilmoitus, jonka mukaan selluloosatehtaan työntekijöiden palkkoja alennetaan 30-40 prosenttia. Tällaisen ilmoituksen jälkeen lakkoon menivät aluksi sellutehtaan noin 260 lastaajaa ja varastoijaa. Lakko kuitenkin laajeni nopeasti. Tukilakkoon yhtyivät Kemi-yhtiön kaikki työntekijät, Kemin sataman työntekijät, Kemijoen uittopuiden erottelutyönmaan väki, rakennustyöntekijät ja kunnantyöntekijät. Lakkoon yhtyivät myös Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan ja sahan työntekijät. Elokuun 18. päivänä lakossa oli noin 3  000 työntekijää eli lähes kaikki Kemin työläiset.

Karl August Fagerholmin johtama sosialidemokraattien vähemmistöhallitus pyrki murtamaan lakon julistamalla silloin voimassa olleen valtalain perusteella Kemijoen erottelutyömaan avoimeksi työmaaksi 17.8. Se merkitsi poliisien suojelua työhön tuleville rikkureille

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.7.2019

Lehdessä on muun muassa Tapio Siirilän kirjoitus kohtuullisesta työajasta. Artikkelin alkuosa on seuraavassa:

Työaika on ollut aina tärkeä kysymys kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. ILO:n ensimmäinen sopimus koski työaikaa ja se saatiin aikaan jo järjestön perustamisvuonna 1919. Sopimus koski kahdeksan tunnin työpäivää, jota siihen aikaan ei vielä oltu toteutettu monessakaan maassa.

Vuoden 1919 jälkeen ILO:ssa on hyväksytty useita työaikaa koskevia sopimuksia. Ne käsittelevät muun muassa viikkolepoa, vuosilomaa, yötyötä ja työajan pituutta.

Noudatettaviksi tarkoitettujen sopimusten lisäksi ILO tuottaa runsaasti työaikaan ja muihin työolosuhteisiin liittyviä tutkimuksia ja oppaita ja muita julkaisuja. Esimerkiksi kohtuullisen työajan (Decent Working Time) nimellä ILO:n verkkosivuilta löytyy suppea 24-sivuinen lehtinen ja laaja 464-sivuinen katsaus, joihin linkit tämän jutun lopussa.

Suppeassa lehtisessä käydään läpi muun muassa pitkistä työajoista aiheutuvia haittoja ja esitellään lyhyemmistä työajoista aiheutuvia etuja.

Pitkät työajat aiheuttavat työntekijöille terveyshaittoja ja lisäävät tapaturmien riskiä. Lisäksi pitkät työajat tuovat ongelmia työntekijöiden perheille ja vaikeuttavat yhteiskunnan eri toimintoihin osallistumista ja palveluiden käyttämistä. Samoja ongelmia aiheutuu myös yötyöstä ja työaikojen epäsäännöllisistä vaihteluista.

Monien tutkimusten mukaan pitkistä työajoista aiheutuu stressiä, uupumusta ja unihäiriöitä, Usein seurauksena on myös epäterveellisiä elämäntapoja kuten tupakointia, alkoholin käyttöä, liikunnan puutetta ja epäterveellinen ruokavalio. Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla sydänsairauksien lisääntymistä, ruuansulatushäiriöitä, lisääntymishäiriöitä, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, kroonisia sairauksia ja mielenterveyden ongelmia.

Jatkuvat pitkät työajat ja ylitöiden tekeminen lisäävät hyvin selvästi myös työtapaturmien riskiä. Julkaisussa viitataan muun muassa tutkimukseen, jonka mukaan säännöllisesti ylityötä tekeville sattuu 61 % enemmän työtapaturmia kuin vastaavissa töissä vain säännöllisen työajan puitteissa työskenteleville

kittilän markkinoilla myös 7.7.2019

Tiedonantajan myynti jatkui Kittilän markkinoilla sunnuntaina 7.7. Lehdessä on laaja aineisto kesäkuun puolivälissä pidetystä puoluekokouksesta. Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa asiakirja nimeltää ”Ympäristökriisin ratkaisu vaatii sosialismia”. Seuraavassa on alkua asiakirjasta.

Ilmastonmuutos on osa laajempaa globaalia ympäristökriisiä, todetaan edustajakokouksen ympäristöasiakirjassa. Tämä ympäristökriisi on ennen kaikkea seurausta kapitalistisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja siihen liittyvästä teollistumisesta. Ilmaston kannalta ratkaiseva merkitys on ollut niin kutsutulla fossiilikapitalismilla, joka on kiihdyttänyt valtavasti hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastonmuutoksen hidastamisessa ihmiskunnan kannalta siedettävälle tasolle ja muiden kiireellisten ongelmien ratkominen on aloitettava tässä ja nyt. Ympäristökamppailuissa nousee tällä hetkellä tarve puuttua pääoman voitontavoitteluun. Usko markkinoiden kykyyn hoitaa akuutteja kriisejä on heikentynyt ja niiden toimintaan halutaan puuttua. Tämä tavoite nostaa esiin tarpeen siirtymisestä kohti sosialismia ja avaa uusia yhteistyön mahdollisuuksia ympäristöliikkeen ja kommunistien välillä. Politiikan suunnanmuutoksen ja radikaalien suurpääoman valtaa rajoittavien uudistusten kautta voidaan ympäristön tuhoamista merkittävästi hillitä

tiedonantajan kanssa kittilän markkinoilla 5.7.2019

Viime vuonna Lapin eri paikkakunnilla ja Oulussa esitetty Ylimuonion urheiluteatterin näytelmä esitetään Jyväskylässä. Edellisessä Tiedonantajassa oli käsikirjoittajan Johanna  Lapinojan laaja haastattelu. Tässä lehdessä lyhyesti seuraava:

Martta Koskisen elämää käsittelevä näytelmä Ei kyyneltäkään virrannut valittiin Jyväskylän kaupunginteatterilla 16.-18. elokuuta järjestettävän 46. Harrastajateatterikesä-festivaalin ohjelmistoon. Jyväskylän kaupunginteatterin ohjaaja ja vuoden 2019 ohjelmiston valitsija Anssi Valtonen valitsi 32 hakijan joukosta tänä vuonna mukaan 7 esitystä. Tapahtuman raatiin astuvat tänä vuonna ohjaaja Samuli Reunanen, näyttelijä Hanna Liinoja ja näyttelijä-ohjaaja Tapani Kalliomäki.

Tiedonantaja kertoi toukokuussa näytelmän käsikirjoittaneen Johanna Lapinojan haastattelussa, että Koskisen tarina valikoitui näytelmän aiheeksi, koska sotahistoriaa on kirjoitettu voittopuolisesti miesten näkökulmasta.

– Halusin tuoda naisnäkökulmaa voimakkaammin esille ja erityisesti juuri Koskisen kautta. Myös monet muut näkyvät ja voimakkaat naistoimijat, kuten esimerkiksi Hertta Kuusinen, ovat Koskisen elämässä näkyvästi läsnä. Martan tarina on samalla ihmisoikeuskertomus, jonka koin tärkeäksi käsikirjoittaa lihaksi ja saattaa näytelmän muotoon. Vaikka näytelmä pohjautuu aktuaalisiin tapahtumiin, niin teksti on kuitenkin omaa tulkintaani eli olen siltä osin käyttänyt taiteellista vapauttani, kertoi Lapinoja haastattelussa.

Rovaniemellä myytiin tiedonantajaa 2.7.2019

Kesäkuun Tiedonantajssa esiteltiin laajasti puoluekokouksen päätöksiä. Asiakirjoissa vaaditaan muun muassa työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin ansioita alentamatta. Lyhyemmän työajan myönteisiksi vaikutuksiksi luetellaan mm. seuraavia:

• Uusia palkallisia työpaikkoja ja työmahdollisuuksia syntyy runsaasti.

• Työntekijän fyysinen ja henkinen rasittuminen vähentyy.

• Lisääntynyt vapaa-aika tekee mahdolliseksi perheen parissa vietettävän ajan lisääntymisen.

• Myös kulttuurista nauttimiseen, opiskelemiseen ja muuhun itsensä kehittämiseen jää enemmän aikaa.

• Työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet vähentyvät erityisesti teollisuudessa, rakennusalalla ja muissa rasittavissa ja vaarallisissa töissä. Tutkimusten mukaan suurin osa työtapaturmista tapahtuu kahden viimeisen tunnin aikana. Erityisen suuri työtapaturmien riski on ylityöaikana.

• Julkisten palveluiden saatavuutta voidaan parantaa toteuttamalla ne kahdella peräkkäisellä kuuden tunnin työvuorolla.

• Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus parantuu, kun työntekijät saavat suuremman osuuden työllään tuottamasta arvosta

tiedonantajaa myytiin torniossa 1.7.2019

Tiedonantajassa on Jari Karttusen laaja artikkeli imperialismista; seuraavassa vähän alkua:

Imperialismi ja alikehitys ovat eräät kapitalistisen järjestelmän valtarakenteen perus elementeistä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on perehdyttää lukijat näiden koko nykyistä maailmaa koskettavan rakenteiden analyysiin. Tässä tekstissä on tarkoitus käydä läpi imperialismin rakenne sekä historia ja osoittaa kuinka se on vääristänyt maailman taloudelliset rakenteet alikehittämällä suurimman osan maailmasta. Tarkoitus on myös osoittaa imperialistisen valtarakenteen jatkumo aina nykypäivään asti.

Imperialismiksi ymmärretään yleensä toimet, joita suurvallat kohdistavat itseään heikompien maiden politiikkaan ja alueelliseen koskemattomuuteen omien etujensa saavuttamiseksi. Tämä on imperialismia. Historiaan perehtyneet kokevat imperialismin liittyvän läheisesti eurooppalaisten valloittamiin siirtomaihin. Nekin olivat imperialismia.  Joissakin piireissä ollaan huolestuneita amerikkalaisen kulttuurin leviämisestä median ja viihteen välityksillä. Myös tämän ilmiön voi nähdä osana imperialismia. Kuitenkin imperialismi ja sen vaikutukset ovat hyvin laaja ja kiistelty aihepiiri. Omassa tekstissäni pureudun aiheeseen marxilaisen ja sen johdannaisen riippuvaisuusteorian sekä muiden myöhempien tutkimusten pohjalta.

Kun aloitetaan käsittelemään marxilaisen perinteen mukaista määritelmää imperialismista, on syytä aloittaa Marxista itsestään. On todettava, ettei Marx koskaan puhunut paljoakaan imperialismista, eikä syventynyt aiheeseen. Yhteenvetona voisi esittää Marxin katsoneen kapitalismissa olevan pohjimmiltaan kysymys palkkatyöläisten ja kapitalistien välisestä alistussuhteesta. Luokkien välinen kilpailu tuottaa teknisen edistymisen. Hänen mallissaan kapitalismi ei tarvitse periferiaa tai syrjäseutua selviytyäkseen, mutta käyttää sitä voittojen saamisen jos tällainen alue on käsillä. Ennen teollistumista kapitalismi ei välttämättä muuttanut siihen yhteydessä olevia alueita. Teollistumisen jälkeen hän katsoi kapitalistisen valloituksen voivan toimia edistyksellisenä, joskin brutaalina mekanismina, joka kykeni tuottamaan teollistumista ja kehittyneitä rakenteita. Se, että kapitalismi kehittyi nopeasti Euroopassa ja sen hidas tunkeutuminen ulkopuolelle johtui tuotantosuhteiden välisestä erosta alueiden välillä. Marx siis katsoi eurooppalaisten valta-aseman olevan seurausta tästä erosta. Tämä eroaa esimerkiksi riippuvaisuusteorian kannattajien näkemyksistä, jonka mukaan Euroopan ulkopuolinen alikehitys oli seurausta juuri tästä eurooppalaisten valta-asetelmasta.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.6.2019

Kesäkuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Kemistä perjantaina 28.6. Lehti arvioi muun muassa Rinteen hallituksen ohjelmaa. Ohjelmassa on yksittäisiä politiisisia asioita, mutta suurena miinuksena ovat suunnitellut sotalaiva- ja hävittäjähankinnat.

Uusi hallitus jatkaa asevarustelua ja antoi puolustusministerin salkun keskustan haltuun. Hallitusohjelmasta käy ilmi, että kotimaisten rauhanjärjestöjen ääntä ei ole Säätytalolla kuultu.

– Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021, todetaan ohjelman puolustuspolitiikan keinot -osiossa.

Hävittäjähankkeen hintalapuksi on arvioitu kymmeniä miljardeja.

Uusien hävittäjien varmistunutta hankintaa on kritisoitu rauhanliikkeen toimijoiden taholta. Heikki Ketoharju ruoti blogissaan hallituksen ”toiveiden tynnyriä” ja niiden mukana myös tulevia puolustuspoliittisia linjauksia.

– Toinen tärkeä mutta heikosti mennyt osuus hallitusneuvotteluissa on puolustuspolitiikka. Suomen suuntaa tulisi siinä kääntää merkittävästi: luopua Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta, pistää stoppi ulkomaisille sotaharjoituksille Suomessa, luopua Nato-kumppanuudesta ja tietysti merkittävimpänä ottaa hävittäjähankinta uuteen harkintaan. Nyt hallitus on korvaamassa hornetit täysimääräisesti – eli noin 64 hävittäjää on tarkoitus ostaa. Lisäksi hallitusohjelmassa on merkintä taistelualusten hankkimisesta merivoimille, sanoi Ketoharju.

– Merkittävää on, että vaikka hallitusohjelmassa sitoudutaan talouskuriin, hävittäjähankintoja se ei koske. Miksi ainoa toimi, joka on irrotettu talouskurista on hävittäjähankinta? Jos tällainen poikkeus tehdään, eikö se tulisi tehdä ympäristökriisin torjumiseksi? Se on vakavin ihmiskuntaa ja myös Suomea kohtaava uhka, hän jatkoi.

Myös jatkuva yhteistyö Naton kanssa sai kylmää kyytiä Ketoharjulta.

– Ohjelmassa myös kuvataan selkeästi, miten Nato-kumppanuutta jatketaan, ja Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä entisestään syvennetään. Nato-jäsenyydelle jätetään ovi auki, kuten monet aiemmatkin hallitukset ovat tehneet. Suomen puolueettomuus olisi nykyisessä tilanteessa tärkeää, mutta käytännön tekoja tähän suuntaan ei ohjelma lupaa, vaan puolustuspolitiikka säilyy ennallaan, totesi Ketoharju.

kalottikonferenssi inarissa 1.-2.6.2019

SKP:n Lapin piiri järjesti vuonna 2008 Utsjoella SKP:n 90-vuotistilaisuuden, johon oli kutsuttu vieraita myös naapurimaista. Siinä tilaisuudessa sovittiin vuosittain eri maissa järjestettävästä kansainvälisestä kalottikonferenssista. Sen jälkeen tapaamisia on ollut vuosittain yhtä välivuotta lukuun ottamatta.

Kesäkuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Inarissa järjestetty konferenssi oli kolmas Suomessa järjestetty. Mukana oli useita edustajia Venäjältä ja Norjasta. Lisäksi tapahtumaan osallistui Hjørdis Nielsen Tanskan kommunistisesta puolueesta. Vaikka Tanska on Lapista katsottuna kaukana etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu kuitenkin pitkälle napapiirin pohjoispuolelle. Seuraavaan konferenssiin tanskalaiset koettavat saada mukaan jonkin grönlantilaisenkin. Myös Ruotsin kommunistinen puolue ilmoittautui konferenssiin, mutta loppujen lopuksi sieltä ei kukaan päässyt paikan päälle.

Konferenssissa kuultiin valmisteltuja alustuksia ja esityksiä ja keskusteltiin niiden pohjalta. Kunkin maan poliittisen tilanteen ja puolueen oman toiminnan lisäksi käsiteltiin laajasti Naton ja USA:n lisääntynyttä aktiivisuutta arktisella alueella ja siitä aiheutuvaa jännityksen lisääntymistä ja uhkaa rauhanomaiselle yhteistyölle.

Toinen tapahtumassa laajasti käsitelty teema liittyi maiden pohjoisten alueiden ongelmiin, kuten työpaikkojen vähenemiseen ja eri toimintojen ympäristölle aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi Murmanskin alue oli Neuvostoliiton aikana omillaan hyvin toimeen tuleva ja kehittyvä alue. Nyt se on yksi Venäjän taantuvista ja huonosti toimeentulevista alueista.

Murmanskin alueen väkiluku oli Neuvostoliiton viimeisinä vuosina (vuonna 1990) noin 1,2 miljoonaa. Nyt se on melkein puoli miljoonaa vähemmän, noin 750 000. Saman tapainen kehitys on tapahtunut Suomen Lapissa. Asukasluku oli korkeimmillaan vuonna 1960, jolloin asukkaita oli noin 200 000. Sen jälkeen entistä aluepolitiikkaa ei ole enää harjoitettu ja väkimäärä on pudonnut ja on nyt noin 180 000. Lisäksi asutus on keskittynyt yhä enemmän Rovaniemelle syrjäseutujen koko ajan tyhjentyessä.

Yhteinen kannanotto

Yhteiset ongelmat ja niistä käyty keskustelu heijastuu hyvin yhteisesti hyväksytyssä kannanotossa.

 

tiedonantajaa myytiin torniossa torstaina 23.5.2019

Juuri ilmestyneen toukokuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta. Lehdessä on laaja haastattelu muoniolaisesta Johanna Lapinojasta. Aiheena on hänen käsikirjoittamansa ja Ylimuonion urheiluteatterin esittämä näytelmä Martta Koskisesta.

Ylimuonion Urheiluteatteri perustettiin vuonna 2015: kyseessä on teatterialan ammattilaisista ja harrastajista koostuva vapaa kollektiivi. Ryhmän toiminnan tavoitteena on kommentoida ajankohtaisia asioita taiteen keinoin syrjäseuduilta suurempiin asutuskeskuksiin.

Martta Koskisen elämää käsittelevä näytelmä Ei kyyneltäkään virrannut on ryhmän ensimmäinen esitys. Koskinen tuomittiin maanpetoksesta kuolemanrangaistukseen ja kuoli viimeisenä Suomessa teloitettuna naisena syyskuussa 1943. Koskinen oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivinen kommunisti, joka sai kokea konkreettisesti nahoissaan sen, miten kommunistien sekä yleisesti ottaen koko vasemmiston ja työväenliikkeen toimintaa Suomessa rajoitettiin itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten aikana brutaalein keinoin. Koskista voidaankin kaikessa traagisuudessaan ja dramaattisuudessaan pitää Suomen historiassa poikkeuksellisena henkilönä, jonka kautta voidaan peilata suomalaisen yhteiskunnan aatteellista ilmapiiriä erityisesti vuoden 1918 sisällissodan jälkipyykistä toisen maailmansodan päättymiseen ulottuvana ajanjaksona.

Koskisen elämää ja sen traagista kohtaloa käsittelevä näytelmä sai ensi-iltansa vuonna 2018: kesällä se on nähtävissä Jyväskylän harrastajateatteripäivillä, jotka järjestetään 16. – 18. elokuuta. Näytelmän on käsikirjoittanut Johanna Lapinoja: käsikirjoituksen ohella hän näyttelee esityksessä ja on tehnyt siihen musiikin.

vaalilehteä jaettiin kemissä myös tiistaina 14.5.2019

vaalilehteä jaettiin kemissä 13.5.2019

oltiin mukana rauhanpuolustajien mielenosotuksessa ja seminaarissa 11.5.2019 Rovaniemellä

Aluksi mielenosoitus Lordi-aukiolla

Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoille 9.5.2019

Kemissä oli sodan aikana kaksi sotavankileiriä. Saksalaisten hallinnoima leiri oli Vallitunsaaressa. Sinne on haudattu 162 vankia. Suomalaisten ylläpitämällä Ajoksen leirillä kohtelu oli paljon julmempaa. Siksi haudattuja on Ajoksessa noin 1 670. Kaikkien nimiä ei ole saatu selvitettyä.

Kemiläiset puoluejärjestöt suorittavat fasismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5. kunniakäynnit haudoille. Käyntien yhteydessä puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:

HYVÄT TOVERIT

Saksassa kommunistisen puolueen kannatus oli laajaa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Parlamenttivaaleissa kommunistien kannatus nousi vaali vaalilta. Vuonna 1928 kommunistit saivat 64 edustajaa ja vuonna 1930 jo 77 edustajaa. Vuoden 1932 vaaleissa kommunistit saivat 100 kansanedustajaa ja lähes kuusi miljoonaa ääntä.

Tällainen kehitys pelotti suurpääomaa, jonka tuella Hitlerin johtama natsipuolue nostettiin valtaan vuonna 1933. Kommunistikansanedustajat vangittiin, keskitysleirit perustettiin ja vuonna 1941 natsit käynnistivät suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon. Siinä hyökkäyksessä oli mukana Suomikin.

Tällä hautausmaalla koemme kouriintuntuvasti sodasta aiheutuvat seuraukset. Tähän on haudattu noin 1 670 neuvostoliittolaista sotavankia. Neuvostoliittoa ja kommunisteja vihaavat suomalaiset porvarit tuhosivat heidät nälällä, raskaalla työllä ja pahoinpitelyillä.

Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut jo 74 vuotta. Äärioikeiston nousun ja vasemmiston vainoamisen uhka ei ole kuitenkaan hävinnyt. Yhdysvallat ja muut kapitalistiset maat katsovat oikeudekseen puuttua muiden maiden asioihin, kun ne ryhtyvät kansallistamaan suuryhtiöitä tai harjoittamaan muuten edistyksellistä politiikkaa. Jos taloudellinen painostus ei riitä, sotilaat pannaan asialle.

Tämä nähty monta kertaa, esimerkiksi Kuubassa Sikojen lahdella vuonna 1961 ja Vietnamissa 1960- ja 1970-luvuilla sekä Chilessä vuonna 1973.

Parhaillaan on menossa USA:n avoin ja röyhkeä puuttuminen Venezuelan asioihin. Siinäkin USA on tukemassa öljy-yhtiöitä, joiden öljynporauslauttoja ja muita toimintoja kansallistettiin vasemmistolaisen presidentin Hugo Chavezin kaudella.

Myös Euroopassa tapahtuu huolestuttavaa kehitystä. Ukrainassa on vallassa superrikkaiden oligarkkien tukema natseja ihannoiva hallinto ja monissa maissa äärioikeistolaiset populistipuolueet menestyvät vaaleissa. Suomessa perussuomalaiset ja kokoomus menestyivät äsken pidetyissä vaaleissa.

Huolestuttavaa kehitystä ei tietenkään pidä vain seurata ja surkutella. Tämäkin hautausmaa on konkreettinen esimerkki siitä mitä seuraa, jos äärioikeistolaisuutta ja fasismia ei saada ajoissa torjuttua. Siksi meidän kaikkien tärkeä tehtävä on toimia rauhan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta suurpääoman valtaa vastaan. Yksi pieni, mutta silti tärkeä tehtävä on varmistaa kommunisteille mahdollisimman hyvä tulos kohta pidettävissä EU:n parlamentin vaaleissa.

vaalilehteä jaettiin kemissä 8.5.2019

Aika moni kadulla kulkija pysähtyy juttelemaan ja kyselemään.

kemin kulttuurikeskuksen kahvila 8.5.2019

SKP:n jäseniä on tavattavissa jutustelua varteb Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimäisenä keskiviikkona. Tällä kertaa paikalla oltiin toukokuun toisena keskiviikkona, koska ensimmäisenä osallistuttiin vappumarssille.

vaalimainosten liisteröintiä 7.5.2019

Kemin kaupunki tarjoaa vanerit, liisterit ja liisteröintipaikan vaalimainosten liisteröintiä varten. Ja vie vielä lisäksi valmiit mainokset telineisiin. Tässä ollaan käyttämässä hyväksi kaupungin liisteröintitilaa.

vaalipaneeli rovaniemellä 4.5.2019

Europarlamentin vaaleissa ehdokkaana oleva Tapio Siirilä osallistui Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnan yhteiseen vaalipaneeliin.

VAALIPANEELI KEMISSÄ 3.5.2019

Eurovaaleissa ehdokkaana oleva Tapio Siirilä osallistui ammattikorkeakoulun oppilaskunnan vaalipaaneeliin.

vappumarssi kemissä 1.5.2019

SKP:n liput olivat mukana Kemin vappumarssilla

kunniakäynti punaisten haudallE kemissä 1.5.2019

Kemiläiset puoluejärjestöt suorittivat perinteisen vapun aamupäivän kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille. Tilaisuudessa puhuneen Tapio Siirilän puhe on seuraavassa:

Porvari kunnioittaa demokratiaa silloin, kun se sopii kapitalistiluokalle. Jos eduskunta tai muut porvarilliseen demokratiaan kuuluvat laitokset ryhtyvät tekemään sellaisia päätöksiä, joiden kapitalisti katsoo uhkaavan omia etujaan, demokratia hyljätään välittömästi.

Tämä näkyi Suomessa vuonna 1917, kun eduskunta päätti itsenäisyyteen tähtäävästä valtalaista ja kahdeksan tunnin työaikalaista sekä kunnallista demokratiaa koskevista kuntalaeista. Eroamaan pakotetun tsaarin tilalle tullut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan Suomen oikeistoporvarien pyynnöstä ja esti lakien voimaan tulon.

Työväenluokan lisääntyvää vaikutusvaltaa pelkäävä porvaristo aloitti sitten vuoden 1918 tammikuussa luokkasodan. Vaikka Kemissä ei sodittukaan, valkoinen terrori murhasi täälläkin kymmeniä tovereita. Osa heistä on tähän haudattu.

Demokratian halveksinta ei loppunut vuoden 1918 valkoiseen terroriin. Kommunistien toiminta oli kielletty vuosikymmenten ajan. Kommunistien lisäksi vaino kohdistui vasemmiston eduskuntaryhmään, ammattiyhdistysliikkeeseen, työväen urheiluseuroihin ja muuhun vasemmistolaiseen tai sellaiseksi leimattuun toimintaan. Vasta Neuvostoliiton fasismista saama voitto vapautti Suomenkin kommunistit maanalaisuudesta vuonna 1944.

Nyt kun Suomen kommunistinen puolue on pieni, sen olemassa olemista siedetään. Oikeisto käyttää kuitenkin häikäilemättä rahojaan ja vaikutusvaltaansa oman asemansa säilyttämiseen. Eduskunnassa oleville puolueille maksetaan puoluetukia ja erillistä tukea vaalityötä varten. Kaupalliset tiedotusvälineet ja myös yleisradio syrjivät vasemmistolaista tiedottamista. Tiedotusvälineet suosivat perussuomalaisia ja vihreitä, koska osa oikeistopolitiikkaan tyytymättömistä voidaan huijata äänestämään näitä oikeistolle vaarattomia vaihtoehtoja.

Vaikka vaikeaa onkin, me emme kuitenkaan anna periksi. Ennen kaikkea on tuettava kaikkea perustason toimintaa, joka kohdistuu työnantajien sanelua ja oikeistolaista politiikkaa vastaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kemissä huhtikuun 11. päivänä tapahtunut hoitajien ulosmarssi Mehiläisen Länsi-Pohjan sairaalasta ja terveyskeskuksista. Tuemme hoitajien vaatimuksia ja kaikkia muitakin työnantajia ja oikeistoa vastaan suuntautuvia joukkoliikkeitä.

Yksi sellainen on perinteinen vappumarssi, johon me tänäänkin osallistumme

vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2019

Perinteiset työväen vapun vastaanottajaiset pidettiin Pruntsilla perinteisten työväenlaulujen, uuden räpin ja muun ohjelman merkeissä.

tiedonantajan myynti kemissä 26.4.2019

Tiedonantajassa on laaja Arjo Suonperän haastattelu. Eläkkeellä oleva SAK:n entinen lakimies on ehdokkaana EU-vaaleissa ja kertoo näkemyksiään EU:sta. Seuraavassa on lyhyt ote haastattelusta.

Suonperä koki ehdolle asettumisen europarlamenttivaaleissa tärkeäksi.

– SKP haluaa näkyä sekä samalla tukea muiden jäsenmaiden veljespuolueiden toimintaa olemalla mukana kamppailussa, jossa pyritään muuttamaan olennaisesti Euroopan unionin perusteita ja tavoitteita.

Europarlamenttivaalien äänestysprosentti on jäänyt Suomessa varsin alhaiseksi: vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli 39,1.

– Tämä on suoraa seurausta Euroopan unionin demokratiavajeesta, jonka seurauksena päätöksenteko ja vaikuttamismahdollisuudet ovat politikoinnin seurauksena viety käytännössä ihmisten ulottumattomiin. Monet kokevatkin, ettei heillä itsellään tai suomalaisparlamentaarikoilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan unionin asioihin ja toteutettavaan politiikkaan, koska Suomi pienenä jäsenvaltiona jää aina suurempien jalkoihin.

– Euroopan unioni ja sen päätöksenteko byrokratiaviidakkoineen ovat aina olleet niin sanottujen tavallisten kansalaisten ulottumattomissa ja EU:n demokratiavajeen parantamisyritykset ovat jääneet lähinnä kosmeettisiksi, joilla ei ole ollut konkreettista vaikutusta siihen, että ihmiset kykenisivät vaikuttamaan EU:ssa toteutettavaan politiikkaan.

Mikäli Suonperä valitaan europarlamenttiin, tulee hän taistelemaan EU:n perusarvoa eli kapitalismia ja vapaana riehuvaa markkinataloutta vastaan.

– Tällaista ajattelutapaa ja toimintakulttuuria pitää pyrkiä muuttamaan kaikin mahdollisin tavoin sekä nostaa ihmisten hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen etusijalle: muuten kaikki jatkuu entiseen malliin ja ihminen jää väistämättä suuriyrityksiä palvelevan bisnesajattelun jalkoihin

tiedonantajaa myytiin torniossa 25.4.2019

Huhtikuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta. Lehdessä oli nyt Meri-Lappia erityisesti koskettava kirjoitus, jossä käsiteltiin hoitajien ulosmarssia Mehiläisen hallinnoimasta Länsi-pohjan sairaalasta.

Vuoden 2017 lopussa Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion valtuustoissa ajettiin läpi kovalla kiireellä sopimus kuntien terveyspalveluiden ja kuntien yhteisen Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtämisestä Mehiläiselle. Kiireen syynä oli vuoden vaihteessa voimaan tuleva laki, joka olisi estänyt näin suuren ulkoistuksen.

Vaikka monet virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittivat 15 vuoden ajalle solmittavassa sopimuksessa olevan ristiriitaisuuksia, epäselvyyksiä ja kunnille epäedullisia ehtoja, sopimus saatiin ajettua läpi massiivisen painostuksen, perusteettomien lupausten ja suoranaisen valehtelunkin avulla. Kemissä äänestys oli tiukin: sopimus hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä.

Sopimuksen vastustajat toivat esille yksityisen yrityksen tarpeen tuottaa voittoa omistajilleen. Siksi arveltiin, että palvelut huonontuvat ja että henkilöstön asema heikkenee. Kokemukset vajaan vuoden ajalta ovat osoittaneet, että varoitukset ovat – ikävä kyllä – osuneet oikeaan. Lääkäriin pääsy on merkittävästi vaikeutunut. Lääkäriin pääsyn sijasta on usein tyydyttävä keskustelemaan puhelimessa hoitajan kanssa.

Ongelmista huolimatta 15 vuodeksi tehdyn sopimuksen purkaminen ei ole käytännössä mahdollista. Mehiläinen sai ujutettua sopimukseen sellaiset ehdot, että purkaminen tulisi maksamaan kunnille kymmeniä miljoonia euroja.

Työntekijät ahtaalla

Työntekijöiden mitta tuli täyteen torstaina 11.4. Sen merkiksi Tehyn ja Superin työntekijät marssivat ulos Länsi-Pohjan keskussairaalasta sekä Kemin ja Tornion terveysasemilta.

Ammattiosastot moittivat Mehiläisen tekemiä muutoksia, jotka ovat johtaneet työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen olennaiseen heikentymiseen. Työssä jaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa kuluja vähentääkseen. Muutoksia ei ole etukäteen valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa eikä henkilökunnan mielipidettä toteuttamistavasta ole kuultu.

Ammattiosastojen mukaan Mehiläinen on muuttanut työtahdin niin tiiviiksi, että potilaiden yksilöllinen ja laadukas hoito ei toteudu. Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Lisäksi koko ajan tuntuu siltä, ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.

Ammattiosastot mainitsevat tyytymättömyyteen myös muita syitä. Esimerkiksi työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30 prosentilla leikattuna. Lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy työnantajan kanssa sopuun.

Myös vuoden alussa maksuun tullut järjestelyerä on edelleen neuvottelematta Mehiläinen Länsi-Pohjassa. Henkilöstöjärjestöjen yksimielisestä esityksestä piittaamatta työnantaja on ilmoittanut, että asiasta neuvotellaan seuraavan kerran vasta 18.4.. Näin ollen erä ei ehdi maksuun vielä huhtikuussakaan.

Työnantaja väistelee vastuuta

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistö (kok) väittää, että hänellä ei ole ollut tietoa työntekijöiden tyytymättömyydestä eikä ulosmarssin syynä olevista asioista. Männistö kuitenkin toteaa, että Mehiläisessä on toki tehty päätöksiä, joilla on pyritty tehostamaan toimintaa. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että kaikki päätökset eivät ole kaikille mieluisia.

Kuntalaisten tuki työntekijöille

Sairaalan edustalle oli tullut joukko kemiläisiä seuraamaan ulosmarssia. Hoitajien ulosmarssi sai heidän varauksettoman tukensa. Peukkua näytettiin ja hoitajien huutamille iskulauseille taputettiin. Tuki ja kannustus hoitajien toiminnalle pyrittiin esittämään muutenkin kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Useampikin tapahtuman seuraaja totesi, että on erinomainen asia, että yksityistämisen mukanaan tuomat ongelmat tuodaan esille tällaisella konkreettisella tavalla. Kun hoitajat lähtevät työpaikaltaan kesken työpäivän, se tarkoittaa, että asia on erittäin tärkeä ja että hoitajat ovat todella vihaisia.

Vaaliesitteiden jakoa kemissä 13.4.2019

Kaikki loput vaalimateriaalit jaettiin Kemissä lauantaina 13.4.2019

vaalityötä torniossa 11.4.2019

Vaalityötä tehtiin torstaina 11.4.2019 Torniossa Rajalla kauppakeskuksen edustalla

vaalimateriaalia jaettiin kemissä 9.4.2019

Vaaliohjelma ja esite ehdokkaista kelpasi aika hyvin, vaikka aika moni sanoikin jo äänestäneensä.

kemin lukion vaalitorilla ja vaalipaneelissa 9.4.2019

Vaalitori lukion aulassa


Paneelissa oli Tapio Siirilä

mukana vaalipaneelissa 8.4.2019

Tapio Siirilä oli SKP:n edustajana mukana Lapin Rauhanpuolustajien vaalipaneelissa Kemissä 8.4.2019.

Ennen paneelia kuultiin toimittaja Pentti Sainion erinomainen alustus, joka perustui hänen tuoreimpiin kirjoihinsa ”Armeijan hukatut miljardit” ja ”Minne Suomi pommittaa”. Sainio osallistui aktiivisesti myös paneelissa käytyyn keskusteluun. Yleisökin oli vilkkaasti mukana keskustelussa.

vaaliohjelmien jakoa kemissä 8.4.2019

SKP:n vaalimaterialia jaettiin taas Kemissä maanantaina 8.4. Välillä käytiin pitkiä keskusteluja paikalle pysähtyvien kanssa.

puheita lordi-aukiolla 6.4.2019

Ilmastomarssin päätteeksi Lordi-aukiolla oli käytettävissä megafoni. Tapio Siirilä käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti sotilaallisen toiminnan aiheuttamista ilmasto- ja ympäristöongelmista.


Joona Etto räppäsi ympäristön puolesta

ilmastomarssi rovaniemellä 6.4.2019

SKP:n ehdokkaita oli mukana ilmastomarssilla. Tähän kuvaan ovat osuneet Joona Etto ja Raija Siirilä.

Vaalipaneelissa Rovaniemellä 6.4.2019

Joona Etto oli SKP:n edustajana kirjastossa pidetyssä ilmastoaiheisessa vaalipaneelissa.

SKP:n vaaliohjelmia jaettiin kemissä 5.4.2019

skp:n vaaliohjelmia jaettiin kemissä 3.4.2019

SKP:n vaaliohjelmat kelpasivat aika monelle, kun niitä jettiin Kemissä S-marketin edustalla.

kohtaamispaikkana kemin kulttuurikeskuksen kahvila 3.4.2019

Kommunistit ovat tavattavissa Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Tänäänkin ehdittiin jutella useamman pöytään istahtaneen kansalaisen kanssa.

vaalipaneeli kemissä 2.4.2019

Tapio Siirilä osallistui SKP:n edustajana Lapin Kansan vaalipaneeliin.

vaaliohjelmia jaettiin kemissä 2.4.2019

SKP:n vaaliohjelmien ja ehdokasesitteiden jakoa jatkettiin Kemissä. Kuvassa Raija Siirilä (ehdokasnumero 5)

vaalipaneeli simon lukiossa ja skp:n vaaliohjelmien jakoa kemissä 1.4.2019

Tapio Siirilä osallistui paneeliin SKP:n edustajana


SKP:n vaaliohjelmat kelpasivat ihmisille aika hyvin

tiedonantajaa myytiin ja skp:n vaaliohjelmaa jaettiin rovaniemellä 30.3.2019

Tiedonantajassa on kannanotto, jossa vaaditaan stoppia Sora Enson irtisanomisille. Kannanoton teksti on seuraava:

Stora Enso, jossa valtio on osaomistajana, käynnistää 400 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Tarkoitus on siirtää osa tuotannosta paremmin kannattavaan kartongin valmistukseen. Suomessa työläisten joukkoirtisanominen taloudellisista syistä on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Työnantajilla ei ole vastuuta erotettujen toimeentulosta.

Asetelma osoittaa, kuinka kapitalismi ja yksittäiset työnantajat eivät pysty vastuulliseen työvoimapolitiikkaan. Niitä kiinnostaa vain voittojen maksimointi, kun pääoman kasautumisen laki siihen niitä piiskaa.

400 työntekijän irtisanomisen vaikutukset eivät rajoitu vain irtisanottuihin. Haitalliset seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle.

Hallitus kehuskelee nostaneensa työllisyysasteen 72:een prosenttiin, ja hallituspuolueet lupaavat nostaa työllisyysasteen seuraavalla kaudella 75:een prosenttiin. Samaan aikaan valtion osittain omistama yritys heittää väkeä pellolle. SKP vaatii, että valtion on huolehdittava uusien työpaikkojen luomisesta irtisanotuille ihmisille, sekä toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.

SKP vaatii työntekijöiden irtisanomissuojan lainsäädännöllistä parantamista joukkoirtisanomistilanteissa. Tarvitaan vähintään irtisanomisajan palkan päälle maksettava puolen vuoden palkkaa vastaava irtisanomisraha. Esimerkiksi Saksassa tällainen raha on jo käytössä. Lisäksi valtiovallan velvollisuudeksi tulee määrätä perustamaan korvaavia työpaikkoja tarjoavaa valtion omistukseen jäävää tuotannollista tai palvelu- tahi muuta toimintaa. On luovuttava uusliberalistiseen kapitalismiin kuuluvasta periaatteesta, ettei valtio saisi kilpailla elinkeinotoiminnassa yksityissektorin kanssa.

Kun yksityissektori ei luotettavasti ja pitkäjänteisesti pysty vastaamaan työvoimapolitiikasta ja työvoiman suojelusta, on julkisen vallan ryhdyttävä itse toimiin. On luotava järjestelmä, joka pystyy tarjoamaan kunnon työpaikkoja niitä tarvitseville, ja samalla julkinen valta voi tästä toiminnasta saada tuloja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Työvoimapolitiikka tarvitsee tässä sosialismia

Samalla reissulla käytiin viemässä vaalimainokset Kemijärvelle.

TIEdonantajaa myytiin torniossa 29.3.2019

Suomalaiset sotilaat osallistuvat yhä useammin kansainvälisiin harjoituksiin, joiden päätarkoitus on muokata armeija Naton tarpeiden mukaiseksi. Tiedonantaja kertoo rauhanpuolustajien toiminnasta sotavalmisteluja vastaan.

Haaparannassa tempaistiin 17. maaliskuuta Naton Northern Wind -sotaharjoitusta vastaan pienellä, mutta kuuluvalla ja näkyvällä porukalla. 10 000 sotilaan harjoitukseen osallistui n. 1 500 suomalaista ja 5 500 Naton sotilasta Norjasta, USAsta ja Iso-Britanniasta. Loput sotilaat olivat ruotsalaisia. Northern Wind tapahtui 18.-27. maaliskuuta ja lentosotaharjoitus samaan aikaan myös Ruotsin ja Suomen useiden kuntien kuten Enontekiön, Muonion, Kittilän, Kolarin, Pellon, Ylitornion Rovaniemen, Tervolan ja Simon yllä 22. – 27.maaliskuuta.

Sotaharjoitus vaati viime viikonloppuna myös kuolonuhrin, kun harjoitukseen osallistunut ruotsalainen menehtyi sunnuntaina ja maanantain välisenä yönä 25. maaliskuuta Överkalixissa. Ruotsin puolustusvoimien tiedotteen mukaan onnettomuuteen liittyi CV90-rynnäkkövaunu.

Mielenosoituksessa pidetyssä puheessa korostettiin Suomen olevan rauhan rajalla ja näin kyseenalaistettiin koko harjoituksen tarkoitus.

– Seisomme maailman rauhallisimmalla rajalla. Täällä ihmiset ovat eläneet suurein piirtein sovussa yli kaksisataa vuotta ja me Suomessa olemme eläneet rauhassa Venäjän kanssa jo kohta seitsemänkymmentäviisi vuotta. Tämä johtuu määrätietoisesta yhteistyöstä ja viisaasta diplomatiasta.

Tänään 10 000 sotilasta on saapunut tänne. Miksi? He eivät tee rajaa turvallisemmaksi, vaan tuovat sodan tänne. Osa näistä sotilaista ovat USA:sta ja Iso-Britanniasta. Mitä asiaa heillä on rauhallisella rajallamme?

– Amerikkalaisille ja brittiläisille sotilaille haluamme sanoa: Emme tahdo teidän sotianne. Menkää kotiin ja kertokaa johtajillenne että Suomessa ja Ruotsissa kansa haluaa elää rauhassa jatkossakin! Rauha edellyyttää kansojen välistä ystävyyttä, yhteistyötä ja ristiriitojen ratkaisua neuvottelulla toinen toistaan kunnioittaen.

Olemme mielellämme ystävänne, mutta jos tuotte sodan tänne,  olette vihollisemme. Poistakaa tankkinne ja ammuksenne alueeltamme. Emme tahdo sotianne, tahdomme meidän rauhaamme. Emme tahdo meluanne, tahdomme hiljaisuutta. Emme tahdo pakokaasuja, joita tankkinne ja hävittäjänne levitäävät luontoomme, tahdomme puhdasta ja raikasta ympäristöä, puheessa vaadittiin.

vaalipaneeli kolarissa 28.3.2019

Tapio Siirilä osallistui Kolarin kansalaisopiston vaalipaneeliin.


Matkalla huolehdittiin myös vaalimainosten telineisiin laittamisesta.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.3.2019

Yrjö Hakanen käsittelee lehdessä soten perusteellisessa kirjoituksessa, jonka otsikko on Sote uusiksi – mutta miten? Seuraavassa on artikkelista muutama poiminto, joissa luetellaan hallituksen esityksen epäkohtia.

Suurin syy hallituksen sote-esityksen kaatumiseen oli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten syksyllä 2015 tekemä lehmänkauppa, jolla yksityiset yritykset sotkettiin laajasti mukaan julkisiin palveluihin. Suurten sote-firmojen voitontavoittelu tuotiin näin sisälle palvelujärjestelmään, jonka pitäisi perustuslain mukaan taata sote-palvelut yhdenvertaisesti jokaiselle tuloista, asuinpaikasta jne. riippumatta.

Toinen virhe on ollut sote-esityksen sitominen julkisten menojen leikkaamiseen. Se on jyrkässä ristiriidassa nykyisten resurssien riittämättömyyden ja tiedossa olevan tarpeiden kasvun kanssa. Se johtaisi lähipalvelujen karsimiseen ja maksujen korotuksiin, ja näin eriarvoisuuden kasvuun.

Kolmas sote-esitysten valuvika on ollut yksipuolinen suurten yksiköiden korostaminen. Suuruudesta on etua erikoistason palveluissa. Perustason sote-palveluissa taas on pikemminkin hyvä, että palvelu järjestetään ja siitä päätetään lähellä, kunnissa. Se edistää yhdenvertaisuutta, ihmisten tarpeiden tuntemusta, ennaltaehkäisyä, yhteyttä kunnan muuhun toimintaan, yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Neljäs iso ongelma hallituksen esityksissä oli tilaajan ja tuottajan eriyttäminen ja siihen liittyvä markkinaehtoinen monituottajamalli. Se pirstoisi palveluja, vaikeuttaisi ohjausta ja valvontaa, lisäisi menoja ja alistaisi työntekijät kilpailutusten epävarmuuteen. Vanhuspalvelujen ongelmat varoittavat, mihin tämä vie.

vaalitori ja vaalipaneeli Lapin yliopistolla rovaniemellä 27.3.2019

Vaalitenttiin osallistui Joona Etto


SKP:n esittelypöydän kupeessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja.

ammattikorkeakoulun vaalitorilla torniossa 26.3.2019

Ehdokkaista mukana oli Tapio Siirilä.

SKP:n ja pellon vasemmistoliiton yhteinen vaalitilaisuus sirkkakoskella 22.3.2019

SKP:n ehdokkaista tilaisuuteen osallistuivat Tapio Siirilä ja Esko Tikkala.

SKP:n ja Kemin vasemmistoliiton yhteinen vaalitilaisuus Kemissä 21.3.2019

Puhumassa SKP:n ehdokkaana oleva Esko Tikkala.

rovaniemen markkinoilla 19.-21.3.2019

Tornion markkinoilla 7.3. – 9.3.

Useimmiten SKP:n lisäksi markkinoilla on ollut vain parin muun puolueen teltta. Nyt vaalit olivat tulossa ja siksi mukana telttailemassa olivat melkein kaikki vaaleissa mukana olevat puolueet.

Kansalaisten vastaista politiikkaa hallituksessa toteuttaneet puolueet esiintyvät nyt kaikkien kaverina. Oppositiossa olleet puolueet esittelevät lupauksiaan, jotka petetään heti vaalien jälkeen.

Niin kuin aina ennenkin, SKP:n teltalla puhuttiin kaiken maailman asioista. Sote ja hoitajamitoitus olivat tietenkin paljon esillä, koska Kemissä aloitettua allekirjoitusten keräämistä jatkettiin. Sipilän hallituksen eroilmoituksen jälkeen puheet sotesta ja sen tulevaisuudesta tietenkin vielä lisääntyivät.

Myös Suomen osallistuminen Tornionlaaksoon tulossa olevaan sotaharjoitukseen puhutti. Kyseessä on Nato-harjoitus, koska siihen osallistuu USA ja kaksi muuta Nato-maata.

SKP mukana Kemin markkinoilla 28.2. – 2.3.

SKP oli mukana Kemin markkinoilla kaikkina kolmena päivänä. Kova tuuli riepotteli telttoja ja aiheutti yleisökatoa torstaina ja lauantaina. Lauantaina tuli vielä luntakin tuulen mukana.

SKP keräsi teltallaan nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan hoitajien minimimäärän kirjaamista vanhuspalvelulakiin. Vaatimuksena on vähintään yksi ammattitaitoinen hoitaja yhtä hoidettavaa kohti.  Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokaisen hoidettavan mukana on aina yksi hoitaja. Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa toimintaa on ympärivuorokautisesti jokaisena päivänä. Silloin osa hoitajista on aina toisessa työvuorossa ja osa vapaalla. Vaadittavalla mitoituksella päästään kuitenkin siihen, että yövuorossakin on vähintään kaksi hoitajaa.

Nimien keräämistä jatketaan Tornion ja Rovaniemen markkinoilla. Rovaniemen markkinoiden jälkeen nimilistat toimitetaan pääministerille sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville ministereille.

Kemissä tiedonantajaa oli tarjolla 23.2.2019

Tässä Tiedonantajassa on julkaistu SKP:n laaja vaaliohjelma. Ohjelmassa vaaditaan muun muassa lisää työapikkoja sekä työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta.

6 tunnin työpäivä ansioita alentamatta

Teknologian kehitys tehostaa tuotantoa ja luo siten rakenteellista työttömyyttä. Tätä työttömyyttä lisäävää vaikutusta voidaan torjua lyhentämällä työaika 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.

Työaikaa lyhentämällä saadaan runsaasti lisää työpaikkoja ja työssä uupuminen vähenee. Samalla saadaan työtä tekeville lisää omaa aikaa harrastuksissa ja perheen parissa vietettäväksi.

Kokemukset muutamista kokeiluista ovat olleet hyviä. Laajempi uudistus on kuitenkin kaatunut työnantajaliittojen ja porvariston vastustukseen.

Lisää työpaikkoja

Työttömyyttä ei ratkaista tempputöillä tai pakottamalla ihmisiä työllistämisen nimissä palkattomaan työhön. Aktiivimallit lämmittävät oikeiston mieltä, mutta työttömiä ne rankaisevat ja kyykyttävät. Vain työpaikkoja synnyttämällä voidaan alentaa suurtyöttömyyttä. Tehokkaan työllistämispolitiikan on edistettävä hyvinvointia ja itsenäistä selviämistä, eikä se saa olla vain keino pakottaa ihmisiä töihin kehnoilla ehdoilla.

tiedonantajan myynti jatkui rovaniemellä 22.2.2019

Perjantaina 22.3. Tiedonantajan myyntiä jatkettiin Rovaniemellä.

Rovaniemellä ajankohtainen asia on Suomen sotaisa politiikka. Siviilikoneita paljon kovaäänisempiä Hornetteja ei voi olla huomaamatta, kun ne käyttävät Rovaniemen lentokenttää noustessaan ja laskeutuessaan. Lisäksi Rovaniemellä ja Lapissa on jouduttu seuraamaan miten Nato-maiden koneet käyttävät samaa lentokenttää osallistuessaan Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin.

Lehdessä on julkaistu Kemin demokraatisten naisten kannanotto, jossa vaaditaan tulossa olevan suuren sotaharjoituksen peruuttamista. Kannanotto kuuluu seuraavasti:

Huhti – toukokuussa Lapissa järjestettävä Bold Quest –sotaharjoitus on mielestämme sekä harjoituksen ajankohdan että sisällön puolesta täysin väärä.

On hyvin omituista, että Suomessa järjestettävä harjoitus toteutetaan USA:n johdolla. Harjoitukseen osallistuu suomalaisten lisäksi noin 2 000 sotilasta 20 maasta ja Natosta. Harjoituksen päätapahtumapaikka on Sodankylä.

Harjoituksen ajankohta kertoo, että ulkopuoliset tahot vaikuttavat USA:n johdolla Suomen eduskuntavaaleihin ja EU-vaaleihin.

Vaadimme sotaharjoituksen peruuttamista, jotta vaalit sujuvat ilman ulkopuolista sotilaallista vaikuttamista. Emme myöskään hyväksy sotilaallista lähentymistä USA:n ja Naton suuntaan

Tiedonantajaa myytiin torniossa 21.2.2019

Helmikuun Tiedonantajassa esiteltiin Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentin Heikki Tervahatun alustusta, jonka hän piti Vallilan kirjastossa 17.1.2019. sotien, asevarustelun ja hillittömän kulutuksen vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Sotilaallinen toiminta ja asevarustelu vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Tervahattu huomauttaa, että kansainvälisellä ilmastopolitiikalla  ei ole uskottavuutta, koska sodat ja asevarustelu on vapautettu rajoituksista ja valvonnasta. Kioton ilmastonmuutoskokous v. 1997 vapautti USA:n ja muut maat kaikkien sotatoimien; joukkojen ja kaluston kenttätoimet, sotaharjoitukset, aseiden ja räjähteiden valmistus, osalta kasvihuonekaasujen mittaamisesta ja rajoituksista kansainvälisen kontrollin ulkopuolelle.

Polttoaineen kulutusta havainnollistaa esimerkki: pommikonelaivueen kerosiinin kulutus Afganistanissa on n. 2 milj. litraa, tällä määrällä henkilöautolla voisi ajaa 100 km:n matkan joka päivä 300 vuoden ajan. Irakin sodassa kuoli yli miljoona ihmistä, pakoon joutui 4 miljoonaa. Kulttuurituhot olivat valtavat, aavikoituminen ja maatalouden tuho merkittäviä, ja niistä seuraa edelleen osaltaan kasvihuoneilmiön pahenemista. Akuutisti sodan ilmastovaikutukset olivat suuremmat kuin Suomen ja 139 muun maan kolmen vuoden päästöt fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma uusiutuvien enrgiamuotojen kaikkiin investointeihin.

KESKUSTELUT iIRIS-KAHVILASSA 6.2.2019

Aikaisemmin kuukauden ensimmäisinä keskiviikkoina pidettiin avoimet ovet kahvitarjoilun merkeissä Tornion Järjestötalolla olevalla SKP:n toimistolla.  Siellä kävi juttusilla torniolaisia ja haaparantalaisia.

Toimitilan käyttäminen tällaiseen tarkoitukseen ja kokouksiin kuitenkin kiellettiin, joten talolta jouduttiin muuttamaan pois.

Kuukauden ensimmäisen keskiviikon tapaamiset on nyt muutettu Kemin kulttuurikeskuksen Iiris-kahvilaan. Tänä vuonna oltiin ensimmäisen kerran paikalla keskiviikkona 6.2.2019.

Yksi SKP:n pöytään istuneista oli Pekka Aho, jonka kanssa muisteltiin erityisesti työläisurheiluliikettä. Entiselle kohtalaisen menestyneelle Kemin Innon nyrkkeilijälle aihe oli tuttu ja läheinen. Pekka muisteli myös aikaansa Kemin Innon jalkapallomimmien valmentajana aikana, jolloin mimmit saivat pronssia Suomen cupissa.

tiedonantajaa myytiin kemissä 30.1.2019

Pahimpien pakkasten hellitettyä tammikuun Tiedonantajan myyntiä jatkettiin 30.1. Kemissä. Kauppa kävi ihan tyydyttävästi.

Lehdessä vaaditaan kaivoslakien pikaista uudistamista. Heli Pohjanhovi kirjoittaa aiheesta mm. seuraavaa:

Suomen kaivoslaki antaa ensimmäiselle valtaajalle oikeuden aloittaa malminetsintä missä tahansa. Laki ei suojaa edes luonnonsuojelualueita. Vain kotipihat, hautausmaat ja puolustusvoimien alueet ovat pois suljettuja. Luvan saaja voi toimia valtausalueellaan miten haluaa, maanomistajalla ei ole siihen sanomista. Muualla maailmassa yleinen käytäntö on, että valtio omistaa mineraalivarat ja antaa käyttöoikeuden teollisuudelle korvausta vastaan.

Hallitus antoi 5.12. eduskunnalle esityksen kaivoslain muuttamisesta. Sen mukaan etuoikeus kaivoslupaan voisi syntyä, vaikka hakemuksessa ei olisi ympäristöselvityksiä eikä Natura 2000 –arvioita. Nämä voitaisiin toimittaa myöhemmin.

Erilaisilla lakimuutoksilla ollaan tekemässä ulkomaisille kaivosyhtiöille oikein valtaväylä luonnonvarojemme hyväksikäyttöön.

Kaivoslakimme vaativat pikaista muutosta, mutta eivät hallituksen esittämällä tavalla. Mineraalivarat ovat kansallista omaisuuttamme ja sellaisena ne tulee pitää kansallistamalla ne. Kaivosyhtiöille tarvitaan myös erillinen verotus.

Kunniakäynti punaisten haudalla 27.1.2019

27.1. tuli kuluneeksi 101 vuotta porvareiden käynnistämän luokkasodan syttymisesta. Sota ei yltänyt Kemiin asti, mutta kuolleita tuli silti. Vallan päälle päässeet valkoiset tappoivat kymmeniä punaisia tai sellaisiksi leimaamiaan. Osa heistä on haudattuna Kemin Peurasaaren hautausmaalle.

Kemiläiset puolueosastot suorittivat kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle muistomerkille. Puheen piti Tapio Siirilä.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 26.1.2019

Tiedonantajan myyntiä jatkettiin lauantaina 26.1. pakkasviimaisessa Kemissä.  Pakkanen oli karkottanut kadulla kulkijat, mutta jokunen lehti silti saatiin myydyksi.

Yrjö Hakanen kirjoittaa tässä Tiedonantajassa oikeistohallituksen suunnitelmasta, jolla julkisia terveydenhuollon palveluita siirretään yksityisille. Tarkoitus on varmistaa yksityistäminen riippumatta siitä, toteutuuko hallituksen esittämä suuri sote-huononnus vai ei.

Ensin hallitus teki vuonna 2017 päivystysasetuksen, jolla keskitettiin ympärivuorokautinen päivystystoiminta ja lopetettiin nukutusta vaativat leikkaukset useimmissa aluesairaaloissa. Kun yliopistollisissa ja keskussairaaloissa ei ole tarpeeksi tiloja ja henkilöstöä lisätä leikkaustoimintaa, esittää hallitus nyt, että sairaanhoitopiirit hankkivat kiireettömiä leikkauksia yksityisiltä firmoilta.

Esitys on räätälöity Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle. Niillä ei olisi velvollisuutta järjestää päivystystoimintaa ja keskussairaaloiden pitäisi hoitaa yksityisen puolen leikkausten mahdolliset ongelmat ja virheet. Yksityisille ei myöskään  tulisi samanlaisia laatuvaatimuksia kuin aluesairaaloille.

Toisella lakimuutoksella hallitus esittää kiireettömien potilaskuljetusten pakkokilpailuttamista. Tällä taataan yksityisille yhtiöille mahdollisuus tehdä potilaskuljetuksilla bisnestä.

Terveydenhuoltolain muutokset koskisivat jo nykyisiä sairaanhoitopiirejä. Näin hallitus yrittää varmistaa, että yksityistäminen etenee siinäkin tapauksessa, että sote-hanke muuten kaatuu. Tämä linja on hylättävä. Terveyttä ei saa alistaa bisnekselle.

tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 25.1.2019

Tammikuun Tiedonantajan myyntiä jatkettiin perjantaina 25.1. Rovaniemell. Lordi-aukion muuttaminen Tunturirallin lähtöpaikaksi vähän häiritsi.

Tiedonantajan pääkirjoituksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:

Kuulemme tänä päivänä liian usein lausahduksia siitä, kuinka työelämä on muuttunut ja kuinka pätkätyöt ”nyt vaan on se nykyinen normaali”. Perusteluja sen sijaan kuulee harvemmin sille, miksi meidän tulisi pitää esimerkiksi prekaariutta jonain sellaisena, mitä ei voi muuttaa.

Työelämä ei ole mikään poliittisista päätöksistä riippumaton voima, joka muuttuu itsekseen vuosikymmenien kuluessa. Ihmiset on ajettu epätyypillisiin työsuhteisiin täysin vinoutuneella työvoimapolitiikalla. Siinä voitontavoittelu tulee ensin ja työntekijän hyvinvointi on toissijaista. Työntekijä nähdään nykyisin maassamme vain helposti korvattavissa olevana kertakäyttötuotteena.

Tämä kaikki on kuitenkin muutettavissa, vaikka vallanpitäjät kertovatkin tarinaa lähes luonnonvoimien tavoin toimivasta ”uudesta työelämästä”. Automaation laajeneminen lähes kaikilla aloilla mahdollistaisi lyhyemmän työpäivän tai työviikon tekemisen. Koneiden tuottaessa joka tapauksessa voitot yrityksille, ei myöskään ansiotasoa ole tarpeen vähentää työtuntien vähentyessä, päinvastoin. Silloin tulonjakokin yhteiskunnassa muuttuisi edes vähän oikeudenmukaisemmaksi. Lyhyempi työpäivä tarkoittaisi myös työn jakamista useamman ihmisen kesken ja näin ollen työllisyys kasvaisi runsaasti.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 24.1.2019

Tammikuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta 24.1. Lehteä saatiin kaupaksi yli 20 asteen pakkasesta huolimatta.

Lehdessä on mm. Tapio Siirilän laaja kirjoitus hallituksen työaikalakiin esittämistä huononnuksista seklä välttämättömyydesta siirtyä 30 tunnin työviikkoon ansioita alentamatta. Seuraavassa on ote kirjoituksen loppuosasta:

Tarvitaan toisenlaisia uudistuksia

Eduskunnalle annetun lakiehdotuksen 33 §:ssä sanotaan, että ”Sopimus, jolla heikennetään työntekijälle tässä laissa säädettyjä etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu”. Toteamus itsessään on mitätön, koska laki sallii monessa kohdasta lain perusvaatimuksia huonomman sopimisen (eli työnantajan sanelun). Tekstistä pitäisikin poistaa sanat ”jollei tästä laista muuta johdu”. Silloin laista poikkeaminen on mahdollista vain työntekijöille edulliseen suuntaan.

Laki kahdeksan tunnin työajasta säädettiin yli sata vuotta sitten. Tekniikka, tuotantomenetelmät, automaatio ja työn tuottavuus ovat sadassa vuodessa kehittyneet niin paljon, että viimein olisi aika toteuttaa pitkään esillä ollut vaatimus kuuden tunnin päivittäisestä työajasta ja 30 tunnin työviikosta ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentäminen vähentäisi työttömyyttä ja auttaisi moniin muihinkin työelämän ongelmiin.

Nyt kun työaikalaki on eduskunnan käsittelyssä, vaatimus lyhyemmästä työajasta on nostettava esille niin voimakkaasti, että eduskunta pakotetaan hylkäämään hallituksen esittämä työaikoja koskevien normien huonontaminen ja säätämään sen sijaan kokonaan uusi laki työajan lyhentämisestä.

SKP:n pääsihteeri rovaniemellä 9.12.2018

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg puhui Rovaniemellä järjestetyssä tilaisuudessa kommunistien valmistautumisesta EU-vaaleihin. Keskustelussa käsiteltiin lisäksi monia muitakin kansainvälisen tilanteen asioita, muun muuassa Ranskan keltaliivien toimintaa ja tavoitteita.

pääsihteerin vierailu ja Tiedonantajan myynti kemissä 8.12.2018

Tiina Sandberg Tiedonantajaa myymässä

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg oli tutustumassa SKP:n Lapin piirin ja Kemin puoluejärjestöjen toimintaan lauantaina 8.12. Tiina oli mukana Kemin Järjestönaisten kanssa Kulttuurikeskuksen myyjäisissä. Välillä myytiin Tiedonantajaa Kulttuurikeskuksen ulkopuolella.

Tiedonantajassa on mm. Tapio Siirilän kirjoitus Ylimuonion urheiluteatterin viime kesänä esittämästä Martta Koskisen elämään perustuvasta näyteltämästä. Artikkeli kuuluu seuraavasti:

Ammatti- ja harrastajanäyttelijöistä koostuva Ylimuonion Urheiluteatteri esitti vuonna 1943 ”maanpetturina” teloitetun Martta Koskisen elämää käsittelevän esityksen ”Ei kyyneltäkään virrannut” heinä- ja elokuussa Länsi-Lapin kunnissa ja Oulussa.

Muoniossa asuvan Johanna (”Hanski”) Lapinojan käsikirjoitukseen pohjautuvassa esityksessä on limittäin kaksi kertomusta. Yhtäältä seurataan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia vastustavan Martta Koskisen matkaa kommunistiksi ja toinen tarina seuraa hänen kuulustelujaan ja viimeisiä päiviään vankilassa.

Käsikirjoitus tuo hyvin esille kommunisteihin ja muihin sodan vastustajiin kohdistuneen vainon 1930-luvulla ja sodan aikana. Samalla kuitenkin tarkastellaan tavallisen ihmisen elämää. Marttakaan ei ole vain lentolehtisiä jakava ja salaisiin kokouksiin osallistuva poliittinen toimija, vaan rakastava ja rauhallisesta ja hyvästä elämästä haaveileva nainen.

Näytelmä on sisällöltään hyvin vaikuttava ja toteutukseltaan erinomainen. Laulut ja näyttelijöiden työskentely oli hyvinkin tasokkaan ammattiteatterin veroista. Odotan mielenkiinnolla ryhmän seuraavia esityksiä. Toivottavasti sellainen saadaan jo ensi vuonna.

tiedonantajaa myytiin 29.11. – 1.12.2018 kemissä, Rovaniemellä ja torniossa

Kemissä29.11.

Marraskuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli otsikolla POLIITTISISTA LAKOISTA JA TYÖTAISTELUISTA. Artikkeli perustuu Marko Niemen tekemään JHL:n luottamusmiehen Mira Kankareen haastatteluun. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jatkoi lokakuun lopussa poliittista työtaistelua, jolla vastustettiin hallituksen kaavailemaa irtisanomislakia. Lakko kesti kaksi päivää ja se vaikutti muun muassa ruokapalveluiden järjestämiseen. Työtaistelua pyrittiin monissa eri medioissa demonisoimaan ja mustamaalaamaan: otsikoissa oli useampaan otteeseen esillä se, että esimerkiksi lapset jäävät lakon seurauksena periksi päiväksi ilman kouluruokaa.

Mielestäni aiheeseen liittyvä uutisointi oli säälittävää ja todella ala-arvoista: uutisoinnilla pyrittiin halpamaisesti vetoamaan ihmisten tunteisiin. Miksi valtamediassa ei juurikaan nostettu esille sitä. että JHL halusi poliittisella lakolla vastustaa hallituksen kaavailemaa irtisanomislakia, joka asettaisi toteutuessaan palkansaajat entistä ahtaammalle? Huoli siitä, miten hallituksen esitys tulisi toteutuessaan vaikuttamaan palkansaajien työehtoihin, jäi mediassa marginaaliin.

Rovaniemi 30.11.

tiedonantajan myynti simossa 2.11.2018

Italialaisten aktivistien aloitteesta on vietetty Sabran ja Shatilan pakolaisleirien joukkomurhien muistoviikkoa vuodesta 2000 lähtien. Tänä vuonna viikolle osallistui 12 suomalaista. Yksi osallistujista oli Reijo Rinne, joka kirjoittaa kokemuksistaan Tiedonantajassa.

Lehdessä on myös kuvaus Sabran ja Shatilan verilöylystä. Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:

Libanonin pitkällisen (vuodet 1975 … 1990) sisällissodan aikana Israel hyökkäsi Libanoniin ja valloitti mm. pääkaupungin Beirutin. Israelin miehityksen aikana 16.-18.9.1982 toteutettiin palestiinalaisten massamurhat Länsi-Beirutissa sijaitsevilla Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä.

Israelin miehitysjoukot päästivät Libanonin oikeistofalangistit ja Etelä-Libanonin armeijan joukot Sabran kaupunginosassa sijaitseviin pakolaisleireihin ”etsimään terroristeja”. Israelin joukot avustivat leireissä tapahtuvaa tappamista mm. ampumalla öisin valoraketteja falangisteja pakenevien palestiinalaisten paljastamiseksi.

Leiristä ei löytynyt yhtään aseistettua palestiinalaista. Shatilan ja Sabran leireistä ja leirejä ympäröivästä kaupunginosasta valikoitiin kuitenkin noin 3 500 siviiliä murhattaviksi. Joukossa oli paljon naisia ja lapsia.

Maata miehittävät israelilaiset seurasivat raiskaamista ja tappamista puuttumatta tapahtumiin. Israelin armeijan puskutraktoreita käytettiin ruumiiden työntämisessä joukkohautoihin. YK määritteli tapahtuman kansanmurhaksi vuoden 1982 joulukuussa tekemällään päätöksellä. Vastuuseen vaadittiin Israelin silloista puolustusministeriä Ariel Sharonia. Ketään ei ole kuitenkaan viety oikeuteen eikä tuomittu.

Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 27.10.2018

Lokakuun Tiedonantajassa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana työskentelevän Aki Lindenin laaja haastattelu. Linden kritisoi voimakkaasti mm. palveluiden markkinoille viemistä:

Ihmiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti valinnanvapauteen ja se olisi keskisuurissa kunnissa mahdollista toteuttaa myös julkisen järjestelmän puitteissa. En itse käytä hallituksen linjauksista nimitystä valinnanvapaus, koska siitä ei ole kyse, vaan itsetarkoituksellisesta markkinoille viemisestä.

Sote-reformissa tarkoituksena on viedä noin 20 miljardin kokonaisuudesta ainakin kuusi miljardia markkinoille; näitä ovat muun muassa sote-keskukset, hammashuolto sekä monet muut palvelut, jotka asiakassetelien kautta valjastetaan markkinoiden palvelukseen. Harmaalle vyöhykkeelle on toistaiseksi jätetty esimerkiksi neuvolapalvelut, joista maakuntien tulee itse päättää, ovatko palvelut markkinoilla vai maakunnan liikelaitoksen hoidettavana.

Oletan, että mainitsemani kuusi miljardia euroa, joita ollaan soten myötä markkinoille tarjoamassa, voi summana vielä nousta. Mikäli hallitus pitää härkäpäisesti kiinni  voimakkaasta terveyspalveluiden markkinoille viemisestä, niin siinä tapauksessa koko sote-hanke saa mielestäni kaatua.

Mukana naton trident juncture sotaharjoitusta vastustavassa mielenosoituksessa rovaniemellä 27.10.2018

Suomen Rauhanpuolustajien Lapin piiri järjesti mielenosoituksen Rovaniemelle, koska pääasiassa keskisessä Norjassa käytävä harjoitus käyttää myös Rovaniemen lentokenttää. Rovaniemellä on nähty ainakin USA:n ja Belgian sotilaskoneita.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 26.10.2018

Ihmisten kanssa käytävät keskustelut ovat olennainen osa politiikan tekemistä.

Lehdessä julkaistiin ilmastonmuutosta koskeva SKP:n poliittisen toimikunnan kannanotto otsikolla ”Oikeistopolitiikka aiheutti ilmastonmuutoksen”. Kannanotossa todetaan mm. seuraavaa:

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti paljasti ennen kaikkea sen, että vaikka Rion kokouksesta lähtien vuodesta 1992 on keskusteltu tarpeesta saada maapallomme resurssien käyttö pikaisesti vastaamaan kestävää tasoa, on kapitalismi tehokkaasti toiminut täsmälleen toiseen suuntaan. Tarvitsemme systeemitason muutoksen, mikäli aiomme pelastaa ihmiskunnan.

Ilmastonmuutos on seurausta fossiilikapitalismista, joka on voitontavoittelussaan täysin riippuvainen mahdollisimman halvasta öljystä. Tämän öljyn avulla on mahdollista pyörittää ympäristölle, eläimille ja ihmisille haitallista tehomaataloutta, lennättää hyödykkeitä maapallon ympäri ja ennen kaikkea tuottaa valtavat määrät kertakäyttöistä tavaraa, joka päättyy lähes välittömästi ongelmalliseksi jätteeksi. Omistava luokka on se, joka tästä järjestelmästä ja ylikulutuksesta hyötyy. Se on lobannut vuosikausia tieteellistä konsensusta vastaan ja rahoittanut ilmastonmuutoksen kieltäjiä.

Oikeistopuolueet esiintyvät nyt ympäristöstä huolta ja vastuuta kantamassa, vaikka juuri ne ovat ajaneet politiikkaa, joka on aiheuttanut nykyisen ympäristökriisin. Ne ovat jarruttaneet hiilivoimasta luopumista ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Ne ovat vastustaneet sitovia päästövähennystavoitteita ja ajaneet tehotonta päästökauppajärjestelmää. Juuri porvarit ovat olleet innokkaimpina tekemässä useimpia luonnonvarojen kulutusta lisääviä ympäristölle haitallisia päätöksiä maassamme.

Tämä tappava oravanpyörä on saatava pysähtymään. Siihen eivät riitä pienet hallinnolliset muutokset, joilla vääjäämätöntä voidaan korkeintaan hidastaa. On aloitettava keskustelu kapitalismin vaihtoehdoista

Tiedonantajaa myytiin kemissä 25.10.2018

Lokakuun Tiedonantajassa kirjoitetaan hävittäjähankinnoista mm. seuraavaa:

Seuraavalla hallituskaudella on suunniteltu tehtäväksi isoja asekauppoja. Hävittäjähankinnan kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin, joka kaikki on pois tärkeämmistä yhteiskunnan palveluista. Samalla rahalla saataisiin maahan palkattua tuhansittain esimerkiksi hoitajia ja opettajia. Ja kun tiedetään lasten päivähoidon käsien olevan vähissä, vanhustenhoidon liian kireät aikataulut ja oppilaitosten etäopiskelun lisääntyminen, voidaan sanoa miljardien menevän hävittäjähankinnassa täysin väärän paikkaan.

Tämän valossa tuntuu kummalliselta seurata eduskuntapuolueiden käymää keskustelua asiasta. Suurilta oikeistopuolueilta ei tietenkään voi edes odottaa muuta kuin asevarustelun kiihdyttämistä. Osallistuminen läntisiin hyökkäysliittoihin on hakattu syvälle porvarilliseen ideologiaan. Ja kun vaalit toisensa perään ovat eduskuntapuolueille vain kamppailua hallitukseen pääsemisestä, on hävittäjähankinnasta toki tehty sen suhteen kynnyskysymys.

Nyt olisi korkea aika kaikkien puolueiden tehdä kanta hävittäjähankintaan selväksi. Vaikka hävittäjien hankintahinta selviää tarkemmin vasta alkuvuodesta 2019, ei sillä tule olemaan suurta vaikutusta lopulliseen menoerään. Joka tapauksessa puhutaan valtavista summista, jotka ovat pois ihmisten peruspalveluista. Ja kaikki vieläpä aseiden vuoksi, joita ei ole tarkoitettu puolustukseen millään tavalla.

Suomen kommunistisen puolueen kanta hävittäjähankintaan on selkeä; yhtäkään uutta hävittäjää ei tule hankkia. Niille miljardeille on käyttöä muuallakin tilanteessa, jossa ihmisten arjesta on leikattu jo pari vuosikymmentä. Tässä vaiheessa tarvitaan laajempia, maksuttomia peruspalveluja, parempaa sosiaaliturvaa ja työpaikkojen luomista julkisilla investoinneilla. Näitä varten tarvitaan varat myös suunnitellusta hävittäjähankinnasta.

SKP 100 vuotta tilaisuus kemissä 20.10.2018

SKP:n varsinainen satavuotisjuhla oli elokuussa Helsingissä. Puolueen satavuotinen toiminta on kuitenkin niin tärkeää, että pienempiä juhlia on pidetty muillakin paikkakunnilla. Kemissä juhlat pidettiin 20.10.

Tilaisuudessa Tapio Siirilä esitti katsauksen puolueen satavuotiseen toimintaan. Pitkään SKDL:n kansanedustajana toiminut Esko.Juhani Tennilä muisteli toimintaa Lapin puolesta ja korosti joukkoliikkeiden ja suoran vaikuttamisen tärkeyttä. Pitkäaikainen SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pohti puheenvuorossaan haasteita, joita nykyinen maailma asettaa kommunisteille.

Tilaisuuden lopuksi hyväksyttiin seuraava kannanotto:

Kommunistisen puolueen satavuotista toimintaa muisteltiin Kemissä 20.10. pidetyssä juhlatilaisuudessa. Tilaisuuden osanottajat toteavat, että työnantajien ja hallituksen esitys irtisanomisten helpottamiseksi on yritys panna ammattiyhdistysliike polvilleen. Pidämme oikeana ammattiyhdistysliikkeen aloittamaa vastarintaa ja tuemme sitä täydellisesti. Tarvittaessa otteita on kovennettava niin, että lakiesitys vedetään pois.

mukana punaisten muistomerkin paljastuksessa kemin selkäsaaressa 7.10.2018

Kemissä ei käyty vuonna 1918 minkäänlaisia taisteluita. Punakaarti päätti laskea itsensä hajalle ennen valkoisten saapumista. Vastarintaan ei ollut mahdollisuuksia, koska punakaartilla oli vain jokunen haulikko ja revolveri. Paikallinen suojuskunta oli hyvin aseistettu, koska se sai venäläisen varuskunnan päällikön avustuksella keploteltua itselleen Kemiin sijoitetun venäläisen komppanian aseet. Lisäksi paikallinen suojeluskunta oli saamassa vahvistuksia Rovaniemeltä ja Oulusta.

Punaisten jahtaaminen ja tappaminen alkoi heti, kun valkoiset saivat Kemin hallintaansa. Ensimmäisenä tapettiin 8.2.1918 Kemiin kuljetettu rovaniemeläinen Kaarlo Kurki. Julkinen teloitus tapahtui Kemin torilla. Paikalla oli väkeä, koska kaupungilla oli levitetty ilmoituksia, joissa kansalaisia kehotettiin seuraamaan Kurjen tappamista.

Julkista teloitusta paheksuttiin kovasti ja siksi seuraavat tapot tehtiin katseilta piilossa, muun muassa Kemin edustalla olevassa Selkäsaaressa.

Selkäsaaren teloituspaikalle on nyt hankittu muistokivi, jonka paljastustilaisuus pidettiin sunnuntaina 7.10.2018. SKP oli lippuineen mukana tilaisuudessa.

Puhumassa Kemin työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki. SKP:n lippua pitää Tapio Siirilä.

skp:n teltta Tornion markkinoilla 4.-6.10.2018

SKP oli teltallaan mukana kolmipäiväisillä Tornion markkinoilla. Teltalla oli ajoittain väkeä melkein ruuhkaksi asti. Ihmisten kanssa juteltiin politiikasta, myytiin Tiedonantajia ja kerättiin nimiä hävittäjähankintoja vastustavaan adressiin.

avoimet ovet skp:n toimistolla 3.10.2018

Tornion Järjestötalolla olevalla SKP:n toimistolla pidetään avoimet ovet jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kahvitarjoilun ja mukavan jutustelun merkeissä.

tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 1.10.2018

Syyskuun Tiedonantajassa julkaistiin mm. SKP:n poliittisen toimikunnan (puoluehallituksen) kannanotto otsikolla HÄVITTÄJÄHANKINTA TAPPAA HYVINVOINNIN. Kannanotto kokonaisuudessaan on seuraava:

Tulevalla vuosikymmenellä Suomeen suunnitellaan hankittavaksi Nato-yhteensopivia hävittäjiä, joiden 5-10 miljardin euron hankintahinta kalpenee koneiden 20–30 miljardin huolto- ja käyttökustannusten rinnalla. Kansan vastustuksesta huolimatta porvarihallitus on viemässä maatamme Natoon isäntämaasopimuksella ja aseistuksen yhteensopivuudella perustellen.

Hävittäjien hankinnasta tekee päätöksen uusi eduskunta, jolle nykyiset eduskuntapuolueet esittävät 41 tai 62 hävittäjän hankintaa. Kansalle, joka lystin maksaa, ei kukaan ole esittänyt mihin laskelmiin nuo luvut perustuvat. Kansalaiset, joilta leikataan hyvinvointipalveluita, kysyvät miten leikkausten kanssa yhtaikaisesti valtion rahoja tuhlataan aseisiin ja kuoleman palvontaan. Ja miksi Suomi suostuu ostamaan hyökkäysaseita, joita USA:n sotateollisuus haluaa myydä.

Hallituksen sotahakuinen politiikka on ajamassa hyvinvointimme kriisiin, josta kärsivät eniten pienituloiset ja heikompiosaiset kansalaiset. Vastuuttomiin asehankintoihin riistetään rahat köyhiltä, sairailta, vammaisilta, lapsilta ja yleensä ottaen niiltä, jotka eivät kykene puolustamaan oikeuksiaan. Näin ei saa olla. SKP:n kanta on, että heikoimmista on huolehdittava.

Kaavaillut hävittäjähankinnat on peruttava. Asemäärärahojen korottaminen ei kasvata turvallisuutta. Kalliista hankinnasta hyötyvät ulkomainen aseteollisuus ja yksityiset liikepankit, joiden myöntämillä lainoilla hävittäjähankinnat rahoitettaisiin. Hävittäjälentokoneet ovat Donald Trumpille ja Natolle mieleen, ja asehankinnoilla Suomi sitoutuu Naton ja läntisen sotilasliittouman palvelemiseen.

Suomen uskottava puolustus ei ole tähänkään saakka perustunut omiin hävittäjiin. Uudet hävittäjät eivät korjaa Suomen uskottavaa puolustusta. Niiden perimmäisenä tavoitteena on tukea länsiliittouman ja Naton sotavoimien mahdollisia sotatoimia Pohjolassa ja Baltiassa. Hyökkäysaseilla ei rakenneta uskottavaa puolustusta.

SKP vaatii Suomen hallitukselta aktiivista ja rakentavaa osallistumista ponnisteluihin konfliktien ratkomiseksi rauhanomaisin keinoin. On irtaannuttava Nato-kumppanuudesta ja palattava sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Rauhaa rakennetaan ystävällisillä suhteilla kaikkiin maihin. Jos asiat ratkotaan neuvottelemalla ja yhteistyöllä, ei tarvita aseita eikä armeijoita.

Kehotamme kaikkia ihmisiä vastustamaan hallituksen kaavailemaa kallista ja turhaa hävittäjähankintaa. Emme tarvitse hyökkäysaseita.

tiedonantajaa myytiin kemissä 28.9.2018

Syyskuun Tiedonantajan pääkirjoitus on otsikoitu ”Ay-liike parantamaan työehtoja”. Artikkalissa kirjoitetaan mm. seuraavaa:

Tällä hetkellä useat ammattiliitot ovat jo aloittaneet tai ilmoittaneet tälle syksylle tulevasta työtaistelusta, ylityökiellosta. Syynä toimenpiteelle on pääasiassa oikeistohallituksen esitys, jossa alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työläisten irtisanomista helpotettaisiin.

Työehtoja suurilla, naisvaltaisilla aloilla heikentänyt kiky-sopimus piti olla tae siitä, että lisäheikennyksiä ei tehdä tällä hallituskaudella. Tuolloin sopimukseen ja hallituksen sanaan luottaneet eivät kai ymmärtäneet, että porvari tekee vallassa ollessaan kaikkensa pääoman vallan lisäämiseksi. Tarkoitti se sitten sopimuksen rikkomista tai ei.

Tässä vaiheessa tulisi toimia työehtojen parantamiseksi kaikella sillä voimalla, mitä ammattiliitot Suomessa omaavat. Sen sijaan, että yritetään torpata aina vain uusi heikennys, tulisi siirtyä vaatimaan jo menetetyt työehdot takaisin. Samalla ay-liike ja laajemmin koko työväenliike voisi palata myös koko yhteiskunnan muuttavaksi voimaksi vaatien parempaa sosiaaliturvaa, hoivaa ja koulutusta kaikille.

Tiedonantajaa myytiin kemijärven markkinoilla 27.9.2018

Sateen vuoksi myyntipaikka piti etsiä katoksen alta.

Syyskuun Tiedonantaja kirjoittaa, että budjetti jöi Soinin varjoon. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

Juha Sipilän viimeinen budjettiesitys käsiteltiin eduskunnassa. Kova leikkauslinja saa jatkua loppuun asti ja työväkeä kyykytetään niin kauan kuin pystytään. Tämä linja ei aiheuttanut rakoja hallituksen yhtenäisyyteen, mutta ulkoministeri Timo Soinin esiintyminen rikkoi porvarihallituksen sisäistä yhtenäisyyttä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolusti esitystään eduskunnassa vedoten hallituksen linjaan, joka kieltämättä jatkui johdonmukaisena. Hallitus keventää myös vuoden 2019 budjetissa pääomien ja omaisuuden verotusta. Tehtyjä leikkauksia ei peruta tai lievennetä, vaikka esimerkiksi koulutusbudjettiin tehtiin satojen miljoonien eurojen leikkausten jälkeen kosmeettinen kymmenien miljoonien palautus.

Indeksileikkaukset purevat 2019 niin pienimpiin tukiin kuin kuntien valtionosuuksiin. Tämä heikentää kaikkein pienituloisten asemaa. Myös kulutukseen ja asumiseen kohdistuvien verojen nostaminen iskee juuri heihin.

Aborttikysymys kuohutti

Tämän viikon poliittiseksi puheenaiheeksi ei noussut leikkausbudjetti vaan Timo Soinin toiminta ulkoministerinä. SDP:n Maarit Feldt-Rannan esittämä epäluottamusäänestys aiheutti hallituksen sisälle yllättävää kuohuntaa. Vaikka eduskunta lopulta antoi Soinille tukensa 101 edustajan voimin, hajosivat kokoomuksen rivit enemmän kuin moni ennakkoon odotti.

Kolme kokoomuksen naiskansanedustajaa jätti osallistumatta luottamusäänestykseen, vaikka he istuivatkin salissa. Etukäteen sinisten puheenjohtaja Sampo Terho uhkaili hallituksen hajottamisella tällaisten irtiottojen nojalla, mutta hänkin vaikutti lopulta tyytyväiseltä tulokseen. Soinin jääräpäisyys aborttikysymyksessä johti nyt kuitenkin hallituksen yhtenäisyyden rakoilemiseen, mikä ei taatusti helpota tilannetta eduskuntavaalien alla.

Irtisanomisperusteista taistellaan

Budjetin osalta suuria yhteenottoja ei eduskunnassa nähty, mutta sen ulkopuolella kamppailu duunareiden kyykytystä vastaan voimistuu. Tällä hetkellä myös ay-liike on liikekannalla hallituksen linjaa vastaan. Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä vaikeuttaisi merkittävästi työntekijöiden asemaa.

SKP:n teltta rovaníemen markkinoilla 18.-20.9.2018

Rovaniemen markkinat eivät ole enää yhtä vilkkaat kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa. mutta paikalla oli kuitenkin runsaasti myyjiä ja ostajia ja muuten vaan markkinoilla kulkijoita.

Näyttää siltä, että useimmilla puolueilla ei ole tarvetta kohdata tavallista kansalaista ja keskustella heidän kanssaan. Markkinoilla nimittäin vain persut olivat paikalla SKP:n lisäksi.

lmen päivän aikana SKP:n teltalla käytiin monenlaisia keskusteluja. Paikalle tuli ihmisiä, jotka halusivat kertoa tukevansa kommunistien tavoitteita ja toisaalta niitä, jotka tulivat selittämään kommunismin vanhanaikaisuutta ja kapitalistisen järjestelmän ylivertaisuutta. Muutamat luulivat kommunistisen puolueen ja vasemmistoliiton olevan samaa puoluetta ja siltä pohjalta haukkuivat tai kehuivat meitä.

Teltalla jaettiin tiedotetta Rovaniemelle 27.10. tulossa olevasta Rauhanpuolustajien mielenosoituksesta, jossa vastustetaan Suomen Nato-yhteistyötä. Mielenosoituksen aikana Suomen ja Naton koneet käyttävät Rovaniemen lentokenttää yhtenä Naton Trident Juncture suursotaharjoituksen tukikohtana.

Teltalla kerättiin myös allekirjoituksia asehankintoja vastustavaan HÄVITTÄJÄMILJARDIT HYÖTYKÄYTTÖÖN adressiin. Useimmat nimensä laittoivat, mutta joukossa oli myös sellaisia, jotka puolustivat hävittäjähankintoja ja Nato-yhteistyötä. Heidän mukaansa miljardit on pantava aseisiin, koska muuten ”ryssä” Suomen valloittaa.

skp:n teltta kemin markkinoilla 13.-15.9.2018

Perinteiseen tapaan SKP oli omalla teltallaan mukana Kemin markkinoilla torstaista 13.9. lauantaihin 15.9.

Myytiin Tiedonantajaa, kirjallisuutta, t-paitoja ja arpoja. Nimiä kerättiin hävittäjäkauppoja vastustavaan adressiin. Siinä yhteydessä ja muutenkin saatiin aikaan kiinnostavia keskusteluja markkinoilla kulkevien ihmisten kanssa.

kommunististen puolueiden pohjoisten piirin kalottikonferenssi Norjassa tromssassa 1.-2.9.2018

Ensimmäisen kerran pohjoisten piirien edustajat tapasivat kymmenen vuotta sitten Utsjoella, jonne SKP:n Lapin piiri oli järjestänyt SKP:n 90-vuotistilaisuuden. Sinne oli kutsuttu edustajat naapurimaiden puolueista. Sen jälkeen konferenssi on pidetty vuosittain. Viime vuonna oltiin Venäjällä.

Tromssassa oli mukana Norjan, Venäjän ja Suomen puolueiden lisäksi edustaja Tanskasta. Vaikka Tanska onkin etelässä, sille kuuluva Grönlanti on kaukana pohjoisessa.

Kokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto:

Venäjän, Norjan, Suomen ja Tanskan kommunististen puolueiden edustajat olivat koolla perinteisessä kalottikonferenssissaan Norjassa Tromssassa 1. ja 2. syyskuuta 2018.

Konferenssi toteaa, että Naton aktivoituminen pohjoisessa uhkaa arktisen alueen rauhaa ja turvallisuutta. Yksi ajankohtainen esimerkki on loka- ja marraskuussa toteutettava Naton suuri Trident Juncture sotaharjoitus. Harjoitus toteutetaan pääasiassa Norjassa, mutta harjoituksessa käytetään myös Ruotsin ja Suomen ilmatilaa ja maa-alueita. Harjoitukseen osallistuu kolmekymmentä maata ja yli 40 000 sotilasta sekä suuri määrä sotalaivoja ja lentokoneita. Tuemme Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen valmisteilla olevia harjoitusta vastustavia mielenosoituksia.

Konferenssi vaatii, että Norjan ja Tanskan on erottava Natosta ja että Ruotsin ja Suomen on peruttava sopimuksensa Naton kanssa. Koko arktisesta alueesta on tehtävä ydinaseeton vyöhyke ja loppujen lopuksi alueelta on poistettava kaikki aseet.

Vastakkainasettelun sijasta vaadimme arktisen alueen maiden rauhanomaista ja kaikille osapuolille edullista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa mm. Venäjään kohdistettujen pakotteiden poistamista.

Erityisesti idän ja lännen välisissä poliittisissa keskusteluissa on tarpeellista toimia vastapuolen mustamaalaamista, kaavamaisia yleistyksiä ja historian vääristelyjä vastaan.

Tuemme konferenssissa alulle pantua projektia “kansojen diplomatia – välttämätön rauhalle”. Tämä tarkoittaa tavallisten kansalaisten ja heidän järjestöjensä yhteistyötä rauhanomaisen rinnakkainolon vahvistamiseksi.

työmiehen lauantai -tapahtuma torniossa 25.8.2018

 
SKP oli mukana lauantaina 25.8.2018 Tornion Järjestötalolla ja sen pihapiirissä järjestetyssä Työmiehen lauantai -tapahtumassa.
 
SKP:n varapuheenjohtaja Miguel Lopez kertoi Kuubassa pidetystä Sao Paolo -foorumista, johon hän oli osallistunut. Lisäksi Miguel oli mukana paneelikeskustelussa, jossa käsiteltiin aktiivimallia.
 
Jukka huolehti SKP:n esittelypöydästä. Tiedonantajia meni mukavasti kaupaksi.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 23.8.2018 ja Kemissä 24.8.

Elokuun Tiedonantajaa myytiin torstaina 23.8.2018 Torniossa ja perjantaina 24.8. Kemissä. Myynti jatkuu lauantaina Torniossa ja ensi viikon torstaina Rovaniemellä.

Lehdessä kerrotaan mm. Suomen kommunistisen puolueen sata vuotta sitten tapahtuneesta perustamisesta. Artikkelissa todetaan mm. että suomalaisten punapakolaisten neuvottelukokous avattiin 25.8.1918 Moskovan hengellisen seminaarin kirkkosalissa. Kokous alkoi Otto Ville Kuusisen alustuksella perustettavan Suomen kommunistisen puolueen ohjelmasta ja taktiikasta.

Kokous äänesti 29.8. Kuusisen teeseistä, jotka oli laadittu Leninin evästyksen pohjalta. 74 hyväksyi teesit, 16 vastusti ja neljä pidättyi äänestyksestä.

Teesien puolesta äänestäneet 74 edustajaa päättivät perustaa kommunistisen puolueen.

Kokouksen koolle kutsujat olivat pyytäneet Leniniä vierailemaan kokouksessa ja saaneet pyyntöönsä myöntävän vastauksen. Vierailusta ei kuitenkaan tullut mitään, koska Leniniä vastaan tehtiin tuohon aikaan murhayritys ja hän makasi tajuttomana Kremlin sairaalassa.

tiedonantajaa myytiin kemissä 29.6.2018

Tiedonantajaa myytiin vaihteeksi kävelykadulla. Ei kyllä näkynyt montaakaan kävelijää.

tiedonantajan myyntiä Torniossa 27.6.2018

Kaikki lehdet eivät menneet kaupaksi Kemissä, joten myyntiä jatkettiin keskiviikkona Torniossa.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 21.6.2018

Kesäkuun Tiedonantajassa julkaistiin Tapio Siirilän kirjoitus, jossa käsiteltiin Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen luovuttamista Mehiläiselle. Mehiläisen perusteettomat lupaukset saivat monet kunnanvaltuutetut äänestämään luovutuspäätöksen puolesta. Nyt varmaan kaduttaa.

MEHILÄISEN PÖRINÖITÄ

Kemin, Tornion, Simon ja Keminmaan kuntien valtuutetut saatiin vuoden 2017 lopulla hyväksymään Kemissä olevan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen siirtäminen Mehiläiselle. Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa sairaalan Mehiläiselle luovuttamisen vaihtoehto voitti yhdellä äänellä.

Osa kuntien valtuutetuista kannatti sairaalan Mehiläiselle luovuttamista ihan periaatteessa, koska heidän mukaansa kaikki mahdollinen pitäisi yksityistää. Moni valtuutettu äänesti kuitenkin mehiläisvaihtoehdon puolesta uskoessaan Mehiläisen edustajien lupauksia yhdeksästä hyvästä ja kymmenestä kauniista.

Keskittäminen tuo ongelmia

Länsi-Pohjan alueen terveyspalveluiden ongelmien taustalla ovat hallituksen pyrkimykset lähipalveluiden lopettamiseksi ja palveluiden keskittämiseksi. Suomeen olisi jäämässä vain kaksitoista niin sanotun laajan päivystyksen sairaalaa. Vain näissä sairaaloissa hoidettaisiin synnytyksiä ja tiettyjä vaativampia leikkauksia. Perusteluksi kerrotaan potilaiden turvallisuus. Vaativia toimintoja on oltava joka vuosi niin paljon, että lääkäreiden ammattitaito säilyy ja kehittyy.

Synnytyksille on lisäksi asetettu päivystysasetuksessa tuhannen synnytyksen raja. Selvästi tuhannen vuosisynnyttäjän rajan alle jäävän Kemin sairaalankin olisi pitänyt lopettaa synnyttäjien vastaan ottaminen jo vuosia sitten ellei se olisi saanut poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle.

Mehiläisen selityksiä

Mehiläisen edustajat lupasivat ennen valtuustojen päätöksiä reippaasti, että asetuksesta huolimatta synnytykset ja vaativat leikkaukset voivat jatkua, kunhan sairaalan toiminnot vain siirretään sairaanhoitopiiriltä Mehiläiselle.

Mehiläisen toimitusjohtaja Lasse Männistö on nyt joutunut selittelemään annettuja lupauksia, kun julkisuuteen kerrottiin sairaanhoitopiirin anoneen uutta poikkeuslupaa. Jos poikkeuslupaa ei saada, synnytykset loppuvat Kemissä vuoden vaihteessa,

Mehiläisen Lasse Männistön mukaan terveydenhuoltolaki ja muut säädökset eivät koske yksityisiä yrityksiä. Näin ollen synnytyksiä voitaisiin jatkaa Kemissä, vaikka poikkeuslupaa ei tulisi ja synnytysten määrä vuodessa olisi edelleen selvästi alle tuhannen. Jos näin olisi, sehän merkitsisi sitä, että yksityinen terveysalan yritys voisi aivan laillisesti toimia niin, että potilaiden terveys ja mahdollisesti henkikin vaarantuu. Näin ei tietenkään voi olla. Terveyspalveluita ja potilasturvallisuutta koskevat säädökset koskevat sekä julkisia että yksityisiä terveysalan toimijoita.

Yksityinen vai julkinen

Lapin Kansassa 8.6. julkaistun jutun lopussa Männistö korostaa, että Länsi-Pohjan keskussairaala ei ole muuttumassa yksityiseksi, vaan kysymys on jatkossakin verovaroilla kustannetusta julkisesta terveydenhuollosta. Toiminnan vain toteuttaa (ja verorahat vie) yksityinen palveluntuottaja.

Tällä täsmennyksellä Männistö kumoaa aikaisemmat väitteensä siitä, että asetuksessa oleva tuhannen synnytyksen raja ei koskisi Länsi-Pohjan sairaalaa. Aikaisemmin Männistö sanoi, että Mehiläinen on yksityinen yritys ja siksi sen ei tarvitse noudattaa säädöksiä. Nyt hän kuitenkin sanoo Länsi-Pohjan olevan julkisen terveydenhuollon sairaala, jota Männistönkin mukaan päivystysasetus joka tapauksessa koskee.

Oma juttunsa on sitten asetuksessa oleva tuhannen synnytyksen raja ja laajan päivystyksen keskittäminen vain kahteentoista sairaalaan. Tuhat synnytystä vuodessa on selvästikin kirjoituspöydän ääressä päätetty mukavan pyöreä luku, jolla ei välttämättä ole vakavaa lääketieteellistä perustetta. Ainakin Kemin sairaalan lääkärit ovat sitä mieltä, että nykyisilläkin synnytysmäärillä lääkäreiden ja muun henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen pysyvät riittävän korkealla tasolla.

Mutta joka tapauksessa on oltava niin, että kun asetuksessa synnytysten määrää koskeva raja on olemassa, niin se koskee yhtä lailla Mehiläistä kuin sairaanhoitopiiriä.

SKP:n teltta rovaniemen markkinoilla 5.-7.6.2018

Piirin uusi teltta oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä.

Vanhassa laulussa kerrottiin, että Rovaniemen markkinoilla oli Lapin kultaa. Tällä kertaa sitä ei näkynyt. Muutenkin markkinat ovat hiljentyneet vanhoista hyvistä ajoista. Tällä kertaa markkinaväkeä vähensi alle kymmeneen asteeseen jäänyt kylmä sää. Torstaina niskaan saatiin vielä muutama sadekuurokin.

Kaikesta huolimatta teltalla käytiin useita keskusteluja maailman ja Suomen politiikasta. Kauppakin kävi jonkin verran.

skp:n kemin eteläisen osaston tilaisuus simossa 29.5.2018

Sää suosi osaston retkeä Simoon puheenjohtajan Kerstin Tuomalan asunnolle. Kerstinin asuntona olevan VR:n vanhan rakennuksen iso piha talkoiltiin siistiin kesäkuntoon.

Syömisen ja kahvin juonnon lomassa puhuttiin tietenkin politiikkaakin. Erityisesti kyytiä saivat nykyiset tiedotusvälineet, jotka valehtelevat ja vääristelevät asioita rikkaiden, oikeiston ja sotahullujen hyväksi.

Kuivat oksat pois vanhoista marjapensaista.

Tiedonantajan myynti torniossa 28.5.2018

Maanantai oli aika hiljainen kauppapäivä, mutta muutama lehti saatiin silti myydyksi.

Tiedonantajassa on julkaistu mm. Tapio Siirilän kirjoitus, jossa päiviteltiin sitä, että koulujen loma.aikoja oltaisiin siirtämässä muutamien matkailuryittäjien toivomuksesta. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Toukokuus aluss uutisoitiin ehdotuksestas, jonka mukaan koulujen kesälomia pitäisi siirtää pari viikkoa myöhemmäksi.  Jotenkin nykyajalle tyypilliseltä tuntuu se, että esityksen takana ei suinkaan ole opetusministeriö niin kuin äkkiseltään luulisi – onhan kysymys kouluista. Esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön jättimäiseltä (36 000 työntekijää) kansainväliseltä WSP konsulttiyritykseltä ostamaan selvitykseen.

Joko selvityksen tilannut työ- ja elinkenoministeriö tai selvityksen toteuttanut WSP Finland on päättänyt tarkastella isoa asiaa kovin kapeasta näkökulmasta. Ehdotus kesälomien siirrosta on tehty 168:lle matkailuyrittäjälle tehtyyn kyselyyn annettujen vastausten perusteella. Yrittäjät ehdottavat lomien siirtoa, koska he arvelevat silloin saavansa enemmän voittoa. Olisi varsin erikoista, jos tällainen koko yhteiskuntaan vaikuttava siirtämispäätös tehtäisiin yhden yrittäjäryhmän toiveiden perusteella.

Kun lähdetään pohtimaan koulutyön parempaa jaksottamista ja mahdollista lomien siirtämistä, yrittäjien toiveiden sijasta on tietenkin tarkasteltava muutosten vaikutusta oppilaisiin, opettajiin ja koululaisten perheisiin. Mahdollisella kahden viikon kesäloman siirrolla olisi lisäksi kaikenlaisia seurannaisvaikutuksia. Esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut saattaisivat joutua muuttamaan omien toimintojensa rytmittämistä.

Kaiken lisäksi yrittäjille tehdyn kyselyn tuloksetkin vaikuttavat epäuskottavilta. Kesäkuulle arvellaan tulevan 38 miljoonaa lisää tuloja, vaikka kesäkuussa lomaa olisi kaksi viikkoa nykyistä vähemmän. Heinäkuu olisi kokonainen lomakuukausi niin kuin nykyisinkin, mutta tuloja yrittäjille tulisi 32 miljoonaa nykyistä enemmän.

TIEDONANTAJAA MYYTIIN KEMISSÄ 25.5.2018

Toukokuun Tiedonantajassa kirjoitettiin mm. 19.5. olleesta SKP:n Keskuskomitean kokouksesta, jossa Tiina Sandberg valiittin puolueen uudeksi pääsihteeriksi. Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavaa:

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea kokoontui 19.5. Vantaalla. Kokouksen alkuun käydyssä poliittisessa tilannekatsauksessa kuultiin puolueen ryhmien raportit ja keskuskomitean jäsenten puheenvuoroja. Keskustelua herätti erityisesti konfliktit maailmalla, etupäässä Israelin harjoittamat palestiinalaisten murhat. Tiedon- ja mielipidevaihdon lisäksi linjattiin tulevaa toimintaa rauhan puolesta ja oikeistohallituksen asehankintoja vastaan.

Kokouksen yksi tärkeimmistä päätöksistä oli puolueen uuden pääsihteerin valinta. Valinta oli tehtävä, sillä Petra Packalén siirtyi huhtikuussa pääsihteerin tehtävistä Tiedonantajan päätoimittajaksi. SKP:n poliittinen toimikunta esitti toimeen Helsingissä asuvaa Tiina Sandbergia ja valinta tehtiiin esityksen mukaisesti.

Sandberg on toiminut vuodesta 2010 SKP:n Uudenmaan piirisihteerinä ja hän on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija. Europan vasemmistostopuolueessa Sandberg on toiminut vuosia aktiivisesti Latinalaisen Amerikan työryhmässä. Lisäksi hänet tunnetaan varsinkin pääkaupunkiseudulla erilaisen kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkojen organisoinnista. Leikkauspolitiikkaa vastustavassi liikkeissä Sandberg on ollut aktiivisena mielenosoitusten järjestäjänä.

Puheenvuorossaan valinnan jälkeen tuore pääsihteeri kertoi kokemuksiaan puolueosastojen vahvistamisessa Uudenmaan piirin alueella.

– Nämä kokemukset ja opit puoluetyön organisoinnissa on mahdollista tuoda nyt koko maan tasolle. Ja lisäksi luoda yhdessä kaikkien piirijärjestöjen kanssa malleja kommunistisen liikkeen ja puolueen vahvistamiseksi.

voiton päivä 9.5.2018

Fasisismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5. SKP:n Kemin kaupunkijärjestö ja kemiläiset puolueosastot suorittivat kunniakäynnit nuostoliittolaisten sotilaiden haudoille. Ensin käytiin Ajoksen sotavankileirin suurella hautausmaalla, johon on haudattu 1 648 neuvostosotilasta. Sieltä jatkettiin saksalaisten ylläpitämän Vallitunsaaren leirin hautausmaalla, jonne on haudattu 162 sotilasta.

Tapio Siirilän Ajoksessa ja vähän muutettuna Vallitunsaaressa pitämä puhe on seuraavassa:

HYVÄT TOVERIT

Nyt kun me olemme täällä yli 1 600 neuvostosotilaan hautausmaalla, sodan kamalat seuraukset tulevat väistämättä mieleen. Nämä sotilaat eivät edes kuolleet taistelussa, vaan suomalaiset fasistit ja heidän tukijansa näännyttivät heidät nälkään ja tappoivat muilla tavoilla.

Suomessa on kuitenkin edelleen merkittävissä tehtävissä ihmisiä, jotka eivät ole historiasta mitään oppineet. Sotaa on innokkaimmin valmistelemassa sotaministeri Niinistö. Presidentti Niinistö myötäilee vähän varovaisemmin sanankääntein.

Vihollinenkin on näillä sotaa valmistelevilla selvillä. Asia tuli selväksi muun muassa Upseeriliiton äskettäisessä kannanotossa. Liiton mukaan Suomen armeijan tehtäviin ei saa nimetä henkilöä, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Muiden maiden kansalaiset kyllä heille kelpaisivat.

Sotaan valmistaudutaan asettautumalla Naton ja Yhdysvaltojen kylkeen, vaikka sotaherrat eivät ole uskaltaneetkaan vielä liittää Suomea virallisesti Naton jäseneksi, Suomen Naton alaiseksi alistava isäntämaasopimus on kuitenkin tehty. Sotaharjoituksia järjestetään yhdessä Naton ja Nato-maiden kanssa ja järkyttävän kalliit hyökkäystarkoituksiin suunnitellut hävittäjälentokoneet ostetaan varmastikin Yhdysvalloista.

Sotaministeri Niinistö on parhaillaan Yhdysvalloissa sopimassa USA:n lisääntyvästä sotkeutumisesta Suomen asioihin ja yhdysvaltalaiset panssarivaunut jyristelevät Niinivalossa.

Suomalaisten enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä ja sotavalmisteluja. Hiljaisen enemmistön kanta ei kuitenkaan näy julkisuudessa. Siksi aktiivisten ihmisten on tärkeää toimia rauhan puolesta kirjoittamalla lehtien yleisön osastoihin ja mielenosoituksia ja muita tapahtumia järjestämällä. Myös Suomen rauhanpuolustajien toimintaan osallistuminen ja rauhanpuolustajien tukeminen on erittäin tärkeää.

Nämä tänne haudattuna olevat sotilaat olivat osa neuvostoarmeijaa, joka 73 vuotta sitten kukisti fasistisen Saksan armeijan. Voimme vain kauhistuneina kuvitella, millainen maailma olisi, ellei Hitlerin joukkoja olisi silloin saatu kukistettua.

Muistamme neuvostoarmeijaa ja täällä lepääviä sotilaita suurella kunnioituksella.

SKP mukana vappumarssilla kemissä 1.5.2018

SKP:n liput olivat näyttävästi esillä Kemin vappumarssissa.

kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 1.5.2018

Luokkasodan aikana vuonna 1918 Kemissä ei ollut minkäänlaisia sotatoimia. Punaisten ja punaisiksi epäiltyjen tappaminen alkoi kuitenkin heti valkoisten saavuttua Oulusta Kemiin. Peurasaaren hautausmaan muistomerkissä on 28 nimeä, mutta murhattuja on paljon enemmän.

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö sekä SKP:n Kemin eteläinen osasto ja SKP:n Kivikankaan osasto veivät vappuaamuna kukat muistomerkille. Puheen piti Kerstin Tuomala. Kerstin sanoi puheessaan mm. seuraavaa:

Nämä toverit. jotka lepäävät täällä jo sata vuotta, kuuluivat järjestöön, joka halusi taistella sortoa vastaan. Heillä oli unelma, joka perustuu materialistiseen maailmankuvaan: Kaikilta kykynsä mukaan, kaikille tarpeensa mukaan.

Unelmasta tulee totta kovan työn ja osatavoitteiden kautta. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä toteutui näiden tovereiden järjestäytyneen ja kurinalaisen kamppailun kautta. Osa heistä kuoli taistelussa, taistelussa joka pääasiallisesti käytiin kannanotoilla, lentolehtisillä ja joukkovoimalla – toiset jatkoivat työtä maan alla vaikeina ja pimeinä aikoina.

Me jotka elämme nyt, olemme saaneet tärkeän ja arvokkaan perinnön edellisiltä polvilta, taistella ihmisen vapautuksen puolesta, että ihminen vapautuisi riistosta ja sorrosta. Myös meillä on osatavoitteita, kuten työn ja toimentulon jakaminen oikeudenmukaisesti. Sen vuosi vaadimme kuuden tunnin työpäivää palkkaa alentamatta, oikeutta terveyteen, hyvinvointiin ja rauhaan. Emme tarvitse sotakoneita, tarvitsemme arjen turvallisuutta, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tarvitsemme ennen kaikkea toisiamme jotta voimme ymmärtää tilanteita ja löytää ratkaisuja.

Kuten toverit sata vuotta sitten, myös me joudumme kokemaan pettymyksiä ja takaiskuja, mutta kuten he, myös me tiedämme vaatimuksemme oikeiksi. Taistelu ei ole helppo, koska etuoikeutetut ja toisten työllä hyötyjät yrittävät viimeiseen asti pitää kiinni eduistaan. Voi olla että me emme saa nähdä yhteiskuntaa, jossa ei ole riistoa eikä sortoa, jossa ihminen on vapaa ja antaa panoksensa kykynsä mukaan kaikkien hyväksi. Silti meidän toimintamme tulee pyrkiä tähän päämäärään, jotta se voi toteutua, kun olosuhteet ovat tehneet sen mahdolliseksi ja välttämättömäksi.

vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2018

Perinteiset työväen vapun vastaanottajaiset järjestettiin Pruntsilla maanantaina 30.4. Ohjelma oli monipuolista ja väkeä oli salin täydeltä.

tiedonantajan myynti kemissä 27.4.2018

Tiedonantajan numerossa 16 käsiteltiin mm. Lappiin suunniteltuja uusia kaivoksia. Erityisesti Talvivaaran aiheuttamat ympäristöongelmat ovat havahduttaneet siihen, että kaivokset on toteutettava niin, että ympäristöä ei pilata. Siksi Lapissakin seurataan huolestuneena suunnitelmia uusien kaivosten avaamiseksi.

Artikkelissa käsitellään Viiankiaavan alueelle suunniteltua Sakatin kaivosta sekä Ruotsin ja Suomen rajajoen (Muonionjoen) molemmille puolille suunniteltuja rautakaivoksia.

Kaivosyhtiö Anglo American valmistelee täyttä päätä kaivoksen avaamista Viiankiaavan alueelle, vaikka alue on suojeltu sekä Natura-ohjelmalla että soidensuojelulailla. Yhtiö näyttää luottavan siihen, että viranomainen on valmis luovuttamaan alueen kaivosyhtiölle kakinkertaisesta suojelupäätöksestä huolimatta.

Ruotsin Kaunisvaaran ja Suomen Hannukaisen kaivosten pelätään pilaavan Muonionjoen ja sen seurauksena myös Tornionjoen. Kaunisvaaran vanha ympäristölupa sallii kaikenlaisten kemikaalien päästöt vesistöön; raja-arvo on asetettu vain kiintoainekselle. Hannukaisen osalta voimakasta kritiikkiä on esitetty yhtiön esittämiä laskelmia kohtaan. Erityisesti rikastuksessa käytettävän haitallisen ksantaatin vesistöön joutuvasta määrästä yhtiölle ja asiantuntijoilla on hyvin erilaiset lukuarvot.

Tiedonantajaa myytiin Ylitorniolla 13.4.2018

Tässä ollaan lehteä tarjoamassa Ylitorniolla.
Tiedonantajaa on myyty myös Torniossa ja Kemissä 29. ja 31.3. sekä 6. ja 7.4.

13.4. ilmestyneessä Tiedonantajassa on Marcello Muston haastattelu otsikolla KAPITALISMIA EI VOI KORJATA. Kirjoituksen alku kuuluu seuraavasti:

Ei ole tarpeen kumota kapitalismia – riittää, että korostamme sen hyviä puolia ja pyrimme vaimentamaan sen heikkouksia Tämä tuntuu olevan monen vasemmistolaisena ja edistyksellisenä pidetyn puolueen ja liikkeen periaate nykyisin.

Italialaissyntyinen marxilainen tutkija Marcello Musto on asiasta jyrkästi eri mieltä. Nykyään Kanadassa opettava Musto on Suomessa vierailulla Marx 200 .juhlavuoden merkeissä.

Marcello Muston mukaan nyt on pitkälti palattu Marxia edeltäneeseen keskusteluun 1 800-luvun alkupuolelle. Silloin radikaalit ajattelijat ja heräämässä ollut työväenliike tuottivat erilaisia utopistisia ja ennen kaikkea kuvitteellisia ideoita, jotka eivät perustuneet kapitalismin todellisen luonteen oivaltamiseen.

Esimerkiksi euro- tai velkakriisiä ei nähkä kapitalistisen järjestelmän johdomukaisina ja luonnollisina tuotteina, vaan seurauksena ahneudesta tai virheellisistä päätöksistä, joista on helppo päästä eroon.

pellon markkinoilla ja ylitorniolla 23.3.2018

Kaarina ja Raija Pellon markkinoilla.

Perjantaina 23.3. Tiedonantajaa myytiin Pellossa markkinoilla ja S-kaupan edustalla. Takaisin kotiin ajettaessa pysähdyttiin vielä Ylitornion K-marketille jatkamaan myyntiä joksikin aikaa.

Tiedonantaja on seurannut tiiviisti eri alojen työehtosopimusneuvotteluja. Tämän päivän lehdessä käsitellään erityisesti Rakennusliiton tilannetta. Artikkelissa haastatellaan liiton puheenjohtajaa Matti Harjuniemeä ja varapuheenjohtajaa Kyösti Suokasta.

Harjuniemen mukaan työnantajaliitto haluaisi mahdollisimman halvat uudet sopimukset. Ehdotettu on jopa heikennyksiäkin nykyiseen tilanteeseen. Rakennusliitto ei hyväksy työnantajien esityksiä, vaan on yhdessä kenttäväen kanssa muotoillut omat tavoitteensa. Tavoitteet koskevat korotuksia sekä aika- että urakkapalkkoihin. Lisäksi tavoitellaan parannuksia mm. työaikoihin, työmatkamääräyksiin, hinnoitteluun, sairausajan korvauksiin sekä luottamushenkilöiden oikeuksiin.

Neuvotteluja pyritään nyt edistämään liiton julistaman ylityökiellon avulla. Jos tällainen kevyt painostus ei auta, liitto on valmis lakkoonkin. Lakko on oikeutettu työntekijöiden yhteistoiminnan muoto, jolla puolustetaan ja edistetään yhteistä tavoitetta: työtä, josta saa kohtuullisen elannon.

Tapio Ylitorniolla.

rovaniemen markkinoilla 21.3.2018

Rovaniemen markkinoilla ei oltu telttailemassa, mutta yhtenä päivänä oltiin paikalla perjantain Kemin myynnistä yli jääneitä Tiedonantajia myymässä.

16.3.2018 ilmestyneessä Tiedonantajassa kerrotaan terveys- ja hoiva-alan suuryritysten ulkomaisista omistajista ja veropakoilusta.

Mehiläisen pääomistajat ovat Jerseyn veroparatiisista käsin toimiva sijoitusyhtiö Triton ja yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö KKR. Joitakin vuosia sitten todettiin, että Mehiläinen oli maksanut 40 miljoonan voitostaan vain 1 prosentin verran veroa Suomeen.

Attendon pääomistaja on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Nordstjärnan. Tämänkin yhtiön omistusketju kulkee luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta Jerseyn veroparatiisiin.

Terveystalon omistaa pääomasijoitusyhtiö Bridgepoint. Bridgepoint hallinnoi useita sijoituksiaan Luxemburgin veroparatiisiin perustamansa tytäryhtiön välityksellä.

Aikoinaan Suomen punaisesta rististä irrotetun Esperi Caren osake-enemmistö kuuluu brittiläiselle Intermediate Capital Groupille, joka toimii Lontoon Cityn veroparatiisista käsin.

tiedonantajaa myytiin kemissä 16.3.2018

Tänä perjantaina lehti kävin hyvin kaupaksi.

 

Adressit ministeReille 12.3.2018

Kemin ja Tornion markkinoilla kerättiin nimiä kahteen adressiin.

Toisessa adressissa vastustettiin työttömiä sortavaa niin sanottua aktiivimallia. Adressin allekirjoitti moni sellainen, joka vastustaa aktiivimallia, mutta ei ollut allekirjoittanut mallia vastustavaa varsinaista kansalaisaloitetta.

Toisessa adressissa vastustettiin miljardien hukkaamista uusien rynnäkköhävittäjien hankkimiseen ja muuhun asevarusteluun. Nekin miljardit on käytettävä kansalaistenb hyväksi eikä sotavarusteluun.

Kumpaankin adressiin kertyi yli sata nimeä. Aktiivimalliadressit lähetettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja hävittäjäadressit (katso kuva) sotaministeri Jussi Niinistölle. Lisäksi kopiot kummastakin adressista lähetettiin pääministeri Juha Sipilälle.

SKP:n teltta tornion markkinoilla 8.-10.3.2018

Perinteiseen tapaan SKP:n teltta oli mukana myös Tornion markkinoilla kaikkina kolmena päivänä. Kiinnostunutta väkeä riitti välillä melkein ruuhkaksi asti.

SKP:n teltta kemin markkinoilla 1.-3.3.2018

Lauantaina 3.3. SKP oli ainoa paikalla oleva puolue. Vasemmistoliiton teltta pysyi kiinni ja persujen teltta oli paikalla vain kaksi ensimmäistä päivää. Muita puolueita ei näkynyt lainkaan markkinoilla.

Perinteiseen tapaan SKP:n teltta oli mukana Kemin markkinoilla kaikkina kolmena markkinapäivänä. Vaikka myyjien ja kävijöiden määrä markkinoilla on takavuosista pienentynyt, teltalla käytiin silti monia mielenkiintoisia keskusteluja. Tiedonantajaakin myytiin ja nimiä saatiin Tiedonantajan vapputervehdykseen.

Teltalla oli myös kaksi adressia, joihin kerättiin nimiä. Toisessa vastustettiin miljardien eurojen tuhlaamista rynnäkköhävittäjiin ja muihin asehankintoihin. Toisessa adressissa vaadittiin aktiivimallin kumoamista. Siihenkin kertyi paljon nimiä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät olleet aikoinaan allekirjoittaneet kansalaisaloitetta.

Nimien keräämistä kumpaankin adressiin jatketaan Tornion markkinoilla 8.-10.2. Sen jälkeen nimilistat lähetetään pääministerille (Juha Sipilä) ja vastuuministereille; asekaupoista Jussi Niinistölle ja aktiivimallista Pirkko Mattilalle.

 

 

 

Tiedonantajan myynti Torniossa 23.2.2018

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 23.2. aurinkoisessa pakkassäässä. Myynnissä olleen lehden pääkirjoituksen aiheena oli osattomien kriminalisointi. Pääkirjoituksessa todettiin mm. seuraavaa:

Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta lähtien määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Oikeus-lehdessä kirjoittava (2/2017) Ari Hirvonen arvioi, että maahanmuuttovirasto Migri on tarkoitushakuisesti vaikeuttanut kansainvälisen suojelun saamisen edellytyksiä. Esimerkiksi maatietoutta on päivitetty niin, että yhä useampi voidaan palautta oletuksiin perustuviin ”suhteellisen” turvallisiin oloihin. Linjaus on tiettävästi aiheuttanut palautettujen kuoleman, mutta Suomessa päättäjät ja viranomaiset ovat vetäytyneet vastuusta.

Valitun kovan linjan mukaisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty. Esimerkiksi turvapaikanhakuprosesseja on nopeutettu ja tehostettu sekä muutoksenhakuaikoja supistettu niin, ettei Suomen lainsäädäntöä tuntematon hakija ehdi aina saada pätevää oikeudellista apua. Eivät vain paperittomat vaan myös kaikki turvapaikanhakijat ovat joutuneet oikeusvaltion marginaaleihin eivätkä he enää Hirvosen mukaan ole enää yhdenvertaisessa asemassa lain edessä.

Tilanteen seurauksena kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut niin, että palautusprosessi on ruuhkautunut. Poliisi sakottaa paperittomia ulkomaalaisrikkomuksesta, mikä on johtanut paperittomuuden kokonaisvaltaiseen kriminalisointiin. Erityisen hädänalaisessa tilanteessa olevien turvapaikanhakijoiden tilannetta kriminalisointi heikentää entisestään.

Paperittomuutta ei pidä kriminalisoida millään tasolla. Mikä paperittomien asema oikeuksineen ja velvollisuuksineen on, on poliittinen ja oikeudellinen kysymys, joka edellyttää demokraattista keskustelua, jossa paperittomien on oltava yhdenvertaisesti mukana.

Se, että perus- ja ihmisoikeudet vesitetään ankaran turvapaikkapolitiikan nimissä, ei voi olla rapauttamatta perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kokonaisuutta ja siten tuhoamasta oikeusvaltion periaatteita. Kun paperittomat on eristetty oikeusvaltion ulkopuolelle, voidaan ryhtyä määrittelemään seuraavaa uhkakuvaa ja eristettävää riskiryhmää.

Tätä menoa osattomuuden kriminalisointi ei jää vain paperittomien osalle. Se, mikä tänä päivänä on todellisuutta paperittomille, on sitä jatkossa myös kantaväestön asunnottomille tai työttömille.

 

Tiedonantajaa myytiin tervolassa 16.2.2018

Anne Berner ja koko Sipilän hallitus ovat yksityistämistä rautatieliikennettä.  Konkreettinen askel yksityistämisen toteuttamiseksi on nyt tehty, kun kannattavin osa liikennettä – Helsingin lähiliikenne – on päätetty avata kilpailulle. Tiedonantaja uutisoi päätöksestä seuraavasti:

HSL avaa raiteet kansainvälisille suurfirmoille

Helsingin seudun lähijunaliikenne kilpailutetaan ja kilpailutuksen voittaja aloittaa liikennöimisen kesällä 2021. Seudun joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL-kuntayhtymä päätti kilpailuttamisesta tiistaina.

Helsingin seudun lähijunaliikenne on Suomessa junaliikenteen kannattavin alue. Sen kilpailuttamisella murennetaan ja pilkotaan VR:n eli valtion rautateiden toimintaa. Samalla avataan kansainvälisille suuryhtiöille tie Suomen markkinoille.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan kiinnostuksensa ovat jo ilmaisseet brittiläiset First Group, Go Ahead ja National Express Group, Saksan valtion rautatieyhtiön tytärfirma Arriva, hongkongilainen MTR:n, monikansallinen Transdev sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtiolliset rautatieyhtiöt (HS 12.2.).

Kilpailutus ei koske kaikkia kustannuksia vaan kilpailun voittaja saa korvauksetta käyttöönsä verovaroilla hankitun junakaluston ja eräitä palveluja. ”HSL-liikennettä tuottava henkilöstö” siirtyy liikkeenluovutuksella kilpailun voittajalle. Jos VR häviää kilpailutuksen, se voi kuitenkin johtaa muun henkilöstön vähennyksiin.

Päätös kilpailuttamisesta tehtiin HSL:n hallituksessa yksimielisesti. Sen hyväksyivät myös SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat, jotka ovat eduskunnassa arvostelleet tiukasti liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) ajamaa VR:n pilkkomista ja kilpailuttamista. Helsingin edellisessä valtuustossa raideliikenteen kilpailutusta vastusti poliittista ryhmistä vain SKP ja Helsinki-listat.

Tiedonantajan myynti torniossa 10.2.2018

Tiedonantajassa käsiteltiin mm. Suomen huonoa sijoitusta maiden välisessä avoimuusvertailussa. Avoimuuden puute helpottaa mm. suuryritysten ja rikkaiden mahdollisuutta jättää verojaan maksamatta. Myös yhtiöiden todelliset omistajat saattavat jäädä piiloon.

Suomen salaisuusaste on nyt 53%, kun vielä edellisessä 2015 julkaistussa selvityksessä se oli 31%.  Esimerkiksi Venezuela, Bulgaria ja Viro kiilasivat Suomen edelle vertailussa, joka mittaa toimia varojen piilottelun ja veronkierron estämiseksi, kertoo Kepa tuoreen Financial Secrecy Index –listauksen tuloksia.

Pahisten kärkikolmikossa ovat tänä vuonna Sveitsi, Yhdysvallat ja Caymansaaret, jotka ovat tunnettuja salaisuusvaltioita.

Haltijaosakkeita kierrossa

Suomi sai huonoimman mahdollisen arvosanan julkisuuden puutteesta vero-oikeudenkäynneissä sekä omistusten rekisteröinnistä. Selvitys katsoo, että Suomessa ei kerätä riittävän kattavia tietoja esimerkiksi kiinteistöjen tai vapaasatamiin säilötyn omaisuuden omistajista tai tieto ei ole kohtuuhintaan kansalaisten saatavilla.

Suomen sijoitusta heikentää myös mahdollisuus, että kierrossa on edelleen vanhoja haltijaosakkeita. Niiden liikkeellelasku kiellettiin vuonna 1980, mutta sitä edeltävän ajan osakkeisiin ei ole puututtu. Haltijaosakkeet ovat veroparatiiseista tuttu keino piilottaa omistajan henkilöllisyys.

Salailu heikentää tilivelvollisuutta

Verotusta koskevista oikeudenkäynneistä on Suomessa saatavilla heikosti tietoa. Yritysten nimiä ei julkaista edes ratkaisuissa, ja yleisön mahdollisuus seurata oikeuden istuntoja voidaan evätä esimerkiksi liikesalaisuuden nojalla.

Salailu heikentää tilivelvollisuutta ja kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Kuluttajien mahdollisuus valita verovastuullisten yritysten tuotteita kärsii.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 2.2.2018

Perjantaina 2.2. Tiedonantajaa myytiin Kemissä. Lehti käsitteli laajasti aktiivimallin ongelmia ja yleensä työelämän kysymyksiä. Seuraavassa vähän mallia:

Suomen kommunistinen puolue tukee SAK:n koolle kutsumaa mielenilmausta työttömyysturvan aktiivimallia vastaan.

Sipilän oikeistohallituksen hyväksymä työttömien kyykytyslaki on yksi törkeimmistä yksittäisistä heikennyksistä hyvinvointiin tähän mennessä. Laki on peruttava välittömästi ja kaikilta työntekijöiltä vaaditaan nyt laajaa solidaarisuutta työttömien aseman parantamiseksi, SKP toteaa.

Työttömiä rangaistaan

Palkattoman työn teettäminen ja kaikenlaiset rangaistukset työttömiä kohtaan ovat lisääntyneet. SKP:n mukaan niin sanottu aktiivimalli jatkaa kuin raippaa iskien samalla linjalla.

Työllisyyttä ei paranneta pakottamalla ihmisiä orjatöihin, vaan työllisyyspolitiikalla, jossa työllisyysmäärärahoja lisätään esimerkiksi luopumalla uusista asehankinnoista. Työllisyyttä voidaan parantaa myös luomalla lisää työtä julkiselle sektorille ja työtä jakamalla, esimerkiksi siirtymällä kuuden tunnin työpäivään ansiotasoa alentamatta.

Asianmukaisesti palkattuihin töihin on jatkuvasti tunkua, joten kaikenlainen puhe ”laiskoista työttömistä” on vain porvareiden panettelua, SKP muistuttaa.

Työehtojen heikennykset peruttava

SKP:n mielestä ay-liikkeen on aktiivimallin kumoamisen lisäksi vaadittava työehtoihin kohdistuneita heikennyksiä peruttavaksi. Hallitus on rikkonut kiky-sopimusta ja näin ollen sopimuksen välittömään purkuun olisi perusteet.

Ammattiliitoilla on voimaa muuttaa yhteiskunnan koko tulonjakoa.

Oikeistolainen politiikka, mikäli sen annetaan jatkua, tulee lopulta yksityistämään kaiken ja tuhoamaan perusturvan ja työehdot. Tämä tarkoittaa palaamista yli sadan vuoden taakse, aikaan jolloin ihmisoikeudet olivat mitättömät. Tällaista kehitystä vastaan on käytävä koko työväenluokkana, toteavat kommunistit.

Mielenosoitus aktiivimallia vastaan Kemissä 2.2.2018

Helsingissä oli perjantaina 2.2.2018 suuri mielenosoitus, jossa vaadittiin työttömiä rankaisevan niin sanotun aktiivimallin kumoamista. SKP:n Kemin kaupunkijärjestön kutsumana kemiläisiä kokoontui samaan aikaan Kemin Täiköntorille antamaan tukensa vaatimukselle.

Käytetyissä puheenvuoroissa ei tyydytty vain arvostelemaan aktiivimallia, vaan puhuttiin asioista laajemminkin. Todettiin että erilaiset hallitukset on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti leikanneet palveluita ja toteuttaneet erilaisia huononnuksia. Nykyinen kokoomuslaista politiikkaa toteuttava Sipilän hallitus tuntuu kuitenkin olevan siinä suhteessa vielä edeltäjiäänkin pahempi.

Siksi toiminta ei saa jäädä vain yhteen isoon mielenosoitukseen. SAK:n ja muiden ammattijärjestöjen on yhdessä laajojen kansanjoukkojen kanssa jatkettava toimintaa niin, että aktiivimalli saadaan oikeasti kumottua. Sen jälkeen hallituksen kaataminenkin ja kansalaisia hyödyttävien uudistusten tielle lähteminen saattaa olla mahdollista.

 

kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 27.1.2018

Muistomerkillä puhui Tapio Siirilä. Puheen sisältö on seuraava.

Hyvät toverit

Tasan sata vuotta sitten tammikuun 27. päivänä Mannerheim komensi suojelukuntalaisensa hyökkäämään Etelä-Pohjanmaalla oleviin venäläisiin varuskuntiin ja ottamaan sotilaat vangiksi. Tämä siitä huolimatta, että Mannerheim oli saanut edellisenä päivänä Suomen hallituksen sähkeen, jossa sotatoimien aloittaminen kiellettiin. Kielto johtui siitä, että hallitukselle oli annettu takeet siitä, että Suomessa vielä olevat venäläiset eivät millään tavalla puutu itsenäisyyden saaneen Suomen asioihin.

Mannerheim aloitti sodan, koska hän halusi ensin lannistaa suurlakolla porvariston pelästyttäneen suomalaisen työväen ja hyökätä sitten Pietariin bolshevikkien kukistamiseksi ja tsaarin palauttamiseksi valtaan.

Kun sota oli aloitettu Etelä-Pohjanmaalla, osa valkoisista lähti pohjoiseen turvamaan selustaansa. Valkoiset valloittivat Oulun taistelun jälkeen, mutta Kemissä ei ollut minkäänlaisia sotatoimia. Kemin järjestyskaartilla ei ollut edes aseitakaan kuin muutama.

Kemissä kuitenkin aloitettiin punaisten ja punaisiksi epäiltyjen jahtaaminen ja tappaminen. Tämä oli tyypillistä valkoisten toimille muuallakin Suomessa. Kun varsinaisissa sotatoimissa kuoli noin 5 000 punaista, antautuneita teloitettiin noin 7 000 ja vankileireillä ja heti leireiltä vapautumisen jälkeen kuoli noin 15 000 henkilöä, joukossa naisia ja lapsiakin.

Tappamiseen yllytettiin julkisesti sanomalehdissä. Esimerkiksi tunnettu kirjailija Ilmari Kianto kirjoitti: ”Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä enemmän kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat”.

Nämä murheelliset muistot sadan vuoden takaa eivät kuitenkaan saa meitä lannistaa. Vaikka tavoite tuntuu tänään kaukaiselta, on kuitenkin sinnikkäästi toimittava sen työväen vallan puolesta, jonka lahtarit ja Suomeen heidän avukseen kutsutut saksalaiset verisesti kukistivat.

Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 26.1.2018

Ajankohtainen kysymys on työttömiä sortavan aktiivimallin kaataminen. Tiedonantaja kirjoittaa Joukkovoima-liikkeen kannasta asiaan seuraavasti:

Jo yli puolet kansasta on kääntynyt hallituksen hyväksymää työttömien kyykytyslakia vastaan. Kun mukaan on liittynyt myös SAK, alkaa paine muutokseen olla niin suuri, että muutoksia todella saadaan ajettua läpi. Parhaassa tapauksessa koko aktiivimalli päätyy hallituksen peruttujen hankkeiden koriin.

Joukkovoima aloitti mielipidevaikuttamisen ja sähköpostikampanjat aktiivimallia vastaan jo syksyllä. Kun laki sitten hyväksyttiin, se lähti täysillä mukaan tukemaan Martin-Éric Racinen kansalaisaloitetta muun muassa ”200 000 työttömien tueksi” -tapahtumalla.

SAK on nyt ottanut suurimman vetovastuun. Joukkovoiman yleiskokous päätyi siihen, että 2. helmikuuta Helsingissä järjestettävän SAK:n aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen vahvistaminen on nyt etusijalla. Siihen tullaan pyrkimään aktivoimalla kaikki mukaan mielenosoitukseen ja mielellään itse taiteiltujen banderollien kera. Lisäksi kaavailtiin lisää sosiaalisessa mediassa masinoitavaa mielipidevaikuttamista.

Joukkovoima katsoo uudelleen tilannetta 2. helmikuuta jälkeen ja palaa keskustelemaan mahdollisesta omasta mielenosoituksesta hiukan myöhemmin. Maaliskuussa saattaa olla tarpeen muistuttaa mieliin, mistä aktiivimallissa olikaan kyse.

TIEDONANTAJAN MYYNTI KEMISSÄ 12.1.2018

Joulutauon jälkeen Tiedonantajan myyntiä jatkettiin Kemissä 12.1.  Tiedonantajan toisen pääkirjoituksen otsikon mukaan presidentin on pidettävä Suomi pois Natosta. Tekstissä todetaan, että Sauli Niinistö on hyväksynyt presidenttikaudellaan isäntämaasopimuksen solmimisen Naton kanssa. Sopimus on selkeä poikkeama Suoimen perinteisestä puolueettomuuslinjasta ja jälleen uusi askel kohti Natoa.

Presidentti ja muu ulkopoliittinen johto on vienyt Suomea yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton ja Nato-maiden armeijoiden kanssa. Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa on luovutettu suurten uhmakkaiden sotaharjoitusten käyttöön ja suunnitelmissa on järjettömän kalliiden Nato-yhteensopivien rynnäkkökoneiden hankkiminen.

Tarvitaan presidenttiehdokas, joka lupaa irtisanoutua isäntämaasopimuksesta ja joka lupaa kääntää Suomen ulkopolitiikan takaisin perinteisen ja hyväksi havaitun puolueettomuuden tielle.

Huomionosoitus Eino Koivuselle 11.1.2018

Useita vuosia SKP:n Lapin piirin puheenjohtajana toiminutta Eino Koivusta muistettiin 10.1.olleen 80-vuotispäivän johdosta.

Tiedonantajaa myytiin simossa 15.12.2017

Tämän päivän Tiedonantaja arvostelee mm. Suomen nykyisen hallituksen linjaa, jonka vuoksi Suomi ei ole mukana YK:n ydinasekieltosopimuksessa. Jutussa kerrotaan, että Suomi äänesti tyhjää ydinaseita koskevassa YK:n yleiskokouksessa. Suomi äänesti tyhjää myös ydinasekieltoa valmistelevan työryhmän perustamisesta. Syuomi kuitenkin osallistui työryhmän työhön. Aluksi Suomi vastusti työryhmässä sen tekemää ehdotusta, mutta äänesti lopulta tyhjää.

Hallituksen edustajat ovat perustelleet Suomen osallistumattomuutta sillä, että sopimuksella ei ole mitään vaikutusta. Sopimuksella on kuitenkin oikeasti vaikutusta; sitä todistaa sekin, että ydinasevaltiot ovat vastustaneet sopimusta raivokkaasti.

Sopomus on nyt saanut lisää merkitystä siksikin, että tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseita vastustavalle ICAN-järjestölle.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on pyytänyt hallitukselta selvityksen Suomen ydinaseriisunbtapolitiikasta. Toivottavaa on, että valiokuntakäsittelyn jälkeen Suomikin päättää osaltaan hyväksyä sopimuksen.

Mukana kemin kulttuurikeskuksen myyjäisissä 9.12.2017

Rahaakin tarvitaan toimintaan. Sitä olivat Kemin Järjestönaiset ja Kemin Dem. naiset hankkimassa Kulttuurikeskuksen myyjäisissä yhteysellä pöydällä.

8.12.2018 kemin tuulessa ja tuiskussa myytiin tiedonantajaa

Tiedonantaja kertoo mm. itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetyistä mielenosoituksista. Järjestelyissä poliisi suosi natseja natseja vastustaneen mielenosoituksen kustannuksella.

Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät olivat sopineet poliisin kanssa, että mielenosoitus saapuu Taivallahden kentälle klo 17:00. Kulkue eteni aikataulun mukaisesti.

Poliisi pysäytti mielenosoituksen sopimuksista huolimatta Pohjoisella Hesperiankadulla, ja päästi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssimaan mielenosoituksen edestä. Helsinki ilman natseja -kulkueen pysäyttäminen viivytti mielenosoitusta ja aiheutti turvattomuuden tunnetta osallistujille. Poliisi oli varustautunut rauhanomaisia mielenosoittajia varten mellakkavarustein ja FN 303-muovikuula-asein.

Järjestäjät ovat erittäin pettyneitä siihen, ettei poliisi turvannut lupauksensa mukaan mielenosoituksen kulkua Taivallahden kentälle. Poliisi olisi voinut pysäyttää natsien marssin, mutta sen sijaan pysäyttikin Helsinki ilman natseja -kulkueen.

Pohjoismainen vastarintaliike sai marssia vapaasti Runeberginkatua pitkin kohti 612-mielenosoituksen kokoontumispaikkaa, johon natsien oli tarkoitus liittyä. Suuri osa 612-mielenosoituksen osallistujista oli siis natseja, vaikka mielenosoitusta tukenut Jussi Halla-Aho kiisti tämän edellisenä päivänä

Tiedonantajaa myytiin torniossa 1.12.2017

Tornioon tehtiin oikein rynnäkkö; paikalla oli kuusi myyjää. Kuvassa osa myyjistä.

Demokraattisen sivistysliiton seminaarissa 25.11.2017

Raija ja Tapio Siirilä Kemistä sekä Eino Koivunen Torniosta osallistuivat DSL:n seminaariin Tampereella

tiedonantajaa myytiin torniossa 17.11.2017

Räntäsade pakotti myynnin katoksen alle

Tiedonantaja uutisoi Länsi-Pohjan keskussairaalan luovuttamisesta Mehiläiselle. Jutussa todetaan mm. seuraavaa:

Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion valtuustot päättivät maanantaina 13.11. äänestysten jälkeen lähteä mukaan yhteistyritykseen, jossa ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen omistamalla Mehiläinen-konsernilla on 81 prosenttia osakkeista ja kunnilla yhteensä 19 %. Mehiläisen täysin hallitsemalle yhtiölle luovutetaan Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskussairaala ja sen toiminnot.

Tällainen kokonaisen keskussairaalan luovuttaminen yksityiselle yhtiölle on toistaiseksi suurin Suomessa tehty julkisten terveyspalveluiden yksityistäminen. Harvinaista on myös, että Mehiläis-yhtiön kanssa tehty sopimus on peräti 15 vuoden mittainen.

Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa äänestystuloa oli 22 – 21. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja osa sosialidemokraateista muodostivat enemmistön, joka päätti siirtää alueen julkiset sairaalapalvelut Mehiläiselle.

Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa. Tiedotuksen anti koostui suurelta osin runsaista valheista, puolitotuuksista, asioiden pimittämisestä ja pelottelusta. Sairaalan toiminnot kuulemma ajetaan alas, jos se säilyy kuntien omistuksessa. Toisaalta väitettiin, että Mehiläinen pystyy pitämään sairaalan toiminnassa ja vielä parantamaankin sen toimintoja, vaikka rahoituksesta yksityistämisen jälkeenkin vastaavat kunnat ja myöhemmin maakunta eivät yhtiölle lisää rahaa antaisikaan. Jotkut sanoivat uskovansa siihenkin, että Mehiläisen hallinnoima sairaala pystyy toimimaan haluamallaan tavalla valtion päivystysasetuksesta, sote-lainsäädännöstä ja tulevien maakuntien päätöksistä välittämättä.

mielenosoitukset 13.11.2017 kemissä ja simossa länsi-pohjan sairaalan yksityistämistä vastaan

Päivällä oltiin Kemin kaupungintalon edustalla puhuttelemassa ryhmäkokouksiinsa meneviä valtuutettuja.

Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion valtuustot päättivät maanantaina 13.11. äänestysten jälkeen lähteä mukaan yhteistyritykseen, jossa ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen omistamalla Mehiläinen-konsernilla on 81 prosenttia osakkeista ja kunnilla yhteensä 19 %. Mehiläisen täysin hallitsemalle yhtiölle luovutetaan Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskussairaala ja sen toiminnot.

Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa äänestystuloa oli 22 – 21. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja osa sosialidemokraateista muodostivat enemmistön, joka päätti siirtää alueen julkiset sairaalapalvelut Mehiläiselle.

Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa. Tiedotuksen anti koostui suurelta osin runsaista valheista, puolitotuuksista, asioiden pimittämisestä ja pelottelusta. Sairaalan toiminnot kuulemma ajetaan alas, jos se säilyy kuntien omistuksessa. Toisaalta väitettiin, että Mehiläinen pystyy pitämään sairaalan toiminnassa ja vielä parantamaankin sen toimintoja, vaikka rahoituksesta yksityistämisen jälkeenkin vastaavat kunnat ja myöhemmin maakunta eivät yhtiölle lisää rahaa antaisikaan. Jotkut sanoivat uskovansa siihenkin, että Mehiläisen hallinnoima sairaala pystyy toimimaan haluamallaan tavalla valtion päivystysasetuksesta, sote-lainsäädännöstä ja tulevien maakuntien päätöksistä välittämättä.

Banderolli kävi Kemin kaupungintalolla vielä myöhemminkin illalla

tiedonantajaa myytiin kemissä 10.11.2017

Tänään ilmestyneessä Tiedonantajassa kerrottiin Kemissä 7.11. pidetystä lokakuun vallankumouksen stavuotismuistojuhlasta. Väliotsikon ”Kaikki valta neuvostoille” alla on seuraava teksti:

Tilaisuuden aluksi Tapio Siirilä esitti katsauksen tapahtumista, jotka johtivat vallankumoukseen. Vaikka kauempaakin olisi voinut lähteä, esitys alkoi vuonna 1904 alkaneesta Venäjän ja Japanin sodasta ja vuonna 1905 tapahtuneesta Venäjän ensimmäisestä vallankumouksesta. Vallankumouksen keskeisiä saavutuksia olivat ensimmäiset neuvostot sekä duuman perustaminen hiukan rajoittamaan tsaarin yksinvaltaa.

Vuonna 1914 alkanut maailmansota johti lopulta vuoden 1917 vallankumouksiin. Sota – niin kuin sodat yleensä – johti sotilaiden kuolemiin, rikkaiden rikastumiseen ja köyhien köyhtymiseen. Seurauksena oli ensin helmikuun (uutta lukua maaliskuun) porvarillinen vallankumous, joka pakotti tsaarin luopumaan vallasta.

Tsaarin ja hajotetun duuman tilalle muodostettu Kerenskin johtama väliaikainen hallitus kuitenkin jatkoi sotaa ja sai aikaan kurjistumisen lisääntymisen. Bolshevikkien tunnus kaiken vallan siirtämisestä työläisten ja sotilaiden neuvostoille sai yhä laajempaa kannatusta.

Bolshevikit toteuttivat vallan siirtämisen neuvostoille, kun neuvostojen toinen yleisvenäläinen kongressi kokoontui Pietariin 7. päivänä marraskuuta. Tapio kävi alustuksessaan läpi keskeiset toimenpiteet, joilla bolshevikit varmistivat vallan haltuunoton Pietarissa. Marraskuun 6. ja 7. päivän vastaisena yönä boshevikkeja kannattavat sotilaat ja tehtaiden työläisistä koostuvat punakaartit ottivat hallintaansa Neva-joen nostosillat, puhelinkeskuksen, lennättimen, rautatieasemat, valtionpankin ja muut keskeiset kohteet.

Seitsemännen päivän iltana ja seuraava yönä vallattiin vielä Talvipalatsi ja vangittiin siellä kokoustaan pitäneet väliaikaisen hallituksen ministerit. Bolshevikit saattoivat sanoa iltamyöhällä kokouksensa aloittaneelle neuvostojen kongressille: ”Tässä teille on valta. Mitä aiotte sillä tehdä?”. Kun vallan ottoa vastustaneet menshevikit ja oikeistoeserrät olivat poistuneet kokouksesta, kongressi päätti lähes yksimielisesti siirtää kaiken vallan neuvostoille.

sata vuotta lokakuun vallankumouksesta 7.11.2017

7.11. tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän lokakuun vallankumouksen voiton sinetöineestä Pietarin Talvipalatsin valtauksesta ja yleisvenäläisen neuvostojen kongressin päätöksestä ottaa kaikki valtiovalta itselleen.

Tapausta juhlistettiin Kemissä kakkukahveilla. Kakun ja kahvin lisäksi ohjelmassa oli Tapio Siirilän katsaus tapahtumista, jotka johtivat vallankumoukseen. Tapio kävi läpi myös keskeiset toimenpiteet, joilla bolshevikit varmistivat vallan haltuunoton Pietarissa.

Tampereen Lenin-museon johtajana pitkään toiminut Aimo Minkkinen puhui yksityiskohtaisesti lokakuun vallankumouksen merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Ilman vallankumousta ja bolshevikkien valtaan nousua Suomi ei olisi itsenäisyyttään saavuttanut. Kaikki muut vaihtoehdot (tsaari, valkokenraalit taikka Kerenskin tai jonkun muun porvarin johtama hallitus) olisivat merkinneet Suomen säilymistä edelleen osana Venäjää.

Alustajina toimineet Aimo Minkkinen ja Tapio Siirilä


Kiinnostuneita kuulijoita oli paikalla kohtalaisesti.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 27.10.2017

27.10. ilmestyneen lehden keskiaukeamalla käsitellään rautatieliikenteen kilpailuttamissuunnitelmia otsikon ”Suuri junaryöstö” alla. Artikkelin alussa todetaan seuraavaa:

Rautatiet sekä niiden kalusto ja liikenne on yksityistetty aika monessa maassa. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa kokemukset yksityistämisestä on tiivistetty tunnukseen ”Suuri junaryöstö”. Ruotsissa on ilmestynyt Mikael Nybergin kirja Det stora tågrånet ja Englannissa Manchesterin yliopiston tutkijoiden laaja raportti yksityistämisen seurauksista on saanut nimen The Great Train Robbery. Kummankin julkaisun nimi on suomeksi Suuri junaryöstö.

Manchesterin yliopiston tutkijoiden raportissa muistellaan vuonna 1963 Englannissa tapahtunutta kuuluisaa suurta junaryöstöä, jossa 15 miestä ryösti postijunan ja sai saaliiksi 2,6 miljoonaa puntaa (nykyrahassa lähes 50 miljoonaa euroa). Tutkijoiden mukaan kysymyksessä on kuitenkin pikkuraha verrattuna niihin miljardeihin, jotka joka vuosi siirretään veronmaksajilta Ison-Britannian rautatieliikennettä hoitaville yksityisille suuryhtiöille. Siksi he ovat nimenneet raporttinsa suureksi junaryöstöksi.

Uusi ryöstö suunnitteilla Suomessa

Suomessa hallitus on suunnittelemassa omaa suurta junaryöstöä liikenneministeri Anne Bernerin johdolla. Liikenne- ja viestintäministeriö on elokuussa tehnyt päätöksen kilpailuttamisprojektin käynnistämisestä ja nimennyt suuren joukon virkamiehiä useisiin työryhmiin toteuttamista valmistelemaan.

Kilpailuttamista ja yksityistämistä ajetaan eteenpäin, vaikka Ylen haltuunsa osittain saamat ja verkossa julkaisemat valtion tilaamat konsulttiyhtiöiden selvitykset osoittavat hankkeen järjettömyyden. Molemmat konsulttiyhtiöt (Spring Advisor ja Boston Consulting Group) toteavat, että kilpailuttamisella ei saavuteta niitä päämääriä, joihin liikenne- ja viestintäministeriö sanoo pyrkivänsä kilpailuttamisen avulla.

Konsulttiyhtiöiden arvioiden mukaan kilpailutus johtaisi lippujen hintojen nousuun, matkustajamäärien vähenemiseen ja verorahojen lisääntyvään siirtoon rautateille. Vaikutukset ovat täsmälleen päinvastaisia kuin mitä ministeriö kertoo tavoittelevansa.

Ilmeisesti ministeri Bernerkin on sen verran lukenut konsulttien selvityksiä, että ei väitäkään hintojen halpenevan ja matkustuksen lisääntyvän. Blogikirjoituksessaan hän sanoo, että ”Rautatiekilpailun avaamisessa on ensisijaisesti kyse yhteiskunnallisten tarpeiden huomioon ottamisesta ja yhteiskunnallisen tuloksen maksimoimisesta”. Selkokielellä sanottuna se, tarkoittaa, että tavoitteena on yksityisten yritysten voittojen varmistaminen, vaikka se tulisi veronmaksajille ja matkustajille kalliiksi ja huonontaisi palveluita.

skp:n ja vasemmistoliiton yhteinen tilaisuus pellon sirkkakoskella 20.10.2017

Osa tilaisuuteen osallistuneista

Perjantaina 20.10. Pellossa Sirkkakosken Sisun talolla oli vasemmistopolitiikkaa käsittelevä tilaisuus, jonka järjestäjinä oli pellolaisia vasemmistoliittolaisia ja Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiri.

Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin sekä Pellon kunnallispolitiikan kiemuroita että valtakunnan ja maailman politiikkaa. Yhteisesti todettiin, että Suomessa hallitukset ovat toinen toisensa jälkeen tehneet leikkauksia ja pitkälti romuttaneet ne saavutukset, jotka vasemmiston voimin on saatu aikaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tavoitteena on oltava hallituksen kaataminen ja kokonaan toisenlaiseen politiikkaan siirtyminen. Uuden hallituksen on toimittava yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa ja määrätietoisesti toteutettava tavallisten ihmisten etujen mukaista politiikkaa.

Huolestuneita oltiin myös tiedotusvälineiden ylläpitämästä sodan uhkan ja sotaan valmistautumisen ilmapiiristä. Pellossakin päätettiin ryhtyä keräämään nimiä Natoon liittymistä ja Nato-yhteistyötä vastustavaan adressiin.

Tiedonantajaa myytiin pellossa 20.10.2017

20.10. Tiedonantajan pääkirjoituksessa käsitellään presidentinvaaleja ja todetaan ehdokkaiden Nato-kannan olevan tärkeä peruste äänestyspäätöstä tehtäessä.

Lehdessä on myös laaja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan haastattelu. Haastattelussa Eloranta tyrmää tylysti työnantajien puheet nollalinjasta-

Myös lokakuun alussa Tampereelle pidetyn Tiedonantaja-festivaalien antia on edelleen lehdessä. Otsikon ”Sodan ja rauhan uskonnot” alla on Aini Linjakummun puheenvuoro. Dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta on perehtynyt politiikkaan ja uskontoon eri muodoissa. Linjakumpu on tutkinut muun muassa islamia sekä kristillisperäisiä liikkeitä, kuten lestadiolaisuutta ja amish-lahkoa.

Linjakumpu toteaa mm. että kun mietitään uskontoa ja uskonnollisuutta ylipäänsä, niin Suomi on aika poikkeuksellinen maa. Suomi ja muut pohjoismaat ovat hyvin sekulaareja, maallisia maita. Ihmiset kuuluvat kyllä kirkkoon, mutta hengellisyyden taso on alhainen. Tätä on tutkittu vuosikymmeniä, ja trendi on vahva.

TIEDONANTAJAA MYYTIIN kEMISSÄ 14.10.2017

Tiedonantajan myynti oli suunniteltu täksi päiväksi Ylitorniolle. Säätiedotus lupasi kuitenkin sinne kovasti sadetta. Siksi myynti siirrettiin Kemiin, jossa sateen piti alkaa vasta myöhemmin iltapäivällä.

Lauantaina 14. lokakuuta kokoontuu SKP ja Katujen Parlamentti Hangon ”Vapaudenpatsaalla” klo 13 alkaen puolustamaan julkisia terveydenhuoltopalveluita. Järjestäjien mukaan puheiden ja keskustelun lisäksi mielenosoituksessa on ilmaiseksi tarjolla vegaanista hernekeittoa ja vohveleita.

Kaupunginvaltuutettu Marko Niemi kertoo, että tilaisuuteen on hyvissä ajoin kutsuttu puhujia jokaisesta Hangon kaupunginvaltuustossa edustettuna olevasta puolueesta.

– Nähtäväksi jää, mitkä puolueet ja ketkä valtuutetuista kokevat julkisten terveydenhuoltopalveluiden puolustamisen tärkeäksi ja saapuvat paikalle kertomaan kuntalaisille näkemyksiään siitä, miten terveydenhuoltopalvelut tulee Hangossa järjestää, jotta ne palvelisivat kuntalaisten tarpeita mahdollisimman hyvin. Valtuutetuilla onkin tulevana lauantaina erinomainen tilaisuus kertoa kuntalaisille siitä, mitkä ovat heidän ja edustamansa puolueen näkemykset siitä, miten palveluja voidaan parantaa ja eriarvoisuutta vähentää, sanoo Niemi.

mukana tornion markkinoilla 5.-7.10.2017

SKP:n teltta oli perinteiseen tapaan Tornionkin markkinoilla.

TIEDONANTAJAA MYYTIIN kEMISSÄ 29.9.2017

29.9. ilmentyneessä Tiedonantajassa käsitellään mm. Helsingissä toimivan bussifirma Nobiran työntekijöiden lakkoa. Kirjoituksen mukaan pääluottamusmiehen koskemattomuus on ehdoton edellytys sille, että työntekijät voivat luottaa saavansa tarvitsemansa tuen silloinkin, kun työnantaja toimii asiattomasti tai jopa lainvastaisesti.

Nobiran lakko osoittaa, että ay-liikkeen perustasolla ollaan valmiita käyttämään joukkovoimaa työntekijöitten etujen puolustamiseksi.

Lakkoa on julkisuudessa koetettu leimata turhaksi ja tarpeettomaksi. Tämä on ollut valtamedian yleinen linja jo pidempään. Lakot pyritään leimaamaan kiusanteoksi ja häiriköinniksi.

Nobiran työntekijöiden ja AKT:n osoittamaa asennetta tarvitaan myös syksyn liittokierroksilla. Työnantajien ja oikeistohallituksen taholta ei ole odotettavissa yhtään leppoisampaa kohtelua, kun työntekijät alkavat vaatia ansaittuja palkankorotuksiaan. Tuloksia voidaan saavuttaa vain tinkimättömällä otteella.

Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 22.9.2017

22.9.2017 ilmestynyt Tiedonantaja vaatii pääkirjoituksessaan ydinaseiden kieltämistä. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen aletaan kerätä jäsenmaiden allekirjoituksia 20. syyskuuta. Ydinaseet kieltävä sopimus tulee voimaan, kun 50 maata on allekirjoittanut ja ratifioinut sen.

Ydinaseet kieltävä sopimus luo tarpeellista painostusta ydinasevalloille ja antaa ydinaseettomille maille ja esimerkiksi suomalaiselle rauhanliikkeelle lisää työvälineitä taistella ydinasevaltojen sotapolitiikkaa vastaan. Samoin sopimus antaa ydinasevaltioiden joukkoliikkeille lisää argumentteja ja voimaa vaikuttaa turvallisuuspolitiikan suunnan muuttamiseksi.

Suomen kommunistisen puolueen mielestä YK:n 122 jäsenvaltion tukema ydinaseet kieltävä sopimus on merkittävä saavutus.

Ydinaseettomilla mailla on nyt aloite, jota on syytä viedä eteenpäin luomalla joukkotoimintaa rauhan puolesta ja ydinaseiden hävittämiseksi.

Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 20.9.2017

SKP:n telttaa ei nyt saatu Rovaniemen markkinoille, mutta Tiedonantajaa kuitenkin myytiin.

skp:n teltta kemin markkinoilla 14.-16.9.2017

SKP:n teltta oli tutulla paikallaan Kemin markkinoilla. Tiedonantajaa myytiin ja uuden vuoden tervehdyksiäkin kerättiin. Politiikkaa puhuttiin ja kerättiin nimiä junaliikenteen kilpailuttamista vastustavaan adressiin.

Tiedonantajan myynti Torniossa 8.9.2017

Ilmatieteen laitoksen uhkailut sateesta eivät käyneet tpteen, joten Tiedonantajaa päästiin myymään Torniossa Rajalla kauppakesksen edustalla.
Kuvassa Esko Tikkala.

Perjantain 8.9. Tiedonantajan pääkirjoituksessa käsitellään Suomen epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:

Afganistanissa käydään täyttä sotaa. Viime vuonna afganistanilaiset joukot suorittivat 800 ilmaiskua 1 992 taistelutehtävässä ja maassa edelleen sotiva Yhdysvallat 615 iskua 5 162 tehtävässä.

Tällä hetkellä Taleban-liike pitää hallussaan noin 40 prosenttia Afganistanin pinta-alasta. Taistelua käydään siviilien keskellä, ja tästä vuodesta näyttää tilastojen valossa muodostuvan siviilien kannalta verisin sitten Yhdysvaltain hyökkäyksen 2001. Pelkästään ilmaiskuissa on menehtynyt tämän vuoden aikana pitkälti toista sataa siviiliä – Muista pommi- ja terrori-iskuista puhumattakaan.

Eivätkä sotatoimet ole lientymässä – päinvastoin. Donald Trump on lisäämässä amerikkalaisia joukkoja noin neljällä tuhannella sotilaalla. Yhdysvaltain hallitus joutui vastikään myöntämään, että Afganistaniin sijoitettujen joukkojen määrä on ollut suurempi kuin virallisesti on julkisuuteen kerrottu: tällä hetkellä joukkoja on maassa noin 11 000.

Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Ulkomaalaislaista poistettiin niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteet, mitä perusteltiin EU-direktiivien noudattamisella. Direktiivit eivät kuitenkaan estä Suomea jatkamasta kansainvälisen suojelun antamista direktiiviä laajemmalle henkilöpiirille.

Maahanmuuttovirasto on linjannut että sekä Afganistan että toinen imperialismin sotapesäke Irak ovat turvallisia maita, joihin voidaan palauttaa jopa kokonaisia perheitä pienine lapsineen. Virasto on kieltänyt poliittisen ohjauksen, mutta linjauksen taustalla on selvästi hallituksen turvapaikkapolitiikan kiristykset, jotka on tehty miellyttämään perussuomalaisten muukalaisvihamielistä agendaa.

Julkisuudessa on ollut näkyvästi esillä Jyväskylän pakkopalautustapaus, jossa poliisi käytti joukkovoimaa ja väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.

Poliisin voimatoimin pakkopalautettava afgaaniperhe on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kotoisin Afganistanin Ghaznin alueelta. Suurin osa maakunnasta on tällä hetkellä Talebanin hallussa. On erittäin todennäköistä, että perhe joutuu kohtaamaan mielivaltaista vainoa, väkivaltaa ja jopa kuoleman. Esimerkiksi edellä mainitun humanitaarisen suojelun perusteella perhe olisi ollut oikeutettu turvapaikkaan.

Lisäksi hallitus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti merkittävästi heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Turvapaikanhakijan oikeusapu puhuttelussa kiellettiin muissa kuin erityistapauksissa, ja silloinkin oikeusapua saavat antaa vain oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Samaan aikaan lyhennettiin valitusaikaa kielteisestä päätöksestä yleisestä 30 päivästä 21 päivään.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 1.9.2017

Perjantain 1.9. Tiedonantajassa on mm. Itämeren tulevia suuria sotaharjoituksia koskeva seuraava kannanotto:

SUOMI ULOS SOTAHARJOITUKSISTA

Itämerellä ja sen muutamissa rantavaltioissa järjestetään syyskuun aikana suuria sotaharjoituksia, joihin Suomikin aikoo osallistua.

Northern Coast -laivastoharjoitus pidetään aikavälillä 8.-21.9. ja siihen osallistuu 16 maan laivoja; suurin osa tietenkin Nato-maista. Suomi aikoo olla mukana neljällä laivalla.

Suunnilleen samaan aikaan (11.-29.9.) pidetään  suuri Aurora-niminen harjoitus, johon osallistuu joukkoja kaikista aselajeista. Ruotsin ja Suomen lisäksi mukana ovat USA ja viisi muuta Nato-maata. Suomen suunniteltu osallistuminen käsittää jääkärikomppanian, kaksi helikopteria ja useita Hornet-hävittäjiä.

Varsinkin Aurora-harjoitus on röyhkeän avoimesti Venäjän suuntaan tapahtuvaa uhittelua. Tällainen on omiaan lisäämään jännitystä Suomen lähialueilla.

Suomen ei pidä olla mukana tällaisissa provokaatioissa. Ilmoittautuminen näihin harjoituksiin on peruttava ja muutenkin lopetettava Naton ja Nato-maiden kanssa sotimisen harjoitteleminen. Aseiden kalistelun sijasta Suomen on palattava hyväksi havaittuun perinteiseen puolueettomuuspolitiikkaan.

työmiehen lauantai 26.8.2017 Torniossa

SKP:n Tornion osasto ja SKP:n Lapin piiri olivat järjestämässä perinteistä Työmiehen lauantai -tapahtumaa yhdessä Tornion vasemmistoliiton ja joidenkin ammattiosastojen kanssa.

SKP:n teltta oli Järjestötalon pihalla.


Paneelikeskustelussa oli mukana SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja Eino Koivunen.

Tiedonantajaa myytiin Torniossa 25.8.2017

Perjantaina 25.8. ilmestynyttä Tiedonantajaa myytiin perjantaina Torniossa Rajalla kauppakeskuksen edustalla ja lauantaina Tornion Järjestötalon pihalla Työmiehen lauantai –tapahtumassa.

Lehden pääkirjoituksessa vaaditaan työaikaa lyhyemmäksi. Lehti toteaa, että kolmikantaisen työryhmän ehdotukset uudeksi työaikalaiksi ovat uusliberalistisen talouspolitiikan hengen mukaisia. Kaavailluilla muutoksilla ihmisten elämästä tehdään yhä pirstaleisempaa ja näköalattomampaa.

Työnantajien tavoitteena on selvästikin pyrkimys päästä järjestelemään työaikojen sijoittamista ja niiden pituuksia kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta ilman mitään  normaalin palkan lisäksi maksettavia korvauksia.

Huononnusten sijasta SKP vaatii 30-tuntiseen työviikkoon siirtymistä ansiotasoa alentamatta. Päivittäisen työajan on pääsääntöisesti oltava kuusi tuntia.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 18.8.2017

Tiedonantajan säännöllinen viikoittainen myynti jatkuu Lapissa kesätauon jälkeen. Tässä tehdään kauppaa Kemissä perjantaina 18.8.2017.

Tämänkertainen Tiedonantaja on oikea raideliikennenumero. Kansikuva on Helsingin asemalta ja kakkossivulla lähiliikennekonduktöörien pääluottamusmies Peter Björklöf kertoo miksi rautatieliikenteen kilpailuttaminen on järjetön ajatus.

Keskiaukeamalla kerrotaan Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeisten sisällissotien aikana käytössä olleista panssarijunista. Kuuluisin niistä oli Zaamurets, jonka vaiheita seurataan vuoteen 1931 asti. Zaamuretsin vaiheiden seuraaminen on samalla hyvä historian oppitunti vallankumouksen jälkeisiin monimutkaisiin tapahtumiin, joihin venäläisten lisäksi sekaantui monien ulkovaltojen sostilaita.

Myös Suomen sisällissodassa 1918 punaisilla oli käytössään panssarijunia, jotka oli valmistettu Viipurin ja Pasilan rautatienvarikoilla.

KALOTTIKONFERENSSI VENÄJÄLLÄ 30.6. – 2.7.2017

Osallistujista

Petroskoi 30.6. Välillä keskusteltiin pienemmissä ryhmissä.

Perinteinen kalottialueen kommunistien kokous pidettiin tänä vuonna Venäjällä. Tällä kertaa venäläiset olivat poikkeuksellisesti järjestäneet kokouksen varsinaisen kalottialueen ulkopuolelle. Ensimmäinen päivä oltiin Petroskoissa puolueen toimitiloissa ja kaksi seuraavaa Sortavalan Kirjavalahdessa.

Venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet konferenssiin Murmanskin alueen kommunistien lisäksi nuorisoliittolaisia sekä edustajia Vologdasta. Paikalla oli tietenkin myös Karjalan tasavallan puolueen edustajia. Kokoukseen osallistui myös Venäjän federaation kommunistisen puolueen Keskuskomitean edustaja Tatjana Desjatova ja Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen pääsihteeri Boris Litvinov.

Tanskan kommunistisesta puolueesta paikalla oli Hjørdis Nielsen, joka oli mukana jo vuoden 2015 Ivalon konferenssissa. Vaikka itse Tanska onkin etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu pitkälle napapiirin pohjoispuolelle.

Norjan ja Ruotsin puolueiden edustajat eivät nyt päässeet paikalle samaan aikaan olevien omien puolueiden tärkeiden tapahtumien vuoksi.

Suomesta oli mukana suuri valtuustokunta. SKP:n Lapin piiristä tilaisuuteen osallistui viisi toveria. Meidän mukana tuli Joensuusta matkaan myös SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen. Lisäksi SKP:n Oulun piirin alueelta (Oulusta ja Kajaanista) oli viisi osallistujaa.

KÄSITELLYISTÄ AIHEISTA

Grönlanti

Hjördiksen esitystä seurataan

Hjørdis Nielsen esitti mielenkiintoisen katsauksen Grönlannissa olleiden 32 yhdysvaltalaisen sotilastukikohdan jälkeensä jättämistä ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa vapauttaa nyt jäätyneenä olevia radioaktiivisia jätteitä ja muita saasteita. Radioaktiivisia jätteitä syntyi mm. yhdessä suurimmasta tukikohdassa olleesta ydinreaktorista, jota käytettiin mannerjään alle kaivetun yli kolmikilometrisen käytäväverkoston ja siellä olevien varasto-, asuin- ja työtilojen lämmittämiseen ja muuhun energian tuotantoon. Valtaosa tukikohdista on hylätty kylmän sodan päättymisen jälkeen. Jo 1950-luvulla perustettu Grönlannin luoteisrannikolla oleva Thule on kuitenkin edelleen käytössä.

Thulen lentotukikohtaa käyttävät mm. ydinpommeilla varustetut USA:n sotilaskoneet. Aikaisemmin Grönlannissa oli ydinaseita ilman Tanskan hallituksen tietoa tai lupaa. Nykyisin Grönlannin itsehallintoparlamentti on päättänyt yhden äänen enemmistöllä sallia ydinaseiden tuomisen Grönlannin Thuleen ja sieltä pois.

Ydinaseiden aiheuttamista ongelmista on esimerkkinä vuonna 1968 tapahtunut Thulesta ilmaan nousseen B-52 pommikoneen syttyminen tuleen ja putoaminen jään läpi mereen. Lastina oli neljä vetypommia, joista yhtä ei ole vieläkään löydetty.

NATO pohjoisessa

Kirjavalahti 1.7. Kokousväkeä

Naton lisääntyvästä aktiivisuudesta esitettiin esimerkkinä tämän vuoden touko- ja kesäkuun vaihteessa Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin ilmatilassa Naton johdolla pidetyt suuret Arctic Challenge (Arktinen haaste) ilmasotaharjoitukset, joihin osallistui 11 maata ja yli 100 sotakonetta.

Suomen esityksessä tuotiin esille kommunistien toiminta rauhanliikkeessä ja Lapissa järjestetyt mielenosoitukset ja muut tilaisuudet Nato-intoilua, asevarustelua ja sotaharjoituksia vastaan.

Naton lisääntynyttä aktiivisuutta arktisella alueella käsitellään jäljempänä olevassa konferenssin julkilausumassa.

Pakolaiset

Yhtenä konferenssin teemana oli pakolaisten lisääntyvä määrä, joka on jonkin verran vaikuttanut myös kalottialueilla. Aiheeseen ei kovin syvällisesti paneuduttu; lähinnä todettiin, että pakolaisuus on USA:n imperialismin aiheuttama ongelma. Ongelma on ratkaistava lopettamalla USA:n puuttuminen milloin minkin maan sisäisiin asioihin.

Suomen alustuksessa tuotiin esille lisääntynyttä pakolaisuutta tekosyynä käyttävän fasismin ja rasismin lisääntyminen. Yhtenä esimerkkinä on Kemissä perustettu ”Soldiers of Odin” järjestö. Samassa esityksessä tuotiin kuitenkin esille kansalaisten vastarinta fasismia ja rasismia vastaan. Suurten ”Peli poikki” tyyppisten mielenosoituksen lisäksi vastustusta osoitetaan muillakin tavoilla. Kemissä ovat kaduilla toimineet Kemin Kyllikit ja Tampereella ja muillakin paikkakunnilla klovnit ovat tehneet rasisteja naurunalaisiksi.

Ukraina

2.7. Kirjavalahti. Boris Litvinovin esitys.

Vaikka kysymys oli kalottikonferenssista, venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet mukaan Ukrainan itäosaan perustetun Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen edustajan. Boris Litvinov perusteli Donetskin alueen Ukrainasta irtautumista Ukrainan historialla 1600-luvulta lähtien sekä Ukrainan nykyhallinnon fasistisuudella ja venäläisvastaisuudella.

Donetskin kansantasavallan suhteet Venäjään ovat ongelmalliset. Kapitalistinen nyky-Venäjä kyllä vastustaa Ukrainassa esiintyvää fasismia, mutta suhtautuu epäilevästi Donetskin kansantasavaltaan. Kansantasavallan itsenäisyysjulistuksen yhteydessä hyväksyttyjen asiakirjojen mukaan uuden valtion tavoitteena on suuntautuminen sosialismiin. Venäjän politiikkaan suuresti vaikuttaville oligarkeille sosialismi on pahin mahdollinen vaihtoehto. Sosialistista tai edes sosialismiin suuntautuvaa valtiota ei haluta syntyvän Venäjän rajanaapuriksi.

Muita asioita

Kirjavalahti 1.7. Välillä vähän laulettiinkin.

Konferenssista kuultiin Karjalan ja Vologdan alueen kommunistien toiminnasta ja myös nuorisoliittolaiset kertoivat toiminnastaan. Karjalan ja Pietarin nuorisoliittolaiset muun muassa vaikuttivat siihen, että kesäkuussa 2016 Pietarissa paljastettu Mannerheimin muistolaatta poistettiin jo saman vuoden lokakuussa.

Seuraava konferenssi

Norjan kommunistisen puolueen Tromssan ja Finnmarkin piirin toverit ovat alustavasti luvanneet järjestää vuoden 2018 kalottikonferenssin. Paikka ja aika eivät vielä ole tiedossa.

 

KANNANOTTO

Petroskoissa ja Sortavalassa 30.6. – 2.7.2017 pidetyn kommunistien kansainvälisen Kalottikonferenssin julkilausuma

Arktinen alue on muodostumassa geopoliittisen kilpailun kohteeksi. Sotilaallisen toiminnan lisäksi kilpaillaan taloudellisesta, teknisestä ja poliittisesta vaikutusvallasta. Valtiot ovat haluttomia tekemään kompromisseja kansallisten tavoitteittensa kustannuksella kansainvälissä järjestöissä. Naton lisääntynyt aktiivisuus arktisella alueella muuttaa turvallisuustilannetta ja muodostaa uusia haasteita. Nato pyrkii saamaan arktisen alueen omaan ja Natoa lähentyvien maiden vaikutuspiiriin.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen arktinen alue on muodostunut Natolle tärkeäksi strategiseksi alueeksi, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja uuden tyyppisiä ratkaisuja. Naton nykyinen toiminta perustuu vuonna 1999 hyväksyttyihin Naton strategisiin periaatteisiin. USA:n johtama Nato vaikuttaa merkittävästi sotilasliittoon kuuluvien maiden arktista aluetta koskevaan politiikkaan.

Naton tavoitteena on taata omat tavoitteensa eri tavoilla; sekä sotilaallisesti että mm. politiikan, talouden, ekologian ja tiedonvälityksen aloilla. Naton sotilaallinen toiminta arktisella alueella on lisääntynyt varsinkin vuoden 2006 jälkeen mm. toistuvien Naton ”Cold response” (kylmä vastatoimi) sotaharjoitusten muodossa. Cold response –harjoituksiin osallistuu useiden maiden maajoukkoja, maihinnousujoukkoja ja laivastoa.

Naton lisääntyvä vaikutus voi lisätä sotilaallisia riskejä ja sodan uhkaa Naton ja Natoon kuulumattomien maiden välillä. Arktisen alueen militarisointi viilentää alueen maiden välisiä suhteita ja heikentää kansainvälisten järjestöjen kuten Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston toimintamahdollisuuksia.

Me pohjoisten maiden kommunistit esitämme vastalauseen Naton toiminnan laajenemiselle. Pyydämme kansanvälistä yhteisöä seuraamaan tarkkaavaisesti tilannetta ja ymmärtämään vallitseva todellinen tilanne. Turvallisuuden uhkana ei ole Venäjä, vaan Venäjää kaikista suunnista ympäröivä Nato.

tiedonantajan myynti kemissä 22.6.2017

Vaikka juhannus on tuloillaan, myyntisää oli huono: kylmää, sadetta ja tuulta. Muutamia lehtiä saatiin silti kaupaksi.

TIEDONANTAJAA MYYTIIN YLITORNIOLLA 16.6.2017

Tiedonantajaa päästiin myymään aurinkoisessa kesäsäässä.

Tiedonantajan myynti kemissä 9.6.2017

Tiedoantajaa päästiin myymään Kemissä aurinkoissa kesäsäässä.
Edellisellä viikolla lehteä myytiin Tornikossa. Silloin ei valokuvaajaa sattunut paikalle.

Tiedonantajaa myytiin Tervolassa 26.5.2017

Edellisen viikon myynti Kemin kalamarkkinoilla jäi väliin, kun lehtinippu saapui vasta maanantaina. Perjantaina 26.5. lehdet tulivat normaalisti ja päästiin myyntityöhön Tervolaan. Kuvassa Raija Siirilä ja Kaarina Pistokoski-Tikkala.

mukana naton lentosotaharjoituksia vastustavassa mielenosoituksessa rovaniemellä 22.5.2017

Mieleosoittajien joukossa on kemiläisiä ja rovaniemeläisiä puolueen jäseniä.

skp:n kemin eteläisen osaston opintotilaisuus 18.5.2017

Opintotilaisuus alkoi kukituksella, kun alustajavuorossa olleen Erkki Pekkisen 85-vuotispäivä osui tälle päivälle.

skp:n lapin piirin vuosikokous rovaniemellä 14.5.2017

Avoimen yleisötilaisuuden jälkeen Rovaniemellä pidettiin vielä SKP:n Lapin piirin vuosikokous.
Puheenjohtajaksi valittiin Eino Koivunen, varapuheenjohtajaksi Jukka Yliviuhkola ja piirisihteeriksi Tapio Siirilä. Nämä kolme muodostavat pienen kollektiivin, jotka yhteisesti valmistelevat kokouksia ja toimintaa ja huolehtivat päätösten toimeen panemisesta.
Kokouksessa hyväksytyssä kannanotossa tuomitaan Suomen johtajien NATO-intoilu ja kehotetaan kaikkia osallistumaan 22.5. Rovaniemellä järjesttävään sotaharjoituksia vastustavaan mielenosoitukseen. Maanantaina 22.5. alkaa suuri ilmasotaharjoitus, jossa NATO-koneet käyttävät Rovaniemen lentokenttää tukikohtanaan.

uudet radikaalit askeleet rovaniemi 14.5.2017

SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen alustavaa puheenvuoroa käyttämässä.

uudet radikaalit askeleet Kemi 13.5.2017

SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen alusti teemasta ”Uudet radikaalit askeleet”.

tiedonantajaa myytiin kemissä 13.5.2017

Eilen Torniossa myymättä jääneet Tiedonantajat myytiin loppuun Kemissä lauantaina. Avustamassa oli SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 12.5.2017

Tällä kertaa myyjiä oli kuusi, joten välillä yhtä asiakasta kohti riitti kolme myyjää.

Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoilla 9.5.2017

Vallitunsaaren muistomerkillä

Fasisismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5.2017 SKP:n Kemin kaupunkijärjestö suoritti kunniakäynnit Ajoksen ja Vallitunsaaren sotavankileirien hautamuisomerkeille. Suomalaisten ylläpitämän Ajoksen leirin hautausmaahan on haudattu 1 648 neuvostoliittolaista. Saksalaisten vastuulla olleessa Vallitunsaaressa on 162 neuvostosotilaan hauta.

Tapio Siirilän Ajoksessa pitämä puhe on seuraava:

Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan päättymisestä tulee syksyllä kuluneeksi 73 vuotta ja viimeiset saksalaiset saatiin karkotettua Käsivarresta melko tarkkaan 72 vuotta sitten.

Saattaisi luulla, että näin pitkä rauhan aika olisi tehnyt sodan uhasta puhumisen Suomessa vanhanaikaiseksi ja tarpeettomaksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. USA käy jatkuvasti isompaa tai pienempää sotaa jossain päin maailmaa. Suomen herrat haluaisivat myös osallistua ja saada uusia suomalaisia sankarivainajia muisteltavaksi ja sotaveteraaneja juhlittavaksi.

Sotaan valmistautumisen innosta kertoo se, että puolustusministeriön ilmoituksen mukaan Suomi osallistuu tänä vuonna 84 kansainväliseen sotaharjoitukseen. Määrä tarkoittaa useampaa kuin yhtä harjoitusta viikossa. Esimerkiksi nyt toukokuussa Suomi osallistuu kymmeneen sotaharjoitukseen. Melkein kaikki harjoitukset toteutetaan NATOn tai joidenkin NATO-maiden kanssa.

Kaukaa katsottuna sodat näyttävät nykyisin television uutiskuvilta. Tämä suomalaisten tappamien ja nälkään näännyttämien yli 1 600 neuvostoliittolaisen sotavangin hautausmaa muistuttaa kuitenkin karmivalla tavalla sodan seurauksista. Oikeasti sota on ihmisten tappamista ja henkiin vielä jäävien elämisen edellytysten tuhoamista. Sellaista me emme halua Suomeen emmekä muuallekaan.

Kun me nyt kunnioitamme näiden fasismia vastaan taistelleiden ja henkensä antaneiden tovereiden muistoa, pelkkä menneiden muisteleminen ei riitä. Meidän on kaikin voimin toimittava rauhan puolesta ja estettävä Suomen vieminen uusiin tuhoisiin sotiin.

tiedonantajaa myytiin kemissä 5.5.2017

Ja taas vaihtoi lehti omistajaa.

vappu 2017 kemissä

SKP:n liput olivat mukana Kemin vappumarssilla.


SKP:n vappu Kemissä alkoi kunniakäynnillä punaisten hautamuistomerkille,

Tapio Siirilän puhe vappuna 2017 Peurasaaren hautausmaalla olevalla punaisten hautamuistomerkillä:

Hyvät toverit

Luokkasodasta tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta ja myös viimeisin Suomea suoraan koskenut sota päättyi 72 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaiset karkotettiin Suomen käsivarresta keväällä 1945.

Sota ja sodan uhka on kuitenkin tänään valitettavan ajankohtainen. Suomalaisia sotilaita on maailmalla Naton ja USAn johtamissa sotilasoperaatioissa ja Suomi osallistuu tänä vuonna 86 kansainväliseen sotaharjoitukseen. Valtaosa harjoituksista tehdään Naton tai joidenkin Nato-maiden kanssa.

Vaikka en ole itse elänytkään 1920- tai 30-lukua, historiaa tutkimalla olen tullut siihen johtopäätökseen, että ilmapiiri on Suomessa nyt samanlainen kuin sodan edellisinä vuosikymmeninä. Silloin porvaristo lietsoi kaikin tavoin epäluuloa ja vihaa Neuvostoliittoa ja naapurinamme olevaa Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa kohtaan. Lopulta sotaan lähdettiin yhdessä natsi-Saksan kanssa. Nyt vihan ja epäluulon lietsonnan kohteena on Venäjä ja sotaa käyväksi kumppaniksi haetaan Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita.

1920- ja 30-luvuilla Suomessa oli rohkeita ihmisiä, jotka toimivat sodan lietsontaa vastaan. Silloin sellaisesta toiminnasta joutui vankilaan ja joitakin tapettiinkin. Suomessa voidaan nykyisin – ainakin toistaiseksi – vastustaa sodan lietsontaa vankilaan joutumista pelkäämättä. Siksi meidän jokaisen velvollisuus on nyt rauhan puolesta toimiminen. Sota on aina järjetöntä ja lisäksi nykyisillä aseilla käytävä sota johtaisi aivan eri kertaluokan tuhoihin kuin edelliset sodat.

Kun me olemme nyt kunnioittamassa näiden porvareiden murhaamien tovereiden muistoa, kaikkein parhaiten me kunnioitamme heidän muistoaan ja jatkamme heidän aatettaan toimimalla aktiivisesti rauhan ja hyvien naapuruussuhteiden puolesta.

vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2017

Pruntsilla pidetyssä perinteisessä vappuaaton ja työväenlaulujen juhlassa laulettiin rauhanlauluja ja vanhoja työväenlauluja Kahvia ja simaa juotiin ja seurattiin muutakin ohjelmaa, mm. erinomainen Sudarushka- lauluryhmä esiintyi.

tiedonantajaa myytiin simossa 28.4.2017

Myymässä olivat Kerstin, Kaarina ja Raija sekä kuvan ottanut Tapio.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 21.4.2017

Torniossa on oli ajoittain hiljaista. Tässä odotellaan, että joku potentiaalinen asiakas tulisi ulos kauppakeskuksen ovesta.

Tiedonantajaa jaettiin rovaniemellä 8.4.2017

SKP oli vaalien aluspäivänä 8.4.2017 Rovaniemen Lordi-aukiolla Tiedonantajaa ja vaalimainoksia jakamassa. Samalla asialla olivat muutkin puolueet. Niillä tosin jaettava oli asian sijasta soppaa ja makkaraa.

tiedonantajaa myytiin torniossa 31.3.2017

Asiakkaan kanssa juttelemassa torniolainen kuntavaaliehdokas Jukka Yliviuhkola.

Tiedonantajaa jaettiin Kemissä 31.3.2017

Nuoretkin kiinnostuivat Kaarina Pistokoski-Tikkalan tarjoamasta lehdestä. Muina jakajina olivat Raija Siirilä ja Tapio Siirilä.

Perjantaina 31.3.2017 Kemissä jaettiin Tiedonantajaa normaalin myymisen sijasta.

Syynä oli vaalien läheisyys ja suuri määrä lehtiä. Lehtiä oli paljon, koska lehdessä oli isto juttu kemiläisestä kuntavaaliehdokkaasta Tapio Siirilästä.

Lisäksi lehdessä oli juttu Lapissa tehtävästä Tiedonantajan säännöllisestä myyntityöstä.

Ammattikorkeakoulun vaalitorilla Kemissä 30.3.2017

Mukana rauhanpuolustajien vaalipaneelissa kemissä 27.3.2017

Raija Siirilä oli mukana paneelissa SKP:n edustajana

Paneelissa käydyistä keskusteluista on tarkemmin SKP Kemi sivuilla.

tiedonantajaa myytiin kemissä 24.3.2017

Tiedonantajaa myytiin kävelykadulla ja S-markatin edustalla. Kuvassa kuntavaaliehdokas Raija Siirilä myyntihommissa.

Rovaniemen markkinoilla 21.-23.3.2017

Kolmantenakin markkinapäivänä väkeä pysähtyi SKP:n teltalle juttelemaan. Kauppakin kävi kohtalaisesti.


Toisena markkinapäivänä satoi räntää melkein koko päivän. Silti väkeä aina välillä pysähtyi teltalle juttelemaan.
Jotkut selittivät maailman ja Suomen asioita sillä varmuudella, jonka täydellinen tietämättömyys saa aikaan. Useammin kuitenkin kohdattiin myönteistä uteliaisuutta ja kannustusta.


Ensimmäinen markkinapäivä (tiistai 23.3.) sujui kohtalaisessa säässä. Tiedonantajia ja arpoja myytiin ja saatiin muutama vapputervehdyskin Tiedonantajaan. Ja kuntavaaleista tietenkin puhuttiin ja ehdokkaiden ja puolueen materiaaleja jaettiin.

vaalimainosten liisteröinti

Kemissä vaalimainokset liisteröitiin maanantaina 20.3.2017

 

tiedonantajaa myytiin kemissä 17.3.2017

 

Kemissä valuustoehdokkaana oleva Esko Tikkala oli yksi myyjistä.

synnytysosastoadressi ministereille

Viikolla 9 pidetyillä Kemin markkinoilla ja viikolla 10 pidetyillä Tornion markkinoilla SKP:n teltalla kerättiin nimiä vetoomukseen, jossa vaadittiin päätöstä synnytysosaston pysyvästä säilymisestä Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Nimiä kertyi yhteensä 595 kappaletta.

Nykyinen tilanne on se, että synnytysosaston lopettamisesta on periaatteessa jo päätetty, mutta toimintaa on saatu jatkaa poikkeusluvilla. Nykyinen poikkeuslupa päättyy vuoden 2018 lopussa.

Myönnetyt poikkeusluvat osoittavat, että synnytysosaston jatkamista pidetään tarpeellisena. Toiminnan perustuminen poikkeuslupiin aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta sekä sairaalan henkilöstössä että lapsen hankkimista suunnittelevissa perheissä.

Allekirjoitetut vetoomukset on lähetetty pääministeri Juha Sipilälle, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle. Toivottavasti  lukuisat allekirjoitukset auttavat säilyttämään synnytykset Kemissä

kuntavaaleihin valmistautumista käsiteltiin kemissä 11.3.2017

Tornion markkinoiden jälkeen siirryttiin Kemiin, jossa Juha-Pekka ja Petra alustivat ajankohtaisisista politiikan kysymyksistä ja kuntavaaleihin valmistautumisesta.

markkinaputki jatkuu tornion markkinoilla 9.-11.3.2017

Lauantaina 11.3. teltalla olivat myös SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteeri Petra Packalen.


Perjantaina 10.3. ilma oli huomattavasti parempi ja väkeä liikkui ja pysähtyi SKP:n teltalle. Samaan aikaan persujen teltan edusta on ihan tyhjä….


Ensimmäisenä päivänä lumipyry verotti markkinoilla kävijölden määrää. Aina välillä kuitenkin joku pysähtyi SKP:nkin teltalle juttelemaan.

ja markkinat jatkuivat vielä lauantaina 4.3.2017

Allekirjoituksia synnytysosaston Kemin sairaalassa säilytymisen puolesta kertyi kolmatta sataa.

Allekirjoituksia synnytysosaston Kemin sairaalassa säilytymisen puolesta kertyi kolmatta sataa.

SKP:n teltta kemin markkinoilla perjantaina 3.3.3017

Teltalla oli lähes koko ajan väkeä juttelemassa ajankohtaisista politiikan kysymyksistä.

Teltalla oli lähes koko ajan väkeä juttelemassa ajankohtaisista politiikan kysymyksistä.

SKP:n Teltta Kemin markkinoilla torstaina 2.3.2017

Kemilainen Raija Siirilä ja torniolainen Rino Koivunen keskustelemassa ajankohtaisesta politiikasta.

Kemilainen Raija Siirilä ja torniolainen Rino Koivunen keskustelemassa ajankohtaisesta politiikasta.

vaalikoneisiin vastaillaan

Kemiläinen kuntavaaliahdokas Kaarina Pistokoski-Tikkala vaalikoneen kysymyksiin vastaamassa.

Kemiläinen kuntavaaliahdokas Kaarina Pistokoski-Tikkala vaalikoneen kysymyksiin vastaamassa.

Vaaliasiakirjat luovutettiin kemissä 27.2.2017

Tapio Siirilä asiakirjoja luovuttamassa

Tapio Siirilä asiakirjoja luovuttamassa

Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 25.2.2017

Eino Koivunen myyntihommissa.

Eino Koivunen myyntihommissa.

kaikille avoin SKP:N kemin eteläisen osaston opintokerho 23.2.2017

Opintokerhossa käsiteltiin suunnitellun maakuntahallinnon vaikutuksia. Aiheesta alusti Tapio Siirilä.

Opintokerhossa käsiteltiin suunnitellun maakuntahallinnon vaikutuksia. Aiheesta alusti Tapio Siirilä.

politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin torniossa 17.2.2017

Kuvassa torniolaiset kuntavaaliehdokkaat Eino Koivunen ja Jukka Yliviuhkola

Kuvassa torniolaiset kuntavaaliehdokkaat Eino Koivunen ja Jukka Yliviuhkola

paikallispolitiikan seminaarissa tampereella 11.2.2017

Lapistakin osallistuttiin Tampereella 11.2.2017 pidettyyn SKP:n paikallispolitiikan seminaariin. Kuvassa on Jukka Yliviuhkola Torniosta.

Lapistakin osallistuttiin Tampereella 11.2.2017 pidettyyn SKP:n paikallispolitiikan seminaariin.
Kuvassa on Jukka Yliviuhkola Torniosta.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 10.2.

Raija Siirilä

Raija Siirilä myyntihommissa.

Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 4.2.

Lukuisten turistien lisäksi kaupuingilla liikkui jonkin verran rovaniemeläisiäkin.

Lukuisten turistien lisäksi kaupuingilla liikkui jonkin verran rovaniemeläisiäkin.


Myös Risto Vartiainen ja Marja-Leena Kulppi-Vartiainen olivat paikalla.

Myös rovaniemeläiset Risto Vartiainen ja Marja-Leena Kulppi-Vartiainen olivat paikalla.

 

tiedonantajaa myytiin kemissä 27.1.2017

Pitkästä aikaa myynti-ilma oli mukana: pakkasta aste tai pari, aurinko paistoi eikä juurikaan tullut.

Pitkästä aikaa myynti-ilma oli mukava: pakkasta aste tai pari, aurinko paistoi eikä juurikaan tuullut.

Kunniakäynti kemissä punaisten muistomerkillä 27.1.2017

Kunniakäynti suoritettiin vaonojen uhrion muistopäivänä 27.1., joka on samalla Suiomen luokkasodan lakamisen vuosipäivä.

Kunniakäynti suoritettiin vainojen uhrien muistopäivänä 27.1., joka on samalla Suiomen luokkasodan alkamisen vuosipäivä. Puhe löytyy Tapio Siirilän blogista.

tiedonantajaa myytiin torniossa 16.12.2016

Jukka Yliviuhkola ja Esko Tikkala myyntiin valmistautumassa Rajalla kauppakeskuksen edustalla

Jukka Yliviuhkola ja Esko Tikkala myyntiin valmistautumassa Rajalla kauppakeskuksen edustalla

 mukana demokraattisen sivistysliiton 30-vuotisseminaarissa turussa 10.12.2016

Kuvassa Raija Siirilä Lapista ja Tarja Västilä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitosta

Kuvassa Raija Siirilä Lapista ja Tarja Västilä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitosta

tiedonantajaa myytiin kemissä 9.12.2016

Raija odottelee asiakkaita kylmän pohjoisviiman autioittamalla kävelykadulla.

Raija odottelee asiakkaita kylmän pohjoisviiman autioittamalla kävelykadulla.

YLEISÖTILAISUUS KEMIJÄRVELLÄ 3.12.2016

Miguelin luentoa kuunneltiin kiinnostuneena ja sen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua.

Miguelin luentoa kuunneltiin kiinnostuneena ja sen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua.

Tiedonantajan myyntiä rovaniemellä 3.12.2016

SKP:n varapuheenjohtajan Miguel Lopezin Lapin vierailu jatkui lauantaina 3.12. Kemijärvelle. Matkalla pysähdyttiin Rovaniemen Lordi-aukiolle myymään Tiedonantajaa.

Miguel osallistui Tiedonantajan myyntiin lainaliivissä.

Miguel osallistui Tiedonantajan myyntiin lainaliivissä.

SKP:n varapuheenjohtaja miguel lopez kemissä 2.12.2016

Perjantaina 2.12. Torniosta alkanut Lapin kiertue jatkui Kemissä. Miguel oli mukana Tiedonantajaa myymässä perinteisellä paikalla Kemin kävelykadulla. Myyntirupeaman jälkeen oltiin Kulttuurikeskuksen kahvilassa ihmisten kanssa juttelemassa.

Kahvilaan kertyi jonkin verran väkeä Miguelin kanssa keskustelemaan.

Kahvilaan kertyi jonkin verran väkeä Miguelin kanssa keskustelemaan.


Kemissäkin Miguel paneutui Tiedonantajan esittelemiseen ja kauppaamiseen.

Kemissäkin Miguel paneutui Tiedonantajan esittelemiseen ja kauppaamiseen.

SKP:N varapuheenjohtaja miguel lopez torniossa 2.12.2016

SKP:n varapuheenjohtajan Miguel Lopezin Lapin vierailu alkoi Torniosta, jossa juteltiin ihmisten kanssa Järjestötalolla. Sen jälkeen oltiin kadulla Rajalla kauppakeskuksen edustalla myymässä Tiedonantajaa ja jututtamassa kadulla kulkijoita.

Miguel lehteä esittelemässä.

Miguel lehteä esittelemässä.


Järjestötalolla käytiin kiinnostvia keskusteluja.

Järjestötalolla käytiin kiinnostavia keskusteluja.

PUOLUEJÄRJESTÖJEN PIKKUJOULU KEMISSÄ 27.11.2016

Pruntsilla pidetyssä kemiläisten puoluejärjestöjen yhteisessä pikkujoulussa muisteltiin vuodan aikana järjestettyä toimintaa torttukahvien lomassa.

Suomalaisia perinteitä muisteltiin, kun vuorotellen pantomiinina esitettin joku suomalainen sananlasku ja muiden piti arvata mistä sananlaskusta oli kyse. Helpoin tuntui olevan ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”.

pikkujoulu

MYYJÄISET KEMISSÄ 27.11.2016

Toiminta ilman rahaa on hankalaa. Siksi myyjäisetkin ovat tärkeitä. Kemissä järjestettiin sunnuntaina 27.11. Kemin Järjestönaisten, Kemin Demokraattisten naisten ja Kemin Vapaa-ajattelijoiden naisjaoston yhteiset myyjäiset.

Myyjiä riitti palvelemaan harvakselleen käyviä asiakkaita.

Myyjiä riitti palvelemaan harvakselleen käyviä asiakkaita.

tiedonantajan myynti tervolassa 25.11.2016

Raija, Kaarina ja Kerstin myyntihommissa Tervolan Salen edustalla

Raija, Kaarina ja Kerstin myyntihommissa Tervolan Salen edustalla

tiedonantajaa myytiin kemissä 11.11.2016

Kaarina ja Raija lehden myynnissä lumisateisessa Kemissä.

Kaarina ja Raija lehden myynnissä lumisateisessa Kemissä.

Sote-tilaisuus rovaniemellä 6.11.2016

yleisoaTilaisuuden teemana on oli ”SOTE – uhka palveluille ja demokratialle”.

Vaikka monet tulevan sote-myllerryksen ratkaisut ovat vielä epämääräisten puheiden tasolla, suuntaus on kuitenkin selvä: palvelut huonontuvat ainakin hallitusohjelmassa suunniteltujen 3 miljardin euron leikkausten verran. Luvassa on myös palvelumaksujen korotuksia ja muita huononnuksia.

Lakiehdotuksissa olevan yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi kunnat eivät enää voi itse tuottaa terveys- ja sosiaalipalveluja. Vaikka maakunnissa onkin vaaleilla valitut valtuustot. käytännössä palveluiden määrästä ja laadusta päättävät valtiovarainministeriön ja maakuntien palvelulaitosten virkamiehet. Vaikka kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntatasollakaan ei ole kovin kummoinen, uudessä järjestelmässä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suorastaan olemattomat.

Sote-suunnitelmia kritisoiva kannanotto hyväksyttiin tilaisuuden jälkeen pidetyssä piirin työvaliokunnan kokouksessa.

politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin simossa 4.11.2016

Simossa oltiin ensimmäistä kertaa Salen edustalla. Kauppa kävi suunnilleen samaan malliin kuin K-kaupallakin. Kuvassa Kaarina ja Kerstin.

Simossa oltiin ensimmäistä kertaa Salen edustalla. Kauppa kävi suunnilleen samaan malliin kuin K-kaupallakin. Kuvassa Kaarina ja Kerstin.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 28.10.

21.10. myynti jäi väliin, koska lehdet saatiin vasta maanantaina. Tässä kuvassa ollaan Kemissä, Kaarina odottelee asiakkaita.

21.10. myynti jäi väliin, koska lehdet saatiin vasta maanantaina. Tässä kuvassa ollaan Kemissä 28.10, Kaarina odottelee asiakkaita.

tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 14.10.

Tällä kertaa myyntiin osallistui myös Eira Kejonen Turusta.

Tällä kertaa myyntiin osallistui myös Eira Kejonen Turusta.

SKP:n teltta tornion markkinoilla 6.-8.10.2016

vakea-teltallaSKP:n teltta oli mukana Tornion markkinoilla torstaista lauantaihin. Ilmat olivat kohtalaiset; tällä kertaa selvittiin ilman sadetta.

Teltalla kävi tuttuja ja tuntemattomia aika mukavasti; kyseltiin kuulumisia ja puhuttiin politiikkaa. Pari toveria jäi miettimään kunnallisvaaliehdokkuuttakin.

Tiedonantaja kävi aika hyvin kaupaksi, vain kolme lehteä jäi myymättä. Kaupaksi meni myös Che-paitoja ja muuta myyntitavaraa. Kaikki arvatkin myytiin.

Vaikka useimmat markkinoilla kävijät kulkivatkin pysähtymättä teltan ohi, paikalla oleminen näyttävien tunnusten kanssa toi aina tarpeellista näkyvyyttä SKP:lle ja muistutusta kommunistien olemassa olemisesta. Moni pysähtyi myös ihailemaan ja valokuvaamaan teltan ulkoseinälle ripustettua Kari Lindströmin NATO-aiheista maalausta.

Palestiinan suurlähettilään vierailu 26.-28.9.2016

Suurlähettiläs puhumassa Kemin Kulttuurikeskuksessa 26.9. Mikrofonin varressa tulkkina toiminut Tapio Siirilä.

Suurlähettiläs puhumassa Kemin Kulttuurikeskuksessa 26.9. Mikrofonin varressa tulkkina toiminut Tapio Siirilä.


Tiiviin päiväohjelman jälkeen tiistaina 27.9. oli vielä yleisötilaisuus Tornion Järjestötalolla. Tilaisuuden jälkeen suurlähettijäs jäi puhumaan Kemiin ja Tornioon pakolaisina tulleiden palestiinalaismiesten kanssa.

Tiiviin päiväohjelman jälkeen tiistaina 27.9. oli vielä yleisötilaisuus Tornion Järjestötalolla. Tilaisuuden jälkeen suurlähettijäs jäi puhumaan Kemiin ja Tornioon pakolaisina tulleiden palestiinalaismiesten kanssa.


Keskiviikkona 28.9. suurlähettiläs luennoi yliopistolla kaupungin edustajien tapaamisen jälkeen. Kiinnostuneita opiskelijoita jäi puhumaan suurlähettilään kanssa vielä tilaisuuden jälkeenkin.

Keskiviikkona 28.9. suurlähettiläs luennoi yliopistolla kaupungin edustajien tapaamisen jälkeen. Kiinnostuneita opiskelijoita jäi puhumaan suurlähettilään kanssa vielä tilaisuuden jälkeenkin.

SKP:n edustajakokouksessa Turussa periaatteessa sovittu Palestiinan Suomen-suurlähettilään Taïssir Al Adjourin vierailu Lappiin toteutui 26.-28.9. Kolmen päivän ohjelma oli erittäin tiivis. Siihen oli mahdutettu yleisötilaisuudet Kemissä ja Torniossa sekä luento Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Ohjelmassa oli myös tapaamiset Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkien kanssa. Lisäksi tutustuttiin Veitsiluodon paperitehtaaseen ja vierailtiin useammassakin museossa.

Vierailun aikana käydyissä keskusteluissa kävi selväksi, että vuosikymmeniä avoinna olleen Palestiinan kysymyksen ratkaisu on välttämätön koko Lähi-Idän rauhoittamiseksi. Ratkaisun on perustuttava kahden valtion – Israelin ja Palestiinan – rinnakkainelon periaatteelle.

Kahden valtion periaate tarkoittaa tietenkin molempien valtioiden tunnustamista. Suomessakin annetaan virallisesti tuki kahden valtion periaatteeseen perustuvalle ratkaisulle, mutta Suomi on kuitenkin toistaiseksi tunnustanut vain Israelin valtion. Palestiinan valtion on tunnustanut virallisesti YK ja lisäksi 138 YK:n jäsenvaltiota, mm. Ruotsi viime vuonna. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esille, että Suomessa esitetään monissa päätöksissä perusteluksi Ruotsin esimerkin seuraaminen. Miksi ei sitten tässä Palestiinan valtion tunnustamisessa?

Kaupunkien kanssa käydyissä keskusteluissa Al Adjouri kertoi Palestiinan valmiudesta yhteistyön käynnistämiseen suomalaisten ja palestiinalaisten kaupunkien välillä. Rovaniemellä asia onkin ollut alustavasti esillä jo aikaisemmin, kun Rovaniemi on ollut yhteydessä palestiinalaisalueella olevaan Betlehemiin. Jouluun liittyvä yhteistyö olisi hyvinkin luontevaa, kun toinen on Jeesuksen syntymäkaupunki ja toinen on joulupukin kotikylä.

Yleisötilaisuuksissa tuli esille jokaisen ihmisen mahdollisuus osaltaan vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi kansainvälisillä boikoteilla on aikaisemminkin saatu tuloksia aikaan. Useampikin osallistuja kertoi jo kauan boikotoineensa israelilaisia ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla valmistettuja tuotteita. Myös kuntien valtuustot voivat osaltaan vaikuttaa asiaan esimerkiksi vaatimalla Suomea tunnistamaan virallisesti Palestiinan valtion tai itse tunnustamalla Palestiinan. Euroopassa on jo useita Palestiinan tunnustaneita kaupunkeja ja kuntia.

tiedonantajan myynti ylitorniolla 23.9.2016

Ylitorniolla Tiedonanmtajista maksettiin sekä euroilla että kruunuilla.

Ylitorniolla Tiedonanmtajista maksettiin sekä euroilla että kruunuilla.

SKP:n teltta kemin markkinoilla 15.-17.9.2016

Kemin markkinoilla oli kaikkina kolmena päivänä epätodellisen kaunis syyssää.

Kemin markkinoilla oli kaikkina kolmena päivänä epätodellisen kaunis syyssää.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 9.9.2016

Perjantaina 9.9. myyntivuorossa oli Tornio. Rajalla kauppakeskuksen edustalla tuntui olevan tavallista hiljaisempaa. Muutama lehti saatiin silti kaupaksi. Ja ihmisten kanssa tuli juteltua.

Perjantaina 9.9. myyntivuorossa oli Tornio. Rajalla kauppakeskuksen edustalla tuntui olevan tavallista hiljaisempaa. Muutama lehti saatiin silti kaupaksi. Ja ihmisten kanssa tuli juteltua.

sotea ja muita politiikan kummallisuuksia käsitellyt tilaisuus utsjoella 3.9.2016

Utsjoki tilaisuus jpg

Tilaisuuden väkeä Utsjoen kylätalo Giisassa

Tilaisuuden väkeä Utsjoen kylätalo Giisassa

Utsjoella pidettiin yleisötilaisuuden lisäksi myös SKP:n Lapin piirin työvaliokunnan kokous ja siksi mukaan lähti myös muutama kemiläinen toveri. Jo matkalla saatiin nauttia lappilaisesta vieraanvaraisuudesta, kun Ritva-Liisa tarjosi matkalaisille Sodankylässä maittavan lounaan Sodankylän Säpikäs ry:n tiloissa.

Utsjoen tilaisuudesta lähetettiin tiedotusvälineille seuraava tiedote:

JOUKKOVOIMALLA LEIKKAUKSIA VASTAAN

Helsingissä 3.9. pidetyn Joukkovoiman mielenosoituksen kanssa samaan aikaan Utsjoella pidettiin SKP:n Lapin piirin tilaisuus, jossa myöskin käsiteltiin jo tehtyjä ja uhkaamassa olevia kansalaisten arkea ja elämistä vaikeuttavia leikkauksia.

Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti tulossa olevaa sote-ratkaisua, jonka tarkoituksena on yksityisten yritysten voittojen turvaaminen ja terveys- ja sosiaalipalveluihin käytettävien julkisten varojen leikkaaminen vähintään kolmella miljardilla eurolla.

Samalla kun Utsjoen tilaisuus antaa tukensa Joukkovoiman mielenosoitukselle, pidetään välttämättömänä toiminnan jatkamista. Toistuvilla mielenosoituksilla ja muilla toimenpiteillä on saatava aikaan täyskäännös viime vuosina harjoitettuun porvarilliseen politiikkaan.

Tilaisuudessa luovutettiin SKP:n kultainen ansiomerkki Utsjoella pitkään asuneelle ja vaikuttaneelle Arto Ahlakorvelle.

Tilaisuudessa luovutettiin SKP:n kultainen ansiomerkki Utsjoella pitkään asuneelle ja vaikuttaneelle Arto Ahlakorvelle.

SKP:n keskuskomitean kokous hauhon vähäjärvellä 27.-28.8.2016

Molemmat Lapin edustajat osallistuivat kesäkuussa valitun Keskuskomitean ensimmäiseen kokoukseen. Istumassa Marja-Leena Rovaniemeltä.

Molemmat Lapin edustajat osallistuivat kesäkuussa valitun Keskuskomitean ensimmäiseen kokoukseen. Istumassa Marja-Leena Rovaniemeltä.

 

 

 Työmiehen lauantai torniossa 27.8.2016

Kaarina ja Raija SKP:n myyntipöydän takana.

Kaarina ja Raija SKP:n myyntipöydän takana.

SKP oli mukana Työmiehen lauantai -tapahtuman järjestelyissä yhdessä vasemmistoliiton Tornion osaston ja muutaminen ammattiosastojen kanssa. SKP:n tovereita oli mukana myös alustajina keskustelutilaisuuksissa ja panelistina sote-keskustelussa.

 

 

 

 

 

Tilaisuus kittilässä kallon työväentalolla 20.8.2016

Väkeä alkaa vähitellaan kertymään työväenmtalolle

Väkeä alkaa vähitellaan kertymään työväenmtalolle

Kallon perinteikkäällä työväentalolla tapahtui pitkästä aikaa, kun SKP:n Lapin piirin järjestämässä tilaisuudessa alustettiin ja puhuttiin sotesta ja Natosta sekä TTIP:stä ja muista ajankohtaisista asioista.

Nykyisen ja edellisten hallitusten politiikka todettiin puhtaasti porvarillisen ideologian mukaiseksi ja jyrkästi tavallisten kansalaisten etujen vastaiseksi.

Tilaisuuden jälkeen pidetyn SKP:n Lapin piirin työvaliokunnan kannanotossa vaaditaan Venäjään kohdistuvien pakotteiden purkamista. Pakotteet ovat Suomen taloudelle vahingollisia ja lisäksi ne huonontavat Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Järkevää politiikkaa on olla hyvissä väleissä naapureidan kanssa.

SKP:n kemin eteläisen osaston retki posiolle 7.7.2016

Vaikka metka Kemistä Kerstinin mökille onkin pitkä, retki oli silti antoisa. Opiskeltiin, ongittiin, soudeltiin...

Vaikka metka Kemistä Kerstinin mökille onkin pitkä, retki oli silti antoisa. Opiskeltiin, ongittiin, soudeltiin…

Tiedonantaja Torniossa 1.7.2016

Tiedonantajaa kaupattiin Torniossa Rajalla kauppakesksen edustalla. Myydyistä lehdistä kertyi sekä euroja että haaparantalaisten kruunuja.

Tiedonantajaa kaupattiin Torniossa Rajalla kauppakesksen edustalla. Myydyistä lehdistä kertyi sekä euroja että haaparantalaisten kruunuja.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 23.6.2016

Lehteä oli lysty myydä aurinkoisessa ja tuulettomassa säässä. Kauppamaratonin ansiosta väkeäkin kulki tavallista enemmän.

Lehteä oli lysti myydä aurinkoisessa ja tuulettomassa säässä. Kauppamaratonin ansiosta väkeäkin kulki tavallista enemmän.

SKP:N edustajakokous turussa 4.-5.6.2016

Kuvassa etualalla Lapin naisedustajat Kerstin, Kaarina ja Marja-Leena. Uuteen Keskuskomiteaan valittiin Lapista Tapio Siirilä ja varaedustajaksi Marja-Leena Kulppi-Vartiainen.

Kuvassa etualalla Lapin naisedustajat Kerstin, Kaarina ja Marja-Leena.
Uuteen Keskuskomiteaan valittiin Lapista Tapio Siirilä ja varaedustajaksi Marja-Leena Kulppi-Vartiainen.

torniossa myytiin tiedonantajaa 3.6.2016

Erinomaisen kova tuuli vähän haittasi myyntiä. Jonkin verran lehteä kuitenkin saatiin kaupaksi.

Erinomaisen kova tuuli vähän haittasi myyntiä. Jonkin verran lehteä kuitenkin saatiin kaupaksi.

Tiedonantajaa myytiin kemissä 27.5.2016

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.5.2016 aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.5.2016 aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.

Voiton päivä kemissä 9.5.2016

Fasismista toisessa maailmansodassa saadun voiton vuosipäivänä 9.6.  SKP:n Kemin kaupunkijärjestö kävi laskemassa kukat Ajoksen ja Vallitunsaaren sotavankileirien hautamuistomerkeille.

Ajoksen leirin hautausmaalle on haudttu 1648 suomalsiten julman komennon alla kuollutta neuvostosotilasta.

Ajoksen leirin hautausmaalle on haudattu 1648 suomalsiten julman komennon alla kuollutta neuvostosotilasta.

vappumarssi kemissä 1.5.2016

SKP:n liput olivat mukavasti esillä Kemin vappumarssilla

SKP:n liput olivat mukavasti esillä Kemin vappumarssilla

Kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 1.5.2016

Peurasaari TaSiTapio Siirilän puhe Kemissä vuonna 1918 murhattujen punaisten hautamuistomerkillä.

Hyvät toverit

Vaikka luokkasodan tapahtumista on kulunut melkein sata vuotta, työn ja pääoman sekä sodan ja rauhan kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia.

Työn ja pääoman välinen kamppailu näkyy kärkevästi toisaalta pääoman puolella olevan Sipilän hallituksen toiminnassa ja toisaalta yhä lisääntyvinä mielenosoituksina hallituksen esityksiä ja päätöksiä vastaan.

Sodan ja rauhan kysymyksissä Suomen johtavat poliitikot ja valtamedia ovat hylänneet Kekkosen ajan ystävälliset suhteet naapureiden kanssa. Sen tilalle on tullut veljeily jatkuvasti sotaa eri puolilla maapalloa käyvän USAn kanssa ja Venäjän kuvaaminen kaiken pahan alkulähteenä.

1930-luvun hysteerinen neuvostovastaisuus ja tämän päivän Venäjän vastaisuus ovat lähellä toisiaan. 1930-luku johti tuhoisiin sotiin. Sama voi olla edessä nytkin, jos jatkuvalle Venäjälle uhittelulle ei saada loppua.

Jos ei järkipuhe auta, pitäisi ainakin osata oppia historiasta. Saksalaiset kutsuivat sotajoukkonsa Suomeen vuonna 1918 ja vuonna 1941. Kummastakaan käynnistä ei mitään hyvää seurannut. Nyt USA on Saksan sijasta tekemässä samaa: kutsuu omia sotajoukkojaan Suomeen Venäjän vieressä harjoitellakseen ja Venäjälle uhitellakseen.

Tältä vaaralliselta tieltä on päästävä pois. Siksi kansalaisten on osoitettava vastarintansa USA-yhteistyötä ja NATOa vastaan. Siksi Kemissäkin on tärkeää järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin. Kun mielenosoituksia on eri puolilla Suomea riittävästi, saadaan USA:n Suomeen tulo ja sodan syttyminen estettyä.

Seuraava mielenosoitus on Kemissä maanantaina 9.5. klo 18 Täiköntorilla.

vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2016

Pruntsilla pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa oli sopivasti yleisöä; kaikille löytyi istumapaikka.

Pruntsilla pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa oli sopivasti yleisöä; kaikille löytyi istumapaikka.

Tapio Siirilän tervehdyspuhe:

Työväkeä on aina sorrettu ja ajoittain sorto kiihtyy avoimeksi väkivallaksi. Tämä näkyy hyvin niissä tapahtumissa, joista vapun viettäminen työväestön mielenosoituspäivänä on saanut alkunsa.

Toukokuun 1. päivänä 1886 Yhdysvalloissa järjestettiin laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakko jatkui monilla paikkakunnilla tämän päivän jälkeenkin.

Toukokuun 3. ja 4. päivinä poliisit hyökkäsivät Chicagossa järjestettyihin lakkoa tukeviin mielenosoituksiin ja ampuivat useita työläisiä. Myös poliiseja kuoli työläisten vastatessa tulitukseen.

Tapahtumien jälkeen pidetyssä puolueellisessa oikeudenkäynnissä seitsemän myöhemmin syyttömiksi todettua työläisten edustajaa tuomittiin kuolemaan ja heistä lopulta neljä teloitettiin.

Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työväenpuolueiden kansainvälinen konferenssi päätti, että mielenosoituksissa tapettuja ja syyttöminä tuomittuja tovereita muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890. Samalla ajankohta päätettiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Siitä lähtien vappua on vietetty Suomessakin.

Vaikka Suomessa ei olekaan vuoden 1949 Kemin veritorstain jälkeen ammuttu mielenosoittajia, muulla tavalla sortaminen on jatkuvaa arkipäivää. Erityisen selvästi se näkyy nykyisen Sipilän hallituksen suunnitelmissa ja päätöksissä. Vaikka pääministeri on keskustalainen, hallituksen politiikka on vielä edellisiäkin kokoomusjohtoisia hallituksia oikeistolaisempaa.

Valittaminen ei kuitenkaan auta. Jos muutosta halutaan, on toimittava. Eri puolilla Suomea onkin noussut eri tyyppisiä isoja ja pieniä mielenosoituksia hallitusta vastaan. Muodostukoon vapusta Suomessa ja maailmalla voimakas vastalause oikeistolaista politiikkaa vastaan. Siksi kaikki huomenna vappumarssille!

tiedonantajan myynti simossa 29.4.2016

Simon K-kaupalla oli melko hiljaista. Muutama Tiedonantaja kuitenkin myytiin ja lisäksi päästiin puhumaan politiikkaa.

Simon K-kaupalla oli melko hiljaista. Muutama Tiedonantaja kuitenkin myytiin ja lisäksi päästiin puhumaan politiikkaa.

Tiedonantajaa myytiin torniossa 22.4.2016

Piirin puheenjohtaja Eino Koivunen oli mukana Tiedonantajaa myymässä.

Piirin puheenjohtaja Eino Koivunen oli mukana Tiedonantajaa myymässä.

SKP:N lapin piirin vuosikokous

Rovaniemellä 10.4.2016  pidetyssä vuosikokouksessa valittiin piirikomiteaan seuraavat varsinaiset jäsenet:

Arto Ahlakorpi (Utsjoki)

Ritva Kivelä (Sodankylä)

Eino Koivunen (Tornio)

Martti Nikumaa (Kolari)

Kaarina Pistokoski-Tikkala (Kemi)

Raija Siirilä (Kemi)

Tapio Siirilä (Kemi)

Esko Tikkala (Kemi)

Kerstin Tuomala (Simo)

Risto Vartiainen (Rovaniemi)

Varajäseniksi valittiin

Toivo Koivunen (Tornio)

Ritva-Liisa Korhonen (Sodankylä)

Marja-Leena Kulppi-Vartiainen (Rovaniemi)

Kauno Nevalaita (Kemi)

Erkki Pekkinen (Kemi)

Työvaliokunnan muodostavat

Puheenjohtaja ja taloudenhoitaja Eino Koivunen

Varapuheenjohtaja Risto Vartiainen

Sihteeri Tapio Siirilä

Opintovastaava Raija Siirilä

Tiedotussihteeri Tapio Siirilä

Jäsen Kaarina Pistokoski-Tikkala

Jäsen Esko Tikkala

SKP:n Lapin piirin vuosikokous pidettiin Rovaniemellä 10.4.2016. Puheenjohtajana jatkaa Eino Koivunen. Piirisihteeriksi valittiin Tapio Siirilä. Muut työvaliokunnan jäsenet ovat Kaarina Pistokoski-Tikkala, Raija Siirilä, Esko Tikkala ja Risto Vartiainen.

SKP:n Lapin piirin vuosikokous pidettiin Rovaniemellä 10.4.2016.

suomi usa:n ja NATO:n sylissä

Kemissä 9.4.2016 pidetyssä tilaisuudessa alustivat SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ja Lapin Rauhanpuolustajien sihteeri Kerstin Tuomala. Keskustelussa tuomittiin jyrkästi NATO-lähenetely ja USA:n Suomeen tuomat sotaharjoitukset. Myös tuleviin asehankintoihin varatulla 10 miljardilla eurolla ajateltiin olevan parempaakin käyttöä.

Kemissä 9.4.2016 pidetyssä tilaisuudessa alustivat SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ja Lapin Rauhanpuolustajien sihteeri Kerstin Tuomala. Keskustelussa tuomittiin jyrkästi NATO-lähentely ja USA:n Suomeen tuomat sotaharjoitukset. Myös tuleviin asehankintoihin varatulla 10 miljardilla eurolla ajateltiin olevan parempaakin käyttöä.

Työehtojen heikennykset ja ay-liike

SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju alustamassa Torniossa 9.4.2016 olleessa tilaisuudessa. Kokouksessa painotettiin mm. Joukkovoima-liikkeeseen osallistumisen tärkeyttä ja muita toimenpiteitä hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Tärkeää on myös ammattiyhdistysliikkeen niitä voimia, jotka eivät hyväksy ay-johtajien työnantajille tekemiä myönnytyksiä.

SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju alustamassa Torniossa 9.4.2016 olleessa tilaisuudessa. Kokouksessa painotettiin mm. Joukkovoima-liikkeeseen osallistumisen tärkeyttä ja muita toimenpiteitä hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Tärkeää on myös tukea ammattiyhdistysliikkeen niitä voimia, jotka eivät hyväksy ay-johtajien työnantajille tekemiä myönnytyksiä.

TIEDONANTAJAN MYYNTI TERVOLASSA 8.4.2016

Lehteä kaupattiin Tervolan Salen edustalla. Muutama lehti saatiin menemään.

Lehteä kaupattiin Tervolan Salen edustalla. Muutama lehti saatiin menemään.

Tiedonantajan myynti torniossa 1.4.2016

Myynnin lomassa käytiin keskusteluja poliittisesta tilanteesta kadulla kulkijoiden kanssa.

Myynnin lomassa käytiin keskusteluja poliittisesta tilanteesta kadulla kulkijoiden kanssa.

SKP:n seminaari (”sorvi”) ja Keskuskomitean kokous Helsingissä 19.-20.3.2016

Etualalla SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja Eino Koivunen ja Keskuskomitean jäösen Raija Siirilä.

Etualalla SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja Eino Koivunen ja Keskuskomitean jäsen Raija Siirilä.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 18.3.2016

 
Kova tuuli ja kirkas auringonpaiste kilpailivat siitä, kumman vaikutus oli voimakkaampi. Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus taisi voittaa.

Kova tuuli ja kirkas auringonpaiste kilpailivat siitä, kumman vaikutus oli voimakkaampi. Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus taisi voittaa.

SKP:n teltta tornion markkinoilla 10.-12.3.2016

Lauantai 12.3. oli vilkkain markkinapäivä. Väkeä riitti ihan mukavasti SKP:nkin teltalle.

Lauantai 12.3. oli vilkkain markkinapäivä. Väkeä riitti ihan mukavasti SKP:nkin teltalle.


Toisena markkinapäivänä' 11.3. myytiin uutta Tiedonantajaa ja saatiin paljon lisää allekirjoituksia Ke,in sairaalan synnytysosaston lakkauttamista vastaan.

Toisena markkinapäivänä’ 11.3. myytiin uutta Tiedonantajaa ja saatiin paljon lisää allekirjoituksia Kemin sairaalan synnytysosaston lakkauttamista vastaan.


Ensimmäinen markkinapäivä. Ajoittain teltalle kertyi väkeä ihan mukavasti.

Ensimmäinen markkinapäivä. Ajoittain teltalle kertyi väkeä ihan mukavasti.

SKP ON mukana kemin markkinoilla 3.-5.3.2016

Maekkinoiden kolmas päivä 5.3.2016.

Maekkinoiden kolmas päivä 5.3.2016.


Markkinoiden toisena päivänä jatkettiin mm. nimien keräämistä Kemin sairaalan synnytysosastyon lopettamista vastaan.

Markkinoiden toisena päivänä jatkettiin mm. nimien keräämistä Kemin sairaalan synnytysosaston lopettamista vastaan.


Telttaa pystytetään ja tavaroita laitetaan esille torstaina 3.3.

Telttaa pystytetään ja tavaroita laitetaan esille torstaina 3.3.

Tiedonantajaa myytiin Kemissä 19.2.2016

Myynnissä ollut Tiedonantaja kiinnosti monia kadulla kulkijoita.

Myynnissä ollut Tiedonantaja kiinnosti monia kadulla kulkijoita.

Tiedonantajan myynti Torniossa 12.2.2016

Lehti teki kohtalaisesti kauppansa lumisateisessa Torniossa.

Lehti teki kohtalaisesti kauppansa lumisateisessa Torniossa. Paljon käytiin myös kiinnostavia keskusteluja kadulla kulkijoiden kanssa..

tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 6.2.2016

Jukka ja Tapio myyntityössä Lordi-aukiolla.

Jukka ja Tapio myyntityössä Lordi-aukiolla.

pakkolakeja ja muita heikennyksiä vastaan Torniossa ja kemissä 30.1.2016

Pauli Schadrin käyttämässä alustavaa puheenvuoroa.

Pauli Schadrin käyttämässä alustavaa puheenvuoroa.


Martti Rauhala alustamassa.

Martti Rauhala alustamassa.

SKP:n Lapin piiri ja DSL järjestivät 30.1.2016 Torniossa ja Kemissä tilaisuudet teemalla PAKKOLAIT UHKAAVAT – MITÄ TEKEE AY-LIIKE. Aiheesta käyttivät alustavat puheenvuorot Metalliliiton Lapin aluetoimitsija Martti Rauhala ja pääluottamusmies, SKP:n varapuheenjohtaja Pauli Schadrin.

Kannanotto

Tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua ja kummassakin tapahtumassa hyväksyttiin lopuksi seuraava kannanotto:

Me Torniossa ja Kemissä 31.1.2016 pidettyjen tilaisuuksien PAKKOLAIT UHKAAVAT – MITÄ TEKEE AY-LIIKE? osallistujat toteamme, että työnantajat (EK) ja SSS-hallitus ovat heti hallituksen alkutaipaleilta lähtien käynnistäneet ennennäkemättömän röyhkeän hyökkäyksen työntekijöitä vastaan.

Oikeiston tavoitteena on eläkeiän nostaminen, työaikojen pidentäminen, palkkojen alentaminen ja muidenkin työehtojen huonontaminen, mm. sairauden käyttäminen vuosipalkan alentamisen perusteena. Samaan aikaan tänä keväänä on ennakkotietojen mukaan tulossa ennätyksellisen suuret osingot osakkeenomistajille.

Me emme hyväksy työntekijöiden ja muiden vähävaraisten kansalaisten riistämistä työnantajien ja yritysten voittojen turvaamiseksi.

Vaadimme ay-liikkeen koko voiman käyttämistä uhkaavien huononnusten torjumiseksi.

tiedonantajaa myytiin kemissä 29.1.2016

Pakkasesta huolimatta lehtiä meni jonkin verran kaupaksi.

Pakkasesta huolimatta lehtiä meni jonkin verran kaupaksi.

Kunniakäynti kemissä 1918 murhattujen punaisten muistomerkillä 27.1.2016

Kerstin Tuomala

Kerstin Tuomala

Kemiläiset puolueosastot ja SKP:n Kemin kaupunkijärjestö suorittivat kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille. Tilaisuudessa puhunut Kerstin Tuomala totesi mm. seuraavaa:

Hyvät toverit!

Muistamme tänään heitä, jotka taistelussa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja maailman puolesta joutuivat maksamaan toiminnastaan hengellään. Se pistää nöyräksi.

Myös nykyinen maailma on epäoikeudenmukainen. Väärät ihmiset päättävät liian tärkeistä asioista: tuotannosta, elämästä ja kuolemasta, sodasta ja rauhasta. Rikkaat mellastavat tänä päivänä, eikä tulevaisuus näytä hyvältä.

Meidän taistelumme jatkuu niin kauan, kun työläiset eivät voi päättää tuotannosta ja työnsä hedelmistä ja kun rikkaat käyvät sotaa ja riistävät muiden ihmisten työvoimaa ja kaikkien kansojen luonnonvaroja ja viljelysmaita.

On tärkeää, että me jatkamme taistelua. Uskomme siihen, että sellainen maailma on  mahdollinen, jossa jokainen voi antaa oman panoksensa kykynsä mukaan ja jokainen myös saa yhteisestä työstä tarpeensa mukaan. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihminen vihdoin on vapaa ja jossa solidaarisuus ja aito vuorovaikutus kuuluvat kaikkien elämään. Voi olla, että me emme saa kokea sitä, mutta jos ihmiskunta jonain päivänä saavuttaa sen päämäärän, meidänkään ponnistelumme eivät ole olleet turhia.

Tiedonantajaa myytiin Ylitorniolla 16.1.2016

Tiedonantajan myyntipaikkana oli lauantaina 16.1.2016 Ylitornio. Kauppa kävi kohtalaisesti.

Tiedonantajan myyntipaikkana oli lauantaina 16.1.2016 Ylitornio. Kauppa kävi kohtalaisesti.

tiedonantajan myynti kemissä 8.1.2016

Joulutauon jälkeen Tiedonantajan myynti jatkuu Lapissa. Perjantaina 8.1.2016 myynti oli Kemin pakkasessa ja viimassa.

Joulutauon jälkeen Tiedonantajan myynti jatkuu Lapissa. Perjantaina 8.1.2016 myynti oli Kemin pakkasessa ja viimassa.

 

Kynttilät punaisten haudalle 24.12.2015

 
Jouluna sytytettiin kynttiläitä Kemissä 1918 murhattujen punaisten hautamuistomerkille.

Jouluna sytytettiin kynttiläitä Kemissä 1918 murhattujen punaisten hautamuistomerkille.

Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 11.12.2015

raijaRovaniemellä ollaan sen verran susirajan pohjoispuolella, että tämän viikon lehden kansikuvana ollut susi ja takasivun juttu susien uhanalaisuudesta sopi hyvin.

Pääkirjoituksessa vaaditaan laajan ja avoimen rasisminvastaisen liikkeen aikaan saamista. Vaatimus sopii hyvin luonteeltaan kansainvälisille kommunisteille. Esitettiinhän jo 1800-luvulla tunnus ”Maailman kaikki proletaarit, liittykää yhteen”.

Toinen pääkirjoitus käsittelee toista suurta ja ajankohtaista ongelmaa, nimittäin ilmastonmuutosta. Kirjoituksen otsikon mukaan Pariisista on saatava hyvä neuvottelutulos. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä, luvassa on lisääntyvässä määrin luonnonkatastrofena, joissa jo nyt kuolee vuosittain noin 60 000 ihmistä.

Muissa lehden artikkeleissa käsitellään mm. SSS-hallituksen ja eri kuntien leikkaus- ja muita huononnussuunnitelmia ja kansalaisten toimintaa huononnuksia vastaan.

SKP:N kemin eteläisen osaston pikkujoulu 10.12.2015

Pikkujoulussa pyöri valkokankaalla kooste vuoden 2015 toiminnasta. Tässä sitä seuraillaan.

Pikkujoulussa pyöri valkokankaalla kooste vuoden 2015 toiminnasta. Tässä sitä seuraillaan.

opintotuen ja koulutusmäärärahojen leikkauksia vastaan Kemissä 9.12.2015

Hallituksen kurjistamissuunnitelmista käytti alustavan puheenvuoron ammattikorkeakoulun opiskelija Tuukka Koirikivi.

Hallituksen kurjistamissuunnitelmista käytti alustavan puheenvuoron ammattikorkeakoulun opiskelija Tuukka Koirikivi.

tiedonantajan myynti torniossa 4.12.2015

edellisen perjantain myynti jäi väliin Postin laittoman työsulun vuoksi. Nyt myynti sujui Torniossa hyvin; vain pari lähteä jäi jäljelle.

Edellisen perjantain myynti jäi väliin Postin laittoman työsulun vuoksi. Nyt myynti sujui Torniossa hyvin; vain pari lehteä jäi jäljelle.

Tiedonantajan myynti Tervolassa 20.11.2015

Myymässä oli mm. piirin puheenjohtaja Eino Koivunen.

Myymässä oli mm. piirin puheenjohtaja Eino Koivunen.

Alkanut Postin lakko oli merkittävässä osassa tämän viikon Tiedonantajassa. Aihetta käsiteltiin mm. toisessa pääkirjoituksessa sekä Posti- ja logistiikka-alan liiton (PAU) puheenjohtajan Heidi Niemisen ja pääluottamusmies Jari Pellikan haastatteluissa. Pääkirjoituksessa todetaan, että työnantajapuolen heikennykset eivät ole vain hyökkäys Postin työntekijöitä kohtaan, vaan laajempi pelinavaus työehtojen heikennyksissä kaikkien alojen työntekijöitä kohtaan.  Postiala on nyt joutunut edelläkävijäksi, koska sen työehtosopimus päättyi tänä syksynä.

Toisena isona asiana lehden keskiaukeamalla käsitellään hallituksen suunnittelemia koulutusleikkauksia. Muun muassa filosofian tohtori Thomas Wallgren pohtii onko Sipilän hallitus epärehellinen vai epäpätevä ja päätyy epäpätevyyden kannalle.

Pirskatti puolestaan toteaa, että Sipilän hallitus on perunut päätöksiään ihan kivasti. Yksi puuttuu eli hallituksen eroanomus.

***

TIEDONANTAJAA MYYTIIN SIMOSSA 13.11.2015

Raija ja Kaarina kauppaamassa lehteä Simon K-marketin edustalla.

Raija ja Kaarina kauppaamassa lehteä Simon K-marketin edustalla.

Tämän viikon Tiedonantajassa oli mm. Yrjö Hakasen erinomainen artikkeli sote-ratkaisusta. Artikkelista selviää mm,. että kunnat eivät saa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuntien palveluorganisaatiot on muutettava yhtiöiksi, jotka sitten osallistuvat sote-alueiden kilpailutuksiin.

Toisaalla lehdessä Pirskatti toteaa, että sote-ratkaisun mukaan kansalaiset voivat vapaasti valita (ja maksaa) keskustalaisen, kokoomuslaisen tai perussuomalaisen hoidon. Joissakin puheenvuoroissa on myös esitetty, että ratkaisussa syntyy kolme sote-aluetta, jotka ovat Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo.

Tiedonantaja kertoo myös Postin kireästä tilanteesta. Posti pyrkii palkkojen ja muiden työehtojen merkittävään heikennykseen. Jos se menee läpi Postissa, huononnuksia yritetään varmasti muuallekin.

Keskiaukeamalla käydään läpi heikennyksiä vastaan käytyjä kamppailuja parinkymmenen viime vuoden ajalta. Mukana ovat mm. vuoden 1993 murrostorstai, linnanjuhlia protestoineet kuokkavierasjuhlat, vuosittaiset budjettimielenosoitukset, opiskelijoiden liikehdinnät ja kansainvälisen toriliikkeen suomalainen haara.

***

SKP:n keskuskomitean kokous tampereella 7.11.2015

Lapista oltiin mukana Tampereella pidetyssä SKP:n Keskuskomitean kokouksessa.

Lapista oltiin mukana Tampereella pidetyssä SKP:n Keskuskomitean kokouksessa.

tiedonantajaa myytiin kemissä 6.11.2015

Vaikka Kemin kävelykatu on aika hiljainen, aina joku pysähtyy juttelemaan. Lehtiäkin saadaan myytyä jonkin verran.

Vaikka Kemin kävelykatu on aika hiljainen, aina joku pysähtyy juttelemaan. Lehtiäkin saadaan myytyä jonkin verran.

Tiedonantaja kemissä 23.10.2015

Tiedoantaa oltiin myymässä Kemin kävelykadulla perjantaina 23.10.2015.

Tiedoantaa oltiin myymässä Kemin kävelykadulla perjantaina 23.10.2015.

SKP mukana Tornion markkinoilla 8.-10.10.2015

Tornion syysmarkkinat

TIEDONANTAJAA MYYTIIN KEMIJÄRVELLÄ 3.10.2015

Tiedonantajaa käytiin myymässä vaihteeksi Kemijärvellä 3.10.2015.

Tiedonantajaa käytiin myymässä vaihteeksi Kemijärvellä 3.10.2015.

sodankylässä 26.9.2015

Tiedonantajaa myymässä Toivo ja Eino Koivunen

Tiedonantajaa myymässä Toivo ja Eino Koivunen

kemijärven markkinoilla ke 23.9.2015

Kemijärven markkinoilla oltiin myymässä Tiedonantajaa. Sade vähän haittasi.

Kemijärven markkinoilla oltiin myymässä Tiedonantajaa. Sade vähän haittasi.

SKP Kemin markkinoilla la 19.9.2015

Entiseen tapaan teltalla käytiin lukuisia keskusteluja markkinaväen kanssa.

Entiseen tapaan teltalla käytiin lukuisia keskusteluja markkinaväen kanssa.

SKP:n teltta kemin markkinoilla pe 18.9.2015

SKP oli puolueista ainoana Kemin sateisella markkinatorilla perjantaina 18.9.2015.

SKP oli puolueista ainoana teltan kanssa Kemin sateisella markkinatorilla perjantaina 18.9.2015.

SKP:N teltta Kemin markkinoilla to 17.9.2015

SKP:n teltalla puhittiin erityisesti SSS-hallituksen röyhkeistä hyökkäyksistä tavallisia kansalaisia vastaan.

SKP:n teltalla puhuttiin erityisesti SSS-hallituksen röyhkeistä hyökkäyksistä tavallisia kansalaisia vastaan.

LAPIN KOMMUNISTIT TUKEVAT AMMATTILIITTOJEN MIELENOSOITUSTA

Piirien puheenjohtajat Eino Koivunen ja Heikki Suomalainen SKP:n lapin piirin toimistolla

Piirien puheenjohtajat Eino Koivunen ja Heikki Suomalainen SKP:n Lapin piirin toimistolla

Kommunistien Lapin piirien edustajat tapasivat Torniossa 14.9.2015. Tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista politiikan kysymyksistä ja puolueiden yhteistoiminnasta.

Tapaamisessa todettiin, että Suomen nykyinen hallitus on käynyt häikäilemättömään hyökkäykseen työntekijöitä, työttömiä, eläkeläisiä, sairaita, opiskelijoita ja koululaisia vastaan – lyhyesti sanoen hallitus on tavallisten pieni- ja keskituloisten kansalaisten toimeentuloa pakkolaeilla heikentämässä.

Hallitus on pahasti hakoteillä, kun se luulee saavansa Suomen ja suomalaisten asiat kuntoon leikkauksilla ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia mitätöimällä.

Siksi me Lapin piirien kommunistit tuemme ammattiliittojen perjantaista (18.9.) mielenilmausta. Sortohallituksen esitysten kaatamiseksi tarvitaan lisäksi ammattiosastojen, kansalaisjärjestöjen ja kaikkien aktiivisten kansalaisten kannanottoja ja toimintaa.

Eino Koivunen, SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja

Heikki Suomalainen, KTP:n Lapin piirin puheenjohtaja

Tiedonantajan myynti rovaniemellä 11.9.2015

Tavanomaiseen tapaan lehden myynnin lisäksi kadulla syntyi runsaasti keskusteluja ajankohtaisista politiikan kysymykistä.

Tavanomaiseen tapaan lehden myynnin lisäksi kadulla syntyi runsaasti keskusteluja ajankohtaisista politiikan kysymykistä.

TIEDONANTAJAN MYYNTI tORNIOSSA 4.9.2015

Veteraanimyyjä Esko Tikkala oli mukana myymässä.

Veteraanimyyjä Esko Tikkala oli mukana myymässä.

Tiedonantajan myynti kemissä 21.8.2015

Tiedonantajan myynti jatkuu Lapissa kesätaulon jälkeen. Tässä ollaan Kemissä 21.8.2015 elonkorjuumarkkinoilla.

Tiedonantajan myynti jatkuu Lapissa kesätauon jälkeen. Tässä ollaan Kemissä 21.8.2015 elonkorjuumarkkinoilla.

SSS-hallituksen ohjelman käsittely 23.7.2015

SKP:n Kemin eteläisen oaaston tilaisuudessa taivasteltiin SSS-hallituksen äärimmäisen oikeistolaista ohjelmaa. Tapio Siirilä alustaa aiheesta. Jotain tarttis tehdä.

SKP:n Kemin eteläisen oaaston tilaisuudessa taivasteltiin SSS-hallituksen äärimmäisen oikeistolaista ohjelmaa. Tapio Siirilä alustaa aiheesta.
Jotain tarttis tehdä.

Tiedonantajan myynti torniossa 26.6.2015

Jukka Yliviuhkola keskustelemassa.

Jukka Yliviuhkola keskustelemassa.

Tiedonantajan myynti kemissä 18.6.2015

Juhannustunnellimissa olevaa väkeä oli runsaasti liikkeellä aurinkoisella kävelykadulla.

Juhannustunnelmissa olevaa väkeä oli runsaasti liikkeellä aurinkoisella kävelykadulla.

KALOTTIALUEEN KOMMUNISTIEN KONFERENSSI IVALOSSA 12.-14.6.2015

2015_06_14 Kalottikonferenssi Ivalo Järjestäytymässä yhteiskuvaanSKP:n Lapin piiri järjesti vuonna 2008 Utsjoella SKP:n 90-vuotisjuhlan ja kutsui sinne vieraaksi myös naapurimaiden kommunisteja. Siitä lähtien tapaamisia on pidetty vuosittain vuorotellen eri maissa.

Tänä vuonna järjestämisvuoro tuli jo kolmannen kerran SKP:n Lapin piirille. Kokouspaikkana oli nyt Ivalo.

Aikaisempaan nähden osallistujien joukko kasvoi, kun mukana oli nyt myös Tanskan kommunistisen puolueen edustaja. Vaikka Tanska onkin eteläsää, sille kuuluvat Färsaaret ja erityisesti Grönlanti ovat olennainen osa kalottialuetta.

Keskusteluissa käsiteltiin eri maiden poliittista tilannetta ja puolueiden kannanottoja ajankohtaisiin ongelmiin. Sovittiin myös yhteydenpidon parantamisesta puolueiden pohjoisten alueiden organisaatioiden välillä.

Monipuolisten keskustelujen olennaisin sisältö on kirjattu kokouksessa käsiteltyyn ja yhteisesti hyväksyttyyn kannanottoon.

Keskellä Irma Ziva Mumanskista sekä norjalaiset Bjarne Johansen ja Ingrid Schanche.

Keskellä Irma Ziva Mumanskista sekä norjalaiset Bjarne Johansen ja Ingrid Schanche.

Toisena kokouspäivänä aloitettiin ympäristön ja talouden ongelmilla. Suomen Lapissa ongelmana on suuri työttömyys ja uusia työpaikkoja halutaan. Työpaikkoja saattaisi tulla suunnitteilla oleviin kaivoksiin, mutta kokemukset Talvivaarasta ja nykyisten Lapin kaivosten aiheuttamat tiedossa olevat ympäristöongelmat panevat suhtautumaan kaivoksiin epäluuloisesti. Ei ole hyvä sekää, että kaivosyhtiöt ovat ulkomaisia, saavat kaivosoikeudet lähes ilmaiseksi ja maksavat vain vähän veroja Suomeen.

Norjassa puolestaan ollaan huolissaan kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista ja vastustetaan avomerikastuksen kiintiöiden kerääntymistä yksitysille suuryrityksille, jotka eivät edes maksa veroja Norjaan.

Suomen puheenvuoroisessa esitettiin huoli EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksesta, koska monet Lapissa toimivat kaivosyhtiöt ovat kanadalaisia. Sopimukseen sisältyvä investointisuoja saattaa johtaa siihen, että valtio joutuu maksamaan yhtiöille suuria korvauksia esimerkiksi ympäristölainsäädännön tiukentuessa. Myös laajemmat TTIP- ja TiSA-sopimukset ja toiminta niiden vasuatmiseksi nousivat esille keskusteluissa.

Puhumassa (seisomassa) Venäjän kommunistisen puolueen Murmanskin aluejärjestön ensimmäinen sihteeri Gennadi Stepahno

Puhumassa (seisomassa) Venäjän kommunistisen puolueen Murmanskin aluejärjestön ensimmäinen sihteeri Gennadi Stepahno

Ensimmäisenä kokouspäivänä käsiteltiin aluksi kunkin osallistujamaan poliittista tilannetta ja puolueiden toimintaa ja tavoitteita. Kaikkien Pohjoismaiden tilanne tuntui olevan hyvin yhteneväinen: oikeistolaiset hallitukset huolehtivat yritysten voitoista ja leikkaavat vähävaraisten etuuksia. Norjassa ja Suomessa on tekeillä suuri kuntauudistus, joissa kuntien määrä on tarkoitus tiputtaa alle kolmannekseen nykyisestä. Tavoitteena on luoda suurempia kokonaisuuksia palveluita myyville yksityisille yrityksille.

Toisena paljon keskustelua herättäneenä aiheena oli NATOn aktiivisuuden lisääntyminen koko ”itärintamalla” Ukrainasta pohjoiseen. Runsaasti esimerkkejä esitettiin myös NATOn aktiivisuuden lisääntymisestä aivan pohjoisessa.

Perjantaina 12.6. ohjelmassa oli vain osallistujien saapuminen kokouspaikalle ja tuloillallinen. Tässä murmanskilainen Olga Panina ehdottamassa maljaa kalotin kansojen ystävyydelle.

Perjantaina 12.6. ohjelmassa oli vain osallistujien saapuminen kokouspaikalle ja tuloillallinen. Tässä murmanskilainen Olga Panina ehdottamassa maljaa kalotin kansojen ystävyydelle.

Tiedonantajan myynti TorniossA 5.6.2015

Tiedonantajaa saatiin vaihteeksi myydä aurinkoisessa säässä.

Tiedonantajaa saatiin vaihteeksi myydä aurinkoisessa säässä.

tiedonantajan myynti tervolassa 29.5.2015

Tiedonantajaa päästyy myymään vaihteeksi kohtalaisen lämpimässä (yli 10 astetta) aurinkoisessa säässä.

Tiedonantajaa päästyy myymään vaihteeksi kohtalaisen lämpimässä (yli 10 astetta) aurinkoisessa säässä.

SKP:n lapin piirin vuosikokous 27.5.2015

Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Koivunen ja sihteerinä Tapio Siirilä. Kokous hyväksyi NATOn suurta ilmasotaharjoitusta moittivan kannanoton.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Koivunen ja sihteerinä Tapio Siirilä. Kokous hyväksyi NATOn suurta ilmasotaharjoitusta moittivan kannanoton.

keskuskomitean kokous helsingissä 23.5.2015

Tässä vielä osotellaan edustajien saapumista ja asettumista paikoilleen. Etualalla lappilainen Keskuskomitean jäsen Raija Siirilä

Tässä vielä odotellaan edustajien saapumista ja asettumista paikoilleen. Etualalla lappilainen Keskuskomitean jäsen Raija Siirilä

Lapin edustajat osallistuivat lauantaina 23.5. Helsingissä pidettyyn SKP:n Keskuskomitean kokoukseen. Kokouksessa arvioitiin menneitä eduskuntavaaleja ja pohdittiin mm. syitä joissakin vaalipiireissä tapahtuneeseen äänten laskuun ja toisissa piireissä aikaan saatuun äänimäärän lisääntymiseen.

Kokouksessa hyväksyttiin kannanotto ”Rahaa hyvinvointiin, ei asehankintoihin”. Kannanoton tekee erittäin ajankohtaiseksi tieto, jonka mukaan Sipilän hallitusohjelmaan on tulossa sitoumus uusien aseiden ostamisesta lähivuosina 10 miljardilla eurolla yli normaalin puolustusbudjetin. ”Sattumoisin” summa on sama, jonka sama hallitus aikoo leikata kansalaisten palveluista ja muista tarpeellisista toiminnoista.

Kannanotossa vaaditaan irtasanoutumista NATO-yhteistyöstä ja isäntämaasopimuksen hylkäämistä. Itsenäisen talouspolitiikan mahdollistamiseksi vaaditaan EU:n urokurisopimuksesta irtaantumista.

Uusia työpaikkoja ja hyvinvointia ei luoda leikkauksilla eikä aseostoilla. Niiden sijasta kuntien ja valtion on lisättävä vuokra-asuntojen rakentamista ja muuta omaa tuotantotoimintaa. Palveluiden leikkaamisen sijasta julkisia palveluita on lisättävä. Hyvät julkiset palvelut ehkäisevät ongelmia ja tuovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yhteiskunnalla huomattavia säästöjä.

Tiedonantajan myynti kemissä 22.5.2015

Tiedonantajaa myytiin Kemin kalamarkkinoilla perjantaina 22.5.2015

Tiedonantajaa myytiin Kemin kalamarkkinoilla perjantaina 22.5.2015

tiedonantajan myynti rovaniemellä 16.5.2015

Tiedonantajan myynnin lisäksi Rovaniemellä käytiin monet kiinnostavat keskustelut tämän päivän Suomen tilanteesta.

Tiedonantajan myynnin lisäksi Rovaniemellä käytiin monet kiinnostavat keskustelut tämän päivän Suomen tilanteesta.

voiton päivä 9.5.2015

Ajos tuloNatsi-Saksan liittolaisena sotaa käyneen porvarien ja sosialidemokraattien silloin hallitseman Suomen julmuus paljastuu konkreettisesti Kemin Ajoksessa. Siellä olleen neuvostoliittolaisten sotavankien leirin hautausmaahan on haudattu 1648 vangiksi joutunutta sotilasta.

Osa on vartijoiden tappamia, mutta suurin  osa rääkättiin kuoliaaksi kovalla työllä ja puutteellisella ravinnolla..

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö kävi 9.5. laskemassa kukat Ajoksen ja saksalaisten hallitseman Vallitunsaaren vankileirin hautamuistomerkeille. Ajoksen muistomerkillä puhunut Jari Nyyssölä totesi mm., että reilut 70 vuotta sitten Saksa ja saksanmieliset yrittivät saada itselleen maailman herruuden natsien avulla.

Tänään me kunnioitamme neuvostokansan uhrauksia ja kärsimyksiä, jotka he kantoivat fasismista voiton saamiseksi. Kärsimyksistä ovat osoituksena nämä ilman nimiä olevat hautakummut. Tämä paikka kertoo hiljaisuudellaan sodan mielettömyydestä.

Nykyaikana Suomi on liittoutunut EU:hun ja kohta kai NATOonkin. Meidän tehtävämme on varmistaa, että rauha säilyy ja että entiset kaltaiset rikokset eivät pääse toistumaan.

TIEDONANTAJAA MYYTIIN TORNIOSSA 8.5.2015

 Tiedonantajaa myytiin 8.5.2015 Tiorniossa. Kuvassa Jukka keskustelemassa parin asiakkaan kanssa.

Tiedonantajaa myytiin 8.5.2015 Tiorniossa. Kuvassa Jukka keskustelemassa parin asiakkaan kanssa.

vappu 1.5.2015

täiköntoriPiirin lippu oli mukana 1.5. vasemmistoliiton järjestämällä Kemin vappumarssilla kemiläisten puoluejärjestöjen lippujen mukana.

Kemi on niitä harvoja paikkakuntia Lapissa, joissa vielä vappuna marssitaan. Siksi tovereita oli tullut mukaan muualtakin, mm. Haaparannalta, Simosta ja Kolarista.

Myös SKP:n Kemin kaupunkijärjestön vapun vastaanottajaisiin 30.4.  Leipätehtaalle oli tullut Kittilästäkin ihmisiä, jotka haluavat viettää oikeaa työväenhenkistä vappua.

Marssin jälkeen myytiin Tiedonantajaa ja SKP:n vappumerkkiä vasemmistoliiton vapputilaisuudessa Täiköntorilla. Kummatkin tekivät kohtuullisesti kauppansa.

Rovaniemi 18.4.2015

kaikkiRovaniemen Lordi-aukiolla olivat kaikki puolueet vaalipäivän aattona 18.4. Veronmaksajien rajoilla toimivat puolueet jakoivat makkaraa, kahvia, hernesoppaa ja porokeittoa.

Meillä oli  vielä jaettavana jonkin verran  matkaoppaita tulevaisuuteen. Lisäksi oli tehty jakoon TTIP- aiheisia monisteita, koska tämä Rovaniemen tilaisuus oli meidän puoleltamme samalla osa kansainvälistä vapaakauppasopimusten vastaista toimintapäivää.

Ja kuten kuvasta näkyy, SKP oli näillä vaalimarkkinoilla komeasti edustettuna.

Tiedonantajan myynti kemissä 17.4.2015

Jokaviikkoinen Tiedonantajan myynti oli tänä perjantaina Kemiss. Jari ja Kauno potentiaalista asiakasta jututtamassa.

Jokaviikkoinen Tiedonantajan myynti oli tänä perjantaina Kemiss. Kuvassa Jari ja Kauno potentiaalista asiakasta jututtamassa.

simo 16.4.2015

Simossakin oltiin joukolla maalimateriaalia jakamassa torstaina 16.4.2015.

Simossakin oltiin joukolla vaalimateriaalia jakamassa torstaina 16.4.2015.

Vaalimateriaalia Torniossa 15.4.2015

Torniossa jaettiin ensin loppuun tulevaisuuden matkaoppaat ja sitten NATO-lentolehtistä, jonka toisella puoella oli lappilaisten ehdokkaiden kuvat.

Torniossa jaettiin ensin loppuun tulevaisuuden matkaoppaat ja sitten NATO-lentolehtistä, jonka toisella puoella oli lappilaisten ehdokkaiden kuvat.

matkaoppaita ja esitteitä kemissä 14.4.2015

Kemin S-marketin edustalla jaettiin tulevaisuuden matkaoppaita ja ehdokasesitteitä-

Kemin S-marketin edustalla jaettiin tulevaisuuden matkaoppaita ja ehdokasesitteitä-

vaalitöissä kemissä 13.4.2015

Matkaopas tulevaisuuteen kiinnosti monia Kemin kävelykadun kulkijoita.

Matkaopas tulevaisuuteen kiinnosti monia Kemin kävelykadun kulkijoita.

Tiedonantajan myynti torniossa 10.4.2015

Räntäsateesta huolimatta Tiedonantaja teki aika hyvin kauppansa

Räntäsateesta huolimatta Tiedonantaja teki aika hyvin kauppansa

kemijärven markkinoilla 8.4.2015

Kemijrven markkinoille osallistuttiin yhtenä päivänä ilman telttaa. Melkoinen joukko matkaoppaita tulevaisuuteen ja niiden mukana esitteet ehdokkaista saatiin jaettua.

Kemijärven markkinoille osallistuttiin yhtenä päivänä ilman telttaa. Melkoinen joukko matkaoppaita tulevaisuuteen ja niiden mukana esitteet ehdokkaista saatiin jaettua.

vaalitaulut paikoilleen

Vaalitaulujen paikoilleen asettamista 1.4. Keminmaassa. Telineet ovat korkeat, apuun piti hakea pitempi mies.

Vaalitaulujen paikoilleen asettamista 1.4. Keminmaassa. Telineet ovat korkeat, apuun piti hakea pitempi mies.

Vaalitauluja on viety paikoilleen eri puolille Lappia.

Muutamilla paikkakunnilla paikalliset toverit laittoivat julisteet telineisiin, julistekääröjen lähettäminen postin tai matkahuollon kautta riitti.

Olavi, Jari ja Kauno tekivät kuitenkin 2.4. noin 800 kilometrin lenkin reitillä Kemi – Simo – Ranua – Posio – Kemijärvi – Salla – Savukoski – Pelkosenniemi – Rovaniemi – Tervola – Kemi.

Muut ovat tehneet lyhyempiä kierroksia mm. Torniossa, Keminmaassa ja Kittilässä.

JUKAN Vaalikahvit torniossa 31.3.2015

Kamalasta loskakelistä huolimatta Jukan vaalikahveille Tornion Järjestötalolle kertyi väkeä.

Kamalasta loskakelistä huolimatta Jukan vaalikahveille Tornion Järjestötalolle kertyi väkeä.

vaalimainokset 30.3.2015

Kemin kaupunki on varannut tilat ja liisterit ja taustalevyt vaalimainosten liisteröintiä varten. Tässä Jari, Kauno ja Olavi hommissa.

Kemin kaupunki on varannut tilat ja liisterit ja taustalevyt vaalimainosten liisteröintiä varten. Tässä Jari, Kauno ja Olavi hommissa.

Rovaniemellä 29.3.2015

Risto Vartiainen ja SKP:n tavoitteista kiinnostunut rovaniemeläinen.

Risto Vartiainen ja SKP:n tavoitteista kiinnostunut rovaniemeläinen.

SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen ja kemiläisiä tovereita oli mukana apuvoimina, kun rovaniemeläiset ehdokkaat Marja-Leena Kulppi-Vartiainen ja Risto Vartiainen myivät Tiedonantajaa ja jakoivat Matkasopasta tulevaisuuteen sekä lappilaisista SKP:n ehdokkaista kertovaa esitettä Rovaniemen Lordi-aukiolla sunnuntaina 29.3.

Vaikka keskustan isot kauppakeskukset olivat auki, kylätie oli melko hiljainen. Materiaalia kuitenkin saatiin jaettua niin paljon, että sitä piti välillä käydä hakemassa autosta lisää. Joitain kiinnostavia kesksuteluja politiikan suunnastakin syntyi.

SKP:n tilaisuus kemissä 28.3.2015

Kemissä Pruntsilla 28.3.2015 pidettyyn keskustelutilaisuuteen osallistuivat SKP:n ehdokkaat Jari Nyyssölä, Tapio Siirilä, Kerstin Tuomala ja Jukka Yliviuhkola. Kuvassa keskella on myös tilaisuuteen osallistunut SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.

Kemissä Pruntsilla 28.3.2015 pidettyyn keskustelutilaisuuteen osallistuivat SKP:n ehdokkaat Jari Nyyssölä, Tapio Siirilä, Kerstin Tuomala ja Jukka Yliviuhkola. Kuvassa keskella on myös tilaisuuteen osallistunut SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.

paneelikeskustelu torniossa 28.3.2015

Tornion Järjestötalolla 28.3. pidettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat vihreiden Kalle-Pekka Hietala, SKP:n Jukka Yliviuhkola ja vasemmistoliiton Tarja Tapio. Kun ulkopuolella on paneelin vetänyt SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisäbeb.

Tornion Järjestötalolla 28.3. pidettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat vihreiden Kalle-Pekka Hietala, SKP:n Jukka Yliviuhkola ja vasemmistoliiton Tarja Tapio. Kuvan ulkopuolella on paneelin vetänyt SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.

tiedonantajan myynti ja vaalipaneeli pellossa 27.3.2015

Jukka Yliviuhkola osallistui SKP:n ehdokkaana Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan vaalipaneeliin.

Jukka Yliviuhkola osallistui SKP:n ehdokkaana Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan vaalipaneeliin.


Ennnen vaalipaneelia myytiin Tiedonantajaa Pellon S-marketin edustalla. Tässä Raija Siirilä lehteä tarjoamassa.

Ennnen vaalipaneelia myytiin Tiedonantajaa Pellon S-marketin edustalla. Tässä Raija Siirilä lehteä tarjoamassa.

vaalipaneeli 26.3.2015 ylitorniossa

SKP:n kansanedustajaehdokkaat ovat olleet ahkerasti mukana erilaisissa vaalipaneeleissa. Tässä Tapio Siirilä Ylitorniolla 26.3. Pohjolan Sanomien paneelissa.

SKP:n kansanedustajaehdokkaat ovat olleet ahkerasti mukana erilaisissa vaalipaneeleissa. Tässä Tapio Siirilä Ylitorniolla 26.3. Pohjolan Sanomien paneelissa.

lappilainen-lehden vaalitilaisuus rovaniemellä 21.3.2015

jukka 2SKP:n edustajia oli mukana Lappilainen-lehden Rovaniemellä 21.3. nuorisotila Mondessa järjestämässä vaalitilaisuudessa. Vaalipaneelin jälkeen pöydissä keskusteltiin mm. keinoista, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan merkittävästi vähentää Lapissa.

Kuvassa keskellä on SKP:n kansanedustajaehdokas Jukka Yliviuhkola.

Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 20.3.2015

Taas on kauppa syntymässä.

Taas on kauppa syntymässä.

SOte-seminaari ja keskuskomitean kokous 14.-15.3.2015

jari ja raijaKeskuskomitean jäsen Raija Siirilä ja varajäsen Jari Nyyssölä sekä piirisihteeri Tapio Siirilä osallistuivat lauantaina 14.3. Jyväskylässä pidettyyn sote-seminaariin. Sosiaalityön professorin Mikko Mäntysaaren alustus sosiaalipalveluiden asemasta sote-sopassa oli mielenkiintoista kuultavaa, samoin hänen painokkaasti esiille tuomansa kunnallishallinnon merkitys demokratian toteutumisessa. Myös alustukset ja käydyt keskustelut syvensivat kovasti sote-tietämystä ja tietoa suunniteltuihin ratkaisuihin liittyvistä ongelmista.

Sunnuntaina 15.3. jatkettiin sitten SKP:n Keskuskomitean kokouksella.  Kuvassa etualalla ovat kokoukseen osallistuneet Jari Nyyssölä ja Raija Siirilä.

tiedonantajaa myytiin kemissä 13.3.2015

Kemissä oli 13.3.2015 tavllistakin tuulisempaa, kun myyjät olivat kadulla Tiedonantajaa myymässä.

Kemissä oli 13.3.2015 tavllistakin tuulisempaa, kun myyjät olivat kadulla Tiedonantajaa myymässä.

sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen tilaisuus rovaniemellä 9.3.2015

jukka ja näyttelyTapio Siirilä ja Jukka Yliviuhkola osallistuivat 9.3. Rovaniemellä sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen kansanedustajaehdokkaille järjestämään tilaisuuteen.

Tilaisuudessa eri järjestöt esittelivät toimintaansa ja tavoitteita, jotka olisi tärkeä saada seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Kuvassa Jukka on tutustumassa tilaisuuden yhteyteen järjestettyyn näyttelyyn. Näyttelyssä kerrottiin havainnollisesti mm. erilaisten  ruokien sisältämän suolan ja sokerin ja muiden haitallisten aineiden määrä.

naisten päivän tilaisuus kemissä 7.3.2015

Kuvassa vasemmalta Juha-Pekka Väisänen, Anne Sabourin, Joennette Escanilla sekä SKP:n kansanedustajaehdokas Kerstin Tuomala.

Kuvassa vasemmalta Juha-Pekka Väisänen, Anne Sabourin, Jeannette Escanilla sekä SKP:n kansanedustajaehdokas Kerstin Tuomala.

Kemin Demokraattiset Naiset, Kemin Järjestönaiset, SKP:n Kemin kaupunkijärjestö ja DSL järjestivät naisten asemaa ja oikeuksia käsittelevän tilaisuuden Kemissä kansainvälisen naisten päivän aattona 7.3.2015. Tilaisuuden teki erityisen merkittäväksi se, että mukana olivat SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen sekä Ruotsin vasemmistopuolueen edustaja Jeannette Escanilla ja Anne Sabourin Ranskan kommunistisesta puolueesta.

Alustuksissa ja keskustelussa todettiin, että naisten asema on heikentynyt ja on edelleen uhattuna lähes kaikissa Euroopan maissa oikeistolaisten hallitusten tekemien julkisten palveluiden leikkausten vuoksi.

Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin myös rauhan puolesta toimimisen välttämättömyys. Paikalla ollut 97-vuotias Vieno Leinonen muisteli miten ennen vanhaan ihmisten kanssa keskusteltiin rauhasta ja muista asioista kasvokkain. Nykyisin asioita hoidetaan koneiden kautta, jolloin henkilökohtainen vaikuttaminen jää vähemmälle eikä vaikuttaminen ole yhtä tehokasta.

SKP:n teltta Tornion markkinoilla 5.-7.3.2015

Ensimmäisenä markkinapäivänä satoi välillä vähän rantaa, mutta yleisesti ottaen ilma oli siedettävä. Väkeäkin riitti kohtalaisesti. Kuvassa etualalla torniolainen kansanedustajaehdokas Jukka Yliviuhkola.

Ensimmäisenä markkinapäivänä satoi välillä vähän rantaa, mutta yleisesti ottaen ilma oli siedettävä. Väkeäkin riitti kohtalaisesti. Kuvassa etualalla torniolainen kansanedustajaehdokas Jukka Yliviuhkola.

Tavallisuudesta poiketen toinen markkinapäivä oli aurinkoinen ja vähätuulinen. Myytiin mm. aamulla postista haettuja tuoretta Tiedonantaja-lehteä ja jaettiin esitteitä lauantain 7.3. naisten päivän tapahtumasta Kemissä.

Tavallisuudesta poiketen toinen markkinapäivä oli aurinkoinen ja vähätuulinen. Myytiin mm. aamulla postista haettuja tuoreita Tiedonantaja-lehtiä ja jaettiin esitteitä lauantain 7.3. naisten päivän tapahtumasta Kemissä.


Viimeisen markkinapäivän ilma oli ennätyksellisen kurja, kun räntää tuli sakeasti kovan tuulen mukana. Jokunen Tiedonantaja saatiin silti kaupaksi ja aina joku malttoi jäädä juttelemaankin.

Viimeisen markkinapäivän ilma oli ennätyksellisen kurja, kun räntää tuli sakeasti kovan tuulen mukana. Jokunen Tiedonantaja saatiin silti kaupaksi ja aina joku malttoi jäädä juttelemaankin.

LÄHIPALVELUMIELENOSOITUS rovaniemellä 27.2.2015

väkeäSKP oli mukana valmistelemassa ja toteuttamassa Rovaniemellä 22.2. pidettyä mielenosotusta ja siihen liittyvää keskustelutilaisuutta. Mielenosoituksessa puolustettiin lähipalveluita ja vastustettiin palveluita ja demokraattista päätöksentekoa uhkaavia salassa valmisteltavia kauppa- ja invastointisopimuksia (TTIP, CETA ja TiSA).

Tilaisuudessa mukana ollut Tapio Siirilä kertoi kokemuksia normien yhtenäistämisestä EU:ssa ja kansalaisjärjestöjen sekä ammattiyhdistysliikkeen heikoista vaikutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi Suomessa ollut sähkölaitteiden tarkastusjärjestelmä piti purkaa, kun Suomi liittyi EU:hun. EU:n mielestä järjestelmä, jolla varmistetaan vain säädösten mukaisten ja turvallisten laitteiden pääsy kauppoihin on kaupan esta ja siksi sellaista ei voi sallia. EU:n ja USA:n valinen TTIP-sopimus johtaisi varmasti uusien ”kaupan esteiden” purkamiseen.

Kemin markkinoilla 26.-28.2.2015

Ei NatolleSKP:n Lapin piiri oli mukana Kemin kevätmarkkinoilla. Useita päiviä jatkunut suojailma oli tehnyt torille isoja lätäköitä. Yhteen sellaiseen piti SKP:nkin teltta pystyttää. Pariin kertaan tuli hiukan räntää, mutta yleisesti ottaen ilma oli kohtalainen.

Maekkinoiden toisena ja kolmantena päivänä ilma hiukan viileni ja pahimmat lätäköt hävisivät. Tuuli kuitenkin reippaasti; vasemmistoliiton kevyt teltta löytyi lauantaiaamuna särkyneenä S-marketin takaa

SKP:n teltan seinässä oli iso EI NATOLLE -kyltti ja sen houkuttelemana moni kävi allekirjottamassa NATOa vastustavan adressin.

Perinteiseen tapaan Esko Tikkala paneutui Tiedonantajan vapputervehdysten keräämiseen. Niitä kertyi kahden päivän aikana ihan mukavasti.

Markkinoiden toisena päivänä (perjantai 27.2.) kylmä tuuli piti väen liikkeessä.

Markkinoiden toisena päivänä (perjantai 27.2.) kylmä tuuli piti väen liikkeessä.

Markkinat jatkuivat vielä lauantaina 28.2. Mukana teltalla olivat mm. kansanedustajaehdokkaat Jari ja Jukka.

Markkinat jatkuivat vielä lauantaina 28.2. Mukana teltalla olivat mm. kansanedustajaehdokkaat Jari Nyyssölä ja Jukka Yliviuhkola.

SKP:n lapin piiri oli mukana posion messuilla 21.-22.2.2015

Kansanedustajaehdokas Tapio Siirilä Tiedonantajaa kauppaamassa.

Kansanedustajaehdokas Tapio Siirilä Tiedonantajaa kauppaamassa.

Perinteiset Posion messut olivat vaalien läheisyyden vuoksi keränneet mukaan useita puolueita. SKP:n lisäksi paikalla olivat molempina päivinä keskusta ja perussuomalaiset, lauantaina myös kokoomus ja sosialidemokraatit.

Posio on vahvasti kepulainen kunta, joten keskusta oli paikalla isolla ryhmällä: yhden kansanedustajan lisäksi paikalla oli seitsemän muuta ehdokasta. Vaikka SKP oli mukana vain kahden toverin voimin, oltiin silti hyvin esillä. Posiolaisille ei nyt pitäisi enää olla epäselvää, että SKP on olemassa ja että Tiedonantajakin edelleen ilmestyy.

vapaakauppasopimuksia (TTIP, TiSA ja CETA) käsittelevä tilaisuus Kemissä 19.2.2015

Kemissä käsiteltiin jo valmiiksi neuvoteltua, mutta lopullista hyväksymistä vailla olevaa EU:n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta sekä vielä salaisesti neuvoteltavia TTIP- ja TiSA-sopimuksia.

Osallistujien yhteinen kanta oli tarve toimia näitä yritysten ehdoilla tehtäviä sopimuksia vastaan.

väkeä

 

 

SKP:n Kemin kaupunkijärjestön kokous 18.2.2015

Kokouksessa. Etualalla kansanedustajaehdokas Jari Nyyssölä.

Kokouksessa. Etualalla kansanedustajaehdokas Jari Nyyssölä.

Kokouksessa käsiteltiin erityisesti 7.3. Kemissä järjestettävää tilaisuutta, johon osallistuvat SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen sekä Jeanette Escanilla Ruotsin vasemmistopuolueesta ja Anne Sabourin Ranskan kommunistisesta puolueesta.

Mukana tilaisuudessa ovat myös paikalliset naisehdokkaat Päivi Alajas ja Kerstin Tuomala.

mukana rovaniemellä 15.2.2015 korkalovaaran asukasyhdistyksen laskiaistapahtumassa

Tapio odottelemassa vuoroa mikrofonin ääreen pääsemiseksi.

Tapio odottelemassa vuoroa mikrofonin ääreen pääsemiseksi.

Korkalovaaran asukasyhdistyksen laskiaistapahtuma alkoi kipakassa yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa.  Mikrofonin ja kovaäänisten luvattu paikalla oleminen oli houkutellut paikalle kymmenkunta kansanedustajaehdokasta, joukossa kolme nykyistäkin edustajaa. SKP:n ehdokkaista mukana olivat Tapio Siirilä ja Jukka Yliviuhkola.

Mukavassa tapahtumassa ehdokkaat pääsivät esittelemään itsensä ja tavoitteensa. Pääasia oli kuitenkin valtavan korkea lumivalli, jonka päältä lapset pääsivät pulkilla ja liukureilla ja haalareiden persuuksilla laskemaan.

Tiedonantajan myynti simossa 12.2.2015

neljäTiedonantajaa myytiin Simon K-kaupan edustalla perjantaina 13.2. Myymässä olivat Kerstin Tuomala, Eini Koivunen, Jukka Yliviuhkola, Raija Siirilä ja Tapio Siirilä.

Väkeä kulki kaupassa aika vähän, vaikka Pirkka-kahvi oli tarjouksessa. Jonkin verran lehtiä kuitenkin saatiin kaupaksi.

tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 6.2.2015

Eino. Toivo ja Kaarina myyntiin valmistautumassa.

Eino. Toivo ja Kaarina myyntiin valmistautumassa.

Rovaniemellä myytiin Tiedonantajaa useamman toverin voimin perjantaina 6.2. Mukana olivat kansanedustajaehdokkaat Jari Nyyssölä, Tapio Siirilä ja Jukka Yliviuhkola. Lisäksi mukana olivat Eino ja Toivo Koivunen sekä Kaarina Pistokoski-Tikkala.

Lehteä ostivat niin uteliaat ensikertalaiset kuin lehteen joskus aikoinaan tutustuneet. Yksikin ostaja innostui muistelemaan miten hän on pioneerina osallistunut vuonna 1975 Helsingissä stadionilla pidettyyn suureen SKP:n julkisen toiminnan 30-vuotisjuhlaan. Arveli nyt käyttävänsä hyväksi kolmen kuukauden vaalitarjoustilauksen.

Keskustan katukuvassa näkyi ja kuului hyvin, että ulkomaan turistit ovat tulleet talvea katsomaan. Ainakin neljännes ellei peräri kolmannes kulkijoista oli ulkomaalaisia. Espanjan kieltä kuului yllättävän paljon.

LAPPILAINEN-LEHDEN VAAliTILAISUUS ROVANIEMELLÄ 5.2.2015

Ehdokkaat Jukka ja Tapio sekä viime vuonna puolueeseen liittinyt Jouko Kultima.

Ehdokkaat Jukka ja Tapio sekä viime vuonna puolueeseen liittinyt Jouko Kultima.

Rovaniemellä ilmestyvä ja laajalle Lappiin leviävä Lappilainen-lehti järjesti 5.2. vaalitilaisuuden Rovaniemen Sampo-keskuksessa. Mikrofonin kanssa haastateltiin kaikki paikalla olleet parikymmentä ehdokasta. SKP:n Lapin ehdokkaista mukana olivat Tapio Siirilä’ ja Jukka Yliviuhkola.

Ostava yleisö ei kamalasti innostunut tapahtumasta, vaikka kahvia ja pullaakin oli tarjolla. Kannatti kuitenkin käydä, haastattelujen lisäksi saatiin jonkin  verran jaettua SKP:n NATO-lennäkkiä, jonka toiselle puolelle oli tulostettu kaikkien SKP:n Lapin ehdokkaiden kuvat ja nimet. Lisäksi Lappilainen julkaisee tulevassa numerossaan kaikkien paikalla olleiden ehdokkaiden kuvat ja nimet.

PIIRIN TYÖVALIOKUNTA KOLARISSA 31.1.2015

Toivo, Eino ja Jukka valmistautumassa Valintatalon myyntiin.

Toivo, Eino ja Jukka valmistautumassa Valintatalon myyntiin.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta vieraili kokonaisuudessaan Kolarissa lauantaina 31.1.2015.

Jari ja Kaarina Salen edustalla

Jari ja Kaarina Salen edustalla

Tapahtuma alkoi noin  klo 11:30, kun työvaliokunnan jäsenet ryhtyivät myymään Tiedonantaja-lehteä yhtä aikaa Valintatalon, Salen ja K-marketin edustalla.

Väkeä ei ollut kovin paljon liikkeellä, mutta jonkin verran tehtiin kauppoja. Lisäksi käytiin hyödyllisiä keskusteluja ajankohtaisista politiikan kysymyksistä.

Raija ja Tapio K-marketin edustalla.

Raija ja Tapio K-marketin edustalla.

Klo 14 keräännyttiin työväentalolle tapaamaan kolarilaisia tovereita. Tilaisuudessa esiteltiin SKP:n Lapin piirin toimintaa ja viimeaikaisia kannanottoja sekä eduskuntavaaleja. SKP:n toiminta selvästikin kiinnostaa; yksi osallistuja oli tullut paikalle Muoniosta saakka.

Tilaisuudessa nousi esille muun muassa huono julkinen liikenne. Sihteeri on kirjoittanut käydyn keskustelun pohjalta tiedotusvälineille lähetetyn kannanoton.

Työväentalolla käsiteltiin monta ajankohtaista asiaa ja hyväksyttiin yhteinen parempaa julkista liikennettävä vaativa kannanotto.

Työväentalolla käsiteltiin monta ajankohtaista asiaa ja hyväksyttiin yhteinen parempaa julkista liikennettävä vaativa kannanotto.

 

 

 

 

 

 

PUNAISTEN KAMPPAILUA MUISTETTIIN KEMISSÄ LUOKKASODAN ALKAMISEN VUOSIPÄIVÄNÄ 27.1.2015

Puhumassa Tapio Siirilä. Lippua kantaa Jari Nyyssölä.

Puhumassa Tapio Siirilä. Lippua kantaa Jari Nyyssölä.

Kemiläiset kommunistit kävivät luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1.2015 laskemassa kukat Peurasaaren hautausmaalla olevalle vuonna 1918 murhattujen punaisten muistomerkille. Puheen tilaisuudessa piti SKP:n Kemin kaupunkijärjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä.

 

 

skp:n keskuskomitean kokous 25.1.2015

Tapio esittelemässä SKP:n Lapin piirin viimeaikaista toimintaa.

Tapio (keskellä) esittelemässä SKP:n Lapin piirin viimeaikaista toimintaa. Kuvassa mukana SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen ja vapapuheenjohtaja Emmi Tuomi.

SKP:n Keskuskomitean kokous pidettiin Tampereella 25.1.2015. Lapista kokoukseen osallistuivat Raija Siirilä ja Tapio Siirilä. Jari Nyyssölä ei päässyt kokoukseen sairaalakomennuksen vuoksi.

Kokouksessa käsiteltiin erityisesti SKP:n valmistautumista huhtikuun eduskuntavaaleihin. Vaaleissa esiinnytään tunnuksella Punaiset – De Röda.

NETTISIVUKOULUTUSTA 24.1.2015

Raija Siirilä osallistui koulutukseen.

Raija Siirilä osallistui koulutukseen.

Tampereella pidettiin 24.1.2015 koulutustilaisuus piirien nettisivujen tekemisestä ja päivittämisestä. Lapin piirin sivuston ulkonäkö ja rakenne ovat sen ansiosta jo jonkin verran parantunut. Lisää parannuksia on tulossa.

Tiedonantajaa myytiin kemin pakkasessa 23.1.2015

Kemissä oli pakkasta 20 astetta ja kävelijät harvassa. Muutama lehti saatiin selti kaupaksi.

Kemissä oli pakkasta 20 astetta ja kävelijät harvassa. Muutama lehti saatiin silti kaupaksi.

tiedonantajan myynti torniossa 16.1.2015

Lehteä tarjotaan kauppakeskuksesta tuleville ja sinne meneville.

Lehteä tarjotaan kauppakeskuksesta tuleville ja sinne meneville.

TIEDONANTAJAN MYYNTI JATKUU