Mukana Kemin luontomarssilla 18.3.2023
SKP:n ja yhteistyöjärjestöjen banderolli oli mukana Kemin luontomarssilla.
Osallistumisia vaalitapahtumiin 14.-16.3.2023
Marja-Leena osallistui 14.3. ammattiliitto PFRO:n vaalipaneeliin Rovaniemellä.
15.3. Oltiin mukana yliopistolla vaalitorilla.
16.3. Oltiin vaalitorilla Rovaniemen ja Kemin ammattikorkeakouluissa
16.3. Joona osallistui Rovaniemellä opiskelijoiden vaalipaneeliin
Kuva on Kemin ammattikorkeakoulun vaaitorilta16.3.. Kuvassa Tapio Siirilä ja Mauri Fali.
SKP:n Tornion osaston opintokerho 15.3.2023
Opintokerhossa käsiteltiin vaalien alla keskusteluun nousseita kysymyksiä. Vastattiin myös porukalla yhden vaalikoneen kysymyksiin.
Vaalimainokset paikoilleen 15.3.2023
Vaalimainosten telineisiin asettaminen aloitettiin keskiviikkona 15.3.2023
SKP:n teltta Tornion markkinoilla 9.-11.3.2023
Ihmisiä tavattiin ja politiikkaa puhuttiin Tornion markkinoilla.
Aika monella kommunisteille puhumaan tulleilla oli maailmanpolitiikan tietous täydellisesti hukassa. Moni kuvitteli Putinin olevan kommunisti ja Venäjän olevan kommunistinen valtio. Sitten tultiin syyttämään suomalaisia kommunisteja Putinin tukemisesta.
Valitettavan moni oli myöskin omaksunut tiedotusvälineiden tauotta syytävän sotapropagandan ja piti Natoon liittymistä ja masssiivista asevarustelua tarpeellisena.
SKP:n teltta Kemin markkinoilla 2.-4.3.2023
SKP:n teltalla käytiin monia keskusteluja Kemin kuntapolitiikasta sekä Suomen ja maailman tilanteesta.
SKP:n Lapin piirin työvaliokunnan kokous 1.3.2023
Pitkien matkojen vuoksi osa osallistuu kokoukseen netin kautta.
Kohtaamispaikka Kemin kulttuurikeskuksessa 1.3.2023
Kommunistit ovat tavattavissa Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 28.2.2023
Tiedonantajan edellisessä numerossa aloitettu syventävä katsaus fasismiin jatkuu helmikuun lehdessä. Tässä artikkelin alkua:
Joidenkin mukaan fasismi ja kommunismi ovat sama asia, tai ainakin stalinismin ja maolaisuuden kaltaiset kommunismin haarat. Väitettä esiintyy varsinkin anarkistien, liberaalien ja sekalaisten oikeistolaisten keskuudessa. Oliko Stalinin johtaman Neuvostoliitto fasistinen valtio ja onko ”punaista fasismia” olemassa? Lyhyt vastaus on: ei ollut. Punaista fasismia ei ole olemassa, koska kommunismi ja fasismi ovat lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia ideologioita.
Lyhyt vastaus ei kuitenkaan tarjoa riittäviä perusteluja. Edellisessä artikkelissani kirjoitin totalitaristisesta teoriasta, jota tarjosin yhdeksi tarkastelulähtö kohdaksi pyrkimyksessä ymmärtää fasismin olemusta. Kyseinen teoria liittää fasismin ja kommunismin osaksi samaa laajempaa ideologista rakennetta, jota kutsutaan totalitarismiksi. Ainakin jotkut teoreetikot ovat siis löytäneet kommunismista ja fasismista riittävästi yhteyttä kyetäkseen niputtamaan ne osaksi samaa kokonaisuutta. Lähtökohta on mielestäni väärä.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 24.2.2023
Helmikuun Tiedonantajassa on SKP:n vaalimanifesti, jossa esitellään lyhyesti puolueen keskeiset tavoitteet. Tässä manifestin alkua:
Rauhan puolesta
Maailma on ajautunut valtavaan kriisiin. Euroopassa sen oire on Ukrainan sota. Putinin hallinnon aloittama kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota uhkaa laajeta ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa ydinaseiden käyttöön. Kapitalistieliitti ja porvarilliset johtajat ovat ajaneet itsensä umpikujaan: sotapropagandan ja valheiden verkkoon.
Ukrainan sota on myös osoitus siitä, että Euroopan turvallisuusjärjestelmän rakentaminen epäonnistui kylmän sodan jälkeen. Se on kahden suurvallan, yhtäältä Yhdysvaltojen ja Naton ja toisaalta Venäjän käymä välienselvittely. Sellaisena se on joidenkin mielessä esinäytös Yhdysvaltojen ja Kiinan väliselle suursodalle.
Aseiden määrää lisäämällä ei synny rauhaa. Ongelmia ei ratkaista sotimalla. Asevienti Ukrainaan ei synnytä rauhaa. Nationalismi, rasismi ja militarismi lisääntyvät kaikkialla Euroopassa. Ukrainassa ja Venäjällä nähdään varoittava esimerkki, mihin nämä aatteet johtavat.
SKP:n Kemin kaupunkijärjestön opintokerho 22.2.2023
Opintokerhossa käsiteltiin SKP:n vaaliohjelmaa ja päiviteltiin vielä kulumassa olevan vaalikauden huonoja päätöksiä, joita sosialidemokraatit ja vasemmistoliittokin ovat olleet tekemässä. Erityisesti moitittiin
hävittäjähankintoja ja muuta asevarustelua sekä sotaan mukaan lähtemistä
Natoon liittymistä
ammattiyhdistysliikkeen oikeuksiin puuttumista pakkolakeja säätämällä.
Ammattiopisto Lappiassa Torniossa 16.2.2023
Mauri Fali ja Tapio Siirilä olivat esittelemässä puolueen toimintaa ja jakamassa materiaalia. Tapio lisäksi osallistui samassa paikassa pidettyyn vaalipaneeliin. Kuvassa Mauri Fali SKP:n liivi yllä.
SKP:n Tornion osaston opintokerho 15.2.2023
Tällä kertaa opintokerhon aiheena oli Euroopan unionin historia ja nykypäivä.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 31.1.2023
Tässä artikkelin ”Eriarvoisuus räjähti käsiin” alkua:
Oxfam Internationalin tuore raportti kertoo köyhien määrän lisääntyneen maailmassa ensimmäisen kerran 25 vuoteen. Se osoittaa myös sen, kenen etua tämä kehitys on palvellut. Fingon asiantuntijoiden mukaan raportin tilannekuva on tyrmistyttävä. Kriisien maailmassa tarvitsemme oikeudenmukaista verotusta räjähdysmäisen eriarvoisuuden torjumiseksi.
Oxfam International julkaisi vuosittaisen raporttinsa globaalista eriarvoisuudesta Survival of the Richest– How we must tax the super-rich now to fight inequality. Raportti julkaistiin Davosissa järjestettävän Maailman talousfoorumin avauspäivänä ja se on jo herättänyt paljon keskustelua.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 28.1.2023
Tässä on alkua Tiina Sandbergin artikkelista ”Ulos sote-palveluiden kriisistä”:
Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on ajettu 1990-luvun lamasta lähtien kriisiin riittämättömällä rahoituksella, erityisesti perustason palvelujen laiminlyömisellä, sekavalla lainsäädännöllä, matalilla palkoilla ja kohtuuttomalla työmäärällä. Vaikka tehtävät ovat lisääntyneet, ei tekijöitä ole palkattu lisää, varsinkaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Näin on luotu markkinarako yksityiselle terveys-, hoiva- ja lastensuojelubisnekselle. Oman toiminnan ulkoistamisella ja ostopalveluilla on kuviteltu saatavan aikaan säästöjä.
Liisa Taskinen ja Riitta Tynjä ovat yhdessä SKP:n Sote-ryhmän kanssa valmistelleet vaaliohjelmaan linjaukset sote-kysymyksistä, jotka menivät nyt vuoden alusta aloittaneiden hyvinvointialueiden myötä uusiksi. Heillä on sekä painavaa sanottavaa muutostarpeista että ideoita korjaustoimenpiteiksi.
Kunniakäynti punaisten haudalle Kemissä 27.1.2023
Kemiläiset kommunistit suorittivat kunniakäynnin Kemissä Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille vuoden 1918 luokkasodan alkamisen vuosipäivänä. Tässä tilaisuudessa Tapio Siirilän pitämä puhe:
HYVÄT TOVERIT
Tämä punaisten hauta muistuttaa havainnollisesti mitä vihanpito ja sotiminen ja sotimisen lieveilmiöt saavat aikaan. Vaikka Kemissä ei vuonna 1918 sodittukaan, tässäkin yhteishaudassa on joukko valkoisten tappamia työläisiä.
Suomessa oikeisto on käynnistänyt Ukrainan sodan myötä valtavan sotapropagandan. Sotahysterian vallitessa päätös Natoon liittymisestä ajettiin läpi kiireesti. Tilannetta on käytetty hyväksi myös asevarustelurahojen moninkertaistamiseen. Koko yhteiskuntaan pyritään saamaan aikaan sotaan valmistautumisen ilmapiiri.
Me kommunistit olemme aina olleet sotaa vastaan. Nykyisessä tilanteessa toimintaa sotaa vastaan ja rauhan puolesta on entisestään voimistettava.
Samalle kun me tässä muistamme yli sata vuotta sitten murhattuja tovereitamme, lupaamme toimia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja nyt ennen kaikkea rauhan puolesta.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.1.2023
Biologi Timo Jalkasen artikkelissa ”Miksi metsä?” käsitellään metsien ja niiden suojelun tärkeyttä. Tässä vähän artikkelin alkua:
Suomen luonnon monimuotoisuuden kannalta metsät ovat tärkein asia. On ilmeistä, että pelkästään luonnontuntijat, luontoharrastajat ja luonnonsuojelujärjestöt eivät ole tarpeeksi suuri voima vaikuttamaan eduskuntaan riittävän nopeitten ja tehokkaiden suojelutoimien aikaansaamiseksi. Voimaa tarvitaan kumoamaan ns. elinkeinoelämän suojelua jarruttava vaikutus.
Ratkaisevan tärkeää on se, missä määrin erityisemmin luontoa harrastamattomat ja sitä huonosti tuntevat ihmiset tulevat metsien suojelun kannalle.
SKP:n Tornion osaston opintokerho 18.1.2023
Opintokerhossa keskusteltiin syistä, jotka tekivät mahdolliseksi Neuvostoliiton ja sosialististen maiden yhteisön hajoamisen.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 3.1.2023
Yrjö Hakasen artikkelissa ”Kuinka vasemmisto hukkasi hallituksessa rauhanpolitiikan ja vaihtoi Natoon” käsitellään myös ihmisoikeuksien ottamisesta kauppatavaraksi. Hakanen kirjoittaa aiheesta seuraavasti:
Kun Turkki hyökkäsi kolme vuotta sitten Syyrian pohjoisosiin, Antti Rinteen hallitus tuomitsi sen ja jäädytti aseviennin Turkkiin. Nyt Turkin pommittaessa kurdialueita ja valmistellessa maahyökkäystä Pohjois-Syyriaan, on Marinin hallitus vaiennut.
Vielä keväällä Turkin esittäessä ensimmäisiä varauksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimiselle, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo julisti, että Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta”. Kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa Erdoğanille periksi aseviennissä edusti Saramon mukaan ”täydellistä diplomatian tajun puutetta – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta” (KU 11.6.).
Nyt hallitus neuvottelee ihmisoikeuksista, oikeusvaltion mekanismeista ja kurdien oikeuksista kesällä Naton pääsihteerin johdolla Madridin huippukokouksessa solmitun – ja myös VAS:n puheenjohtaja Li Anderssonin hyväksymän – Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen on jo kollegalleen luvannut, että asevientilupia Turkkiin aletaan myöntää (Demokraatti 18.12.). Tämä siis samaan aikaan kun Turkki ilmoittaa valmistelevansa maahyökkäystä Syyriaan. Ja Helsingissä poliisi kieltää kurdijärjestöjen lippujen käyttämisen mielenosoituksessa.
Tasavallan presidentti ja hallitus ovat tehneet Suomesta pelinappulan Recep Tayyip Erdoğanin pyrkimyksissä varmistaa Yhdysvaltojen ja Naton tuki sodalle kurdeja vastaan, ostaa hävittäjiä Yhdysvalloista, kasvattaa vaikutusvaltaansa ja suunnata Turkin vaalien edellä huomiota pois maan taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 2.1.2023
Joulukuun Tiedonantajassa on Yrjö Hakasen laaja artikkeli otsikolla ”Kuinka vasemmisto hukkasi hallituksessa rauhanpolitiikan ja vaihtoi Natoon”. Seuraavassa on kirjoituksen alkua:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja jatkuu Naton jäsenenä, väitti ulkoministeri Pekka Haavisto esitellessään hallituksen esityksen Natoon liittymisestä (HS 7.12.). Hän kehui eduskunnassa, että Suomi saa Natossa laajemmat vaikutusmahdollisuudet, edistää ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, kannattaa ydinaseriisuntaa ja vahvistaa omaa turvallisuutta ja alueellista vakautta.
Voiko ministeri enää enemmän väärää todistusta antaa? Haavisto jatkoi ”suomettumisen” ajan eliitin kielenkäyttöä, jossa todellisia tavoitteita verhotaan liturgialla.
Sokea Reettakin sen näkee, että kyse on Suomen pitkän linjan hylkäämisestä. Ulkopolitiikan keinojen ensisijaisuus on vaihdettu vaarallisiin kuvitelmiin turvallisuuden rakentamisesta aseiden, Naton ja Yhdysvaltojen ydinasepelotteen varaan. Hallitus on hukannut Suomen rauhanpolitiikan perinnön.
Kemin Järjestönaiset myyjäisissä 10.12.2022
Kemin Järjestönaiset olivat 10.12.2022 mukana kulttuurikeskuksessa Kemin kaupungin joulumyyjäisissä. Myyntipöytä oli yhteinen Kemin Dem. naisten kanssa.
SKP:n Lapin piirin työvaliokunta 7.12.2023
Pitkien etäisyyksien vuoksi osa piirin työvaliokunnan jäsenistä osallistuu kokouksiin tietokoneen välityksellä etänä. Tässä ollaan aloittelemassa kokousta 7.12.2023.
Kommunistit Kemin kulttuurikeskuksessa 7.12.2023
Kemiläisiä kommunisteja on tavattavissa kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 29.11.2022
SKP:n ja kommunistinuorten edustajat osallistuivat Kuubassa pidettyyn kommunististen ja työväenpuolueiden kansainväliseen kokoukseen. Tiedonantajassa on kokouksesta useampi juttu. Tässä SKP:n pääsihteerin Tiina Sandbergin artikkelin alkua:
KUN TRUMPIN kausi Yhdysvaltain presidenttinä päättyi, odotettiin Kuubassa parempia aikoja. Biden oli kritisoinut Trumpin toimia Kuuban suhteen ja pettymys saarivaltiossa oli suuri kun vaalien jälkeen nämä toiveita herättäneet puheet painuivat unholaan ja politiikka jatkui täysin Trumpin linjoilla.
Mikäli ongelmana olisivat vain nämä pakotteet, ei tilanne olisi vielä niin paha, mutta kun samaan aikaan koronavirus käytännössä pysäytti matkailun, on taloustilanne Kuubassa ennätyksellisen huono. Kauppasaarron vaikutukset kuubalaiset arvioivat noin 5,5 miljardiksi dollariksi vuodessa. Turismin menetykset olivat noin kolme miljardia vuodessa. Kuuban valtion talouteen on syntynyt valtava aukko.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 28.11.2022
Joulukuun lopulla tulee kuluneeksi 100 vuotta Neuvostoliiton perustamisesta. Siksi marraskuun Tiedonantajassa on useita Neuvostoliittoa käsitteleviä artikkeleita. Tässä on alkua Aimo Minkkisen jutusta NEUVOSTOLIITTO – PYRKIMYS RAUHAAN.
Vuonna 1922 joulukuun lopussa Yleisliittolaisessa Neuvostojen ensimmäisessä edustajakokouksessa perustettiin Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto eli Neuvostoliitto.
Leninin oli tarkoitus tulla neuvostojen kokoukseen alustajaksi. Sitä varten hän oli laatinut teemat puheelleen: ”Nyt kaikki käsiksi talouteen: miten (NB) päästään lähemmäksi sosialismia? Ei muutoin kuin uuden talouspolitiikan kautta. Kaupankäynnin lisääntyminen (kotimaan + ulkomaan). Sekayhtiöt: oppiminen. Valtiokoneisto yleensä: kerrassaan huonosti; porvarillista kulttuuria alempana Emme hallitse tuota koneistoa, vaan se hallitsee meitä!”
Huomionarvoista tässä on se, ettei ole mitään mainintaa Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitosta. Lenin ei sairautensa vuoksi päässyt paikalle, kun Bolshoi teatterissa kokoontui edustajaskokous. Hänet valittiin poissaolevana kunniapuheenjohtajaksi ja Neuvostoliitto perustettiin muka Leninin ehdotuksesta. Hän oli ikään kuin hengessä mukana. Näin Lenin jäi historian kirjoihin Neuvostoliiton perustajana.
Samana päivänä Lenin saneli sairasvuoteellaan Gorkin kylässä Moskovan ulkopuolella kirjeen Kansallisuuksia eli ”autonomisointia” koskevasta kysymyksestä. Hän arvosteli jyrkin sanoin Moskovan kokoustapahtumia.
”Sanotaan tarvittaneen hallintokoneiston yhtenäisyyttä. Mistä nuo väitteet ovat lähtöisin? Eivätköhän siitä samaisesta venäläisestä hallintokoneistosta, jonka olemme…ottaneet tsarismilta ja jota on vain hiukkasen maalattu neuvostolaiseen väriin.”
Lenin julisti armottoman sodan isovenäläiselle shovinismille. Hän oli jo aiemmin, keväällä 1919 arvioidessaan bolshevikkien puolueväittelyä punaisen Suomen hallituksen kanssa tehdystä sopimuksesta todennut: ”…kun kaaputtaa muutamien kommunistien pintaa, niin sen alta paljastuu isovenäläinen shovinisti”
SKP:n Kemin kaupunkijärjestön opintokerho 24.11.2022
Opintokerhossa käsiteltiin Kiinan historiaa ja nykypäivää ja vähän tulevaisuuden näkymiäkin.
SKP:n Tornion osaston opintokerho 16.11.2022
Opintokerhon aiheena oli vuoden 1917 lokakuun vallankumous Venäjällä ja siihen johtaneet tapahtumat.
Vallankumouksesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 105 vuotta. Sen kunniaksi opintotilaisuudessa syötiin kakkuakin.
Tiedonantajan nuorten ekstran jakoa
Lappiin saatii 3 000 kappaletta nuorille tarkoitettua Tiedonantajan liitettä. Vaikka lehdet pyrittiin saamaan erityisesti nuorten käsiin, niitä riitti myös laatikoihin jaettavaksi. Tässä jakoa 4.11.2022.
SKP:n Tornion osaston opintotilaisuus 2.11.2022
Opintokerhossa puhuttiin vuoden 1918 tapahtumista Suomessa ja erityisesti Torniossa. Aineistona olivat muun muassa Tornion punakaartin esikuntaan kuulunutta Eino Sakari Koivusta koskevat valtiorikosoikeuden asiakirjat. Koivunen tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen, koska oli osallistunut Oulussa käytyyn punaisten ja suojeluskuntalaisten väliseen taisteluun.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 1.11.2022
Lokakuun Tiedonantajassa kritisoisaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen riittämättömyyttä. Tässä vähän jutun alkua:
Vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus on jo aloittaessa riittämätön. Ylen syyskuun alussa julkaiseman kyselyn mukaan kunnat arvelevat tulevilta hyvinvointialueilta puuttuvan noin 1,5 miljardia euroa. Ilman tätä rahoitusta ne eivät kykene hoitamaan nykyisiä menoja, eikä niillä ole mahdollisuutta esimerkiksi palkankorotuksiin, joita tarvittaisiin riittävän työvoiman tarjonnan varmistamiseen.
– Tässä tilanteessa on täysin järjetöntä väittää, että hallitus ei tällä hetkellä istuisi Tehyn, Superin ja Kuntatyönantajan kanssa samassa neuvottelupöydässä ratkomassa hoitajien palkkalinjaa, toteaa SKP:n pääsihteeri Tiina sandberg.
Sandberg on seurannut hoitajien taistelua paremman palkkauksen puolesta ja näkee hallituksen nyt omaksuman linjan paitsi lyhytnäköisenä, myös tuhoisana julkiselle terveydenhuollolle
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 31.10.2022
Lokakuun Tiedonantajassa on Jari Karttusen laaja artikkeli ”Kapitalismi on kauhutarina”. Tässä pieni ote kirjoituksesta:
Me kaikki elämme kauhutarinassa. Kenelle tahansa uutisia seuraavalle tämä on selvää. Sodat raivoavat, kulkutaudit surmaavat miljoonia. Alati kapeneva sekä rikastuva eliitti elää loistossa samalla kun miljardit ihmiset kamppailevat kurjuudessa ruuasta, lääkkeistä ja puhtaasta vedestä. Miljardit tekevät työtä surkealla palkalla, jotta eliitti voi nauttia loistossaan. Maailma kylvetään muovilla, meret putsataan elämästä, metsät kaadetaan ja ilmastonmuutoksen myötä koko planeetan ekosysteemiä muutetaan ihmiskunnalle kelvottomampaan suuntaan kenties sadoiksi tuhansiksi vuosiksi tappaen eläinlajeja ja kurjistaen entisestään ihmiskunnan ongelmia. Tämä kaikki harvan eliitin voitontavoittelun ja elämäntyylin ylläpitämiseksi. Kuulostaa melko kammottavalta, eikö? Ongelma on tämä. Emme elä perinteisessä kauhutarinassa, jossa hyveelliset sankarit vaivojen ja vaarojen jälkeen surmaavat vampyyriruhtinaan minkä jälkeen uusi aamu koittaa toivoon paremmasta. Elämme aivan toisenlaisessa kauhutarinassa.
Elsa Oikarinen 90 vuotta
Puolueen toiminnassa vuosikymmeniä mukana ollut Elsa Oikarinen täytti 90 vuotta 29.10.2022. Onnittelemassa SKP:n Kemin eteläisen osaston puheenjohtaja Raija Siirilä.
Natoa käsittelevä tilaisuus Kemissä 26.10.2022
Alustuksessa ja keskustelussa tuotiin esille Naton agressiivisuus ja hyökkäävyys. Todettiin myös Suomea koskevat uhat ja vaarat, kun Suomi liittyy Naton jäseneksi. Pidettiin todennäköisenä, että Suomeen tulee ajan myös Naton (= USA:n) sotilastukikohta tai tukikohtia ja todennäköisesti ydinaseitakin.
SKP:n teltta Tornion markkinoilla 6.-8.10.2022
SKP:n teltalla käytiin monet keskustelut Tornion, kotimaan ja maailman asioista ja tilanteesta.
Jotenkin ällistyttävää on monien ihmisten täydellinen tietämättömyys maailman asioista. Aika monella oli olevinaan varma tieto siitä, että Venäjää johtavat kommunistit ja että Putin on oikea tulipalokommunisti.
Tapaamispaikka Kemin kulttuurikeskuksessa 5.10.2022
SKP:n Tornion osaston opintokerho 28.9.2022
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 26.9.2022
Lehti kirjoittaa hallituksen politiikasta otsikolla ”Marinin hallituksen sudenkuoppa on militatrismi”. Tässä jutun alkua:
Maamme ministerit päättivät budjettiriihessä, että jo yli puolella kasvaneet asemenot nousevat ensi vuonnakin viidenneksen. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön määrärahoja leikataan.
Suomen valtion budjetti vuodelle 2023 jätti jälleen ison osan kansasta, työläisistä ja ympäristöstä tyhjän päälle. Vuoden vaihteessa vetovastuun kansalaisten hoitamisesta ottavat uudet hyvinvointialueet, mutta budjetti sote-menojen osalta on karua luettavaa.
Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Tiina Sandbergin mielestä kriisiytyvän terveydenhuollon hätähuutoja ei budjettiriihessä otettu kuuleviin korviin.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 23.9.2022
Syyskuun Tiedonantajan myynti aloitettiin 23.9.2022 Kemissä. Lehti kirjoittaa otsikolla ”Hallituspuolueet estävät sote-alan työntekijöiden oikeuden työtaisteluihin” eduskunnassa hyväksytystä työntekijöiden oikeuksia pahasti polkevasta laista. Tässä artikkelin alkua:
Ministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmisteltu potilasturvallisuuslaki, ns. pakkolaki, on hyväksytty yksimielisesti hallituksessa ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin. Aikaa olisi kuitenkin ollut löytää ratkaisu neuvottelemalla.
– Sopimuksettomassa tilassa on oltu maaliskuusta alkaen ja nyt iskee kiire – ei neuvottelemaan, vaan lakonmurtamislakia sorvaamaan, kommentoi tehyläinen lastenhoitaja ja SKP:n varapuheejohtaja Mervi Grönfors hallituksen viime päivien toimia.
– Minun näkemykseni on, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja ei ymmärrä miten syvässä kriisissä hoitoala on työntekijöiden jaksamisen osalta. Työntekijät ovat venyneet, joustaneet ja säästäneet itsensä loppuunpalamisen äärelle.
SKP:n teltta Rovaniemen markkinoilla 20.-22.9.2022
Teltalla puhuttiin paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä asioista. Suomen YK:n ydinasekieltosopimukseen liittymistä vaativaan adressiin kertyi reilusti yli sata nimeä.
SKP:n teltta Kemin markkinoilla 15.-17.9.2022
SKP oli teltallaan mukana Kemin syysmarkkinoilla torstaista lauantaihin.
Käytiin monia kiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa.
Kymmenittäin nimiä kertyi adressiin, jossa vaaditaan Suomen liittymistä YK:n ydinasekieltosopimukseen.
Työmiehen lauantai Torniossa 27.8.2022
SKP oli omalla pöydällään mukana Tornion Järjestötalolla ja sen pihapiirissä järjestetyssä Työmiehen lauantai -tapahtumassa. Yli 50 tilaisuuden osallistujaa allekirjoitti SKP:n pöydällä olleen ydinaseita vastustavan adressin, jossa vaaditaan Suomen liittymistä YK:n ydinasekieltosopimukseen.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 25.8.2022
Tornion opintokerho 24.8.2022
Kesätauon jälkeen kaikille avoimet SKP:n Tornion osaston opintotilaisuudet jatkuivat 24.8.2022. Aiheena oli Suomeen synnytetty valtava Venäjän ja kaiken venäläisyyden vastaisuus, jonka varjolla kansalaiset on saatu hyväksymään järjettömän kallis hävittäjäkauppa ja uudet suuret sotalaivat ja muu rahan käyttö sotilasmenoihin. Ukrainan sodan alettua Venäjän vastaisuus entisestään lisääntyi ja teki mahdolliseksi pikapäätöksen Natoon liittymisestä.
Vaikka emme tuekaan Putinin hallintoa emmekä hyväksy hyökkäystä Ukrainaan, olemme sitä mieltä, että naapurin kanssa on osattava tulla toimeen. Natoon liittyminen ja uhittelu idän suuntaan ei tätä toimeen tulemista edistä.
Kemin veritorstain muistotilaisuus 18.8.2022
SKP:n Kemin kaupunkijärjestö vei kukat Kemin veritorstain muistomerkille tapahtuman muistopäivänä 18.8.2022. Tässä Tapio Siirilän tilaisuudessa pitämä puhe:
Hyvät toverit
Tänään tulee kuluneeksi 73 vuotta siitä, kun tällä paikalla kaksi rauhalliseen lakkokulkueeseen osallistunutta työläistä sai surmansa poliisiväkivallan uhrina.
Vaikka sen jälkeen Suomessa ei lakkolaisia ole tapettu, ei työläisten sorto ole mihinkään hävinnyt. Ajatellaan vaikka monien naisvaltaisten alojen surkeita palkkoja ja työn raskautta ja vaativuutta. Seurauksena on nyt esiin noussut kriisi vanhusten hoivassa ja terveydenhuollossa, kun vallitsevissa oloissa alalle ei löydy riittävästi työntekijöitä.
Toinen esimerkki on alkuvuonna yli kolme kuukautta kestänyt UPM:n lakko. Paperiteollisuuden työnantajat pyrkivät romuttamaan työntekijöiden turvana olevan perinteisen työehtosopimusjärjestelmän. Huononnusten torjuminen vaati 112 päivää kestäneen tiukan lakkotaistelun.
Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Samalla kun me tämän muistomerkin äärellä kunnioitamme väkivallan uhrien muistoa, lupaamme jatkaa toimintaa parempien työehtojen puolesta. Tärkeä ja ajankohtainen tavoite on työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin ansioita alentamatta.
Tiedonantajaa myytiin Kittilän markkinoilla 8.7.2022
Sodan ja rauhan kysymykset ovat esillä lehden useassa artikkelissa. Seuraavassa ote SKP:n ay-ryhmän kannanotosta:
SKP:N AY-RYHMÄ vaatii, että ay-liikkeen on oltava rauhan puolella ja vastustettava Suomen liittämistä Natoon. Samalla liitoissa on ryhdyttävä toimimaan työpaikkojen sekä ammattiosastojen ja -yhdistysten rauhantoiminnan uudelleenkäynnistämiseksi ja vahvistamiseksi. On tunnustettava, että rauha on myös ay-liikkeen asia ja Suomen työväkeä kokoavana liikkeenä sen on otettava kantaa ja toimittava nykyistä monipuolisemmin yhteiskunnallisten ja yleismaailmallisten teemojen suhteen
Naisjärjestöt Kemin kirpputorilla 2.7.2022
Kemin Järjestönaiset ja Kemin dem. naiset olivat kirpputorilla kartuttamassa järjestöjen kassaa tulevaa toimintaa varten.
SKP:n teltta Rovaniemen markkinoilla 28.-30.6.2022
Teltan EI NATOLLE! kyltit tuottivat suuren määrän asiallisia ja asiattomia keskusteluja maailman tilanteesta ja Suomen turvallisuuspolitiikasta. Kiivaimpien Naton kannattajien tietämättömyys Venäjän ja maailman nykytilanteesta oli suunnatonta. Kuultiin muuan muassa, että ”Venäjällä kirkkokin on kommunistinen” ja että ”kaikki ryssät ovat kommunisteja”.
Tiedonantajan myynti Torniossa 27.6.2022
Kesäkuun Tiedonantajassa on runsaasti kirjoituksia Kotkassa pidetystä edustajakokouksesta. Seuraavassa on edustajakokouksen hyväksymän kannanoton alkua:
Palkkaus ja työolot kuntoon työväenliikkeen yhteisvoimin
Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta silti rahaa ei näytä riittävän julkisiin palveluihin, työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja moniin muihin tarpeisiin. Tulot ja varallisuus jakautuvat epätasaisesti. Se alkaa jo tulojen ensijaossa, kun työnantajat ja osakkeenomistajat rohmuavat suurimman osan työläisten työllään luomasta lisäarvosta. Tulonjaon vääristyminen jatkuu verotuksessa, joka suosii pääomanomistajia ja suurituloisia.
Suomen kommunistinen puolue vaatii työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista työntekijöiden hyväksi. Se vahvistaisi myös sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Tämän muutoksen toteuttamisessa on ratkaiseva merkitys työväenliikkeen joukkovoimalla
SKP:n edustajakokous Kotkan Karhulassa 11.-12.6.2022
Lapista osallistuttiin viiden toverin voimin Karhulassa pidettyyn SKP:n edustajakokoukseen. Uuteen Keskuskomiteaan valittiin seuraavalle kolmivuotiskaudelle Unto Nikula Rovaniemeltä ja varajäseneksi Tapio Siirilä Kemistä.
Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 31.5.2022
Lahdessä on laaja Marcello Muston artikkeli vasemmiston perinteisestä sodan vastustamisesta. Asia on erittäin ajankohtainen nyt, kun sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat mukana hallituksessa, joka on ryhtynyt käynnissä olevan Ukrainan sodan yhdeksi osapuoleksi. Seuraavassa on pätkä artikkelin alusta.
Vasemmiston sodanvastaisuudella on pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa ensimmäiseen internationaaliin. Päästäksemme perille kapitalistisen sotimisen taustoista, voisimme hieman opiskella siihen liittyvää runsasta olemassaolevaa aineistoa.
Politiikan tutkimuksessa on tyydytty arvioimaan sotien ideologisia, poliittisia, taloudellisia ja psykologisia syitä. Sosialistisessa teoriassa sen sijaan korostetaan kapitalismin ja sodan välistä suhdetta. Olemassa
oleva runsas vasemmistolainen sodanvastainen aineisto – reilun sadan vuoden ajalta – tarjoaa varmasti hyödyllisiä työkaluja rakentaessamme teoriaa Ukrainan sodasta.
Sodat (joita ei siis tule sekoittaa vallankumouksiin) johtavat harvoin eräiden sosialististen koulukuntien toivomiin demokraattisiin muutoksiin. Sodat ovat seurauksiltaan tuhoisia. Niissä menetetään ihmisiä, eivätkä ne sytytä menestyksekkäitä vallankumouksia. Tämä pätee vielä enemmän nykymaailmassa, jossa joukkotuhoaseiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
SKP:n Tornion osaston opintokerho kokoontui 25.5.2022
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 25.5.2022
Tässä pieni lainaus Yrjö Hakasen artikkelista ”Pelolla ja kiireellä Natoon”.
Alun perin tasavallan presidentti ja pääministeri lupasivat, että eduskunnalle valmistellaan ajankohtaisselonteko, jossa arvioidaan monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Selonteko tehtiin kuitenkin vain yhden vaihtoehdon, Natoon liittymisen, perustelemiseksi. Sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisuutta ja etuja ei käsitelty hallituksen yksimielisesti hyväksymässä selonteossa lainkaan.
Eduskunta ei ehtinyt edes ottaa kantaa tähän ajankohtaisselontekoon valmisteltuun mietintöön, kun hallitus toi jo käsittelyyn toisen selonteon, jossa esitettiin päätettäväksi jäsenhakemus Natoon. Tätä toista selontekoa ei viety normaaliin tapaan valiokuntien käsittelyyn, jossa olisi kuultu asiantuntijoita.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, käytiin laajaa kansalaiskeskustelua ja järjestettiin kansan-äänestys. Nyt edes eduskunnalle ei annettu todellista mahdollisuutta arvioida erilaisia vaihtoehtoja. Sen roolina oli vain siunata jossain pienemmässä piirissä tehty ratkaisu.
SKP:n Kemin kaupunkijärjestön opintokerho 17.5.2022
Opintokerhossa käsiteltiin SKP:n edustajakokouksessa käsittelyyn tulevia asiakirjaehdotuksia.
Mukana SKP:n valtakunnallisessa opintotilaisuudessa 11.5.2022
Kemissä osallistuttiin verkon kautta toteutettuun valtakunnalliseen opintotilaisuuteen. Lappilaisista oli mukana myös Unto Rovaniemeltä käsin.
Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoilla Kemissä 9.5.2022
Vaikka oligarkkien ja turvallisuuskoneiston johdon muodostaman eliitin hallitsema Venäjä käykin sotaa Ukrainassa, ei se tee mitättömäksi Neuvostoliiton voittoa natsi-Saksasta. Siksi veimme kukat haudoille tänäkin vuonna.
Tässä Tapio Siirilän puheen teksti:
HYVÄT TOVERIT
Tämä hautausmaa on havainnollinen osoitus sodan julmuudesta. Täällä Ajoksessa ei sodittu, mutta silti tässä on yli tuhannen kuudensadan neuvostoliittolaisen sotilaan joukkohauta. Suomalaiset julmurit tappoivat vangiksi joutuneet sotilaat nälkään, huonoon kohteluun ja teloituksiin.
Neuvostoliitto kuitenkin voitti sodan ja kukisti natsi-Saksan seitsemänkymmentä seitsemän vuotta sitten.
Sodan kokemuksista viisastuneena Suomi noudatti puolueettomuuspolitiikkaa monta kymmentä vuotta Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
Tämä viisas politiikka hylättiin 1990-luvulla ja ryhdyttiin kasvattamaan vihaa ja epäluuloa naapurina olevaa Venäjää vastaan. Samaan aikaan on tehty yhä tiiviimpää yhteistyötä sotilasliitto Naton ja Natoa työkalunaan käyttävän USA:n kanssa. Ukrainan sodan myötä käynnistetyn massiivisen propagandan ansiosta puolueiden enemmistö on saatu kääntymään virallisenkin Nato-jäsenyyden kannalle.
Me kommunistit olemme aina olleet sotaa vastaan. Siksi me tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja vaadimme välitöntä tulitaukoa. Sen jälkeen on käynnistettävä vakavat neuvottelut sellaisen koko Eurooppaa koskevan turvallisuusjärjestelmän luomisesta, joka tulevaisuudessa estää kaikki sodat.
Meillä Suomessa tällä hetkellä tärkein tehtävä on estää Suomen sitominen sotilasliittoon. Vaikka liittymistä perusteellaan turvallisuudella, sotilasliitot ja asevarustelu oikeasti aiheuttavat turvattomuutta ja tuovat sodan uhkan lähemmäksi.
Samalla kun me tässä teemme kunniaa fasismia ja natsismia vastaan taistelleille tovereille, lupaamme itse toimia sotaa vastaan sekä rauhan ja oikeudenmukaisen maailman puolesta.
Tapaamispaikka Kemin Kulttuurikeskuksessa 4.5.2022
Tapaamisen yhteydessä hyväksyttiin seuraava kannanotto:
KOMMUNISTIT TUKEVAT AMMATTILIITTOJEN VAATIMUKSIA
Työnantajien röyhkeät vaatimukset ja pyrkimys murentaa työehtosopimusjärjestelmä näkyivät hyvin UPM:n toiminnassa, kun yhtiö vaati työajan pidentämistä ilman siitä maksettavaa korvausta. Lisäksi sopimukset olisi pitänyt tehdä erikseen viidelle eri liiketoiminta-alueelle. Sitkeällä lakolla huononnukset saatiin kuitenkin torjuttua.
Työnantajien tiukka linja näkyy myös siinä, että Tehy ja Super ja julkisen alan liitot ovat joutuneet turvautumaan lakkoihin ja muihin työtaistelutoimenpiteisiin. Tuemme täysin liittojen vaatimuksia.
Vastuu sopimukseen pääsystä on ennen kaikkea hallituksella. Valtiolle kuuluu suoraan osa palkkojen korotuksista ja valtion pitää tukea kuntia niin, että myös kunnilla on varaa maksaa tarpeelliset korotukset.
Rahasta ei ole puutetta. Raha on vain osattava käyttää oikeaan tarkoitukseen. Esimerkiksi hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä käyttää kaksi miljardia aseistuksen lisäämiseen. Tällä rahalla olisi voitu kattaa palkkojen korotukset pitkäksi aikaa.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 3.5.2022
Huhtikuun Tiedonanantajassa on useita artikkeleita, joissa vastustetaan pyrkimyksiä liittää Suomi Natoon. Tässä on alkua Seppo Ruotsalaisen kirjoituksesta:
Natojäsenyyttä pohdittaessa on syytä palauttaa lyhyesti mieliin Suomen ulkopoliittisen linjan kehitys sotien jälkeen. Tuon linjan alulle saattajan J. K. Paasikiven (presidenttinä vuosina 1946-56) tavoitteena oli Suomen valtiollisen itsenäisyyden säilyttäminen ja maan pitäminen suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella.
Presidentti Urho Kekkonen jatkoi kaudellaan (1956-81) edeltäjänsä linjaa liittäen siihen aktiivisen, rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan. Tämä tarkoitti sillanrakentajan roolin luomista idän ja lännen välille. Presidentti Mauno Koiviston kaudella (1982-94) ulkopoliittinen linja säilyi pääpiirteissään entisenä, samoin siitä eteenpäin.
Miten Suomen ulkopolitiikkaa tulisi jatkaa nykyisestä vaiheesta eteenpäin? Oma vastaukseni on, että Suomen tulisi pyrkiä säilyttämään sotilaallinen liittoutumattomuutensa. Sodanjälkeinen historia on varannut Suomelle välittäjän roolin eli mahdollisuuden osallistua jopa suurvaltojen eturistiriitojen lievittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.
Kunniakäynti punaisten haudalla Kemissä 1.5.
Tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:
HYVÄT TOVERIT
Tämä punaisten hauta muistuttaa havainnollisesti mitä vihanpito ja sotiminen ja sotimisen lieveilmiöt saavat aikaan. Vaikka Kemissä ei vuonna 1918 sodittukaan, tässäkin yhteishaudassa on joukko valkoisten tappamia työläisiä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt sen millaista tuhoa nykypäivän sotiminen saa aikaan.
Suomessa oikeisto on käynnistänyt Ukrainan sodan myötä valtavan sotapropagandan. Väestönsuojia kunnostetaan ja kotiin kehotetaan hankkimaan varmuusvarastoja sodan varalle. Natoon liittyminen esitetään välttämättömänä ja kiireellisenä toimenpiteenä. Tähän joukkohysteriaan ovat hurahtaneet monet aikaisemmin Natoa vastustaneetkin.
Me kommunistit olemme aina olleet sotaa vastaan. Nykyisessä tilanteessa toimintaa sotaa vastaan ja rauhan puolesta on entisestään voimistettava.
Samalle kun me tässä muistamme yli sata vuotta sitten murhattuja tovereitamme, lupaamme toimia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja nyt ennen kaikkea rauhan puolesta.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 29.4. ja Torniossa 30.4.2022
Huhtikuun Tiedonantaja on kovin ay-painotteinen. Niin pitääkin olla silloin, kun työntekijät ovat taistelemassa. Seuraavassa pieni ote yhdestä artikkelista:
SKP:n ay-ryhmä paheksuu peruspalveluministeri Aki Lindénin toimintaa ja antaa tukensa ammattiliittojen, Tehyn ja SuPerin, toimenpiteille. Lindén edistää potilasturvallisuuslakia, joka pakottaisi työtaistelutoimissa olevat hoitajat töihin suojelutyön nimissä. Kyseessä olisi siis pakkotyölaki.
Lastenhoitaja ja SKP:n varapuheenjohtaja Mervi Grönfors kertoo hoitajien kokevan, että heidän ihmisoikeuksiaan loukataan, kun heiltä viedään lakko-oikeus.
– Kutsumus karisee ropisten, kun työnantaja ei edes vaivaudu neuvottelupöytään ja syyllistää hoitajia potilasturvallisuuden vaarantamisesta.
Ammattiliitot Tehy ja SuPer ilmoittivat, että 20.4. alkavaksi suunniteltu lakon toinen vaihe perutaan ja liitot alkavat valmistella joukkoirtisanoutumisia ja muita toimenpiteitä. SKP:n ay-ryhmä tukee järeämpien toimien käyttöönottoa ja arvostelee jyrkästi työnantajien ja hallituksen toimia ajaa hoitajat tähän tilanteeseen
SKP:n Tornion osaston opintokerho 27.4.2022
SKP:n Tornion osaston opintokerho kokoontui 6.4.2022
SKP:n Tornion osaston opintokerho kokoontui keskiviikkona 6.4.2022 Tornion Järjestötalolla. Aiheena oli Ukrainan nykypäivä ja historia. Aiheesta virisi erittäin laaja keskustelu, jossa ihmeteltiin Ukrainan natsimyönteisyyttä ja pohdittiin muuan muassa mahdollisia syitä, jotka saivat aikaan Venäjän päätöksen hyökätä Ukrainan alueelle.
Kohtaamispaikka Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa 6.4.2022
Tällä kertaa keskustelujen aiheena oli muun muassa tilanne Ukrainassa ja syyt, jotka mahdollisesti vaikuttivat Venäjän päätökseen Ukrainan alueelle hyökkäämisestä.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 28.3.2022
Maaliskuun Tiedonantajassa käsitellään tietenkin laajasti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Pääkirjoituksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Jo ennen joulua alkanut mediavyörytys Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon on saanut Ukrainan sodan aikana aivan uudet mittasuhteet. Oikeiston kanta asiaan on ollut toki aina selvä, demareiden asettuminen jäsenyyttä kannattamaan ei yllätä, mutta järkyttyneenä on saanut seurata myös joidenkin vasemmistolaisiksi kutsuttujen hyppäämistä Natokelkkaan.
Koko laajan vasemmiston tulee nyt ymmärtää, että emme voi vahvistaa maailman jakautumista toisilleen vihamielisiin sotilaallisiin blokkeihin. Sen sijaan tarvitsemme enemmän liittoutumattomia maita, jotka harjoittavat itsenäistä ulkopolitiikkaa yhteisen turvallisuuden ja aseistariisunnan edistämiseksi. Suomen on oltava yksi näistä
SKP:n Lapin piirin vuosikokous 19.3.2022
Tornion Järjestötalolla lauantaina 19.3.2022 pidetyssä piirin vuosikokouksessa arvioitiin mennyttä toimintaa ja tehtiin suunnitelmia tulevaksi toiminnaksi. Kannanotossa vaadittiin aserahojen käyttämistä uusien työpaikkojen luomiseen ja palkankorotuksiin.
Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Unto Nikula, varapuheenjohtajaksi Kaarina Pistokoski-Tikkala, sihteeriksi Tapio Siirilä, opintovastaavaksi Raija Siirilä ja työvaliokunnan muiksi jäseniksi Mauri Fali ja Eino Koivunen.
SKP:n teltta Tornion markkinoilla 10.-12.3.2022
Torniossa markkinaväki oli selvästi Kemiä valistuneempaa. Vain ihan muutama kävi syyllistämässä kommunisteja Venäjän hyökkäyksestä. Suurin osa puhumaan pysähtyneistä oli huolissaan Suomen osallisuudesta sotimiseen ja hankkeista liittää Suomi Naton jäseneksi.
SKP:n teltta Kemin markkinoilla 3.-5.3.2022
Politiikkaa seuraamattomat ihmiset kuvittelevat Putinin olevan kommunisti ja luulevat kommunistien hallitsevan Venäjää. Tämän harhan vallassa olevat ihmiset pysähtyivät teltalle räyhäämään siitä miten me olemme Putinin kavereina syyllisiä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Moni oli niin kiihdyksissään, että ei suostunut jäämään kuuntelemaan mitään selityksiä asioiden todellisesta laidasta. Kai se on mukavampaa olla omien vahvojen harha- ja ennakkoluulojen vallassa.
SKP:n Kivikankaan osaston kokous 26.2.2022
SKP:n Tornion osaston opintotilaisuus 23.2.2022
SKP:n Tornion osaston opintokerho jatkaa toimintaansa tänäkin vuonna. Keskiviikkona 23.2. aiheena olivat toiseen maailmansotaan johtaneet syyt ja sodan keskeiset tapahtumat. Seuraavalla kerralla (16.3.) käsitellään sodan jälkeistä Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 28.1.2022
Tammikuun Tiedonantajassa Yrjö Hakanen arvioi kriittisesti televisiossa esitettyä Jari Tervon toimittamaa ohjelmaa kylmän sodan Suomesta. Seuraavassa pieni ote tekstistä:
”Voittajien historiaa”
Vilkko ja Tervo julistavat kylmän sodan Suomen ”opetelleen ja oppineen valehtelemaan itselleen” sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, aina 1990-luvun alkuun asti. Tv-dokumentissa he itse tekevät hämmentävän paljon samaa – vain toisenlaisin tavoittein.
Mihin perustuu esimerkiksi ohjelman väite, että Suomen ”lehdistä ei voinut lukea Neuvostoliiton arvostelua” ja puuttui lehdistö, joka olisi haastanut ulkopoliittista linjaa? Yhtä vähän perusteita löytyy sille, että ”kolmasosa kansasta oli kekkoslaisessa tulkinnassa äärioikeistolaisia”, koska eivät äänestäneet Urho Kekkosta presidentiksi. Suoranaista valehtelua myös väite, että 70-luvun suomalaisten ”opiskelijoiden idolina olivat Stalin ja Brezhnev”.
Joiltain haastatelluilta tutkijoilta kuultiin sentään perusteltuja arvioita, mutta dokumentin lähtökohtia kuvaa se, että aikalaistodistajan päärooliin oli nostettu kokoomuksen Ben Zyskowicz eikä ”syytetyille” annettu puheenvuoroa
Kunniakäynti punaisten haudalle Kemissä 27.1.2022
Kemiläiset puoluejärjestöt suorittivat kunniakäynnin punaisten haudalle luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1.2022. Tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:
Vuonna 1918 porvari väitti käyvänsä vapaussotaa Venäjää vastaan Suomen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kuitenkin Neuvosto-Venäjän hallitus oli vuoden 1917 viimeisenä päivänä tunnustanut Suomen itsenäisyyden ja irtaantumisen Venäjästä. Suurin osa maailmansodan vuoksi Suomessa olleista Venäjän sotilaista oli jo kotiutettu Venäjälle ja Suomessa vielä olevat odottivat vain kärsimättömästi kotiin pääsyä.
Vuoden 1918 sota olikin puhdas luokkasota, jonka työväestön valtaa pelkäävä porvari käynnisti. Tsaarin armeijassa kenraaliksi ylennetyllä ja Suomen valkoisen armeijan ylipäälliköksi nimetyllä Mannerheimilla oli lisäksi omia tavoitteitaan tsaarin vallan palauttamiseksi ja Suomen itsenäisyyden tuhoamiseksi.
Historia toistaa itseään, kun oikeisto ja sen hallussa olevat tiedotusvälineet ovat taas nostaneet Venäjän ykkösviholliseksi. Kun Venäjä siirtelee joukkojaan omalla maaperällään ja sotalaivojaan omilla kotivesillään, toimet leimataan jännityksen kiristämiseksi ja uhkaksi naapurimaille. Samaan aikaan vaietaan siitä miten Nato on laajentunut Venäjän rajoille ja miten Suomikin on käytännössä mukana Venäjään vihamielisesti suhtautuvassa sotilasliitossa.
Suomi muun muassa osallistuu maaliskuun lopulla Norjassa alkavaan suureen Naton Cold Response -sotaharjoitukseen. Sotimista harjoitellaan pääasiassa Pohjois-Norjassa eli Venäjän luoteisrajan tuntumassa.
Tämä hautamuistomerkki muistuttaa konkreettisesti siitä miten sota merkitsee hävitystä ja kuolemaa. Siksi on toimittava rauhan puolesta sotaan valmistautumisen sijasta.
Tapaamispaikka Kemissä 5.1.2022
Kemiläisiä kommunisteja on tavattavissa Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Jutellaan ajankohtaisista asioista ja pullakahvitkin tarjotaan.
Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 4.1.2022
Tiedonantajan myynti Torniossa 3.1.2022
Tiedonantajassa on SKP:n aluevaaliohjelma kokonaisuudessaan. Tässä vähän ohjelman alkua:
Aluevaaleissa taistellaan palveluista ja oikeudesta hoitoon ja turvaan. SKP on ainoa puolue, joka taistelee työtätekevän kansan puolesta toisin kuin muut puolueet, mukaan luettuna eduskunnan vasemmistopuolueet. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on suuren muutoksen edessä, kun se järjestetään uudelleen hyvinvointialueiden puitteissa. SKP vastusti sekä Sipilän että Marinin sotemallia, mutta olemme ottaneet ohjenuoraksi sen, että toimintaympäristön muuttuessa myös toiminnan on muututtava. Aluevaltuustoihin valittavat ihmiset päättävät tulevaisuudessa, miten sinä saat turvaa, kun elämä kolhii. Siksi aluevaaleissa kannattaa asettua ehdolle ja äänestää.
SKP vaatii, että suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän on edistettävä ja ylläpidettävä kaikkien Suomessa asuvien terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän on kyettävä tehokkaasti kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Jotta tämä olisi mahdollista, on erilaisia laadukkaita lähipalveluita oltava tarvittaessa kaikkien saatavilla, riippumatta asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Sosiaalitoimen tehtävänä on turvata ihmisille toimeentulo ja kaikkinainen tuki silloin, kun heidän kykynsä järjestää omat asiansa heikkenee. Tämä voi johtua työttömyydestä, mielen- ja muun terveyden järkkymisestä, päihdeongelmasta, ikääntymisestä tai monesta muusta syystä. Näitä syitä ei saa asettaa tärkeysjärjestykseen, vaan aivan kaikkia on autettava. Meillä on siihen varaa ja se on yhteiskuntamme inhimillisyyden mitta.
Lähtökohtana terveys- ja sosiaalipalveluissa on aina oltava ihmisten palveluntarve ja sen varmistaminen, että heillä on todellinen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita. Tämän on mentävä ohi budjettiraamien tai vuositason budjeteissa määriteltävien tulostavoitteiden. Hyvinvoinnilla ei saa olla hintalappua.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 31.12.2021
Joulukuun Tiedonantajassa oli muun muassa Yrjö Hakasen erinomainen laaja artikkeli rynnäkköhävittäjien hankintapäätöksestä ja siihen vaikuttaneista tahoista ja tekijöistä. Seuraavassa pieni ote jutusta:
Hävittäjäkaupan hinnan ja siihen liittyvän yhteistyön perusteella kyse on myös Yhdysvaltojen poliittisen johdon ja Pentagonin halusta kytkeä Suomi entistä tiiviimmin USA:n strategisiin tavoitteisiin ja sotilaalliseen toimintaan.
Myymällä hävittäjiä, joiden toimintasäde ilmasta maahan -taistelutehtävissä on noin 1 200 kilometriä, Yhdysvaltojen johto kytkee Suomen osaksi rengasta, jota se muodostaa Venäjän ympärille. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan F-35 -koneiden ohjelmakoodisto on viime kädessä Pentagonin kontrollissa ja hävittäjät lähettävät lentotietonsa Yhdysvaltoihin.
Mitä lähemmäs hankintapäätös tuli, sitä avoimemmin suomalaiskenraalit perustelivat sitä suoritus- ja kaukovaikutuskyvyllä Venäjää vastaan. Osalla kauppaan varatuista miljardeista ostetaan JASSM-ER-risteilyohjuksia, joiden kantama ulottuu Moskovaan ja ylikin. Tällaisia ohjuksia vastustamaan nousi 80-luvulla laaja rauhanliike ja ne kiellettiin INF-sopimuksella, josta USA ja sen perässä Venäjä kuitenkin irtaantuivat pari vuotta sitten.
Tiedonantajan myynti Kemissä 30.11.2021
Tiedonantaja arvioi äskettäin päättynyt Glasgow’n kansainvälistä ilmastokokousta. Seuraavassa ote tekstistä:
Luonnonsuojeluryhmät ja ympäristöaktiivit laajasti kommentoivat kriittisesti kokousta. Jouko Jokisalo kirjoitti Kulttuurivihkojen blogissaan, kuinka kokouksen asialistalta oli poissa keskeinen ilmastokriisiin, ihmiskunnan kehitykseen, energia- ja raaka-ainetilanteeseen vaikuttava tekijä: asevarustelu ja sotateollinen kompleksi.
– Kioton ilmastokokouksen päätösasiakirjasta vuonna 1997 jätettiin tämä osa Yhdysvaltojen painostuksesta tietoisesti pois. Samaa linjaa jatkettiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Glasgow on jatkamassa tätä sotateollisen kompleksin ja militarismin linjaa, kirjoitti Jokisalo.
– Eri maiden asevoimat ja asevarustelu ovat globaalisti merkittäviä hiilidioksidipäästöjen tuottajia. Yhdysvaltojen armeija on suurin institutionaalinen fossiilisten polttoaineiden käyttäjä maailmassa. Pentagonin oma arvio on, että se käyttää päivässä 350 000 barrelia öljyä. Tähän määrään ei ole laskettu alihankkijoiden tai aseiden toimittajien kulutusta. Yhdysvaltojen armeija käyttää enemmän fossiilisia polttoaineita kuin Afrikka kaikkiaan, toteaa Hampurin yliopiston professori Jürgen Scheffran, joka johtaa ilmastomuutos ja turvallisuus -tutkimusprojektia.
Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 29.11.2021
Tiedonantajassa on julkaistu Kommunistinuorten kannanotto ”Hallitus militaristisella tiellä”. Seuraavassa on kannanoton pari ensimmäistä kappaletta.
Miltä Suomen hallituksen toiminta on näyttänyt rauhanpolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna? Viimeisten kahden vuoden aikana hallitus ei ole kääntänyt Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia virheitä, kuten lähentymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Tämä hallitus on toteuttamassa maamme historian suurinta kauppaa ja ostamassa yhdysvaltalaisia hävittäjiä. Siitä huolimatta media on kiinnittänyt huomiotaan lähinnä epäoleellisiin asioihin, kuten pääministerin yksityiselämään.
Hallitusohjelman mukaan Suomi rakentaa rauhaa, mutta se mitä kädet ovat tehneet, ei noudata tätä linjausta. Hallitus on koko kautensa ajan jatkanut edellisten hallitusten aikana pohjustettujen HX-hävittäjähankintojen valmistelua suljettujen ovien takana ottamatta huomioon hankkeen vaikutusta rauhaan, ympäristöön, turvallisuuteen, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Ainut, mistä hallitus on hävittäjien suhteen välittänyt, on Yhdysvaltojen ja Naton päättäjien sekä Puolustusvoimien johtavien lobbarien miellyttäminen.
Tiedonantajan myynti Torniossa 27.11.2021
Lehteen on lainattu luku Pentti Sainion uudesta kirjasta ”Kansakunta kenraalien käsissä”. Kirjassa Sainio osoittaa hävittäjähankintaan liittyvät monet huiputukset. Seuraavassa pieni ote tekstistä:
Horneteja voidaan käyttää vielä pitkään. Uusien koneiden hankinnan valmistelu olisi oikeasti ajankohtainen vasta vuonna 2030 – tarvittaessa paljon myöhemminkin.
Kenraalit haluavat työntää Hornetit hätiköiden ennenaikaiseen vaihtoon.
Tämä on suuri harhautus. Horneteilla voidaan lentää paljon pidempään kuin nyt julkisuudessa uskotellaan. Uudet koneet halutaan käyttöön vuodesta 2025. Kenraalimajuri Jarmo Lindberg olisi Ilmavoimien komentajana halunnut ne vaihdettaviksi jo vuodesta 2015 alkaen, kuten hän itse sanoi Ilta-Sanomille 6.11.2008.
Mihin perustuu tällainen hätä koneiden hankinnan aikaistamiseen yli 10 vuodella? Se perustuu valheellisiin väitteisiin Hornetien käyttöiän loppumisesta. Hornetien uusintaan ei ole todellista teknistä syytä.
SKP:n Tornion osaston opintokerho 24.11.2021
Opintokerhon aiheena olivat Chilen tapahtumat erityisesti Allenden presidenttikauden aikana ja sen jälkeen. Arvioitiin myös juuri äskettäin (21.11.2021) pidettyjen presidentinvaalien ja parlamenttivaalien tuloksia ja niiden vaikutusta Chilen tulevaan kehitykseen.
Kohtaamispaikka Kemin Kulttuurikeskuksessa 3.11.2021
Kulttuurikeskuksen kahvila on pitkän tauon jälkeen avattu. SKP:n Kemin kaupunkijärjestö on paikalla keskustelemassa ihmisten kanssa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Tiedonantajaa myymässä Rovaniemellä 1.11.2021
Lokakuun Tiedonantajassa on useita kirjoituksia työeämästä ja maattiyhdistystoiminnasta. Seuraavassa on artikkelin ”Pääoma ei lepää – eikä duunari?” alkua:
Rakennusliiton aluetoimitsija ja luottamusmies saivat pähkinän purtavakseen, kun suhteellisen nuori, keskisuuri rakennusalan yritys sovelsi työehtosopimusta paikka paikoin ns. vapaalla kädellä. Työnantaja muun muassa oli käyttänyt vuonna 2020 voimaan tullutta työaikalain alaista työaikapankkia ylityötuntien ’varastona’.
– Lain mukaan työaikapankista sovitaan aina kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen johdolla ja työntekijä voi siitä kieltäytyä. Nyt työnantaja mainitsee työaikapankin ohimennen sen jälkeen, kun työsopimus on jo allekirjoitettu, sanoo luottamusmies.
Omintakeinen työaikapankki on ollut työmiesten suurin valituksen aihe. Luottamusmiehen mukaan työaikapankkiin ei ole kirjattu ylityökerrointa (50%). Sinne on merkitty tunnit 1:1 eikä 1:1,5.
Työaikapankissa olevia saatavia ei huomioida lomarahassa eikä esim. ansiosidonnaista työttömyysturvaa laskettaessa, jos sopimusta ei ole kirjallisena. Kirjallisenakin taloudellinen menetys voi olla suuri, jos ylitöitä ei ole merkitty lainmukaisilla kertoimilla.
Työtuntipankin alkuperäinen tarkoitus on helpottaa työ- ja vapaa-ajan yhdistämistä (työaikalaki § 14). Jos työaikapankkia käytetään keinona olla maksamatta ylitöistä, tarkoitus on ymmärretty väärin.
Tiedonantajan myynti Torniossa 30.10.2021
SKP:n Helsingin piiri on pyörittänyt niin sanottua maanantaiklubia jo 20 vuotta. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina puhutaan jostain ajankohtaisesta aiheesta. Lokakuun klubin aiheena oli Afganistan. Jutun alku on seuraavassa:
20-vuotista taivaltaan juhlineella Maanantaiklubilla käsiteltiin 4.10. Afganistanin sotaa ja sen seurauksia. Alustajina olivat Tampereen yliopiston dosentti Pertti Multanen ja entinen kansanedustaja ja nykyinen Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Lisäksi muusikko Mikko Perkoila esitti yleisölle kappaleitaan.
Afganistan on ollut jo vuosikymmeniä sodan repimä maa, sillä siellä on sodittu käytännössä lähes yhtämittaisesti jo 70-luvun lopulta lähtien. Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät loppuvuodesta 2001 Afganistaniin vastauksena 11.9.2001 tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Myös Suomi osallistui operaatioon ensin rauhanturvaamiseen vedoten mutta käytännössä myös sotatoimiin osallistuen.
Viime elokuussa Yhdysvallat veti maasta viimeiset joukkonsa pois vuodesta 2001 jatkuneiden sotatoimien päätteeksi. Yhdysvaltalaisjoukkojen vetäydyttyä maa joutui nopeasti ääri-islamilaiseksi luonnehditun Taliban-liikkeen valtaan – saman liikkeen, jonka Yhdysvallat oli vuonna 2001 syrjäyttänyt.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 29.10.2021
Lokakuun Tiedonantajassa on Yrjö Hakasen laaja artikkeli tekeillä olevasta hävittäjäkaupasta. Seuraavassa on pari kappaletta jutun alusta:
Sanna Marinin hallitus ajautui kriisin partaalle tieteen ja kulttuurin avustusten kymmenien miljoonien leikkauksista, joista väännettiin tiukasti. Sen sijaan Suomen historian suurimmasta asekaupasta ei hallituksessa kukaan halua tai uskalla keskustella.
Hävittäjäkauppa tulee hallituksen päätettäväksi parin kuukauden kuluessa. Edes eduskunnan puolustusvaliokunta ei ole kuitenkaan saanut täsmällisiä tietoja hankinnan kokonaiskustannuksista tai konetyyppien välisistä vertailuista. Vielä vähemmän on selvitetty tämän HX-hankkeen turvallisuuspoliittisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja.
Päätöksen lähestyessä painaa etenkin USA päälle korkealla tasolla. Varapresidentti Kamala Harris, ulkoministeri Anthony Blinken, puolustusministeri Lloyd- Austin ja Valkoisen talon turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan ovat olleet yhteydessä pääministeriin ja muihin päättäjiin hävittäjien ostamiseksi Yhdysvalloista (Politico.com 20.9.).
SKP:n Tornion osaston opintotilaisuus 25.10.2021
SKP:n teltta Tornion markkinoilla 7.-9.10.2021
Puolueen johdon vierailu Lapissa 1.-2.10.2021
Tiedonantajan myynti Kemissä 1.10.2021
Syyskuun Tiedonantajassa Yrjö Hakanen käsittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä niin sanotuille hyvinvointialueille. Artikkelissa Yrjö toteaa mm. seuraavaa:
Sote-palvelujen suurin ongelma on jo pitkään ollut riittämätön rahoitus. Koronapandemian aikana hoito- ja hoivavaje on kasvanut entisestään. Silti eduskunnan hyväksymän uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannuskehitystä.
Valtiovarainministeriön laskelmissa korostetaan suurten yksiköiden, digitalisoinnin ja terveyden edistämisen tuomia säästöjä. Samalla laskelmissa sivuutetaan rahoituksen lähtötason riittämättömyys ja eikä oteta alkuunkaan tarpeeksi lukuun henkilöstövajeen poistamisen vaatimaa lisärahoitusta, vanhuspalvelujen tarpeiden kasvua, tietojärjestelmien uudistamisen laskuja jne.
Uudistuksen rahoitusmalliin sisältyy leikkuri, joka mahdollistaa tarpeiden kasvua pienemmän rahoituksen lisäämisen. Sote-budjetin alimittaisuus estää myös nostamasta julkisten sote-palvelujen alhaista palkkatasoa.
Uudistukselle esitetyt tavoitteet palvelujen parantamisesta, eriarvoisuuden vähentämisestä ja riittävästä henkilöstömitoituksesta eivät toteudu ilman useamman miljardin tasokorotusta rahoitukseen. Mitään sellaista ei sisälly myöskään Sanna Marinin hallituksen budjettiesitykseen, jossa soten hoito- ja palveluvelan purkuun osoitetaan vain 125 miljoonaa. Miljardeja kyllä löytyy hävittäjien ostamiseen, mutta ei sote-palveluihin.
Aluevaalien isoin kysymys onkin se, alistuvatko uudet valtuutetut sopeuttamaan alueen sote-palvelut alimitoitettuihin budjettiraameihin – vain nouseeko vaaleista vaatimus rahoituksen tasokorotuksesta? Tämä on haasteena myös Helsingissä, joka ainoana kuntana vastaa jatkossakin sote-palveluista. Senkin on sovitettava sote-budjettinsa ministeriön määrittelemiin raameihin.
Rovaniemen markkinoilla 21.-23.9.2021
Kemin markkinoilla 16.-17.9.2021
SKP:n teltta oli mukana Kemin markkinoilla 16.-17.9.2021.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.8.2021
Elokuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli Afganistanin tilanteesta. Tässä pieni ote:
Viime vuosina Yhdysvallat on epäonnistunut saavuttamaan tavoitteensa sodissaan. Se saapui Afganistaniin hirvittävien pommitusten kera täyttääkseen hatarasti perustellun tavoitteensa lokakuussa 2001. Sen tarkoitus oli ajaa Taleban maasta. Nyt 20 vuotta myöhemmin Taleban on tullut takaisin. Vuonna 2003, kaksi vuotta sen jälkeen kun USA aloitti sodan Afgnaistanissa, se aloitti myös laittoman sodan Irakissa. Se päättyi siihen, että Yhdysvallat vetäytyi maasta ehdoitta 2011 sen jälkeen kun Irakin parlamentti kieltäytyi myöntämästä Yhdysvaltain joukoille laittoman koskemattomuuden. USA:n vetäytyessä Irakista se aloitti kauhistuttavan sodan Libyassa 2011. Tämä sysäsi koko alueen kaaokseen.
Kukat Kemin veritorstain muistomerkille 18.8.2021
Kemiläiset kommunistit kävivät laskemassa kukat Lautiosaaressa olevalle Kemin veritorstain tapahtumien muistomerkille. SKP:n Kemin kaupunkijärjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä piti tilaisuudessa seuraavan puheen:
Tänään 18.8. tulee kuluneeksi 72 vuotta Kemin veritorstaiksi kutsutusta tapahtumasta. Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön heinäkuun alussa toteuttama huomattava urakkapalkkojen alentaminen.
Kyseisenä vuonna oli vientiteollisuuden toivomuksesta tehty kaksi devalvaatiota ja siksi monien kulutustarpeiden hinnat olivat nousseet. Työväen asema oli siten huonontunut ilman palkkojen alennuksiakin.
Siksi Kemi-yhtiön työntekijöiden heinäkuussa aloittama lakko laajeni nopeasti Kemin muihinkin työpaikkoihin. Elokuun puolessa välissä lakossa olivat lähes kaikki Kemin työläiset.
Lakkotoimikunta oli kutsunut lakkolaiset Karihaaran työväentalolle torstaina 18.8.1949. Kokouksen jälkeen osa kokousväestä lähti kävellen Kemijoen erottelutyömaalle ”laulamaan rikkureille”.
Paikalla tulijoita odotti sisäministeri Aarne Simosen sinne komentaman noin sadan aseistautuneen poliisin joukko. Osalla aseistuksena oli konepistoolit ja lopuilla pistoolit.
Poliisi komensi mielenosoittajia hajaantumaan, Se ei kuitenkaan ollut nopeasti mahdollista, kun hajaantumiskäskystä tietämätön pitkän kulkueen loppuosa oli vasta tulossa paikalle.
Poliisi ryhtyi pamputtamaan ja ampumaan, jolloin Feliks Pietilä ja Anni Kontiokangas kuolivat. Kymmenet mielenosoittajat saivat eriasteisia vammoja.
Kahden työläisen kuolema ei kuitenkaan riittänyt porvareille, vaan jatkoksi järjestettiin oikeusilveily. Sosialidemokraattinen Fagerholmin vähemmistöhallitus komensi oikeuskanslerin syyttämään työläisiä kapinasta. 127 henkilöä sai syytteen. Heistä 63 tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Feliks Pietilän omaiset velvoitettiin maksamaan valtiolle Pietilän ruumiinavauksesta aiheutuneet kustannukset.
Vaikka poliisi ei ole tämän Kemin veritorstain jälkeen tappanutkaan mielenosoittajia, ei yhteiskunta ole kovinkaan paljoa muuttunut. Oikeistolainen ilmapiiri vallitsee ja poliisi, oikeuslaitos ja muu yhteiskunnan väkivaltakoneisto ovat vankasti porvariston käsissä. Poliisi on monesti kohdistanut väkivaltaa porvariston mielestä väärien asioiden puolesta mieltään osoittavia vastaan. Pampulla lyömisen lisäksi silmille on välillä tullut kyynelkaasua tai pippurisumutetta.
Ei työväen asemakaan oli paljoa parantunut. Vaikka yleinen elintaso on noussut, työväki on edelleen alistetussa asemassa ja saavutettuja etuja pyritään huonontamaan.
Siksi on tärkeää vahvistaa ja tukea kaikin tavoin ammattiyhdistysliikettä ja muita oikeiston valtaa vastaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja joukkoliikkeitä. Vain järjestäytymällä ja määrätietoisella vasemmistolaisella politiikalla on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa.
Kirpputorilla Kemissä 17.7.2021
SKP:n Lapin piirin vuosikokous 19.6.2021
Mukana Lapin Rauhanpuolustajien mielenosoituksessa 13.6.2021
Vaalimainosten jakoa Kemissä 7.6.2021
Vaalityötä tekemässä Kemin kävelykadulla 4.6.2021
Vaalimainoksia jaettiin Kemissä 3.6.3021
SKP:n kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden esitteitä jaettiin Kemissä kävelykadulla.
Tiedonantajan myynti Kemissä 1.6.2021
Porvarilliset tiedotusvälineet esittelevät mielellään julkaisuja ja lausuntoja, joissa mustamaalataan kommunisteja ja erityisesti 1970- ja 1980-luvun niin sanottuja taistolaisia. Uusin paljon julkisuutta saanut kirja on ilmestynyt Lauri Hokkasen nimissä. SKP:n puheenjohtajana pitkään toiminut Yrjö Hakanen ruotii kirjaa Tiedonantajan perusteellisessa artikkelissa. Seuraavassa Yrjön tekstin alkua:
Kenen joukoissa seisoin: Taistolaiset ja valtioterrorin perintö on kustantajan mukaan ”perusteellinen ja monipuolinen analyysi” taistolaisuudeksi kutsutusta liikkeestä. Lauri Hokkanen kutsuu kirjaansa arvioksi ”taistolaisuuden ytimestä” ja henkilökohtaiseksi ”tilinteoksi harharetkestä”.
Kirja ei ole kumpaakaan. Se ei ole analyysi olosuhteista, tekijöistä ja kamppailuista, joissa vasemmistolainen liike radikalisoitui 60-luvun lopulla ja 70-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eikä ”Lare” Hokkanen kerro juurikaan siitä, mitä hän itse teki.
500-sivuinen kirja koostuu pääosin muista julkaisuista lainatuista pitkistä aiempien vuosikymmenten historian, erityisesti Neuvostoliiton historian kuvauksista. Miten ne kaikki liittyvät ”taistolaisuuteen” on vähintäänkin kyseenalaista.
Muutamilla sivuilla kirja kertoo Hokkasen tiestä Mikkelin sankarihautojen kunniavartiosta 70-luvun alun maolaisuuden kautta Uudenmaan sosialistisen nuorisoliiton toimitsijaksi, Tiedonantajan Helsingin levikkijaoston sihteeriksi ja 80-luvun alkupuolella ”kolmaslinjalaisuuden” kautta eroon SKP:stä. Kirjan takakannen esittelyt Hokkasen toiminnasta ”taistolaisten puolueorganisaation poliittisessa johdossa” ovat lievästi sanottuna liioittelua ja se näkyy faktan ja fiktion sekoittamisena ”sisäpiirikuvauksissa”
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 29.5.2021
Lehti kirjoittaa palestiinalaisten tarvitsemasta kansainvälisestä tuesta. Tässä artikkelin alkua:
Ympäri maailmaa on viime viikkoina nähty ennätyssuuria mielenosoituksia ja verkkoaktivismia Palestiinan puolesta Israelin sortoa ja väkivaltaa vastaan. Israelin jo toista viikkoa kestäneet Gazan kaistan pommitukset saivat alkunsa miehittäjän käyttämistä voimakeinoista rauhanomaisessa mielenosoituksessa. Ensimmäisenä Israel käytti palestiinalaisia mielenosoittajia kohtaan muun muassa kyynelkaasua. Mielenosoitukset protestoivat sitä, että Israel aikoo häätää asukkaita Sheikh Jarredin alueelta rakentaakseen sinne asuntoja juutalaisväestölle.
Arabikansojen ystävyysseura, ICAHD Finland ja Suomen Rauhanpuolustajat lähettivät ulkoasiainministeri Pekka Haavistolle 14.5.2021 avoimen kirjeen. Siinä todetaan, että Suomi tukee Israelin apartheid-järjestelmää ja miehityspolitiikkaa muun muassa asekaupoilla ja sallimalla siirtokuntatuotteiden tuonnin, ja kysytään, miten Suomi aikoo toimia vastuunsa kantamiseksi.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 28.5.2021
Toukokuun lehdessä käsitellään muun muassa Suomen suuria sotilasmenoja. Tässä artikkelin alkua:
Mikäli hävittäjät ostetaan tänä vuonna, Suomi nousee maailman top ten -listalle sotilasmenoissa asukasta kohden. Suomi on saanut tarjoukset kaikilta viideltä hävittäjävalmistajalta, jotka ovat olleet mukana niin kutsutussa HX-hankkeessa. Lopullinen valinta Suomen hävittäjistä on tarkoitus tehdään tämän vuoden lopulla. Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys vetoaa hallitukseen hävittäjä-hankintojen siirtämiseksi.
– Kaikki puolueet korostavat tätä nykyä menokurin ja säästöjen tärkeyttä. Kymmenien miljardien hävittäjäkauppa ollaan kuitenkin hyväksymässä ilman sen suurempia mukinoita. Se on ollut valtaosalle päättäjistä puolueesta riippumatta pyhä asia, jota ei oteta säästökohteeksi. Vain yksittäisillä kansaedustajilla asevarustelua vastustava linja on pitänyt, sanotaan yhdistyksestä.
– Myös asetuotannon, sotaharjoitusten ja aseellisten konfliktien hiilidioksidipäästöt loistavat poissaolollaan ilmastokeskustelusta. Kioton kokouksessa Yhdysvallat ajoi lävitse linjauksen, että asevarustelun ja armeijan päästöt eivät kuulu ilmastokeskusteluun. Kummallinen linjaus, sillä ne jos mikä sinne kuuluisivat.
Vaalimainosten jakoa Kemissä 26.5.2021
SKP:n kemiläisten ehdokkaiden vaalimainoksia jaettiin Kemin kävelykadulla keskiviikkona 26.5.2021.
Vaalijulisteiden liisteröintiä Kemissä 21.5.2021
Julisteita päästiin liisteröimään perjantaina 21.5.
Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoilla Kemissä 9.5.2021
Kemissä oli sodan aikana 1941 – 1944 kaksi sotavankileiriä. Kohtelu oli julmaa ja kuolleita paljon; pelkästään Ajoksen leirin hautamausmaalla lepää 1648 Neuvostoliiton sotilasta.
Kemissä käytiin laskemassa kukat Ajoksen ja Vallinsaaren leirien hautamuistomerkeille fasismista toisessa maailmansaodassa saadun voiton vuosipäivänä. Tilaisuudessa puhui Kaarina Pistokoski-Tikkala seuraavasti.
Hyvät toverit
Sotien seuraukset näkyvät hyvin tällä hautausmaalla. Vaikka sotaa ei Kemissä käyty, tänne on haudattu yli 1600 neuvostoliittolaista sotilasta. Julmat suomalaiset tappoivat osan leirillä olevista vangeista ja näännyttivät osan nälkään ja hoitamattomiin sairauksiin.
Pahasti näyttää siltä, että aikaisemmista sodista ei ole mitään opittu. Suomalaisia valmistellaan taas uuteen sotaan Venäjää vastaan. Siksi Venäjä esitetään tiedotusvälineissä syylliseksi sotilaallisen jännityksen lisäämiseen ja muihin pahoihin tekoihin.
Tästä saatiin esimerkki jokunen viikko sitten, kun Venäjän omalla alueellaan omilla joukoillaan pitämistä sotaharjoituksista nostettiin kamala meteli. Samaan aikaan oltiin aivan hiljaa siitä, että Venäjälle avoimen vihamieliset Nato-joukot ovat tulossa Ukrainaan sotaharjoituksia pitämään.
Rauhaa ei saada aikaan sotaan valmistautumalla. Siksi on luovuttava järjettömän kalliista hävittäjähankinnoista ja siirryttävä epäluulon lietsonnasta ja vihanpidosta normaaleihin naapuruussuhteisiin Venäjän kanssa.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 5.5.2021
Yhdessä lehden artikkelissa kerrotaan kaupallisen kalastuksen epäkohtia käsitelleestä dokumenttifilmistä. Seuraavassa jutun alkua:
Kalaa pidetään monesti lihaa eettisempänä ja ekologisempana vaihtoehtona. Hiljattain ilmestynyt dokumenttielokuva Seaspiracy kuitenkin kyseenalaistaa tämän ajatuksen. Dokumentti antaa valtamerillä tapahtuvasta kaupallisesta kalastuksesta hyvin kielteisen kuvan.
Dokumentissa seurataan kuinka ohjaaja Ali Tabrizi selvittää kalastusteollisuuden ympäristövaikutuksia. Dokumentin kuluessa kierretään ympäri maailmaa tutustumassa kaupallisen kalastuksen todellisuuteen ja haastatellaan useita asiantuntijoita.
Dokumentin aikana tulee hyvin esille, kuinka eettisesti ja ekologisesti ongelmallinen ala moderni kalastusteollisuus on. Dokumentti on erittäin tervetullut, sillä kaupalliseen kalastukseen pätee sama kuin teolliseen tuotantoon yleensäkin: Tuotannon todellisuus jää kuluttajalle mysteeriksi.
Ihmisten mielikuvissa kalastusalukset voivat olla pieniä ja sympaattisia, mutta todellisuudessa kyse on jättimäisistä aluksista. Näiden alusten laahusnuotat tyhjentävät merenpohjan lähes kaikesta elävästä satojen neliömetrien alalta.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 3.5.2021
Huhtikuun Tiedonantajassa on artikkeli Kuubasta, jossa USA:n kauppasaarron aiheuttamista ongelmista huolimatta on voimia panostaa myös ympäristön suojeluun. Seuraavassa artikkelin alkua:
Kuuban saaren etelärannikko on altis sekä ilmastonmuutokselle että ihmisen aiheuttamille tuhoille. Nyt kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita ryhdytään pelastamaan uusin opein.
Mi costa (minun rannikkoni) -suunnitelma ulottuu 30 vuoden päähän. Kuuba toteuttaa sitä YK:n ympäristöohjelman Unepin ja Vihreän ilmastorahaston (GCF) tuella.
Kuuba on yksi 33 kehitysmaasta, joiden ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita GCF päätti maaliskuussa auttaa yhteensä yli miljardin euron rahoituksella. Kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana GCF edistää Kuuban hankkeita 20 miljoonalla eurolla. Kohdemaan edellytetään osallistuvan 17 miljoonalla.
Kuuban saaristo on Karibian suurin ja erittäin haavoittuva ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ne ovat viime vuosina tuntuneet erityisesti pitkittyneinä kuivuuskausina ja yhä tuhoisampina hurrikaaneina
Kunniakäynnit punaisten haudoilla Kemissä ja Rovaniemellä 1.5.2021
Kemin tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:
Hyvät toverit
Vuonna 1918 työväki piti jonkin aikaa valtaa eteläisessä Suomessa ja joillakin teollisuuspaikkakunnilla muuallakin Suomessa. Kemi oli yksi näistä paikkakunnista.
Porvari kauhistui oman määräysvaltansa menettämisen mahdollisuudesta. Siksi hävinneille kostettiin julmasti, kun porvari Saksan avulla voitti sodan. Vankileireillä tapettiin ja näännytettiin nälkään kymmeniä tuhansia. Kemissä ei sodittu, mutta täälläkin tapettiin kymmeniä punaisia tai sellaisiksi leimattuja.
Nykyisinkin porvari pyrkii määräysvaltansa lujittamiseen aina, kun se on mahdollista. Valtion osuutta taloudessa halutaan vähentää ja siksi oikeistolaiset hallitukset ovat myyneet halvalla Veitsiluoto Oy:n ja useimmat muutkin entiset valtion yhtiöt. Sen seurauksena Veitsiluodon tehtaiden lopettamispäätös oli helppo nakki yksityiselle pörssiyhtiölle Stora Ensolle.
Yksityistämisestä ja ulkoistamisesta on tehtävä loppu. Nyt Kemiin on perustettava uusi teollinen valtion laitos tai yhtiö, joka tulee korvaamaan paperi- ja sellutehtaan lopettamisessa menetettävät työpaikat.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.4.2021
Huhtikuun tiedonantajassa muistetaan muun muassa 150 vuotta sitten toteutettua Pariisin kommuunia. Marko Korvelan artikkelin alussa todetaan:
”Sosiaalidemokraattinen poroporvari on hiljattain jälleen alkanut tuntea terveellistä pelkoa kuullessaan sanat: proletariaatin diktatuuri. No niin, hyvät herrat, tahdotteko tietää, miltä tämä diktatuuri näyttää? Tarkastelkaa Pariisin kommuunia. Se oli proletariaatin diktatuuria.”
Nämä Friedrich Engelsin sanat löytyvät esipuheesta, jotka hän kirjoitti Karl Marxin vuonna 1871 ilmestyneeseen Kansalaissota Ranskassa -tekstiin. Siinä Marx käy tuoreeltaan läpi lyhytikäisen mutta merkittävän yhteiskunnallisen vallankumouksen, Pariisin Kommuunin, vaiheita. Monien mielestä Kommuuni oli ensimmäinen yritys rakentaa sosialismia laajassa mittakaavassa ja modernissa yhteiskunnassa.
Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Keväällä 1871 vain 72 päivää kestänyt työläisvalta kirvoitti niin Marxilta, Engelsiltä kuin Leniniltä ylistäviä arvioita.
Tiedonantajan myynti Torniossa 27.3.2021
Maaliskuun Tiedonantajassa käsiteltiin vaatimuksia työajan lyhentämiseksi. Artikkelissa Työajan lyhentäminen: muutos alkaa työpaikalla on Marx21-lehden toimittajan ja tutkijan Lorenzo Battistin alustus kansainvälisessä Lyhyempi työaika -webinaarissa helmikuussa. Alustus sisältää tietoa työaikakamppailuista ja useita käytännön ehdotuksia euroopanlaajuiseksi toiminnaksi.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.3.2021
Maaliskuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia NATO:n kanssa. Seuraavassa pieni ote artikkelista:
Harjoitukseen liittyen suomalaiset monitoimihävittäjät lensivät ilmataisteluharjoittelun kierroksia Suomen ilmatilassa USA:n ja Saksan monitoimihävittäjien kanssa.
– Mistä alkaen Suomi on liittynyt Nato-maiden kollektiiviseen puolustukseen? Mihin ovat hallituksen ministereiltä unohtuneet lupaukset, että Suomi ei liittoutumattomana maana osallistu Naton kollektiivisen puolustuksen harjoituksiin, koska ne vain lisäävät vastakkainasettelua ja luovat epäselvyyttä Suomen asemasta, kysyi helsinkiläinen kuntavaaliehdokas Yrjö Hakanen sosiaalisessa mediassa.
Tiivis yhteistyö Nato-maiden kanssa siis jatkuu koronasta ja kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Kemiläisen rauhanaktivistin Tapio Siirilän mielestä mediasta käy selville harjoituksen tarkoitus.
– Tavoitteena ei ole Suomen puolustaminen, vaan osallistuminen USA:n ja Naton sotiin maailmalla. Tämä tulee ilmi siitä, että harjoituksen aikana suomalaiset harjoittelevat polttoaineen tankkaamista ilmassa USA:n tankkerikoneesta. Jos tarkoituksena on Suomen puolustaminen, ilmatankkausta ei tarvita. Ilmatankkauksia tarvitaan vain, jos sotimaan lähdetään USA:n matkaan kauas maailmalle. Ja siinähän ei ole vähäisintäkään järkeä, kommentoi Siirilä sosiaalisessa mediassa
Tiedonantajan myynti Torniossa 27.2.2021
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Rosa Luxemburgin syntymästä. Lehdessä on laaja, usean sivun mittainen artikkeli Rosan toiminnasta ja poliittisista tavoitteista. Seuraavassa lyhyt pätkä jutusta:
Rosa Luxemburg näki riittävän selvästi eurooppalaisen suursodan kasvavana uhkana. Hän ei koskaan lakannut kritisoimasta keisarillisen Saksan hallinnon sotavalmisteluja. Hän piti puheen 13.9.1913 Frankfurt am Mainin lähellä sijaitsevassa kylässä, Bockenheimissa. Hän päätti puheensa internationalistiseen julistukseen: ”Mikäli he luulevat, että aiomme nostaa murha-aseet ranskalaisia veljiämme ja muita veljiämme vastaan, vastaamme heille: emme tule koskaan tekemään niin!” Julkinen syyttäjä haastoi hänet välittömästi lain julkisesta vastustamisesta. Oikeudenkäynti toteutettiin helmikuussa 1914, jolloin Rosa Luxemburg piti pelottoman puheen hyökäten militarismia ja sotapolitiikkaa vastaan. Hän lainasi ensimmäisen internationaalin Brysselin konferenssin (1868) julkilausumaa: Sodan syttyessä työläisten tulisi ryhtyä yleislakkoon. Puhe ilmestyi sosialistisessa lehdistössä ja siitä tuli eräänlainen klassiko sodanvastaisessa kirjallisuudessa. Hänet tuomittiin vuodeksi vankeuteen. Keisarilliset viranomaiset uskalsivat kuitenkin pidättää hänet vasta sodan alkamisen jälkeen, vuonna 1915
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.2.2021
Helmikuun Tiedonantajassa on lyhyt muistokirjoitus kemiläisestä veteraatikommunistista:
Suru-uutinen kertoo kemiläisen puolueveteraanin Erkki Pekkisen kuolemasta.
Erkki oli Kemissä merkittävä henkilö sekä puoluetyössä että muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Hän toimi pitkään Kemin kaupunginvaltuutettuna aikaisemmin SKDL:n ja myöhemmin SKP:n listalta valittuna. Puoluetyössä Erkki muistetaan SKP:n Vahäruonan osaston ja myöhemmin SKP:n Kemin eteläisen osaston puheenjohtajana sekä aktiivisena toimijana myös monissa muissa puoluetehtävissä.
Työura oli pääosin Kemin satamassa, jossa Erkki toimi muun muassa työsuojeluvaltuutettuna ja pääluottamusmiehenä. Nuorena miehenä hätäaputyötkin olivat tulleet tutuksi.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 30.1. ja Rovaniemellä 1.2.2021
Tornion myynnistä ei ole kuvaa. Alla oleva kuva on Rovaniemen myyntitapahtumasta.
’
Kemissä Kemin kaupunki suunnittelee parantavansa Metsä Fibre Oy:n tehtaalle ja tehtaalta satamaan johtavia liikennyhteyksiä yhtiön toivomuksen mukaisesti noin 50 miljoonalla eurolla. Kaikki eivät hyväksy verorahojen käyttöä satoja miljoonia voittoa tekevän yhtiön hyväksi. Aiheesta on lisää lehden artikkelissa Suuryhtiö veronmaksajan kukkarolla (https://www.tiedonantaja.fi/julkaisut/tiedonantaja-tammikuu-2021/suuryhti-veronmaksajan-kukkarolla). Jutun alussa käsitellään satamaa:
Lapin Kansassa oli loppiaisena juttu Kemin Sataman suurista suunnitelmista. Artikkelin mukaan tarkoitus on käyttää noin 43 miljoonaa euroa muun muassa uuden laiturin rakentamiseen ja ruoppauksiin.
Suunnitelmat ovat jättisuuret, kun niitä verrataan sataman talouden nykyisiin lukuihin. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sataman liikevaihto oli noin 5,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,2 miljoonaa.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 29.1.2021
Tammikuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa NATO:n ja USA:n lisääntynyttä sotilaallista läsnäoloa pohjoisella Jäämerellä ja sen rantavaltioissa. Artikkelin Pohjoisen sovalmistelut pysäytettävä alussa kirjoitetaan seuraavaa:
Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo nyt suuria muutoksia napapiirin pohjoispuolella. SKP:n rauhanryhmän Tapio Siirilä kertoi tammikuussa järjestetyssä rauhanwebinaarissa, että muutokset tulevat jatkumaan, vaikka lämpeneminen saataisiinkin pysäytettyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin.
– Yksi merkittävä muutos on Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen. Se tekee mahdolliseksi laivaliikenteen lisääntymisen Venäjän rannikkoa seurailevalla Koillisväylällä. Tätä kautta matkat lyhenevät merkittävästi Euroopan ja Kiinan, Japanin ja muiden itäisten Aasian maiden välillä verrattuna nykyiseen eteläiseen reittiin. Jääpeite on pienimmillään syyskuussa, sanoo Siirilä.
Jäät ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Jäämeren alueella tiedetään olevan runsaasti öljyä ja kaasua ja erilaisia mineraaleja. Vaikka olosuhteet pysyvät vaikeina, jääpeitteen väheneminen tekee ainakin lähellä rannikkoa olevat luonnonvarat helpommin hyödynnettäviksi, sanoo Siirilä.
USA ja Nato pyrkivät kontrolloimaan pohjoista. Öljyn ja muiden luonnonvarojen riistoon pyrkivä USA ja sen määräysvallassa oleva sotilasliitto Nato ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita alueesta. Siirilän mukaan tavoitteena on päästä kontrolloimaan taloudellista ja muuta toimintaa alueella.
– Rauhanomainen mahdollisuus olisi alueen käytön käsitteleminen ja sopiminen pohjoisten maiden yhteistyöelimessä Arktisessa neuvostossa. Yhteistyön ja sopimisen sijasta USA ja Nato ovat kuitenkin valinneet alueella jännitystä lisäävän sotilaallisen voiman tien, sanoo Siirilä.
Kunniakäynti punaisten muistomerkillä Kemissä 27.1.2021
Luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1.2021 kemiläiset kommunistit veivät kukkia Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille, Tilaisuudessa puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:
Hyvät toverit
Vuonna 1918 Kemissä ei sodittu, mutta silti kuolleille punaisille on muistomerkkejä muun muassa tällä hautausmaalla ja Selkäsaaressa. Tämä siksi, että valtaan päästyään valkoiset kylmäverisesti murhasivat Kemissäkin kymmeniä työläisiä.
Ihminen saadaan tappamaan muita ihmisiä, kun nuo muut ihmiset onnistutaan kuvaamaan iljettäviksi, pahoiksi ja vaarallisiksi. Vuonna 1918 porvari kuvasi työväestön murhaajiksi ja ryöstäjiksi ja työläisnaiset nimettiin susinartuiksi, jotka kuuluikin tappaa.
Myöhemmin kansaa valmennettiin talvisotaan ja jatkosotaan kuvaamalla Neuvostoliitto ja venäläiset kaiken mahdollisen pahan alkukodiksi.
Nykyinen tilanne muistuttaa huolestuttavasti 1930-lukua, Venäjä esitetään taas vieraaksi, vaaralliseksi ja arvaamattomaksi. Venäjän uhkaan vedoten on saatu aikaan läheinen sotilaallinen yhteistyö USA:n ja Naton kanssa.
Venäjän uhkaa on käytetty perusteena myös järjettömän kalliiden hävittäjien tilaamisvaltuuksille. Viime vuonna vain kaksi kansanedustajaa äänesti tätä taloudellisesti ja poliittisesti järjetöntä hanketta vastaan.
Tässä tilanteessa kaikkein tärkeintä on toimia rauhan ja normaalien naapuruussuhteiden puolesta. Tätä on pidettävä esillä tulevissa kuntavaaleissakin, vaikka kunnat eivät ulkopolitiikasta suoraan päätäkään.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa ja Rovaniemellä 28.11.2020
Marraskuun Tiedonantajassa oli useampikin juttu ympäristönsuojelusta. Lehdessä oli muun muassa Pirkanmaa luonnonsuojelupiirin kannanotto luvattomasta turpeen otosta. Kirjoituksen alussa todetaan seuraavaa:
Biolan tiedotti 13. marraskuuta pahoittelevansa rahkasammalen kuorintaa maakunnallisesti arvokkaalla Kihniön Sarvinevalla ja ilmoitti aloittavansa riippumattoman tutkimuksen toimistaan. Pahoittelu ja tutkinnan riippumattomuus asettuvat erikoiseen valoon, kun samassa tiedotteessa yhtiö jo ilmoittaa kohdistavansa rahkasammalen noston jatkossakin luontoarvoiltaan vastaaville ja käytännössä yhtä arvokkaille soille.
Biolan johtaa harhaan antaessaan ymmärtää, että Sarvineva olisi yksittäistapaus ja vahinko. Näin ei suinkaan ole. Sarvinevan lisäksi luonnoltaan arvokkaita soita, joilta rahkasammalta ja pintaturvetta on kuorittu, ovat esimerkiksi Seinäjoen Kivisalmenneva ja Liminganneva. Niiden luontoarvot todettiin merkittäviksi Etelä-Pohjanmaan suoselvityksessä, jonka Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus tekivät vuonna 2013 (s. 153). Näistäkin soista laajat osat on kuorittu vuosina 2017‒2020.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.11.2020
Marraskuun Tiedonantajassa oli muun muassa Marko Korvelan kirjoitus siitä kuka maksaa koronakriisin laskut. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:
Pandemian aiheuttama talouden kriisi ei suinkaan ole ainutlaatuinen. Kapitalistinen talousjärjestelmä on koko olemassa olonsa ajan ollut hyvin epävakaa. Taantumat ja lamat ovat seuranneet talouden nousukausia vuoronperään melko säännöllisin väliajoin aiheuttaen konkursseja, työttömyyttä, kurjuutta ja jopa sotia.
Tuoreessa muistissa on Suomessa 1990-luvun alussa koettu lama, jonka aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
Reilu kymmenen vuotta sitten maailmantalous koki ennennäkemättömän laajan finanssikriisin, joka alkoi Yhdysvaltain velkamarkkinoilta ja levisi muun muassa euroalueelle aiheuttaen vakavia vaikeuksia esimerkiksi Kreikan ja Italian kansantalouksille
Tiedonantajan ay-liitteen jakoa Kemissä 9.11.2020
Ensimmäiset sadat lehtet tulivat jaetuksi Kemissä 9.11.2020
Tapaamispaikka Kemin kulttuurikeskuksessa 4.11.2020
Kommunistit ovat paikalla Kemin kultuurikeskuksen aulassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Aina käydään keskusteluja piolueesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Tällä kertaa mukana oli mukaan annettavaksi juuri tullutta Tiedonantajan ay-liitettä.
Tiedonantajan myynti Torniossa 31.10.2020
Jutussa, joka on otsikoitu ”Kenraalien vaarallista ja kallista ulkopolitiikkaa” Yrjö Hakanen kirjoittaa kalliista hävittäjähankinnoista ja ulkopolitiikasta laajemminkin. Seuraavassa on palanen artikkelin alusta:
Yhdysvaltojen puolustusministeriön hyväksymä lupa myydä F-35 ja F/A-18-hävittäjiä Suomeen vahvistaa sen, että HX-hankkeessa ei ole kyse vain hallitusohjelmaan kirjatusta nykyisen Hornet-kaluston ”suorituskyvyn korvaamisesta”. Vientiluvasta kertovan tiedonannon mukaan hanke ”parantaa” Suomen ilmavoimien suorituskykyä ja ”varmistaa (sen) yhteentoimivuuden Yhdysvaltojen joukkojen kanssa”.
Lokakuun 9. päivä julkaistussa vientiluvassa listataan kolmatta liuskaa asejärjestelmiä ja muita varusteita, joita mahdolliseen hävittäjäkauppaan liittyy. Mukana on pitkän kantaman JASSM ER -häiveohjuksia, joita USA ei ole aiemmin myynyt millekään Naton kuulumattomalle maalle. Yhdysvallat tarjoaa Suomeen poikkeuksellisesti myös elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettua Super Hornetia, Growleria. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan lisäksi hankitaan uudet tutkaohjukset.
HX-hankkeessa ei ole kyse vain asekaupasta vaan myös siitä, millaiseen sotilasstrategiaan Suomea sidotaan. Samalla se koskee laajemminkin turvallisuuspolitiikan perusteita: rakentuuko maamme turvallisuus yhä enemmän asevarustelun ja sotilaallisen liittoutumisen varaan? Ovatko vasemmisto, vihreät ja keskusta hylänneet ulkopolitiikan keinojen ensisijaisuuteen perustuneen turvallisuusajattelun, rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden?
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 30.10.2020
Lokakuun Tiedonantajassa on monia kiinnostavia artikkeleita. Seuraavassa on alkua jutulle, jossa käsitellään lauluyhtye Agit-Propista kertovaa äskettäin ilmestynyttä kirjaa.
Jouko Aaltonen on tunnettu dokumenttielokuvistaan, mutta välillä syntyy muutakin. Syksyllä ilmestyi SKS:n julkaisema kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta, jossa Aaltonen kertoo lauluyhtyeen pitkän ja värikkään tarinan aina 1960-luvun lopulta nykypäivään saakka.
Aaltonen teki jo 2006 dokumenttielokuvan Kenen joukoissa seisot, joka kertoi poliittisesta laululiikkeestä laajemmin. Agit-Propiin keskittynyt dokumentti julkaistiin vuonna 2017. Elokuvan tekoa varten Aaltonen teki haastatteluja ja keräsi muutakin taustamateriaalia, joka alkoi ennen pitkää kuumottaa tekijän kynsissä.
– Sitten SKS ehdotti kokonaisen kirjan tekemistä. Olihan se tilaisuus, johon piti tarttua, kertoo Aaltonen.
Miksi sitten Agit-Prop kiinnostaa?
– Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on hyvin ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun, 1980-luvun hiljaisuuden laakson, kunnes 1990-luvulla Agit-Prop nousee uudelleen, kun syntyy taas tarvetta. 2000-luvulla yhtye löytääkin kokonaan uuden yleisön, uuden sukupolven. Maailma on muuttunut, mutta Agit-Prop pysyy, kuvaa Aaltonen
SKP:n teltta Tornion markkinoilla 8.-10.10.2020
SKP oli teltallaan mukana Tornion markkinoilla kaikkina kolmena markkinapäivänä. Tällä kertaa päähuomio kiinnitettiin allekirjoitusten saamiseen lomakkeisiin, joilla tuetaan SKP:n saamista takaisin puoluerekisteriin. Sateisesta säästä huolimatta täytettyjä lomakkeita kertyi 41 kappaletta.
Allekirjoitusten kysymysen yhteydessä ja muutenkin syntyi paljon mielenkiintoisia keskusteluja markkinoilla kulkevien ihmisten kanssa.
tiedonantajan myynti rovaniemellä 28.9.2020
Vaikka Lordi-aukio on aika hiljainen, muutama lehti saatiin silti kaupaksi
Syyskuun Tiedonantajassa käsitellään hävittäjähankintoja useassakin artikkelissa. Tässä on alkua Hannu Ketoharjun kirja-arviosta.
Kirja: Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen
Maanpuolustuspiireistä kritiikkiä asehankinnoille
Kovin vähälle huomiolle on jäänyt professori Jouni Suistolan ja evl (evp) Heikki Tiilikaisen toimittama viime vuonna julkaistu kirja Uussota, vaihtuvat voimasuhteet (AtlasArt 2019).
Kirja on tervetullut maanpuolustuspiirien kriittinen arvio nykyisestä kalliisiin asehankintoihin nojaavasta Suomen puolustusdoktriinista. Teokseen on kutsuttu kirjoittajiksi joukko maanpuolustusaktiiveja ja evp-upseereita.
Päätös hävittäjähankinnasta perustuu Puolustusministeriön esiselvitykseen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Siinä on käsitelty perusteellisesti erityisesti Yhdysvaltojen ilmavoimia ja niiden nykyistä suorituskykyä. Suurvallan mahdollisuudet on heijastettu Suomen puolustamiseen.
Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti, evp Pertti Tervosen mukaan tarvittaisiin suurvallan monipuoliset ilmavoimat, jotta hävittäjillä olisi raportissa kuvailtu merkitys ilmatilan hallintaan sodan aikana. Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen.
tiedonantajaa myytiin kemissä 25.9.2020
Syyskuun lehdessä kerrotaan hallituksen budjettiriihen yhteydessä pidetystä milenosoituksesta ja mielenosoittajien terveisistä hallitukselle. Seuraavassa on pieni ote artikkelista.
Tarvitaan oikeita työllistämistoimia
Hallitusneuvottelujen alla on ilmoille heitelty monenlaisia työllistämiskeinoja, joista Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi varovasti kiittelee te-keskuksille kaavailtuja työllistämisen lisäresursseja. Sen sijaan työttömien järjestöjen rahoitusta uhkaavat leikkaukset merkitsisivät kuoliniskua monelle hyvälle hankkeelle.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä oleva 127 miljoonan euron leikkaus sote-järjestöjen STEA-avustuksiin romahduttaisi käytännössä järjestöjen toimintaedellytykset. Monet toiminnoista lakkaisivat kokonaan tai rampautuisivat.
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski tuomitsee nyt kaavaillun eläkeputken poistamisen. Haapakosken mielestä erilaisten keppien asemesta tarvitaan oikeita työllistämistoimia esimerkiksi kuntien kautta.
– Eräs tapa työllistää on taata resurssit jo hallitusohjelmassa sovitun hoitajamitoituksen noston toteuttamiseen, muistuttaa Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piirisihteeri Jukka Ahokas.
vuosikokous 20.9.2020 rovaniemellä
Osa kokouksen osallistujista.
Tiedonantajaa myytiin ja kannattakortteja kerättiin rovaniemellä 31.8.2020
Riitta Häkälä oli saatu mukaan apumyyjäksi
Kun Rovaniemellä ollaan myymässä Tiedonantajaa, tulevat etsimättä mieleen sotahävittäjät, kun ne pitävät kaupungin yllä kamalaa meteliään lentokenttää lähestyessään.
SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg kirjoittaa kolumnissaan hävittäjistä seuraavasti:
Sotahulluus tulee kalliiksi. Siitähän tässä HX-hankkeessakin on pitkälti kyse. Ei riitä, että ilmapuolustus hoidettaisiin pääosin ilmatorjunnalla ja muutamalla koneella, joilla voisi välillä käydä tekemässä tunnistuslennon ilmatilan loukkaajan ilmestyessä. Ei. Pitää olla isoimmat ja komeimmat natoyhteensopivat hävittäjät, vaikka sitten työttömien selkänahalla maksettuina.
Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjetissa merkittävää lisäystä puolustusmenoihin. Puolustusministeriölle on tulossa vuodelle 2021 yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Melkoinen korotus siis.
Puolustusmenoja kasvattaa ennen kaikkea hävittäjähankintaan varautuminen. Raha ei siis ole menossa varusmiesten kasvisruokailuun. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys olisi vain 0,7 prosenttia.
Mikäli budjettiesitys menee läpi tällaisenaan, se tarkoittaa sitä, että puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta nousee nykyisestä 1,4 prosentista kahteen prosenttiin, eikä nousu pysähdy tähän, sillä sitä mukaan kun koneita alkaa saapua ja ne otetaan käyttöön, aletaan maksaa niiden huolto ja ylläpitokuluja. Näihin menee koneiden elinkaaren aikana varovaisestikin arvioiden yli 20 miljardia ja todennäköisesti noin tuplasta enemmän.
Törkeää tuhlaamista jo sinällään. Rauhaa ja ympäristöä puolustaville tämä on tietenkin monin verroin kamalaa. Seteleitä poltetaan ja ilmastonmuutosta edistetään, jotta voidaa uhitella muiden Nato-joukkojen kanssa Venäjän suuntaan.
Ja samaan aikaan meillä keskustellaan Valtionvarainministeriön aloitteesta siitä, että työttömien asemaa heikennetään oikein urakalla. Eläkkeelle ei enää pääsisi ns. eläkeputken kautta ja muutkin varhennetun eläköitymisen reitit suljettaisiin. Työttömien osalle tulisi taas lisää tarkkailua ja ”toimenpiteitä”. Vuorotteluvapaasta luovuttaisiin kokonaan ja opiskelu työttömyysturvalla loppuisi. Samalla kiristettäisiin myös opiskelijoiden tukien ehtoja ja painotettaisiin lainaa opintotuen sijaan opiskelijan toimeentulon turvana.
Moniko näistä toimenpiteistä olisi edes esitetty jos meillä olisi tuo hävittäjiin varattu 1,7 miljardia käytössä? Aika harva. Toki olisi sinisilmäistä ajatella, ettei tämä nykyinenkin hallitus talouskriisissä iskisi työttömiin. Silti tilannetta voisi välittömästi helpottaa siirtämällä hävittäjähankinnat hamaan tulevaisuuteen ja tarkastelemalla niiden tarvetta uudelleen vaikkapa viiden vuoden kuluttua.
Näin ei kuitenkaan tehdä ja se on täysin poliittinen valinta
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 29.8.2020
Tiedonanatajasssa on Yrjö Hakasen tärkeä kirjoitus ”Mitä elvytetään ja kuka maksaa laskut EU:ssa?” Artikkelin alku on seuraava:
unionin elpymispaketissa ja budjettikehyksessä jaetaan uudelleen satoja miljardeja euroja. Samalla kriisiä käytetään taas kerran EU:n vallan lisäämiseen kansalaisilta mitään kysymättä. Hallitukset ovat kehuneet kesällä pidetyn EU:n huippukokouksen tuloksia, mutta mihin miljardeja käytetään ja kuka maksaa laskut?
Huippukokouksessa sovittu 750 miljardin euron elpymispaketti ja 1 074 miljardin budjettikehys seitsemälle vuodelle ei mennyt läpi EU:n parlamentissa. Erityisesti budjetin koosta ja jakautumisesta väännetään nyt kättä EU:n parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa. Vähemmälle ovat jääneet kysymykset EU:n perussopimusten uusista tulkinnoista, jotka huippukokouksessa ajettiin läpi Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla.
Mihin katosi terveysohjelma?
Julkisuutta huippukokouksen ympärillä hallitsi kysymys siitä, mikä on lainojen ja avustusten suhde elpymispaketissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mihin rahaa ohjataan ja kenen maksettavaksi laskut lopulta tulevat.
Elpymispaketti esiteltiin alun perin vastauksena koronakriisiin. Hämmästyttävästi huippukokouksen neuvotteluissa terveydenhoidon ohjelma EU4Health ja sen rahat katosivat budjettikehyksestä kokonaan. Alunperinkin komissio esitti yli tuhannen miljardin kehyksestä terveydenhuoltoon alle prosentin, vain 9,4 miljardia
tiedonantajaa myytiin kemissä 28.8.2020
Elokuun Tiedonantajassa on Tapio Siirilän laaja artikkeli Lapin kaivoksista. Artikkeli alkaa seuraavasti:
Lapin Kansassa 10.7. julkaistu kartta näyttää miten suuri osa Lapista on varattu pääosin ulkomaisille yhtiöille kaivostoimintaa varten. Kartassa on merkitty eri väreillä käsittelyn eri vaiheissa olevia varauksia ja malminetsintälupia.
Läheskään kaikki varaukset eivät johda kaivostoiminnan aloittamiseen. Yhtiöt ovat kuitenkin liikkeellä tositarkoituksella: kaivos tehdään, jos se näyttäisi omistajilleen voittoa tuottavan. Ja Suomessahan voitot saadaan melkein puhtaana käteen, kun korvauksia maanomistajille ei juuri tarvitse maksaa ja kun louhintaveroa ei ole ja kun verot on helppo muutenkin välttää veroparatiisien ja muiden kikkojen avulla.
Investoinnitkin on helppo turvata EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen ansiosta kunhan sopimus tulee lopullisesti voimaan. Jos yhtiö on kanadalainen tai jos toimintaa harjoitetaan Kanadaan rekisteröidyn tytäryhtiön nimissä, sopimus antaa mahdollisuuden miljardiluokan korvauksiin Suomen valtiolta, jos valtio puuttuu yhtiön kuviteltuihin tuleviin voittoihin säätämällä uusia ja tiukempia normeja ympäristönsuojelusta tai säätämällä uusia veroja tai maksuja.
Huolestuttavasti näyttää siltä, että viranomaiset auliisti myöntävät lupia, joiden seurauksena Lapin luonto ja paikallisten ihmisten elinkeinot joutuvat kärsimään. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä ajankohtaisista Lapin kaivos- ja malminetsintäongelmista
työmiehen lauantai Torniossa 22.8.2020
SKP:n teltalla kerättiin nimiä SKP:n saamiseksi uudelleen puoluerekisteriin.
kemin veritorstain uhreja muistettiin 18.8.2020
SKP:n Kemin kaupunkijärjestö kävi laskemassa kukat veritorstain tapahtumien muistomerkille. Kaupunkijärjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:
Tänään tulee kuluneeksi 71 vuotta tällä paikalla pidetystä lakkolaisten mielenosoituksesta, joka päättyi työnantajien komentoa tottelevien poliisien silmittömään väkivaltaan. Kaksi työläistä kuoli ja lukuisia loukkaantui.
Seuranneet kuulustelut ja oikeudenkäynnit osoittivat oikeusjärjestelmän olevan täysin oikeiston käskyvallassa. Poliisien toimintaa ei tutkittu, mutta mielenosoitukseen osallistuneita ja muita ammattiyhdistysaktiiveja syytettiin kapinasta. Tuomio kapinasta annettiin 35 työläiselle. Lyhin tuomio oli neljä kuukautta vankeutta ja pisin vuosi ja kahdeksan kuukautta. Pisimmän tuomion sai Rune Ikäläinen, joka tapahtuman aikana oli puolen kilometrin päässä toisella puolella jokea.
Vaikka poliisi ei ole tämän niin sanotun Kemin veritorstain jälkeen tappanutkaan mielenosoittajia, ei yhteiskunta ole kovinkaan paljoa muuttunut. Oikeistolainen ilmapiiri vallitsee ja poliisi, oikeuslaitos ja muu yhteiskunnan väkivaltakoneisto on vankasti porvariston käsissä.
Siksi on tärkeää vahvistaa ja tukea kaikin tavoin ammattiyhdistysliikettä ja muita oikeiston valtaa vastaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja joukkoliikkeitä. Vain järjestäytymällä ja määrätietoisella vasemmistolaisella politiikalla on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa.
tiedonantajaa myytiin torniossa 27.7.2020
Heinäkuun Tiiedonantajassa käsitetiin ilmastonmuutosta useammassa artikkelissa. Lotta Ahon tuoreeseen väitöskirjaan pohjautuvassa Marko Korvelen jutussa todetaan mm. seuraavaa:
Koronakriisin hoidossa moni hallitus ilmoitti tekevänsä päätöksiä ”terveys edellä”. Sama ei Lotta Ahon mukaan päde ilmastonmuutoksen torjunnassa, missä toimitaan kautta linjan talous edellä, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Aho pitää suorastaan säälittävänä tapaa, miten taloutta pidetään edelleen tärkeämpänä kuin koko ekosysteemin tulevaisuutta. Asioiden on muututtava eikä pikkuhiljaa vaan pian.
– Ihmisen selviytyminen ei riipu taloudesta. Ihmisen – ja koko ekosysteemin – tulevaisuus riippuu siitä, lopetammeko planeetan ja ilmakehän saastuttamisen.
Ilmastonmuutoksen estäminen vaikuttaa mahdottomalta eikä kukaan osaa sanoa, voimmeko pysäyttää sen tai edes hidastaa sitä. Ahon mielestä nykyisellä markkinavetoisella politiikalla tai kauniilla arvopuheilla se ei ainakaan onnistu.
Jotain on tehtävä, sillä aika uhkaa käydä vähiin. Palo etenee, ja ennen pitkää syttyvät myös kapitalistinkin lahkeet
tiedonantajan myynti Kemissä 24.7.2020
Heinäkuun Tiedonantajassa on Yrjö Hakasen artikkeli ”Lähipalvelut ja rahoitus uuden sote-esityksen ongelmana”. Seuraavassa on pieniä otteita kirjoituksesta.
Kuinkahan moni kansanedustaja ja kuntien valtuutettu lukee lausunnoille lähetetyn 1 200 sivun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakuntien perustamisesta? Pelkästään lakipykäliä on 258 sivua.
Sivuja läpi kahlatessani jäin pohtimaan, onko järkevää tehdä kerralla niin laaja muutos, että ani harva jaksaa edes lukea esitystä? Ainakin kansalaiskeskustelulle se on ongelma.
Kaikkien sote-palvelujen siirtäminen maakuntien järjestettäväksi on valtava muutos, jollaista ei ole tehty missään muussa maassa. Tätä ratkaisua perustellaan vain muutamalla lauseella pienten kuntien taloudellisesta kantokyvystä, kustannusten hallinnasta ja palvelujen integraatiosta.
Ylimalkainen perustelu sivuuttaa kuntien järjestämien peruspalvelujen edut siinä, miten tunnetaan palvelutarpeita ja voidaan kehittää yhteyttä kuntien muuhun toimintaan (mm. päiväkodit, koulut, asuminen). Myös demokratia toimii paremmin, jos lähellä järjestettävistä palveluista päätetään lähellä.
Samalla kun palvelut siirretään maakuntien järjestettäväksi, ne alistetaan tiukasti valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Ministeriöt saavat esityksessä vahvan oikeuden puuttua maakuntien toimintaan ja budjetteihin. Maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa ja tarvitsevat valtiolta luvan investointeihin.
Koronakriisin myötä on käynyt moneen kertaan selväksi, miten huonosti ministeriöissä tunnetaan tilanteita kentällä ja miten vaikea on johtaa palveluja kaukaa. Toisaalta rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle, kuten hallitus esittää, vie pohjan perusteluilta, joissa vedotaan kuntien taloudellisen kantokyvyn vähyyteen.
Perustason sote-palvelut onkin syytä säilyttää pääosin kuntien järjestäminä ja tuottamina. Näin voidaan kehittää palveluja paremmin asukkaiden tarpeista lähtien ja ottaa huomioon alueellisia eroja palvelutarpeissa. Nyt on tarpeen herättää ympäri maata keskustelua siitä, miksi lähipalvelujen järjestäminen ei voi olla kuntien vastuulla muuallakin kuin Helsingissä?
Voiton päivänä 9.5.2020 Kukat neuvostosotilaiden haudoille
Kemissä pidettiin neuvostoliittolaisia sotavankeja suomalaisten hallitsemalla Ajoksen vankileirillä ja saksalaisten ylläpitämällä Vallitunsaaren leirillä. Neuvostoliittoa vihaamaan yllytetyt suomalaiset näännyttivät nälkään ja tappoivat muilla tavoilla lähes 1 700 vankia. Saksalaisten leirilla kuolleita oli 162.
SKP:n Kemin kaupunkijärjestö suoritti koronan oloissa vaatimattomaksi jätetyn kunniakäynnin kummankin vankileirin hautamuistomerkeille. Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:
HYVÄT TOVERIT
Sodan mielettömyys ja sodasta ihmisille aiheutuvat kärsimykset ovat konkreettisesti läsnä tässä paikassa, johon on haudattu yli 1 600 neuvostoliittolaista sotavankia. Suomalaiset tappoivat ja rääkkäsivät osan kuoliaiksi ja loput näännytettiin nälkään ja hoitamatta jätettyihin sairauksiin.
Huolestuttavasti näyttää siltä, että aikaisemmista sodista ei ole mitään opittu. Yleistä mielipidettä pyritään johdonmukaisesti muokkaamaan Venäjän vastaiseksi. Ja sitten Venäjän uhalla perustellaan tiivistä yhteistoimintaa Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.
Rahaakin tuntuu riittävän rajattomasti asevarusteluun. Hallitus on kiirehtinyt vakuuttamaan, että käyttökuluineen kymmeniä miljardeja maksavien rynnäkköhävittäjien ostaminen toteutetaan koronan aiheuttamista miljardilaskuista huolimatta.
Samalla kun kunnioitamme aikoinaan fasismia vastaan taistelleiden neuvostosotilaiden muistoa, lupaamme jatkaa toimintaamme sotaa vastaan sekä rauhan ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuden puolesta.
Kunniakäynti punaisten muistomerkillä kemissä 1.5.2020
SKP:n Kemin kaupunkinjärjestön edustajat kävivät viemässä kukat Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten muistomerkille. Järjestön puheenjohtaja Tapio Siirilä sanoi puheessaan seuraavaa:
Hyvät toverit!
Koronan aikana tehdyt hallituksen ja eduskunnan päätökset osoittavat yhteiskunnan yleisen ilmapiirin oikeistolaisuuden. Suurin huoli on yrityksistä ja niille rahaa riittää miljardikaupalla. Erikseen vielä korostetaan, että miljardeja tullaan käyttämään myös rynnäkköhävittäjien hankkimiseen.
Samaan aikaan kansalaiset ja heidän hyvinvoinnistaan vastaavat kunnat jätetään aika lailla oman onnensa varaan. Vaikka kunnillekin on luvattu vähän lisää rahaa, ei vielä päästä lähellekään niitä valtion tukirahoja, joita kunnat saivat ennen vuosi vuoden jälkeen toteutettuja leikkauksia.
Tähän haudatut porvareiden murhaamat toverit toimivat yli sata vuotta sitten työläisten oikeuksien ja paremman elämän puolesta. Heidän muistonsa velvoittaa meitä jatkamaan heidän aloittamaansa toimintaa. Meidän on vaadittava koronaan liittyvien toimenpiteiden ja rahojen keskittämistä ennen kaikkea kansalaisten terveyden varmistamiseen ja tähän liittyvien kuntien toimintaedellytysten turvaamiseen.
Koronan aikana emme saa myöskään unohtaa muita keskeisiä vaatimuksia. Järjettömän kallista hävittäjähankinnasta on luovuttava. On toteutettava siirtyminen kuuden tunnin työpäivään ja 30 tunnin työviikkoon ansioita alentamatta. On turvattava 1 200 euron suuruinen perusturva kaikille niille, joiden tulot jäisivät tämän summan alle.
Vaikka tänä vuonna perinteinen vapun mielenosoituskulkue jääkin pois, on muistettava, että vappu on ennen kaikkea kansainvälinen toimintapäivä työläisten ja muiden vähävarausten ja sorrettujen puolesta. Siis toverit: hyvää vappua!
Kukat lasku kaupunkijärjestön sihteeri Raija Siirilä
SKP:n teltta tornion markkinoilla 5.-7.3.3030
Tornion markkinoilla myytiin Tiedonantajaa ja marxilaista kirjallisuutta ja kerättiin nimiä kannattajhakortteihin SKP:n saamiseksi takaisin puoluerekisteriin.
SKP:n teltta kemin markkinoilla 27.-29.2.2020
Kemin markkinoiden aikana oli kipakkaa pakkasta, aurinko kuitenkin päivällä jo vähän lämmitti.
Teltalla myytiin Tiedonantajaa, juteltiin ihmisten kanssa ja kerättiin allekirjoituksia kannattajalomakkeisiin, jotta SKP merkittäisiin uudelleen puoluerekisteriin.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 6.2.2020
Jo Karl Marx kirjoitti Pääoma-kirjassaan työaikakamppailun tärkeydestä. Kamppailu jatkuu edelleen. Tiedonantajassa on juttu maaliskuussa tulossa olevasta työaikaseminaarista.
Lyhyempi työaika on noussut viime kuukausina jälleen yleisesti puheenaiheeksi. Asian tiimoilta esitettyjen aloitteiden ja keskustelun on ollut kuitenkin usein tapana hiljentyä ajan myötä. Yhtenä syynä tähän on se, että työajan lyhentämistä ei ole saatu nostettua työväenliikkeelle yhteiseksi teemaksi eikä se ole tällä hetkellä ay-liikkeen tavoitteena, vaikka kahdeksan tunnin työpäivän aikaansaamisesta on kulunut jo reilut sata vuotta. Kun tavoitteen takana ei ole laajempaa yhteistä rintamaa, on myös keskustelut helppo sivuuttaa ilman, että aihetta käydään läpi syvällisemmin.
Kommunisteilla, vasemmistolla ja edistyksellisillä voimilla on tehtävä nostaa lyhyempi työaika laajempaan keskusteluun sekä luoda yhteistä pohjaa käytännön taisteluun lyhyemmän työajan toteuttamiseksi Suomessa ja Euroopassa. Tähän tehtävään tartutaan Helsingin Katajanokanlaituri 4:ssa 21.-22. maaliskuuta järjestettävässä Lyhyempi työaika – Helsinki-seminaarissa, jonka järjestävät yhteistyössä SKP, Euroopan vasemmisto ja DSL.
Seminaarin ohjelmaan kuuluu monipuolisia paneelikeskusteluja sekä alustuksia eri perspektiiveistä. Työaikakysymykset ovat seminaarissa keskiössä oleva teema, mutta keskusteluissa otetaan kantaa laajemminkin työelämään, ay-liikkeeseen ja yhteiskuntaan.
Kahden päivän aikana kuullaan mielenkiintoisia näkökulmia mm. työajan lyhentämisen hyödyistä, erilaisista työaikamalleista ja -kokeiluista, palkattomasta työstä, tulonjaosta ja tasa-arvosta, työajan yhteydestä ympäristöön sekä vapaa-ajan merkityksestä. Työn tulevaisuutta ja kapitalistisen palkkatyön jälkeisiä työn tekemisen muotoja pohditaan myös.
tiedonantajaa myytiin torniossa 5.2.2020
Työsopimusneuvottelujen tilannetta ja lakkoja käsittelevä artikkeli alkaa seuraavasti:
Teollisuusliiton julistama lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa alkoi suunnitellusti varhain maanantaiaamulla 27. tammikuuta. Kaksi viikkoa kestävä lakko koskee yli kuuden tuhannen työntekijän töitä muu muassa sahoilla ja vaneritehtailla.
Myös lakkoa tukeva yritysten huolto- ja kunnossapitotöitä koskeva lakko alkaa samaan aikaan. Lisäksi monilla Teollisuusliiton sopimusaloilla on voimassa ylityökielto, joka alkoi 12. tammikuuta ja päättyy 9. päivä helmikuuta.
Työministeriö päätti torstaina 23.1. valtakunnansovittelijan esityksestä siirtää kemian alan lakkoa kahdella viikolla eteenpäin. Tämä siirto ei kuitenkaan vaikuta mitenkään mekaanisen metsäteollisuuden työtaisteluihin. Alalla järjestettiin jo syksyllä kolmen päivän lakko, jota seurasi työnantajien julistama kuuden päivän työsulku.
Alan sopimus umpeutui jo marraskuun lopussa. Neuvottelut eivät ole edenneet, koska työnantajapuoli, Metsäteollisuus, on tuonut pöytään kasoittain heikennysesityksiä. Neuvotteluja on myös leimannut Metsäteollisuuden haluttomuus päästä sopimukseen.
– Odotamme Metsäteollisuudelta täsmällisiä esityksiä sopimuksesta, ei pelkkiä ranskalaisia viivoja. Tähän heillä on hyvä tilaisuus jo tiistaina, kun sovittelu jatkuu. Siis päivä sen jälkeen, kun lakko alkaa, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo liiton tiedotteessa.
Teollisuusliitto on tähän mennessä tehnyt uudet työehtosopimukset mm. kaikilla Teknologiateollisuuden kanssa neuvoteltavilla aloilla. Yhteensä liiton tekemien sopimusten piirissä on jo yli 120 000 työntekijää. Yhteenkään sopimukseen ei ole enää kirjattu ylimääräisenä talkootyönä tehtävien Kiky-tuntien jatkamista
tiedonantajaa myytiin kemissä 4.2.2020
Tänä sotaan valmistautumisen aikana Tiedonantaja kirjoittaa tarpeellisesta aiheesta eli ay-väen rauhanpäivistä. Ari Sulopuiston kirjoitus tapahtumasta alkaa seuraavasti:
Jos et ollut Riihimäellä tämän vuoden toisena viikonvaihteena, saat siitä syyttää melkein vain itseäsi! Tarjolla oli – eikä ensimmäistä kertaa- ”Ay-väen Rauhanpäivät”- tapahtuman aikamoinen sisältökimara. On toki paljonkin ihan päteviä syitä olla saapumatta kuulolle ja osallistumaan ehkä keskusteluunkin. Ilahduttavaa oli kuulla – ohjelman ulkopuolelta – semmoista, että hiljalleen ilmaantuu uusia ammattiosastoja, jotka tukevat jäsentensä osallistumista tapahtumaan. Ihan vielä ei ole ilmoittautuminen vuoden 2021 Rauhanpäiville avoinna. Paikkakunta tiedetään: Hämeenlinna. Ajankohtakaan ei viikkotolkulla heitä tammikuun toisesta viikonvaihteesta.
”Ettäältä kotinurkille”
Päivien rakenne on tämmöisenään käypäseksi havaittu: Ettäältä kotinurkille. Ensimmäinen teema oli ”Kymmenen vuotta Arabikeväästä”. Se ei kotiseudullaan ollut mikään ”arabikevät”. Nimitys on maailmannapa-eurooppalaista keksintöä! Puhujista yksi (mielenkiintoinen) puuttui jonkun (pikku?) onnettomuuden takia, mutta kaksikin asiantuntijaa sai puolitoistatuntisen aikaikkunansa hyvin umpeen. Noh, jokunen kysymyskin sentään kerittiin nakkaamaan.
Sitten päästiin lähelle omia napoja: Ay-liikkeen yhtenäisyys ja tes-shoppailu. Muutamien isojen ammattiliittojen johtoväkeä on jo useamman kerran ollut tässä paneelikeskustelussa päivittämässä nimenomaan muiden liittojen paikalla olevien jäsenten käsityksiä liittojensa edesottamuksista.
Se oli koko lailla mielenkiintoista kuultavaa. Keskustelussa tuli ilmi sekin, että jos liittojen rivijäsen ei ole kovinkaan hyvin tapahtumien tasalla, niin erityisesti muiden jäsenet he vasta puutteessa elävätkin. Siis tiedonpuutteessa. Parannus on tehtävissä
kunniakäynti punaisten haudalle kemissä 27.1.2020
Kemiläiset puoluejärjestöt suorittivat kunniakäynnin punaisten haudalle luokkasodan alkamisen vuosipäivänä 27.1. Tilaisuudessa puhunut Kaarina Pistokoski-Tikkala totesi seuraavaa:
Hyvät toverit
Vuonna 1918 käydystä luokkasodasta on kulunut yli sata vuotta ja myös viimeisin Suomea suoraan koskenut sota päättyi 75 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaiset karkotettiin Suomen käsivarresta keväällä 1945.
Sota ja sodan uhka on kuitenkin tänään valitettavan ajankohtainen. Suomalaisia sotilaita on maailmalla Naton ja USAn johtamissa sotilasoperaatioissa ja Suomi osallistuu tänä vuonna kymmeniin kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Valtaosa harjoituksista tehdään Naton tai joidenkin Nato-maiden kanssa.
Ilmapiiri tuntuu nyt olevan Suomessa samanlainen kuin sodan edellisinä vuosikymmeninä 1920- ja 1930-luvuilla. Silloin porvaristo lietsoi kaikin tavoin epäluuloa ja vihaa Neuvostoliittoa ja naapurinamme olevaa Venäjän neuvostotasavaltaa kohtaan. Lopulta sotaan lähdettiin yhdessä natsi-Saksan kanssa. Nyt vihan ja epäluulon lietsonnan kohteena on kapitalistiseksi muuttunut Venäjä ja sotaa käyväksi kumppaniksi haetaan Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita.
1920- ja 30-luvuilla Suomessa oli rohkeita ihmisiä, jotka toimivat sodan lietsontaa vastaan. Silloin sellaisesta toiminnasta joutui vankilaan ja joitakin tapettiinkin. Suomessa voidaan nykyisin – ainakin toistaiseksi – vastustaa sodan lietsontaa vankilaan joutumista pelkäämättä. Siksi meidän jokaisen velvollisuus on nyt rauhan puolesta toimiminen. Sota on aina järjetöntä ja lisäksi nykyisillä aseilla käytävä sota johtaisi aivan eri kertaluokan tuhoihin kuin edelliset sodat.
Kun me olemme nyt kunnioittamassa näiden porvareiden murhaamien tovereiden muistoa, kaikkein parhaiten me kunnioitamme heidän muistoaan ja jatkamme heidän aatettaan toimimalla aktiivisesti rauhan ja hyvien naapuruussuhteiden puolesta.
DSL:n pääsihteerin vierailu 17.1.2020
Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri Jari Karttunen vieraili Kemissä 17-1-2020. Tapaamisessa oli mukana DSL:n Kemin opintojärjestön sekä DSL:n palveluita käyttävien järjestöjen edustajia. DSL on puolueelle tärkeä yhteistyökumppani sekä taloudellisesti että opintotoiminnalle aineistoja ja muuta tukea tuottavana yhteisönä.
postin tilanteesta kemissä 26.11.2019
SKP:n Kemin eteläisen osaston opintotilaisuudessa puhuttiin Postista. Todettiin Postin ongelmien olevan hyvä esimerkki vaikeuksista, joita syntyy, kun valtion (ja kuntien) toimintoja yhtiöitetään ja yksityistetään.
Lisäksi Posti on ollut erittäin huono työnantaja. Johtajien isot palkat ja osingot on nyhdetty työntekijöiden selkänahasta. Palkkoja on laskettu, työntekijöitä on vähennetty ja töitä on lisätty.
SKP ja tiedonantaja ylitorniolla 5.11.2019
Tiedonantajan 50-vuotisjuhlanumeroa esittelevä ja politiikkaa puhuva kiertue päättyi Ylitorniolle tiistaina 5.11.2019.
Tiedonantajan vahvuuksiin on aina kuulunut ulkomaiden tapahtumien taustoista kertominen. Se on välttämätöntä maailman menon ymmärtämiseksi, koska Suomen valtajulkisuus usein vain toistelee asioita vääristelevää yhdysvaltalaista propagandaa.
Lokakuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli Hongkongin tilanteesta ja pitkään jatkuneiden mielenosoitusten taustoista. Artikkelissa ”Kolonialistinen perinne, sosialistinen tulevaisuus?” todetaan muun muassa, että Hongkongin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat seurausta brittiläisestä kolonialismista. Ongelmat ovat luoneet sosiaalisia jännitteitä, jotka nyt ohjautuvat manner-Kiinaa ja sen hallitusta vastaan.
Oxfamin mukaan Hongkong on kaikkein epätasa-arvoisin maailman kehittyneistä talouksista. Rikkain viidennes hongkongilaisista kapitalisteista pääsee koko maailman sadan rikkaimman listalle.
Politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin tervolassa 4.11.2019
Pakkasta oli 15 astetta, mutta kirkas auringonpaiste teki säästä kuitenkin siedettävän, kun Salen edustalla myytiin Tiedonantajaa ja juteltiin ihmisten kanssa politiikkaa.
Tiedonantajassa arvioidaan mm. Karl Marxin kirjoitusta Palkkatyö ja pääoma. Laaja artikkeli alkaa seuraavasti:
SKP:n Pohjanmaan piirin Marxilainen foorumi -opintopiiri käynnistyi syyskaudella paluulla aatteen juurille. Aiheeksi valikoitui Karl Marxin kirjoitus Palkkatyö ja pääoma, jonka ensimmäinen julkaisuajankohta oli 170 vuotta sitten, v. 1849. Se ilmestyi silloin pääkirjoitussarjana Neue Rheinische Zeitung -lehdessä. Tilaisuudessa kirjasta alusti Anton Leppänen, joka oli laatinut siitä erinomaisen yhteenvedon. Teoksessa selvitetään, mihin omistavan luokan ja sen luokkaherruuden olemassaolo perustuu, samoin kuin mihin työntekijän orjuus (palkkatyöorjuus) perustuu, tiivistää Leppänen. Tekstin tarkoituksena oli olla mahdollisimman kansantajuinen esitys, propagandakirjoitus, jonka sen ajan oppia saamaton työläinenkin voi helposti ymmärtää.
Palkkatyö ja pääoma jäi aikoinaan kesken. Friedrich Engels kertoo v. 1891 laitoksen esipuheessa, että syynä oli ”silloin alkaneiden tapahtumien vyöry”, joiden takia lehti lopulta lakkautettiin. Tällä hän tarkoittaa kansannousujen sarjaa, joka alkoi ”Euroopan hulluna vuonna” 1848, ja päättyi lopullisesti seuraavana vuonna Venäjän keisarin Nikolai I:n armeijan liittyessä Itävalta-Unkarin Habsburgien rinnalle kapinoita murskaamaan. Tähän murenivat Unkarin aluksi voittoisan vallankumouksen saavutukset ja sammuivat Saksan kaupunkien kansankapinat, joiden kukistamiseen mainitun sanomalehden lakkauttaminen liittyi
tiedonantajaa ja politiikkaa simossa 1.11.2019
Nykyinen hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa ja valmistautuu käyttämään toistakymmentä miljardia uusien sotalaivojen ja lentokoneiden ostamiseen. Tiedonantaja kertoo eduskuntaryhmille luovutetusta adressista, jossa lentokonekauppaja vastustetaan.
Hävittäjäkaupat uuteen harkintaan – miljardit hyötykäyttöön! -vetoomus luovutettiin eduskuntaryhmille YK:n aseistariisuntaviikolla tiistaina 22. lokakuuta. Hävittäjähankintojen kustannuksista ja ilmastoseurauksista, mutta myös ihan kokonaisuudessaan Suomen turvallisuuspolitiikasta huolestuneet kansalaiset ja rauhanaktiivit keräsivät tuhansia nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan, että hävittäjähankinnat uudelleen arvioidaan eduskunnassa.
Sähköisen nettiadressin lisäksi nimiä on kerätty tapahtumissa, kaduilla, turuilla ja toreilla perinteisesti paperille.
Kymmenien miljardien eurojen hävittäjäkonehankinnoista, joita puolustusvoimat paraikaa selvittää, tehdään lopullinen päätös vuonna 2021. Kansainväliset aseteollisuuden lobbarit käyvät tiuhaan Suomessa ja tekevät suurin panoksin vaikuttamistyötään. Vähemmän on käyty avointa kriittistä kansalaiskeskustelua kaupoista, siitä mistä rahat niihin otetaan ja näihin liittyvistä valinnoista
politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin kemijärvellä 31.10.2019
Rovaniemeltä jatkettiin myyntireissua Kemijärvelle. Väkeä kulki Lidlissä ja Alkossa runsaasti, mutta kauppoja syntyi huonisti. Puolue ja Tiedonantaja pääsivät kuitenkin hyvin näkyville.
Tiedonantaja kirjoittaa Tiedonantaja-festivaaleilla aloitetusta kannanttakorttien keräämisestä mm. seuraavaa: Suomen kommunistinen puolue viedään takaisin puoluerekisteriin. Puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen allekirjoittaa ensimmäisen kannattajakortin 26. lokakuuta Jyväskylässä Tiedonantaja- festivaalilla. Tämän jälkeen kortteja kerätään eri puolilla Suomea piirijärjestöjen ja puolueen järjestämissä tempauksissa, toreilla ja erilaisissa tapahtumissa. Valmiiksi tulostettuja ja esitäytettyjä kortteja on saatavilla myös Tiedonantaja-festivaaleilla.
Väisäsen mukaan kapitalismiin sopeutuneet vasemmistopuolueet eivät vastaa enää tämän päivän luokkataistelun haasteeseen ja siksi Suomeen tarvitaan rehellisesti radikaali vasemmistolainen, sosialismiin pyrkivä kommunistinen puolue.
– Valtaosalle meistä on ollut päivänselvää, ettei kuuluminen johonkin porvarien rekisteriin ratkaise kommunistisen puolueen toimintaa, vaikuttamista tai olemassaoloa. Poliittinen tilanne suorastaan vaatii, että Suomeen tarvitaan joukkoja mukaan kutsuva puolue ja siksi SKP on vietävä takaisin puoluerekisteriin. Kommunistisen puolueen perustoimintaan kuuluu edistyksellisen joukkotoiminnan järjestäminen. Kuntavaaleihin ja puolueen vahvistamisen työhön aletaan nyt rakentaa yhteisrintamaa muiden muutosta haluavien kanssa, sanoo Väisänen
tiedonantajaa myytiin ja politiikkaa puhuttiin rovaniemellä 31.10.2019
Rovaniemellä Lordi-aukiolle tuli seurakunta jakamaan soppaa ja siksi paikalla oli tavallista enemmän väkeä. Monet olivat kiinnotuneet SKP:sta ja monia pitkiäkin keskusteluja käytiin paikalla olijoiden kanssa.
Joukossa oli monia työttömiä ja siksi tämän sopii pätkä juuri ilmestyneen työttömyyttä käsittelevän kirjan esittelystä:
Työttömyyden monet kasvot tulevat esille Anssi Ylirönnin esikoiskirjassa Valintamme ei kohdistunut sinuun, jonka julkistamistilaisuutta vietetään 26. lokakuuta Tiedonantaja-festivaaleilla Jyväskylässä.
Tiedotusvälineissä työttömyys on jatkuvasti esillä, mutta aiheen käsittely on tavallisesti pinnallista ja yksipuolista. Eniten äänessä ovat päättäjät ja taloustieteilijät, jotka näkevät työttömyyden yksistään tilastollisena ja talouden tunnuslukuihin liittyvänä ilmiönä.
Teos on Ylirönnin ensimmäinen kirjallisuuden saralla, mutta aikaisemmin mieheltä on ilmestynyt omakustanteina muun muassa kantaa ottavia sarjakuvia. Ylirönnin sarjakuvat ja karikatyyrit ovat tuttuja myös sosiaalisesta mediasta
politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin torniossa 30.10.2019
Ajankohtainen Tiedonantajan artikkeli ”TURKKI ULOS ROJAVASTA” käsittelee Turkin hyökkäystä kurdien hallitseman Rojavan alueelle. Artikkeli alkaa seuraavasti:
Turkin hyökkäys Syyrian Kurdistaniin on saanut kansainvälisen solidaarisuuden liikkeelle ympäri maailman. Hyökkäyksen ajankohta juuri ennen YK:n aseistariisuntaviikkoa tekee tilanteesta mahdollisesti vielä karumman. Monet eivät hyväksy Turkin sotaa alueen kansoja ja heidän demokraattista itsehallintoaan vastaan ja osoittavat solidaarisuutta Rojavalle.
Turkki aloitti jo pitkään uhkaamansa miehityssodan Rojavassa, Pohjois-Syyriassa, keskiviikkona 9. lokakuuta. Turkin iskuissa kuoli tai teloitettiin jo alle viikossa kymmeniä siviilejä, ja noin 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetessaan siviiliasutuksiin kohdistuvia pommituksia. Turkin miehityssota uhkaa johtaa valtavaan humanitääriseen katastrofiin ja epävakauteen sisällissodan keskellä tähän asti verrattain rauhallisena pysyneellä Rojavan alueella.
Rojavassa on sisällissodasta huolimatta onnistuttu luomaan ruohonjuuritason demokratiaan, naisten oikeuksiin ja eri kulttuurien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon pohjautuva yhteiskuntamalli, demokraattinen konfederaatio, jonka Turkki uhkaa nyt tuhota
Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.10.2019
Lokakuun Tiedonantaja kertoo muun muassa oikeistolaisten kansanedustajien toiminnasta palestiinalaisia vastaan.
Kahdeksan oikeistolaista kansanedustajaa syyttää YK:n alaisen järjestön työntekijöitä terrorismin ihannoinnista. Peruspalveluja ja suojelua palestiinalaispakolaisille tarjoava UNRWA (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) on myös Suomen ulkoministeriön rahoituskohde. Kansanedustajat vaativat tuen lopettamista järjestölle.
– Aikooko hallitus keskeyttää Suomen tuen järjestölle, jonka työntekijät toistuvista huomautuksista huolimatta syyllistyvät vihapuheeseen ja julkisesti kehottavat lapsia ja aikuisia terroristiseen toimintaan, tai asettaa ehtoja UNRWA:n rahoituksen jatkamiselle, kysytään kirjallisessa kysymyksessä, jonka ovat allekirjoittaneet Peter Östman (kd), Sanna Antikainen (ps), Sari Tanus (kd), Antero Laukkanen (kd), Sari Essayah (kd), Heikki Vestman (kok), Mika Niikko (ps) ja Ben Zyskowicz (kok). Östman on eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja.
Marraskuun 29. vietetään jälleen kansainvälistä päivää solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle. Sen sijaan, että solidaarisuuspäivän kynnyksellä Suomen eduskunnassa puhuttaisiin Palestiinan tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi, saa hallitus käsiteltäväkseen ehdotuksia tuen vähentämisestä palestiinalaispakolaisille
SKP:n teltta tornion markkinoilla 10. ja 11.10.2019
Säät eivät oikein suosineet markkinoita, perjantaina satoi räntääkin. Silti jokunen Tiedonantaja myytiin ja saatiin toistakymmentä uuden vuoden tervehdystä Tiedonantajaan. Yksi jäsenhakemuskaavakelin tuli täytetyksi.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 28.9.2019
Syyskuun Tiedonantajassa käsitellään muun muassa Rinteen hallituksen ohjelmaa sekä hallituksen ehdotusta ensi vuoden budjetiksi.
Hallitusohjelman talouslinjoja koskevassa Olli Savelan artikkelissa todetaan ohjelmasta yleisesti, että Rinteen hallitus tekee hyvin keskustalaista politiikkaa vasemmistolaisin maustein.
Artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisemmin mm. seuraavia aiheita (väliotsikot):
- Menolisäylset vaatimattomia
- Omaisuuden myynti järjetöntä
- Kuntien talous edelleen tiukoilla
- Hävittäjiin jo varattu rahaaa.
skp:n teltta rovaniemen markkinoilla 17.-19.9.2019
SKP:n teltalla käytiin monia keskusteluja markkinaväen kanssa.
Seuraaviin vaaleihin on aikaa, joten muut puolueet eivät olleet kiinnostuneita tapaamaan kansalaisia. Vain perussuomalaisilla oli teltta SKP:n lisäksi.
skp:n teltta kemin markkinoilla 12.-14.9.2019
Teltalla myytiin Tiedonantajaa ja marxilaista kirjallisuutta, kerättiin nimiä asehankintoja vastustavaan adressiin ja puheltiin politiikasta ihmisten kanssa.
tiedonantajan myynti rovaniemellä 31.8.2019
Työnantajat vaativat kiivaasti kiky-sopimukseen sisältyvän ilmaisen työn teettämisen jatkamista. Elokuun Tiedonantajassa haastatellaan Paperiliiton puheenjohtajaa, jonka mukaan liitto ei kikyä enää hyväksi.
Työajanpidennyksen tuoma hyöty paperiteollisuuteen on Paperiliiton näkökulmasta kyseenalainen, vaikka vientialojen työnantajaliitot ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos muuta omissa tiedotteissaan ja tutkimuksissaan väittivät.
Paperiliiton näkökulmasta kilpailukykysopimuksen osana sovittua 24 tunnin työajan pidennystä vuosityöaikaan ei ole tarpeen jatkaa. Sopimus tehtiin aikanaan tiettyyn tarkoitukseen.
– Suhteessa yhtiöiden tuloksiin työajan lisäys tarkoittaa käytännössä ilmaisen työn tekemistä. Ei ole näyttöä siitä, että tällä työllä olisi lisätty tuotettuja tonnimääriä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja muistuttaa, että tehtaat pyörivät 24 tuntia 7 päivänä viikossa.
Työaikaa pidentämällä ei luoda työllisyyttä alalle, josta työpaikat vähenevät sitä mukaa, kun paperintuotantoa ajetaan alas. Myös alan investoinnit pikemminkin säilyttävät kuin luovat uusia työpaikkoja.Paperialalla työn tehokkuuden kasvu on näkynyt voimakkaasti työpaikkojen vähentymisenä.
Paperiliiton mielestä työajan pidennyksen vaikutuksiin metsäteollisuudessa on suhtauduttava varauksella. Pidennystavat vaihtelevat eikä pidennystä ole kaikilla työpaikoilla otettu käyttöön. Lisäksi osa ammattiliitoista on kiky-sopimuksen ulkopuolella. Tässä mielessä sopimus kohtelee työntekijöitä epätasa-arvoisesti.
– Kuluvana vuonna olemme tavanneet paljon jäseniä eri yhteyksissä. Niissä kohtaamisissa on tullut selväksi, että tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ensisijainen tavoite on poistaa kikyn 24 tunnin mukainen vuosityöajan pidennys, Vanhala kertoo.
Vanhala näkee, että vientiliittojen tämänpäiväinen kannanotto työajanpidennyksen puolesta enteilee vaikeaa työmarkkinasyksyä. Myös muissa teollisuuden liitoissa ennakoidaan tiukkoja neuvotteluja. Kysymys työajasta ja siitä tulisiko sitä pidentää vai lyhentää näyttää myös SDP:n Sanna Marinin puheessaan avaaman 6-tuntisen työpäivän ajatuksen nostamien reaktioiden valossa olevan eri osapuolille hyvin tärkeä
Tiedonantajaa myytiin kemissä 30.8.2019
Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu yleiseen muotoon kaikenlaista hyvää ja korkealentoista. Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys tulee kuitenkin osoittamaan, että hallituksen politiikka on aivan muuta. Tässä kirjoittaa Yrjö Hakanen elokuun Tiedonantajassa seuraavasti:
Hallituspuolueiden lupauksia politiikan suunnan muuttamisesta mitataan 17.-18.syyskuuta, kun Antti Rinteen hallitus kokoontuu budjettiriiheen Säätytalolle.
Valtiovarainministeri Mika Lintilän elokuussa julkistama valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys nostaa valtion pysyväisluontoisia menoja noin miljardilla. Se on muutos Juha Sipilän hallituksen leikkauslinjaan. Lisäys ei kuitenkaan riitä perumaan kuin osan aiemmista leikkauksista.
Budjettiriihessä on tarkoitus sopia myös hallitusohjelmaan liittyvistä investoinneista. Kun ne puuttuvat VM:n esityksestä, on kaikille hallituspuolueille tarjolla mahdollisuus kehua tuloksia budjettiriihestä. Kyse on kuitenkin kertaluontoisista menoista, joilla ei poisteta pysyvien menojen aukkoja.
Lisäksi odotetaan ratkaisuja ns. aktiivimallin leikkurin purkamiseen ja kiky-sopimuksen seurauksiin, kun työnantajien sote-maksuja siirtyy palkansaajille.
Vain osa leikkauksista perutaan
Kaksi edellistä hallitusta leikkasi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia Kuntaliiton laskelmien mukaan yli 2,3 miljardilla eurolla. VM esittää nyt valtionosuuksiin lisää 1,1 miljardia. Leikkauksista jää siis suurin osa voimaan. Lisäksi valtionosuuksilla pitäisi huolehtia kuntien lisävelvoitteista, kuten päivähoito-oikeuden laajentaminen, ryhmäkokojen pienentäminen ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen nostaminen.
Koulutuksesta leikattiin vuosina 2012–2019 opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan yli 2 miljardia. Yliopistoilta vietiin pelkästään Sipilän hallituksen kaudella yli 300 miljoonaa ja ammatillisesta koulutuksesta 200 miljoonaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön niille ehdottama 60 miljoonaa paikkaisi aukkoa vain pieneltä osin ja VM:n esittämä 25 miljoonaa vielä vähemmän.
Eläkkeiden, työttömyyspäivärahojen ja muun sosiaaliturvan indeksileikkaukset heikensivät tukea Sipilän hallituksen kaudella keskimäärin kymmenillä euroilla kuukaudessa. Nyt perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin on tulossa 20 euron korotus, mutta se koskee vain pienituloisia. Siitäkään ei jää paljon käteen, kun samalla lisätään välillisiä veroja eivätkä pienituloisimmat hyödy ansiotuloveron kevennyksestä. Opintorahaan ei tule vieläkään yleistä korotusta.
Eduskuntapuolueiden tukiin VM kyllä tarjoaa avokätisesti lisää: puoluetuki nousee 29,6 miljoonasta 36,6 miljoonaan, eduskuntaryhmien avustajarahoihin + 40 % ja ministereiden avustajien palkkaamiseen + 77 %.
Ilmastoteot?
Hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi. Pelkästään turpeen polton verokevennykset ovat kuitenkin lähes yhtä paljon kuin koko ympäristöministeriön budjetti. Lupaus luonnonsuojelun sadasta lisämiljoonasta on typistynyt neljännekseen.
Liikennehankkeisiin on tulossa 300 miljoonaa lisää, mutta korjausvelka on 2,5 miljardia – puhumattakaan uusista ratahankkeista. Lupaukset kohtuuhintaisesta asumisesta eivät esityksessä näy.
Kehitysyhteistyöhön VM esittää lisää 72 miljoonaa. Rahoitus on sen jälkeenkin lähes 200 miljoonaa vähemmän kuin ennen Sipilän hallitusta.
Menoleikkuri ja aseet
Suurin este budjettilinjan muutokselle on sitoutuminen julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä (vain pienin varauksin poikkeukselliseen suhdannekriisiin). Hallitusohjelman mukaan menolisäyksiä voidaan perua, jos tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja talouden tasapainosta eivät toteudu.
Talouden taantuessa tästä voi tulla iso ongelma, kun menokehys rajoittaa työpaikkojen luomista julkiselle sektorille. Kertaluontoiset investoinnitkin on sovittu rahoitettavaksi pääosin myymällä valtion omaisuutta. Lisäksi vasemmisto taipui hallitusneuvotteluissa siihen, että pääoma- ja yritysverotusta ei kiristetä.
Ongelmia julkiseen talouteen kasaavat myös ilmavoimien HX-hävittäjähankinnat. Elinkaarikustannuksineen yli 30 miljardin euron hankinnasta luopumalla löytyisi lisää rahaa mm. perusturvaan, työllisyyteen, koulutukseen, vanhuspalveluihin, asumiseen ja ilmastotekoihin.
Politiikan suunnanmuutos on vielä monen lukon takana. Avaimet niihin eivät ole Säätytalolla vaan sen ulkopuolella, ay- ja kansalaistoiminnassa
tiedonantajan myynti torniossa 29.7.2019
Kemin Työväenyhdistys järjestää 18.8. klo 14 muistotilaisuuden Kemin veritorstain muistomerkillä tapahtuman 70-vuotispäivän merkeissä. Tiedonantajassa on kirjoitus veritostain tapahtumista ja niitä seuranneista oikeuidenköynneistä. Artikkelin alkuosa on seuraavassa.
Elokuun 18. päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Kemissä kuoli kaksi työntekijää lakkolaisten mielenosoituksessa. Poliisi ampui Feliks Pietilän ja kuorma-auto ajoi Anni Kontiokankaan päälle. Päivä oli torstai ja siksi tapahtumaa kutsutaan Kemin veritorstaiksi.
Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön kesäkuussa tekemä ilmoitus, jonka mukaan selluloosatehtaan työntekijöiden palkkoja alennetaan 30-40 prosenttia. Tällaisen ilmoituksen jälkeen lakkoon menivät aluksi sellutehtaan noin 260 lastaajaa ja varastoijaa. Lakko kuitenkin laajeni nopeasti. Tukilakkoon yhtyivät Kemi-yhtiön kaikki työntekijät, Kemin sataman työntekijät, Kemijoen uittopuiden erottelutyönmaan väki, rakennustyöntekijät ja kunnantyöntekijät. Lakkoon yhtyivät myös Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan ja sahan työntekijät. Elokuun 18. päivänä lakossa oli noin 3 000 työntekijää eli lähes kaikki Kemin työläiset.
Karl August Fagerholmin johtama sosialidemokraattien vähemmistöhallitus pyrki murtamaan lakon julistamalla silloin voimassa olleen valtalain perusteella Kemijoen erottelutyömaan avoimeksi työmaaksi 17.8. Se merkitsi poliisien suojelua työhön tuleville rikkureille
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 26.7.2019
Lehdessä on muun muassa Tapio Siirilän kirjoitus kohtuullisesta työajasta. Artikkelin alkuosa on seuraavassa:
Työaika on ollut aina tärkeä kysymys kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. ILO:n ensimmäinen sopimus koski työaikaa ja se saatiin aikaan jo järjestön perustamisvuonna 1919. Sopimus koski kahdeksan tunnin työpäivää, jota siihen aikaan ei vielä oltu toteutettu monessakaan maassa.
Vuoden 1919 jälkeen ILO:ssa on hyväksytty useita työaikaa koskevia sopimuksia. Ne käsittelevät muun muassa viikkolepoa, vuosilomaa, yötyötä ja työajan pituutta.
Noudatettaviksi tarkoitettujen sopimusten lisäksi ILO tuottaa runsaasti työaikaan ja muihin työolosuhteisiin liittyviä tutkimuksia ja oppaita ja muita julkaisuja. Esimerkiksi kohtuullisen työajan (Decent Working Time) nimellä ILO:n verkkosivuilta löytyy suppea 24-sivuinen lehtinen ja laaja 464-sivuinen katsaus, joihin linkit tämän jutun lopussa.
Suppeassa lehtisessä käydään läpi muun muassa pitkistä työajoista aiheutuvia haittoja ja esitellään lyhyemmistä työajoista aiheutuvia etuja.
Pitkät työajat aiheuttavat työntekijöille terveyshaittoja ja lisäävät tapaturmien riskiä. Lisäksi pitkät työajat tuovat ongelmia työntekijöiden perheille ja vaikeuttavat yhteiskunnan eri toimintoihin osallistumista ja palveluiden käyttämistä. Samoja ongelmia aiheutuu myös yötyöstä ja työaikojen epäsäännöllisistä vaihteluista.
Monien tutkimusten mukaan pitkistä työajoista aiheutuu stressiä, uupumusta ja unihäiriöitä, Usein seurauksena on myös epäterveellisiä elämäntapoja kuten tupakointia, alkoholin käyttöä, liikunnan puutetta ja epäterveellinen ruokavalio. Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla sydänsairauksien lisääntymistä, ruuansulatushäiriöitä, lisääntymishäiriöitä, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, kroonisia sairauksia ja mielenterveyden ongelmia.
Jatkuvat pitkät työajat ja ylitöiden tekeminen lisäävät hyvin selvästi myös työtapaturmien riskiä. Julkaisussa viitataan muun muassa tutkimukseen, jonka mukaan säännöllisesti ylityötä tekeville sattuu 61 % enemmän työtapaturmia kuin vastaavissa töissä vain säännöllisen työajan puitteissa työskenteleville
kittilän markkinoilla myös 7.7.2019
Tiedonantajan myynti jatkui Kittilän markkinoilla sunnuntaina 7.7. Lehdessä on laaja aineisto kesäkuun puolivälissä pidetystä puoluekokouksesta. Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa asiakirja nimeltää ”Ympäristökriisin ratkaisu vaatii sosialismia”. Seuraavassa on alkua asiakirjasta.
Ilmastonmuutos on osa laajempaa globaalia ympäristökriisiä, todetaan edustajakokouksen ympäristöasiakirjassa. Tämä ympäristökriisi on ennen kaikkea seurausta kapitalistisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja siihen liittyvästä teollistumisesta. Ilmaston kannalta ratkaiseva merkitys on ollut niin kutsutulla fossiilikapitalismilla, joka on kiihdyttänyt valtavasti hiilidioksidipäästöjä.
Ilmastonmuutoksen hidastamisessa ihmiskunnan kannalta siedettävälle tasolle ja muiden kiireellisten ongelmien ratkominen on aloitettava tässä ja nyt. Ympäristökamppailuissa nousee tällä hetkellä tarve puuttua pääoman voitontavoitteluun. Usko markkinoiden kykyyn hoitaa akuutteja kriisejä on heikentynyt ja niiden toimintaan halutaan puuttua. Tämä tavoite nostaa esiin tarpeen siirtymisestä kohti sosialismia ja avaa uusia yhteistyön mahdollisuuksia ympäristöliikkeen ja kommunistien välillä. Politiikan suunnanmuutoksen ja radikaalien suurpääoman valtaa rajoittavien uudistusten kautta voidaan ympäristön tuhoamista merkittävästi hillitä
tiedonantajan kanssa kittilän markkinoilla 5.7.2019
Viime vuonna Lapin eri paikkakunnilla ja Oulussa esitetty Ylimuonion urheiluteatterin näytelmä esitetään Jyväskylässä. Edellisessä Tiedonantajassa oli käsikirjoittajan Johanna Lapinojan laaja haastattelu. Tässä lehdessä lyhyesti seuraava:
Martta Koskisen elämää käsittelevä näytelmä Ei kyyneltäkään virrannut valittiin Jyväskylän kaupunginteatterilla 16.-18. elokuuta järjestettävän 46. Harrastajateatterikesä-festivaalin ohjelmistoon. Jyväskylän kaupunginteatterin ohjaaja ja vuoden 2019 ohjelmiston valitsija Anssi Valtonen valitsi 32 hakijan joukosta tänä vuonna mukaan 7 esitystä. Tapahtuman raatiin astuvat tänä vuonna ohjaaja Samuli Reunanen, näyttelijä Hanna Liinoja ja näyttelijä-ohjaaja Tapani Kalliomäki.
Tiedonantaja kertoi toukokuussa näytelmän käsikirjoittaneen Johanna Lapinojan haastattelussa, että Koskisen tarina valikoitui näytelmän aiheeksi, koska sotahistoriaa on kirjoitettu voittopuolisesti miesten näkökulmasta.
– Halusin tuoda naisnäkökulmaa voimakkaammin esille ja erityisesti juuri Koskisen kautta. Myös monet muut näkyvät ja voimakkaat naistoimijat, kuten esimerkiksi Hertta Kuusinen, ovat Koskisen elämässä näkyvästi läsnä. Martan tarina on samalla ihmisoikeuskertomus, jonka koin tärkeäksi käsikirjoittaa lihaksi ja saattaa näytelmän muotoon. Vaikka näytelmä pohjautuu aktuaalisiin tapahtumiin, niin teksti on kuitenkin omaa tulkintaani eli olen siltä osin käyttänyt taiteellista vapauttani, kertoi Lapinoja haastattelussa.
Rovaniemellä myytiin tiedonantajaa 2.7.2019
Kesäkuun Tiedonantajssa esiteltiin laajasti puoluekokouksen päätöksiä. Asiakirjoissa vaaditaan muun muassa työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin ansioita alentamatta. Lyhyemmän työajan myönteisiksi vaikutuksiksi luetellaan mm. seuraavia:
• Uusia palkallisia työpaikkoja ja työmahdollisuuksia syntyy runsaasti.
• Työntekijän fyysinen ja henkinen rasittuminen vähentyy.
• Lisääntynyt vapaa-aika tekee mahdolliseksi perheen parissa vietettävän ajan lisääntymisen.
• Myös kulttuurista nauttimiseen, opiskelemiseen ja muuhun itsensä kehittämiseen jää enemmän aikaa.
• Työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet vähentyvät erityisesti teollisuudessa, rakennusalalla ja muissa rasittavissa ja vaarallisissa töissä. Tutkimusten mukaan suurin osa työtapaturmista tapahtuu kahden viimeisen tunnin aikana. Erityisen suuri työtapaturmien riski on ylityöaikana.
• Julkisten palveluiden saatavuutta voidaan parantaa toteuttamalla ne kahdella peräkkäisellä kuuden tunnin työvuorolla.
• Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus parantuu, kun työntekijät saavat suuremman osuuden työllään tuottamasta arvosta
tiedonantajaa myytiin torniossa 1.7.2019
Tiedonantajassa on Jari Karttusen laaja artikkeli imperialismista; seuraavassa vähän alkua:
Imperialismi ja alikehitys ovat eräät kapitalistisen järjestelmän valtarakenteen perus elementeistä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on perehdyttää lukijat näiden koko nykyistä maailmaa koskettavan rakenteiden analyysiin. Tässä tekstissä on tarkoitus käydä läpi imperialismin rakenne sekä historia ja osoittaa kuinka se on vääristänyt maailman taloudelliset rakenteet alikehittämällä suurimman osan maailmasta. Tarkoitus on myös osoittaa imperialistisen valtarakenteen jatkumo aina nykypäivään asti.
Imperialismiksi ymmärretään yleensä toimet, joita suurvallat kohdistavat itseään heikompien maiden politiikkaan ja alueelliseen koskemattomuuteen omien etujensa saavuttamiseksi. Tämä on imperialismia. Historiaan perehtyneet kokevat imperialismin liittyvän läheisesti eurooppalaisten valloittamiin siirtomaihin. Nekin olivat imperialismia. Joissakin piireissä ollaan huolestuneita amerikkalaisen kulttuurin leviämisestä median ja viihteen välityksillä. Myös tämän ilmiön voi nähdä osana imperialismia. Kuitenkin imperialismi ja sen vaikutukset ovat hyvin laaja ja kiistelty aihepiiri. Omassa tekstissäni pureudun aiheeseen marxilaisen ja sen johdannaisen riippuvaisuusteorian sekä muiden myöhempien tutkimusten pohjalta.
Kun aloitetaan käsittelemään marxilaisen perinteen mukaista määritelmää imperialismista, on syytä aloittaa Marxista itsestään. On todettava, ettei Marx koskaan puhunut paljoakaan imperialismista, eikä syventynyt aiheeseen. Yhteenvetona voisi esittää Marxin katsoneen kapitalismissa olevan pohjimmiltaan kysymys palkkatyöläisten ja kapitalistien välisestä alistussuhteesta. Luokkien välinen kilpailu tuottaa teknisen edistymisen. Hänen mallissaan kapitalismi ei tarvitse periferiaa tai syrjäseutua selviytyäkseen, mutta käyttää sitä voittojen saamisen jos tällainen alue on käsillä. Ennen teollistumista kapitalismi ei välttämättä muuttanut siihen yhteydessä olevia alueita. Teollistumisen jälkeen hän katsoi kapitalistisen valloituksen voivan toimia edistyksellisenä, joskin brutaalina mekanismina, joka kykeni tuottamaan teollistumista ja kehittyneitä rakenteita. Se, että kapitalismi kehittyi nopeasti Euroopassa ja sen hidas tunkeutuminen ulkopuolelle johtui tuotantosuhteiden välisestä erosta alueiden välillä. Marx siis katsoi eurooppalaisten valta-aseman olevan seurausta tästä erosta. Tämä eroaa esimerkiksi riippuvaisuusteorian kannattajien näkemyksistä, jonka mukaan Euroopan ulkopuolinen alikehitys oli seurausta juuri tästä eurooppalaisten valta-asetelmasta.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.6.2019
Kesäkuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Kemistä perjantaina 28.6. Lehti arvioi muun muassa Rinteen hallituksen ohjelmaa. Ohjelmassa on yksittäisiä politiisisia asioita, mutta suurena miinuksena ovat suunnitellut sotalaiva- ja hävittäjähankinnat.
Uusi hallitus jatkaa asevarustelua ja antoi puolustusministerin salkun keskustan haltuun. Hallitusohjelmasta käy ilmi, että kotimaisten rauhanjärjestöjen ääntä ei ole Säätytalolla kuultu.
– Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021, todetaan ohjelman puolustuspolitiikan keinot -osiossa.
Hävittäjähankkeen hintalapuksi on arvioitu kymmeniä miljardeja.
Uusien hävittäjien varmistunutta hankintaa on kritisoitu rauhanliikkeen toimijoiden taholta. Heikki Ketoharju ruoti blogissaan hallituksen ”toiveiden tynnyriä” ja niiden mukana myös tulevia puolustuspoliittisia linjauksia.
– Toinen tärkeä mutta heikosti mennyt osuus hallitusneuvotteluissa on puolustuspolitiikka. Suomen suuntaa tulisi siinä kääntää merkittävästi: luopua Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta, pistää stoppi ulkomaisille sotaharjoituksille Suomessa, luopua Nato-kumppanuudesta ja tietysti merkittävimpänä ottaa hävittäjähankinta uuteen harkintaan. Nyt hallitus on korvaamassa hornetit täysimääräisesti – eli noin 64 hävittäjää on tarkoitus ostaa. Lisäksi hallitusohjelmassa on merkintä taistelualusten hankkimisesta merivoimille, sanoi Ketoharju.
– Merkittävää on, että vaikka hallitusohjelmassa sitoudutaan talouskuriin, hävittäjähankintoja se ei koske. Miksi ainoa toimi, joka on irrotettu talouskurista on hävittäjähankinta? Jos tällainen poikkeus tehdään, eikö se tulisi tehdä ympäristökriisin torjumiseksi? Se on vakavin ihmiskuntaa ja myös Suomea kohtaava uhka, hän jatkoi.
Myös jatkuva yhteistyö Naton kanssa sai kylmää kyytiä Ketoharjulta.
– Ohjelmassa myös kuvataan selkeästi, miten Nato-kumppanuutta jatketaan, ja Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä entisestään syvennetään. Nato-jäsenyydelle jätetään ovi auki, kuten monet aiemmatkin hallitukset ovat tehneet. Suomen puolueettomuus olisi nykyisessä tilanteessa tärkeää, mutta käytännön tekoja tähän suuntaan ei ohjelma lupaa, vaan puolustuspolitiikka säilyy ennallaan, totesi Ketoharju.
kalottikonferenssi inarissa 1.-2.6.2019
SKP:n Lapin piiri järjesti vuonna 2008 Utsjoella SKP:n 90-vuotistilaisuuden, johon oli kutsuttu vieraita myös naapurimaista. Siinä tilaisuudessa sovittiin vuosittain eri maissa järjestettävästä kansainvälisestä kalottikonferenssista. Sen jälkeen tapaamisia on ollut vuosittain yhtä välivuotta lukuun ottamatta.
Kesäkuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Inarissa järjestetty konferenssi oli kolmas Suomessa järjestetty. Mukana oli useita edustajia Venäjältä ja Norjasta. Lisäksi tapahtumaan osallistui Hjørdis Nielsen Tanskan kommunistisesta puolueesta. Vaikka Tanska on Lapista katsottuna kaukana etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu kuitenkin pitkälle napapiirin pohjoispuolelle. Seuraavaan konferenssiin tanskalaiset koettavat saada mukaan jonkin grönlantilaisenkin. Myös Ruotsin kommunistinen puolue ilmoittautui konferenssiin, mutta loppujen lopuksi sieltä ei kukaan päässyt paikan päälle.
Konferenssissa kuultiin valmisteltuja alustuksia ja esityksiä ja keskusteltiin niiden pohjalta. Kunkin maan poliittisen tilanteen ja puolueen oman toiminnan lisäksi käsiteltiin laajasti Naton ja USA:n lisääntynyttä aktiivisuutta arktisella alueella ja siitä aiheutuvaa jännityksen lisääntymistä ja uhkaa rauhanomaiselle yhteistyölle.
Toinen tapahtumassa laajasti käsitelty teema liittyi maiden pohjoisten alueiden ongelmiin, kuten työpaikkojen vähenemiseen ja eri toimintojen ympäristölle aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi Murmanskin alue oli Neuvostoliiton aikana omillaan hyvin toimeen tuleva ja kehittyvä alue. Nyt se on yksi Venäjän taantuvista ja huonosti toimeentulevista alueista.
Murmanskin alueen väkiluku oli Neuvostoliiton viimeisinä vuosina (vuonna 1990) noin 1,2 miljoonaa. Nyt se on melkein puoli miljoonaa vähemmän, noin 750 000. Saman tapainen kehitys on tapahtunut Suomen Lapissa. Asukasluku oli korkeimmillaan vuonna 1960, jolloin asukkaita oli noin 200 000. Sen jälkeen entistä aluepolitiikkaa ei ole enää harjoitettu ja väkimäärä on pudonnut ja on nyt noin 180 000. Lisäksi asutus on keskittynyt yhä enemmän Rovaniemelle syrjäseutujen koko ajan tyhjentyessä.
Yhteinen kannanotto
Yhteiset ongelmat ja niistä käyty keskustelu heijastuu hyvin yhteisesti hyväksytyssä kannanotossa.
tiedonantajaa myytiin torniossa torstaina 23.5.2019
Juuri ilmestyneen toukokuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta. Lehdessä on laaja haastattelu muoniolaisesta Johanna Lapinojasta. Aiheena on hänen käsikirjoittamansa ja Ylimuonion urheiluteatterin esittämä näytelmä Martta Koskisesta.
Ylimuonion Urheiluteatteri perustettiin vuonna 2015: kyseessä on teatterialan ammattilaisista ja harrastajista koostuva vapaa kollektiivi. Ryhmän toiminnan tavoitteena on kommentoida ajankohtaisia asioita taiteen keinoin syrjäseuduilta suurempiin asutuskeskuksiin.
Martta Koskisen elämää käsittelevä näytelmä Ei kyyneltäkään virrannut on ryhmän ensimmäinen esitys. Koskinen tuomittiin maanpetoksesta kuolemanrangaistukseen ja kuoli viimeisenä Suomessa teloitettuna naisena syyskuussa 1943. Koskinen oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivinen kommunisti, joka sai kokea konkreettisesti nahoissaan sen, miten kommunistien sekä yleisesti ottaen koko vasemmiston ja työväenliikkeen toimintaa Suomessa rajoitettiin itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten aikana brutaalein keinoin. Koskista voidaankin kaikessa traagisuudessaan ja dramaattisuudessaan pitää Suomen historiassa poikkeuksellisena henkilönä, jonka kautta voidaan peilata suomalaisen yhteiskunnan aatteellista ilmapiiriä erityisesti vuoden 1918 sisällissodan jälkipyykistä toisen maailmansodan päättymiseen ulottuvana ajanjaksona.
Koskisen elämää ja sen traagista kohtaloa käsittelevä näytelmä sai ensi-iltansa vuonna 2018: kesällä se on nähtävissä Jyväskylän harrastajateatteripäivillä, jotka järjestetään 16. – 18. elokuuta. Näytelmän on käsikirjoittanut Johanna Lapinoja: käsikirjoituksen ohella hän näyttelee esityksessä ja on tehnyt siihen musiikin.
vaalilehteä jaettiin kemissä myös tiistaina 14.5.2019
vaalilehteä jaettiin kemissä 13.5.2019
oltiin mukana rauhanpuolustajien mielenosotuksessa ja seminaarissa 11.5.2019 Rovaniemellä
Aluksi mielenosoitus Lordi-aukiolla
Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoille 9.5.2019
Kemissä oli sodan aikana kaksi sotavankileiriä. Saksalaisten hallinnoima leiri oli Vallitunsaaressa. Sinne on haudattu 162 vankia. Suomalaisten ylläpitämällä Ajoksen leirillä kohtelu oli paljon julmempaa. Siksi haudattuja on Ajoksessa noin 1 670. Kaikkien nimiä ei ole saatu selvitettyä.
Kemiläiset puoluejärjestöt suorittavat fasismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5. kunniakäynnit haudoille. Käyntien yhteydessä puhunut Tapio Siirilä sanoi seuraavaa:
HYVÄT TOVERIT
Saksassa kommunistisen puolueen kannatus oli laajaa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Parlamenttivaaleissa kommunistien kannatus nousi vaali vaalilta. Vuonna 1928 kommunistit saivat 64 edustajaa ja vuonna 1930 jo 77 edustajaa. Vuoden 1932 vaaleissa kommunistit saivat 100 kansanedustajaa ja lähes kuusi miljoonaa ääntä.
Tällainen kehitys pelotti suurpääomaa, jonka tuella Hitlerin johtama natsipuolue nostettiin valtaan vuonna 1933. Kommunistikansanedustajat vangittiin, keskitysleirit perustettiin ja vuonna 1941 natsit käynnistivät suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon. Siinä hyökkäyksessä oli mukana Suomikin.
Tällä hautausmaalla koemme kouriintuntuvasti sodasta aiheutuvat seuraukset. Tähän on haudattu noin 1 670 neuvostoliittolaista sotavankia. Neuvostoliittoa ja kommunisteja vihaavat suomalaiset porvarit tuhosivat heidät nälällä, raskaalla työllä ja pahoinpitelyillä.
Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut jo 74 vuotta. Äärioikeiston nousun ja vasemmiston vainoamisen uhka ei ole kuitenkaan hävinnyt. Yhdysvallat ja muut kapitalistiset maat katsovat oikeudekseen puuttua muiden maiden asioihin, kun ne ryhtyvät kansallistamaan suuryhtiöitä tai harjoittamaan muuten edistyksellistä politiikkaa. Jos taloudellinen painostus ei riitä, sotilaat pannaan asialle.
Tämä nähty monta kertaa, esimerkiksi Kuubassa Sikojen lahdella vuonna 1961 ja Vietnamissa 1960- ja 1970-luvuilla sekä Chilessä vuonna 1973.
Parhaillaan on menossa USA:n avoin ja röyhkeä puuttuminen Venezuelan asioihin. Siinäkin USA on tukemassa öljy-yhtiöitä, joiden öljynporauslauttoja ja muita toimintoja kansallistettiin vasemmistolaisen presidentin Hugo Chavezin kaudella.
Myös Euroopassa tapahtuu huolestuttavaa kehitystä. Ukrainassa on vallassa superrikkaiden oligarkkien tukema natseja ihannoiva hallinto ja monissa maissa äärioikeistolaiset populistipuolueet menestyvät vaaleissa. Suomessa perussuomalaiset ja kokoomus menestyivät äsken pidetyissä vaaleissa.
Huolestuttavaa kehitystä ei tietenkään pidä vain seurata ja surkutella. Tämäkin hautausmaa on konkreettinen esimerkki siitä mitä seuraa, jos äärioikeistolaisuutta ja fasismia ei saada ajoissa torjuttua. Siksi meidän kaikkien tärkeä tehtävä on toimia rauhan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta suurpääoman valtaa vastaan. Yksi pieni, mutta silti tärkeä tehtävä on varmistaa kommunisteille mahdollisimman hyvä tulos kohta pidettävissä EU:n parlamentin vaaleissa.
vaalilehteä jaettiin kemissä 8.5.2019
Aika moni kadulla kulkija pysähtyy juttelemaan ja kyselemään.
kemin kulttuurikeskuksen kahvila 8.5.2019
SKP:n jäseniä on tavattavissa jutustelua varteb Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimäisenä keskiviikkona. Tällä kertaa paikalla oltiin toukokuun toisena keskiviikkona, koska ensimmäisenä osallistuttiin vappumarssille.
vaalimainosten liisteröintiä 7.5.2019
Kemin kaupunki tarjoaa vanerit, liisterit ja liisteröintipaikan vaalimainosten liisteröintiä varten. Ja vie vielä lisäksi valmiit mainokset telineisiin. Tässä ollaan käyttämässä hyväksi kaupungin liisteröintitilaa.
vaalipaneeli rovaniemellä 4.5.2019
Europarlamentin vaaleissa ehdokkaana oleva Tapio Siirilä osallistui Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnan yhteiseen vaalipaneeliin.
VAALIPANEELI KEMISSÄ 3.5.2019
Eurovaaleissa ehdokkaana oleva Tapio Siirilä osallistui ammattikorkeakoulun oppilaskunnan vaalipaaneeliin.
vappumarssi kemissä 1.5.2019
SKP:n liput olivat mukana Kemin vappumarssilla
kunniakäynti punaisten haudallE kemissä 1.5.2019
Kemiläiset puoluejärjestöt suorittivat perinteisen vapun aamupäivän kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille. Tilaisuudessa puhuneen Tapio Siirilän puhe on seuraavassa:
Porvari kunnioittaa demokratiaa silloin, kun se sopii kapitalistiluokalle. Jos eduskunta tai muut porvarilliseen demokratiaan kuuluvat laitokset ryhtyvät tekemään sellaisia päätöksiä, joiden kapitalisti katsoo uhkaavan omia etujaan, demokratia hyljätään välittömästi.
Tämä näkyi Suomessa vuonna 1917, kun eduskunta päätti itsenäisyyteen tähtäävästä valtalaista ja kahdeksan tunnin työaikalaista sekä kunnallista demokratiaa koskevista kuntalaeista. Eroamaan pakotetun tsaarin tilalle tullut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan Suomen oikeistoporvarien pyynnöstä ja esti lakien voimaan tulon.
Työväenluokan lisääntyvää vaikutusvaltaa pelkäävä porvaristo aloitti sitten vuoden 1918 tammikuussa luokkasodan. Vaikka Kemissä ei sodittukaan, valkoinen terrori murhasi täälläkin kymmeniä tovereita. Osa heistä on tähän haudattu.
Demokratian halveksinta ei loppunut vuoden 1918 valkoiseen terroriin. Kommunistien toiminta oli kielletty vuosikymmenten ajan. Kommunistien lisäksi vaino kohdistui vasemmiston eduskuntaryhmään, ammattiyhdistysliikkeeseen, työväen urheiluseuroihin ja muuhun vasemmistolaiseen tai sellaiseksi leimattuun toimintaan. Vasta Neuvostoliiton fasismista saama voitto vapautti Suomenkin kommunistit maanalaisuudesta vuonna 1944.
Nyt kun Suomen kommunistinen puolue on pieni, sen olemassa olemista siedetään. Oikeisto käyttää kuitenkin häikäilemättä rahojaan ja vaikutusvaltaansa oman asemansa säilyttämiseen. Eduskunnassa oleville puolueille maksetaan puoluetukia ja erillistä tukea vaalityötä varten. Kaupalliset tiedotusvälineet ja myös yleisradio syrjivät vasemmistolaista tiedottamista. Tiedotusvälineet suosivat perussuomalaisia ja vihreitä, koska osa oikeistopolitiikkaan tyytymättömistä voidaan huijata äänestämään näitä oikeistolle vaarattomia vaihtoehtoja.
Vaikka vaikeaa onkin, me emme kuitenkaan anna periksi. Ennen kaikkea on tuettava kaikkea perustason toimintaa, joka kohdistuu työnantajien sanelua ja oikeistolaista politiikkaa vastaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kemissä huhtikuun 11. päivänä tapahtunut hoitajien ulosmarssi Mehiläisen Länsi-Pohjan sairaalasta ja terveyskeskuksista. Tuemme hoitajien vaatimuksia ja kaikkia muitakin työnantajia ja oikeistoa vastaan suuntautuvia joukkoliikkeitä.
Yksi sellainen on perinteinen vappumarssi, johon me tänäänkin osallistumme
vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2019
Perinteiset työväen vapun vastaanottajaiset pidettiin Pruntsilla perinteisten työväenlaulujen, uuden räpin ja muun ohjelman merkeissä.
tiedonantajan myynti kemissä 26.4.2019
Tiedonantajassa on laaja Arjo Suonperän haastattelu. Eläkkeellä oleva SAK:n entinen lakimies on ehdokkaana EU-vaaleissa ja kertoo näkemyksiään EU:sta. Seuraavassa on lyhyt ote haastattelusta.
Suonperä koki ehdolle asettumisen europarlamenttivaaleissa tärkeäksi.
– SKP haluaa näkyä sekä samalla tukea muiden jäsenmaiden veljespuolueiden toimintaa olemalla mukana kamppailussa, jossa pyritään muuttamaan olennaisesti Euroopan unionin perusteita ja tavoitteita.
Europarlamenttivaalien äänestysprosentti on jäänyt Suomessa varsin alhaiseksi: vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli 39,1.
– Tämä on suoraa seurausta Euroopan unionin demokratiavajeesta, jonka seurauksena päätöksenteko ja vaikuttamismahdollisuudet ovat politikoinnin seurauksena viety käytännössä ihmisten ulottumattomiin. Monet kokevatkin, ettei heillä itsellään tai suomalaisparlamentaarikoilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan unionin asioihin ja toteutettavaan politiikkaan, koska Suomi pienenä jäsenvaltiona jää aina suurempien jalkoihin.
– Euroopan unioni ja sen päätöksenteko byrokratiaviidakkoineen ovat aina olleet niin sanottujen tavallisten kansalaisten ulottumattomissa ja EU:n demokratiavajeen parantamisyritykset ovat jääneet lähinnä kosmeettisiksi, joilla ei ole ollut konkreettista vaikutusta siihen, että ihmiset kykenisivät vaikuttamaan EU:ssa toteutettavaan politiikkaan.
Mikäli Suonperä valitaan europarlamenttiin, tulee hän taistelemaan EU:n perusarvoa eli kapitalismia ja vapaana riehuvaa markkinataloutta vastaan.
– Tällaista ajattelutapaa ja toimintakulttuuria pitää pyrkiä muuttamaan kaikin mahdollisin tavoin sekä nostaa ihmisten hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen etusijalle: muuten kaikki jatkuu entiseen malliin ja ihminen jää väistämättä suuriyrityksiä palvelevan bisnesajattelun jalkoihin
tiedonantajaa myytiin torniossa 25.4.2019
Huhtikuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta. Lehdessä oli nyt Meri-Lappia erityisesti koskettava kirjoitus, jossä käsiteltiin hoitajien ulosmarssia Mehiläisen hallinnoimasta Länsi-pohjan sairaalasta.
Vuoden 2017 lopussa Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion valtuustoissa ajettiin läpi kovalla kiireellä sopimus kuntien terveyspalveluiden ja kuntien yhteisen Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtämisestä Mehiläiselle. Kiireen syynä oli vuoden vaihteessa voimaan tuleva laki, joka olisi estänyt näin suuren ulkoistuksen.
Vaikka monet virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittivat 15 vuoden ajalle solmittavassa sopimuksessa olevan ristiriitaisuuksia, epäselvyyksiä ja kunnille epäedullisia ehtoja, sopimus saatiin ajettua läpi massiivisen painostuksen, perusteettomien lupausten ja suoranaisen valehtelunkin avulla. Kemissä äänestys oli tiukin: sopimus hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä.
Sopimuksen vastustajat toivat esille yksityisen yrityksen tarpeen tuottaa voittoa omistajilleen. Siksi arveltiin, että palvelut huonontuvat ja että henkilöstön asema heikkenee. Kokemukset vajaan vuoden ajalta ovat osoittaneet, että varoitukset ovat – ikävä kyllä – osuneet oikeaan. Lääkäriin pääsy on merkittävästi vaikeutunut. Lääkäriin pääsyn sijasta on usein tyydyttävä keskustelemaan puhelimessa hoitajan kanssa.
Ongelmista huolimatta 15 vuodeksi tehdyn sopimuksen purkaminen ei ole käytännössä mahdollista. Mehiläinen sai ujutettua sopimukseen sellaiset ehdot, että purkaminen tulisi maksamaan kunnille kymmeniä miljoonia euroja.
Työntekijät ahtaalla
Työntekijöiden mitta tuli täyteen torstaina 11.4. Sen merkiksi Tehyn ja Superin työntekijät marssivat ulos Länsi-Pohjan keskussairaalasta sekä Kemin ja Tornion terveysasemilta.
Ammattiosastot moittivat Mehiläisen tekemiä muutoksia, jotka ovat johtaneet työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen olennaiseen heikentymiseen. Työssä jaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa kuluja vähentääkseen. Muutoksia ei ole etukäteen valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa eikä henkilökunnan mielipidettä toteuttamistavasta ole kuultu.
Ammattiosastojen mukaan Mehiläinen on muuttanut työtahdin niin tiiviiksi, että potilaiden yksilöllinen ja laadukas hoito ei toteudu. Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Lisäksi koko ajan tuntuu siltä, ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.
Ammattiosastot mainitsevat tyytymättömyyteen myös muita syitä. Esimerkiksi työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30 prosentilla leikattuna. Lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy työnantajan kanssa sopuun.
Myös vuoden alussa maksuun tullut järjestelyerä on edelleen neuvottelematta Mehiläinen Länsi-Pohjassa. Henkilöstöjärjestöjen yksimielisestä esityksestä piittaamatta työnantaja on ilmoittanut, että asiasta neuvotellaan seuraavan kerran vasta 18.4.. Näin ollen erä ei ehdi maksuun vielä huhtikuussakaan.
Työnantaja väistelee vastuuta
Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistö (kok) väittää, että hänellä ei ole ollut tietoa työntekijöiden tyytymättömyydestä eikä ulosmarssin syynä olevista asioista. Männistö kuitenkin toteaa, että Mehiläisessä on toki tehty päätöksiä, joilla on pyritty tehostamaan toimintaa. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että kaikki päätökset eivät ole kaikille mieluisia.
Kuntalaisten tuki työntekijöille
Sairaalan edustalle oli tullut joukko kemiläisiä seuraamaan ulosmarssia. Hoitajien ulosmarssi sai heidän varauksettoman tukensa. Peukkua näytettiin ja hoitajien huutamille iskulauseille taputettiin. Tuki ja kannustus hoitajien toiminnalle pyrittiin esittämään muutenkin kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Useampikin tapahtuman seuraaja totesi, että on erinomainen asia, että yksityistämisen mukanaan tuomat ongelmat tuodaan esille tällaisella konkreettisella tavalla. Kun hoitajat lähtevät työpaikaltaan kesken työpäivän, se tarkoittaa, että asia on erittäin tärkeä ja että hoitajat ovat todella vihaisia.
Vaaliesitteiden jakoa kemissä 13.4.2019
Kaikki loput vaalimateriaalit jaettiin Kemissä lauantaina 13.4.2019
vaalityötä torniossa 11.4.2019
Vaalityötä tehtiin torstaina 11.4.2019 Torniossa Rajalla kauppakeskuksen edustalla
vaalimateriaalia jaettiin kemissä 9.4.2019
Vaaliohjelma ja esite ehdokkaista kelpasi aika hyvin, vaikka aika moni sanoikin jo äänestäneensä.
kemin lukion vaalitorilla ja vaalipaneelissa 9.4.2019
Vaalitori lukion aulassa
Paneelissa oli Tapio Siirilä
mukana vaalipaneelissa 8.4.2019
Tapio Siirilä oli SKP:n edustajana mukana Lapin Rauhanpuolustajien vaalipaneelissa Kemissä 8.4.2019.
Ennen paneelia kuultiin toimittaja Pentti Sainion erinomainen alustus, joka perustui hänen tuoreimpiin kirjoihinsa ”Armeijan hukatut miljardit” ja ”Minne Suomi pommittaa”. Sainio osallistui aktiivisesti myös paneelissa käytyyn keskusteluun. Yleisökin oli vilkkaasti mukana keskustelussa.
vaaliohjelmien jakoa kemissä 8.4.2019
SKP:n vaalimaterialia jaettiin taas Kemissä maanantaina 8.4. Välillä käytiin pitkiä keskusteluja paikalle pysähtyvien kanssa.
puheita lordi-aukiolla 6.4.2019
Ilmastomarssin päätteeksi Lordi-aukiolla oli käytettävissä megafoni. Tapio Siirilä käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti sotilaallisen toiminnan aiheuttamista ilmasto- ja ympäristöongelmista.
Joona Etto räppäsi ympäristön puolesta
ilmastomarssi rovaniemellä 6.4.2019
SKP:n ehdokkaita oli mukana ilmastomarssilla. Tähän kuvaan ovat osuneet Joona Etto ja Raija Siirilä.
Vaalipaneelissa Rovaniemellä 6.4.2019
Joona Etto oli SKP:n edustajana kirjastossa pidetyssä ilmastoaiheisessa vaalipaneelissa.
SKP:n vaaliohjelmia jaettiin kemissä 5.4.2019
skp:n vaaliohjelmia jaettiin kemissä 3.4.2019
SKP:n vaaliohjelmat kelpasivat aika monelle, kun niitä jettiin Kemissä S-marketin edustalla.
kohtaamispaikkana kemin kulttuurikeskuksen kahvila 3.4.2019
Kommunistit ovat tavattavissa Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Tänäänkin ehdittiin jutella useamman pöytään istahtaneen kansalaisen kanssa.
vaalipaneeli kemissä 2.4.2019
Tapio Siirilä osallistui SKP:n edustajana Lapin Kansan vaalipaneeliin.
vaaliohjelmia jaettiin kemissä 2.4.2019
SKP:n vaaliohjelmien ja ehdokasesitteiden jakoa jatkettiin Kemissä. Kuvassa Raija Siirilä (ehdokasnumero 5)
vaalipaneeli simon lukiossa ja skp:n vaaliohjelmien jakoa kemissä 1.4.2019
Tapio Siirilä osallistui paneeliin SKP:n edustajana
SKP:n vaaliohjelmat kelpasivat ihmisille aika hyvin
tiedonantajaa myytiin ja skp:n vaaliohjelmaa jaettiin rovaniemellä 30.3.2019
Tiedonantajassa on kannanotto, jossa vaaditaan stoppia Sora Enson irtisanomisille. Kannanoton teksti on seuraava:
Stora Enso, jossa valtio on osaomistajana, käynnistää 400 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Tarkoitus on siirtää osa tuotannosta paremmin kannattavaan kartongin valmistukseen. Suomessa työläisten joukkoirtisanominen taloudellisista syistä on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Työnantajilla ei ole vastuuta erotettujen toimeentulosta.
Asetelma osoittaa, kuinka kapitalismi ja yksittäiset työnantajat eivät pysty vastuulliseen työvoimapolitiikkaan. Niitä kiinnostaa vain voittojen maksimointi, kun pääoman kasautumisen laki siihen niitä piiskaa.
400 työntekijän irtisanomisen vaikutukset eivät rajoitu vain irtisanottuihin. Haitalliset seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle.
Hallitus kehuskelee nostaneensa työllisyysasteen 72:een prosenttiin, ja hallituspuolueet lupaavat nostaa työllisyysasteen seuraavalla kaudella 75:een prosenttiin. Samaan aikaan valtion osittain omistama yritys heittää väkeä pellolle. SKP vaatii, että valtion on huolehdittava uusien työpaikkojen luomisesta irtisanotuille ihmisille, sekä toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.
SKP vaatii työntekijöiden irtisanomissuojan lainsäädännöllistä parantamista joukkoirtisanomistilanteissa. Tarvitaan vähintään irtisanomisajan palkan päälle maksettava puolen vuoden palkkaa vastaava irtisanomisraha. Esimerkiksi Saksassa tällainen raha on jo käytössä. Lisäksi valtiovallan velvollisuudeksi tulee määrätä perustamaan korvaavia työpaikkoja tarjoavaa valtion omistukseen jäävää tuotannollista tai palvelu- tahi muuta toimintaa. On luovuttava uusliberalistiseen kapitalismiin kuuluvasta periaatteesta, ettei valtio saisi kilpailla elinkeinotoiminnassa yksityissektorin kanssa.
Kun yksityissektori ei luotettavasti ja pitkäjänteisesti pysty vastaamaan työvoimapolitiikasta ja työvoiman suojelusta, on julkisen vallan ryhdyttävä itse toimiin. On luotava järjestelmä, joka pystyy tarjoamaan kunnon työpaikkoja niitä tarvitseville, ja samalla julkinen valta voi tästä toiminnasta saada tuloja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Työvoimapolitiikka tarvitsee tässä sosialismia
Samalla reissulla käytiin viemässä vaalimainokset Kemijärvelle.
TIEdonantajaa myytiin torniossa 29.3.2019
Suomalaiset sotilaat osallistuvat yhä useammin kansainvälisiin harjoituksiin, joiden päätarkoitus on muokata armeija Naton tarpeiden mukaiseksi. Tiedonantaja kertoo rauhanpuolustajien toiminnasta sotavalmisteluja vastaan.
Haaparannassa tempaistiin 17. maaliskuuta Naton Northern Wind -sotaharjoitusta vastaan pienellä, mutta kuuluvalla ja näkyvällä porukalla. 10 000 sotilaan harjoitukseen osallistui n. 1 500 suomalaista ja 5 500 Naton sotilasta Norjasta, USAsta ja Iso-Britanniasta. Loput sotilaat olivat ruotsalaisia. Northern Wind tapahtui 18.-27. maaliskuuta ja lentosotaharjoitus samaan aikaan myös Ruotsin ja Suomen useiden kuntien kuten Enontekiön, Muonion, Kittilän, Kolarin, Pellon, Ylitornion Rovaniemen, Tervolan ja Simon yllä 22. – 27.maaliskuuta.
Sotaharjoitus vaati viime viikonloppuna myös kuolonuhrin, kun harjoitukseen osallistunut ruotsalainen menehtyi sunnuntaina ja maanantain välisenä yönä 25. maaliskuuta Överkalixissa. Ruotsin puolustusvoimien tiedotteen mukaan onnettomuuteen liittyi CV90-rynnäkkövaunu.
Mielenosoituksessa pidetyssä puheessa korostettiin Suomen olevan rauhan rajalla ja näin kyseenalaistettiin koko harjoituksen tarkoitus.
– Seisomme maailman rauhallisimmalla rajalla. Täällä ihmiset ovat eläneet suurein piirtein sovussa yli kaksisataa vuotta ja me Suomessa olemme eläneet rauhassa Venäjän kanssa jo kohta seitsemänkymmentäviisi vuotta. Tämä johtuu määrätietoisesta yhteistyöstä ja viisaasta diplomatiasta.
Tänään 10 000 sotilasta on saapunut tänne. Miksi? He eivät tee rajaa turvallisemmaksi, vaan tuovat sodan tänne. Osa näistä sotilaista ovat USA:sta ja Iso-Britanniasta. Mitä asiaa heillä on rauhallisella rajallamme?
– Amerikkalaisille ja brittiläisille sotilaille haluamme sanoa: Emme tahdo teidän sotianne. Menkää kotiin ja kertokaa johtajillenne että Suomessa ja Ruotsissa kansa haluaa elää rauhassa jatkossakin! Rauha edellyyttää kansojen välistä ystävyyttä, yhteistyötä ja ristiriitojen ratkaisua neuvottelulla toinen toistaan kunnioittaen.
Olemme mielellämme ystävänne, mutta jos tuotte sodan tänne, olette vihollisemme. Poistakaa tankkinne ja ammuksenne alueeltamme. Emme tahdo sotianne, tahdomme meidän rauhaamme. Emme tahdo meluanne, tahdomme hiljaisuutta. Emme tahdo pakokaasuja, joita tankkinne ja hävittäjänne levitäävät luontoomme, tahdomme puhdasta ja raikasta ympäristöä, puheessa vaadittiin.
vaalipaneeli kolarissa 28.3.2019
Tapio Siirilä osallistui Kolarin kansalaisopiston vaalipaneeliin.
Matkalla huolehdittiin myös vaalimainosten telineisiin laittamisesta.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 28.3.2019
Yrjö Hakanen käsittelee lehdessä soten perusteellisessa kirjoituksessa, jonka otsikko on Sote uusiksi – mutta miten? Seuraavassa on artikkelista muutama poiminto, joissa luetellaan hallituksen esityksen epäkohtia.
Suurin syy hallituksen sote-esityksen kaatumiseen oli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten syksyllä 2015 tekemä lehmänkauppa, jolla yksityiset yritykset sotkettiin laajasti mukaan julkisiin palveluihin. Suurten sote-firmojen voitontavoittelu tuotiin näin sisälle palvelujärjestelmään, jonka pitäisi perustuslain mukaan taata sote-palvelut yhdenvertaisesti jokaiselle tuloista, asuinpaikasta jne. riippumatta.
Toinen virhe on ollut sote-esityksen sitominen julkisten menojen leikkaamiseen. Se on jyrkässä ristiriidassa nykyisten resurssien riittämättömyyden ja tiedossa olevan tarpeiden kasvun kanssa. Se johtaisi lähipalvelujen karsimiseen ja maksujen korotuksiin, ja näin eriarvoisuuden kasvuun.
Kolmas sote-esitysten valuvika on ollut yksipuolinen suurten yksiköiden korostaminen. Suuruudesta on etua erikoistason palveluissa. Perustason sote-palveluissa taas on pikemminkin hyvä, että palvelu järjestetään ja siitä päätetään lähellä, kunnissa. Se edistää yhdenvertaisuutta, ihmisten tarpeiden tuntemusta, ennaltaehkäisyä, yhteyttä kunnan muuhun toimintaan, yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Neljäs iso ongelma hallituksen esityksissä oli tilaajan ja tuottajan eriyttäminen ja siihen liittyvä markkinaehtoinen monituottajamalli. Se pirstoisi palveluja, vaikeuttaisi ohjausta ja valvontaa, lisäisi menoja ja alistaisi työntekijät kilpailutusten epävarmuuteen. Vanhuspalvelujen ongelmat varoittavat, mihin tämä vie.
vaalitori ja vaalipaneeli Lapin yliopistolla rovaniemellä 27.3.2019
Vaalitenttiin osallistui Joona Etto
SKP:n esittelypöydän kupeessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja.
ammattikorkeakoulun vaalitorilla torniossa 26.3.2019
Ehdokkaista mukana oli Tapio Siirilä.
SKP:n ja pellon vasemmistoliiton yhteinen vaalitilaisuus sirkkakoskella 22.3.2019
SKP:n ehdokkaista tilaisuuteen osallistuivat Tapio Siirilä ja Esko Tikkala.
SKP:n ja Kemin vasemmistoliiton yhteinen vaalitilaisuus Kemissä 21.3.2019
Puhumassa SKP:n ehdokkaana oleva Esko Tikkala.
rovaniemen markkinoilla 19.-21.3.2019
Tornion markkinoilla 7.3. – 9.3.
Useimmiten SKP:n lisäksi markkinoilla on ollut vain parin muun puolueen teltta. Nyt vaalit olivat tulossa ja siksi mukana telttailemassa olivat melkein kaikki vaaleissa mukana olevat puolueet.
Kansalaisten vastaista politiikkaa hallituksessa toteuttaneet puolueet esiintyvät nyt kaikkien kaverina. Oppositiossa olleet puolueet esittelevät lupauksiaan, jotka petetään heti vaalien jälkeen.
Niin kuin aina ennenkin, SKP:n teltalla puhuttiin kaiken maailman asioista. Sote ja hoitajamitoitus olivat tietenkin paljon esillä, koska Kemissä aloitettua allekirjoitusten keräämistä jatkettiin. Sipilän hallituksen eroilmoituksen jälkeen puheet sotesta ja sen tulevaisuudesta tietenkin vielä lisääntyivät.
Myös Suomen osallistuminen Tornionlaaksoon tulossa olevaan sotaharjoitukseen puhutti. Kyseessä on Nato-harjoitus, koska siihen osallistuu USA ja kaksi muuta Nato-maata.
SKP mukana Kemin markkinoilla 28.2. – 2.3.
SKP oli mukana Kemin markkinoilla kaikkina kolmena päivänä. Kova tuuli riepotteli telttoja ja aiheutti yleisökatoa torstaina ja lauantaina. Lauantaina tuli vielä luntakin tuulen mukana.
SKP keräsi teltallaan nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan hoitajien minimimäärän kirjaamista vanhuspalvelulakiin. Vaatimuksena on vähintään yksi ammattitaitoinen hoitaja yhtä hoidettavaa kohti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokaisen hoidettavan mukana on aina yksi hoitaja. Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa toimintaa on ympärivuorokautisesti jokaisena päivänä. Silloin osa hoitajista on aina toisessa työvuorossa ja osa vapaalla. Vaadittavalla mitoituksella päästään kuitenkin siihen, että yövuorossakin on vähintään kaksi hoitajaa.
Nimien keräämistä jatketaan Tornion ja Rovaniemen markkinoilla. Rovaniemen markkinoiden jälkeen nimilistat toimitetaan pääministerille sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville ministereille.
Kemissä tiedonantajaa oli tarjolla 23.2.2019
Tässä Tiedonantajassa on julkaistu SKP:n laaja vaaliohjelma. Ohjelmassa vaaditaan muun muassa lisää työapikkoja sekä työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta.
6 tunnin työpäivä ansioita alentamatta
Teknologian kehitys tehostaa tuotantoa ja luo siten rakenteellista työttömyyttä. Tätä työttömyyttä lisäävää vaikutusta voidaan torjua lyhentämällä työaika 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.
Työaikaa lyhentämällä saadaan runsaasti lisää työpaikkoja ja työssä uupuminen vähenee. Samalla saadaan työtä tekeville lisää omaa aikaa harrastuksissa ja perheen parissa vietettäväksi.
Kokemukset muutamista kokeiluista ovat olleet hyviä. Laajempi uudistus on kuitenkin kaatunut työnantajaliittojen ja porvariston vastustukseen.
Lisää työpaikkoja
Työttömyyttä ei ratkaista tempputöillä tai pakottamalla ihmisiä työllistämisen nimissä palkattomaan työhön. Aktiivimallit lämmittävät oikeiston mieltä, mutta työttömiä ne rankaisevat ja kyykyttävät. Vain työpaikkoja synnyttämällä voidaan alentaa suurtyöttömyyttä. Tehokkaan työllistämispolitiikan on edistettävä hyvinvointia ja itsenäistä selviämistä, eikä se saa olla vain keino pakottaa ihmisiä töihin kehnoilla ehdoilla.
tiedonantajan myynti jatkui rovaniemellä 22.2.2019
Perjantaina 22.3. Tiedonantajan myyntiä jatkettiin Rovaniemellä.
Rovaniemellä ajankohtainen asia on Suomen sotaisa politiikka. Siviilikoneita paljon kovaäänisempiä Hornetteja ei voi olla huomaamatta, kun ne käyttävät Rovaniemen lentokenttää noustessaan ja laskeutuessaan. Lisäksi Rovaniemellä ja Lapissa on jouduttu seuraamaan miten Nato-maiden koneet käyttävät samaa lentokenttää osallistuessaan Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin.
Lehdessä on julkaistu Kemin demokraatisten naisten kannanotto, jossa vaaditaan tulossa olevan suuren sotaharjoituksen peruuttamista. Kannanotto kuuluu seuraavasti:
Huhti – toukokuussa Lapissa järjestettävä Bold Quest –sotaharjoitus on mielestämme sekä harjoituksen ajankohdan että sisällön puolesta täysin väärä.
On hyvin omituista, että Suomessa järjestettävä harjoitus toteutetaan USA:n johdolla. Harjoitukseen osallistuu suomalaisten lisäksi noin 2 000 sotilasta 20 maasta ja Natosta. Harjoituksen päätapahtumapaikka on Sodankylä.
Harjoituksen ajankohta kertoo, että ulkopuoliset tahot vaikuttavat USA:n johdolla Suomen eduskuntavaaleihin ja EU-vaaleihin.
Vaadimme sotaharjoituksen peruuttamista, jotta vaalit sujuvat ilman ulkopuolista sotilaallista vaikuttamista. Emme myöskään hyväksy sotilaallista lähentymistä USA:n ja Naton suuntaan
Tiedonantajaa myytiin torniossa 21.2.2019
Helmikuun Tiedonantajassa esiteltiin Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentin Heikki Tervahatun alustusta, jonka hän piti Vallilan kirjastossa 17.1.2019. sotien, asevarustelun ja hillittömän kulutuksen vaikutuksista ilmastonmuutokseen.
Sotilaallinen toiminta ja asevarustelu vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Tervahattu huomauttaa, että kansainvälisellä ilmastopolitiikalla ei ole uskottavuutta, koska sodat ja asevarustelu on vapautettu rajoituksista ja valvonnasta. Kioton ilmastonmuutoskokous v. 1997 vapautti USA:n ja muut maat kaikkien sotatoimien; joukkojen ja kaluston kenttätoimet, sotaharjoitukset, aseiden ja räjähteiden valmistus, osalta kasvihuonekaasujen mittaamisesta ja rajoituksista kansainvälisen kontrollin ulkopuolelle.
Polttoaineen kulutusta havainnollistaa esimerkki: pommikonelaivueen kerosiinin kulutus Afganistanissa on n. 2 milj. litraa, tällä määrällä henkilöautolla voisi ajaa 100 km:n matkan joka päivä 300 vuoden ajan. Irakin sodassa kuoli yli miljoona ihmistä, pakoon joutui 4 miljoonaa. Kulttuurituhot olivat valtavat, aavikoituminen ja maatalouden tuho merkittäviä, ja niistä seuraa edelleen osaltaan kasvihuoneilmiön pahenemista. Akuutisti sodan ilmastovaikutukset olivat suuremmat kuin Suomen ja 139 muun maan kolmen vuoden päästöt fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma uusiutuvien enrgiamuotojen kaikkiin investointeihin.
KESKUSTELUT iIRIS-KAHVILASSA 6.2.2019
Aikaisemmin kuukauden ensimmäisinä keskiviikkoina pidettiin avoimet ovet kahvitarjoilun merkeissä Tornion Järjestötalolla olevalla SKP:n toimistolla. Siellä kävi juttusilla torniolaisia ja haaparantalaisia.
Toimitilan käyttäminen tällaiseen tarkoitukseen ja kokouksiin kuitenkin kiellettiin, joten talolta jouduttiin muuttamaan pois.
Kuukauden ensimmäisen keskiviikon tapaamiset on nyt muutettu Kemin kulttuurikeskuksen Iiris-kahvilaan. Tänä vuonna oltiin ensimmäisen kerran paikalla keskiviikkona 6.2.2019.
Yksi SKP:n pöytään istuneista oli Pekka Aho, jonka kanssa muisteltiin erityisesti työläisurheiluliikettä. Entiselle kohtalaisen menestyneelle Kemin Innon nyrkkeilijälle aihe oli tuttu ja läheinen. Pekka muisteli myös aikaansa Kemin Innon jalkapallomimmien valmentajana aikana, jolloin mimmit saivat pronssia Suomen cupissa.
tiedonantajaa myytiin kemissä 30.1.2019
Pahimpien pakkasten hellitettyä tammikuun Tiedonantajan myyntiä jatkettiin 30.1. Kemissä. Kauppa kävi ihan tyydyttävästi.
Lehdessä vaaditaan kaivoslakien pikaista uudistamista. Heli Pohjanhovi kirjoittaa aiheesta mm. seuraavaa:
Suomen kaivoslaki antaa ensimmäiselle valtaajalle oikeuden aloittaa malminetsintä missä tahansa. Laki ei suojaa edes luonnonsuojelualueita. Vain kotipihat, hautausmaat ja puolustusvoimien alueet ovat pois suljettuja. Luvan saaja voi toimia valtausalueellaan miten haluaa, maanomistajalla ei ole siihen sanomista. Muualla maailmassa yleinen käytäntö on, että valtio omistaa mineraalivarat ja antaa käyttöoikeuden teollisuudelle korvausta vastaan.
Hallitus antoi 5.12. eduskunnalle esityksen kaivoslain muuttamisesta. Sen mukaan etuoikeus kaivoslupaan voisi syntyä, vaikka hakemuksessa ei olisi ympäristöselvityksiä eikä Natura 2000 –arvioita. Nämä voitaisiin toimittaa myöhemmin.
Erilaisilla lakimuutoksilla ollaan tekemässä ulkomaisille kaivosyhtiöille oikein valtaväylä luonnonvarojemme hyväksikäyttöön.
Kaivoslakimme vaativat pikaista muutosta, mutta eivät hallituksen esittämällä tavalla. Mineraalivarat ovat kansallista omaisuuttamme ja sellaisena ne tulee pitää kansallistamalla ne. Kaivosyhtiöille tarvitaan myös erillinen verotus.
Kunniakäynti punaisten haudalla 27.1.2019
27.1. tuli kuluneeksi 101 vuotta porvareiden käynnistämän luokkasodan syttymisesta. Sota ei yltänyt Kemiin asti, mutta kuolleita tuli silti. Vallan päälle päässeet valkoiset tappoivat kymmeniä punaisia tai sellaisiksi leimaamiaan. Osa heistä on haudattuna Kemin Peurasaaren hautausmaalle.
Kemiläiset puolueosastot suorittivat kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle muistomerkille. Puheen piti Tapio Siirilä.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 26.1.2019
Tiedonantajan myyntiä jatkettiin lauantaina 26.1. pakkasviimaisessa Kemissä. Pakkanen oli karkottanut kadulla kulkijat, mutta jokunen lehti silti saatiin myydyksi.
Yrjö Hakanen kirjoittaa tässä Tiedonantajassa oikeistohallituksen suunnitelmasta, jolla julkisia terveydenhuollon palveluita siirretään yksityisille. Tarkoitus on varmistaa yksityistäminen riippumatta siitä, toteutuuko hallituksen esittämä suuri sote-huononnus vai ei.
Ensin hallitus teki vuonna 2017 päivystysasetuksen, jolla keskitettiin ympärivuorokautinen päivystystoiminta ja lopetettiin nukutusta vaativat leikkaukset useimmissa aluesairaaloissa. Kun yliopistollisissa ja keskussairaaloissa ei ole tarpeeksi tiloja ja henkilöstöä lisätä leikkaustoimintaa, esittää hallitus nyt, että sairaanhoitopiirit hankkivat kiireettömiä leikkauksia yksityisiltä firmoilta.
Esitys on räätälöity Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle. Niillä ei olisi velvollisuutta järjestää päivystystoimintaa ja keskussairaaloiden pitäisi hoitaa yksityisen puolen leikkausten mahdolliset ongelmat ja virheet. Yksityisille ei myöskään tulisi samanlaisia laatuvaatimuksia kuin aluesairaaloille.
Toisella lakimuutoksella hallitus esittää kiireettömien potilaskuljetusten pakkokilpailuttamista. Tällä taataan yksityisille yhtiöille mahdollisuus tehdä potilaskuljetuksilla bisnestä.
Terveydenhuoltolain muutokset koskisivat jo nykyisiä sairaanhoitopiirejä. Näin hallitus yrittää varmistaa, että yksityistäminen etenee siinäkin tapauksessa, että sote-hanke muuten kaatuu. Tämä linja on hylättävä. Terveyttä ei saa alistaa bisnekselle.
tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 25.1.2019
Tammikuun Tiedonantajan myyntiä jatkettiin perjantaina 25.1. Rovaniemell. Lordi-aukion muuttaminen Tunturirallin lähtöpaikaksi vähän häiritsi.
Tiedonantajan pääkirjoituksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Kuulemme tänä päivänä liian usein lausahduksia siitä, kuinka työelämä on muuttunut ja kuinka pätkätyöt ”nyt vaan on se nykyinen normaali”. Perusteluja sen sijaan kuulee harvemmin sille, miksi meidän tulisi pitää esimerkiksi prekaariutta jonain sellaisena, mitä ei voi muuttaa.
Työelämä ei ole mikään poliittisista päätöksistä riippumaton voima, joka muuttuu itsekseen vuosikymmenien kuluessa. Ihmiset on ajettu epätyypillisiin työsuhteisiin täysin vinoutuneella työvoimapolitiikalla. Siinä voitontavoittelu tulee ensin ja työntekijän hyvinvointi on toissijaista. Työntekijä nähdään nykyisin maassamme vain helposti korvattavissa olevana kertakäyttötuotteena.
Tämä kaikki on kuitenkin muutettavissa, vaikka vallanpitäjät kertovatkin tarinaa lähes luonnonvoimien tavoin toimivasta ”uudesta työelämästä”. Automaation laajeneminen lähes kaikilla aloilla mahdollistaisi lyhyemmän työpäivän tai työviikon tekemisen. Koneiden tuottaessa joka tapauksessa voitot yrityksille, ei myöskään ansiotasoa ole tarpeen vähentää työtuntien vähentyessä, päinvastoin. Silloin tulonjakokin yhteiskunnassa muuttuisi edes vähän oikeudenmukaisemmaksi. Lyhyempi työpäivä tarkoittaisi myös työn jakamista useamman ihmisen kesken ja näin ollen työllisyys kasvaisi runsaasti.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 24.1.2019
Tammikuun Tiedonantajan myynti aloitettiin Torniosta 24.1. Lehteä saatiin kaupaksi yli 20 asteen pakkasesta huolimatta.
Lehdessä on mm. Tapio Siirilän laaja kirjoitus hallituksen työaikalakiin esittämistä huononnuksista seklä välttämättömyydesta siirtyä 30 tunnin työviikkoon ansioita alentamatta. Seuraavassa on ote kirjoituksen loppuosasta:
Tarvitaan toisenlaisia uudistuksia
Eduskunnalle annetun lakiehdotuksen 33 §:ssä sanotaan, että ”Sopimus, jolla heikennetään työntekijälle tässä laissa säädettyjä etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu”. Toteamus itsessään on mitätön, koska laki sallii monessa kohdasta lain perusvaatimuksia huonomman sopimisen (eli työnantajan sanelun). Tekstistä pitäisikin poistaa sanat ”jollei tästä laista muuta johdu”. Silloin laista poikkeaminen on mahdollista vain työntekijöille edulliseen suuntaan.
Laki kahdeksan tunnin työajasta säädettiin yli sata vuotta sitten. Tekniikka, tuotantomenetelmät, automaatio ja työn tuottavuus ovat sadassa vuodessa kehittyneet niin paljon, että viimein olisi aika toteuttaa pitkään esillä ollut vaatimus kuuden tunnin päivittäisestä työajasta ja 30 tunnin työviikosta ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentäminen vähentäisi työttömyyttä ja auttaisi moniin muihinkin työelämän ongelmiin.
Nyt kun työaikalaki on eduskunnan käsittelyssä, vaatimus lyhyemmästä työajasta on nostettava esille niin voimakkaasti, että eduskunta pakotetaan hylkäämään hallituksen esittämä työaikoja koskevien normien huonontaminen ja säätämään sen sijaan kokonaan uusi laki työajan lyhentämisestä.
SKP:n pääsihteeri rovaniemellä 9.12.2018
SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg puhui Rovaniemellä järjestetyssä tilaisuudessa kommunistien valmistautumisesta EU-vaaleihin. Keskustelussa käsiteltiin lisäksi monia muitakin kansainvälisen tilanteen asioita, muun muuassa Ranskan keltaliivien toimintaa ja tavoitteita.
pääsihteerin vierailu ja Tiedonantajan myynti kemissä 8.12.2018
Tiina Sandberg Tiedonantajaa myymässä
SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg oli tutustumassa SKP:n Lapin piirin ja Kemin puoluejärjestöjen toimintaan lauantaina 8.12. Tiina oli mukana Kemin Järjestönaisten kanssa Kulttuurikeskuksen myyjäisissä. Välillä myytiin Tiedonantajaa Kulttuurikeskuksen ulkopuolella.
Tiedonantajassa on mm. Tapio Siirilän kirjoitus Ylimuonion urheiluteatterin viime kesänä esittämästä Martta Koskisen elämään perustuvasta näyteltämästä. Artikkeli kuuluu seuraavasti:
Ammatti- ja harrastajanäyttelijöistä koostuva Ylimuonion Urheiluteatteri esitti vuonna 1943 ”maanpetturina” teloitetun Martta Koskisen elämää käsittelevän esityksen ”Ei kyyneltäkään virrannut” heinä- ja elokuussa Länsi-Lapin kunnissa ja Oulussa.
Muoniossa asuvan Johanna (”Hanski”) Lapinojan käsikirjoitukseen pohjautuvassa esityksessä on limittäin kaksi kertomusta. Yhtäältä seurataan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia vastustavan Martta Koskisen matkaa kommunistiksi ja toinen tarina seuraa hänen kuulustelujaan ja viimeisiä päiviään vankilassa.
Käsikirjoitus tuo hyvin esille kommunisteihin ja muihin sodan vastustajiin kohdistuneen vainon 1930-luvulla ja sodan aikana. Samalla kuitenkin tarkastellaan tavallisen ihmisen elämää. Marttakaan ei ole vain lentolehtisiä jakava ja salaisiin kokouksiin osallistuva poliittinen toimija, vaan rakastava ja rauhallisesta ja hyvästä elämästä haaveileva nainen.
Näytelmä on sisällöltään hyvin vaikuttava ja toteutukseltaan erinomainen. Laulut ja näyttelijöiden työskentely oli hyvinkin tasokkaan ammattiteatterin veroista. Odotan mielenkiinnolla ryhmän seuraavia esityksiä. Toivottavasti sellainen saadaan jo ensi vuonna.
tiedonantajaa myytiin 29.11. – 1.12.2018 kemissä, Rovaniemellä ja torniossa
Kemissä29.11.
Marraskuun Tiedonantajassa on laaja artikkeli otsikolla POLIITTISISTA LAKOISTA JA TYÖTAISTELUISTA. Artikkeli perustuu Marko Niemen tekemään JHL:n luottamusmiehen Mira Kankareen haastatteluun. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jatkoi lokakuun lopussa poliittista työtaistelua, jolla vastustettiin hallituksen kaavailemaa irtisanomislakia. Lakko kesti kaksi päivää ja se vaikutti muun muassa ruokapalveluiden järjestämiseen. Työtaistelua pyrittiin monissa eri medioissa demonisoimaan ja mustamaalaamaan: otsikoissa oli useampaan otteeseen esillä se, että esimerkiksi lapset jäävät lakon seurauksena periksi päiväksi ilman kouluruokaa.
Mielestäni aiheeseen liittyvä uutisointi oli säälittävää ja todella ala-arvoista: uutisoinnilla pyrittiin halpamaisesti vetoamaan ihmisten tunteisiin. Miksi valtamediassa ei juurikaan nostettu esille sitä. että JHL halusi poliittisella lakolla vastustaa hallituksen kaavailemaa irtisanomislakia, joka asettaisi toteutuessaan palkansaajat entistä ahtaammalle? Huoli siitä, miten hallituksen esitys tulisi toteutuessaan vaikuttamaan palkansaajien työehtoihin, jäi mediassa marginaaliin.
Rovaniemi 30.11.
tiedonantajan myynti simossa 2.11.2018
Italialaisten aktivistien aloitteesta on vietetty Sabran ja Shatilan pakolaisleirien joukkomurhien muistoviikkoa vuodesta 2000 lähtien. Tänä vuonna viikolle osallistui 12 suomalaista. Yksi osallistujista oli Reijo Rinne, joka kirjoittaa kokemuksistaan Tiedonantajassa.
Lehdessä on myös kuvaus Sabran ja Shatilan verilöylystä. Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
Libanonin pitkällisen (vuodet 1975 … 1990) sisällissodan aikana Israel hyökkäsi Libanoniin ja valloitti mm. pääkaupungin Beirutin. Israelin miehityksen aikana 16.-18.9.1982 toteutettiin palestiinalaisten massamurhat Länsi-Beirutissa sijaitsevilla Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä.
Israelin miehitysjoukot päästivät Libanonin oikeistofalangistit ja Etelä-Libanonin armeijan joukot Sabran kaupunginosassa sijaitseviin pakolaisleireihin ”etsimään terroristeja”. Israelin joukot avustivat leireissä tapahtuvaa tappamista mm. ampumalla öisin valoraketteja falangisteja pakenevien palestiinalaisten paljastamiseksi.
Leiristä ei löytynyt yhtään aseistettua palestiinalaista. Shatilan ja Sabran leireistä ja leirejä ympäröivästä kaupunginosasta valikoitiin kuitenkin noin 3 500 siviiliä murhattaviksi. Joukossa oli paljon naisia ja lapsia.
Maata miehittävät israelilaiset seurasivat raiskaamista ja tappamista puuttumatta tapahtumiin. Israelin armeijan puskutraktoreita käytettiin ruumiiden työntämisessä joukkohautoihin. YK määritteli tapahtuman kansanmurhaksi vuoden 1982 joulukuussa tekemällään päätöksellä. Vastuuseen vaadittiin Israelin silloista puolustusministeriä Ariel Sharonia. Ketään ei ole kuitenkaan viety oikeuteen eikä tuomittu.
Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 27.10.2018
Lokakuun Tiedonantajassa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana työskentelevän Aki Lindenin laaja haastattelu. Linden kritisoi voimakkaasti mm. palveluiden markkinoille viemistä:
Ihmiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti valinnanvapauteen ja se olisi keskisuurissa kunnissa mahdollista toteuttaa myös julkisen järjestelmän puitteissa. En itse käytä hallituksen linjauksista nimitystä valinnanvapaus, koska siitä ei ole kyse, vaan itsetarkoituksellisesta markkinoille viemisestä.
Sote-reformissa tarkoituksena on viedä noin 20 miljardin kokonaisuudesta ainakin kuusi miljardia markkinoille; näitä ovat muun muassa sote-keskukset, hammashuolto sekä monet muut palvelut, jotka asiakassetelien kautta valjastetaan markkinoiden palvelukseen. Harmaalle vyöhykkeelle on toistaiseksi jätetty esimerkiksi neuvolapalvelut, joista maakuntien tulee itse päättää, ovatko palvelut markkinoilla vai maakunnan liikelaitoksen hoidettavana.
Oletan, että mainitsemani kuusi miljardia euroa, joita ollaan soten myötä markkinoille tarjoamassa, voi summana vielä nousta. Mikäli hallitus pitää härkäpäisesti kiinni voimakkaasta terveyspalveluiden markkinoille viemisestä, niin siinä tapauksessa koko sote-hanke saa mielestäni kaatua.
Mukana naton trident juncture sotaharjoitusta vastustavassa mielenosoituksessa rovaniemellä 27.10.2018
Suomen Rauhanpuolustajien Lapin piiri järjesti mielenosoituksen Rovaniemelle, koska pääasiassa keskisessä Norjassa käytävä harjoitus käyttää myös Rovaniemen lentokenttää. Rovaniemellä on nähty ainakin USA:n ja Belgian sotilaskoneita.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 26.10.2018
Ihmisten kanssa käytävät keskustelut ovat olennainen osa politiikan tekemistä.
Lehdessä julkaistiin ilmastonmuutosta koskeva SKP:n poliittisen toimikunnan kannanotto otsikolla ”Oikeistopolitiikka aiheutti ilmastonmuutoksen”. Kannanotossa todetaan mm. seuraavaa:
Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti paljasti ennen kaikkea sen, että vaikka Rion kokouksesta lähtien vuodesta 1992 on keskusteltu tarpeesta saada maapallomme resurssien käyttö pikaisesti vastaamaan kestävää tasoa, on kapitalismi tehokkaasti toiminut täsmälleen toiseen suuntaan. Tarvitsemme systeemitason muutoksen, mikäli aiomme pelastaa ihmiskunnan.
Ilmastonmuutos on seurausta fossiilikapitalismista, joka on voitontavoittelussaan täysin riippuvainen mahdollisimman halvasta öljystä. Tämän öljyn avulla on mahdollista pyörittää ympäristölle, eläimille ja ihmisille haitallista tehomaataloutta, lennättää hyödykkeitä maapallon ympäri ja ennen kaikkea tuottaa valtavat määrät kertakäyttöistä tavaraa, joka päättyy lähes välittömästi ongelmalliseksi jätteeksi. Omistava luokka on se, joka tästä järjestelmästä ja ylikulutuksesta hyötyy. Se on lobannut vuosikausia tieteellistä konsensusta vastaan ja rahoittanut ilmastonmuutoksen kieltäjiä.
Oikeistopuolueet esiintyvät nyt ympäristöstä huolta ja vastuuta kantamassa, vaikka juuri ne ovat ajaneet politiikkaa, joka on aiheuttanut nykyisen ympäristökriisin. Ne ovat jarruttaneet hiilivoimasta luopumista ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Ne ovat vastustaneet sitovia päästövähennystavoitteita ja ajaneet tehotonta päästökauppajärjestelmää. Juuri porvarit ovat olleet innokkaimpina tekemässä useimpia luonnonvarojen kulutusta lisääviä ympäristölle haitallisia päätöksiä maassamme.
Tämä tappava oravanpyörä on saatava pysähtymään. Siihen eivät riitä pienet hallinnolliset muutokset, joilla vääjäämätöntä voidaan korkeintaan hidastaa. On aloitettava keskustelu kapitalismin vaihtoehdoista
Tiedonantajaa myytiin kemissä 25.10.2018
Lokakuun Tiedonantajassa kirjoitetaan hävittäjähankinnoista mm. seuraavaa:
Seuraavalla hallituskaudella on suunniteltu tehtäväksi isoja asekauppoja. Hävittäjähankinnan kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin, joka kaikki on pois tärkeämmistä yhteiskunnan palveluista. Samalla rahalla saataisiin maahan palkattua tuhansittain esimerkiksi hoitajia ja opettajia. Ja kun tiedetään lasten päivähoidon käsien olevan vähissä, vanhustenhoidon liian kireät aikataulut ja oppilaitosten etäopiskelun lisääntyminen, voidaan sanoa miljardien menevän hävittäjähankinnassa täysin väärän paikkaan.
Tämän valossa tuntuu kummalliselta seurata eduskuntapuolueiden käymää keskustelua asiasta. Suurilta oikeistopuolueilta ei tietenkään voi edes odottaa muuta kuin asevarustelun kiihdyttämistä. Osallistuminen läntisiin hyökkäysliittoihin on hakattu syvälle porvarilliseen ideologiaan. Ja kun vaalit toisensa perään ovat eduskuntapuolueille vain kamppailua hallitukseen pääsemisestä, on hävittäjähankinnasta toki tehty sen suhteen kynnyskysymys.
Nyt olisi korkea aika kaikkien puolueiden tehdä kanta hävittäjähankintaan selväksi. Vaikka hävittäjien hankintahinta selviää tarkemmin vasta alkuvuodesta 2019, ei sillä tule olemaan suurta vaikutusta lopulliseen menoerään. Joka tapauksessa puhutaan valtavista summista, jotka ovat pois ihmisten peruspalveluista. Ja kaikki vieläpä aseiden vuoksi, joita ei ole tarkoitettu puolustukseen millään tavalla.
Suomen kommunistisen puolueen kanta hävittäjähankintaan on selkeä; yhtäkään uutta hävittäjää ei tule hankkia. Niille miljardeille on käyttöä muuallakin tilanteessa, jossa ihmisten arjesta on leikattu jo pari vuosikymmentä. Tässä vaiheessa tarvitaan laajempia, maksuttomia peruspalveluja, parempaa sosiaaliturvaa ja työpaikkojen luomista julkisilla investoinneilla. Näitä varten tarvitaan varat myös suunnitellusta hävittäjähankinnasta.
SKP 100 vuotta tilaisuus kemissä 20.10.2018
SKP:n varsinainen satavuotisjuhla oli elokuussa Helsingissä. Puolueen satavuotinen toiminta on kuitenkin niin tärkeää, että pienempiä juhlia on pidetty muillakin paikkakunnilla. Kemissä juhlat pidettiin 20.10.
Tilaisuudessa Tapio Siirilä esitti katsauksen puolueen satavuotiseen toimintaan. Pitkään SKDL:n kansanedustajana toiminut Esko.Juhani Tennilä muisteli toimintaa Lapin puolesta ja korosti joukkoliikkeiden ja suoran vaikuttamisen tärkeyttä. Pitkäaikainen SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pohti puheenvuorossaan haasteita, joita nykyinen maailma asettaa kommunisteille.
Tilaisuuden lopuksi hyväksyttiin seuraava kannanotto:
Kommunistisen puolueen satavuotista toimintaa muisteltiin Kemissä 20.10. pidetyssä juhlatilaisuudessa. Tilaisuuden osanottajat toteavat, että työnantajien ja hallituksen esitys irtisanomisten helpottamiseksi on yritys panna ammattiyhdistysliike polvilleen. Pidämme oikeana ammattiyhdistysliikkeen aloittamaa vastarintaa ja tuemme sitä täydellisesti. Tarvittaessa otteita on kovennettava niin, että lakiesitys vedetään pois.
mukana punaisten muistomerkin paljastuksessa kemin selkäsaaressa 7.10.2018
Kemissä ei käyty vuonna 1918 minkäänlaisia taisteluita. Punakaarti päätti laskea itsensä hajalle ennen valkoisten saapumista. Vastarintaan ei ollut mahdollisuuksia, koska punakaartilla oli vain jokunen haulikko ja revolveri. Paikallinen suojuskunta oli hyvin aseistettu, koska se sai venäläisen varuskunnan päällikön avustuksella keploteltua itselleen Kemiin sijoitetun venäläisen komppanian aseet. Lisäksi paikallinen suojeluskunta oli saamassa vahvistuksia Rovaniemeltä ja Oulusta.
Punaisten jahtaaminen ja tappaminen alkoi heti, kun valkoiset saivat Kemin hallintaansa. Ensimmäisenä tapettiin 8.2.1918 Kemiin kuljetettu rovaniemeläinen Kaarlo Kurki. Julkinen teloitus tapahtui Kemin torilla. Paikalla oli väkeä, koska kaupungilla oli levitetty ilmoituksia, joissa kansalaisia kehotettiin seuraamaan Kurjen tappamista.
Julkista teloitusta paheksuttiin kovasti ja siksi seuraavat tapot tehtiin katseilta piilossa, muun muassa Kemin edustalla olevassa Selkäsaaressa.
Selkäsaaren teloituspaikalle on nyt hankittu muistokivi, jonka paljastustilaisuus pidettiin sunnuntaina 7.10.2018. SKP oli lippuineen mukana tilaisuudessa.
Puhumassa Kemin työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki. SKP:n lippua pitää Tapio Siirilä.
skp:n teltta Tornion markkinoilla 4.-6.10.2018
SKP oli teltallaan mukana kolmipäiväisillä Tornion markkinoilla. Teltalla oli ajoittain väkeä melkein ruuhkaksi asti. Ihmisten kanssa juteltiin politiikasta, myytiin Tiedonantajia ja kerättiin nimiä hävittäjähankintoja vastustavaan adressiin.
avoimet ovet skp:n toimistolla 3.10.2018
Tornion Järjestötalolla olevalla SKP:n toimistolla pidetään avoimet ovet jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kahvitarjoilun ja mukavan jutustelun merkeissä.
tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 1.10.2018
Syyskuun Tiedonantajassa julkaistiin mm. SKP:n poliittisen toimikunnan (puoluehallituksen) kannanotto otsikolla HÄVITTÄJÄHANKINTA TAPPAA HYVINVOINNIN. Kannanotto kokonaisuudessaan on seuraava:
Tulevalla vuosikymmenellä Suomeen suunnitellaan hankittavaksi Nato-yhteensopivia hävittäjiä, joiden 5-10 miljardin euron hankintahinta kalpenee koneiden 20–30 miljardin huolto- ja käyttökustannusten rinnalla. Kansan vastustuksesta huolimatta porvarihallitus on viemässä maatamme Natoon isäntämaasopimuksella ja aseistuksen yhteensopivuudella perustellen.
Hävittäjien hankinnasta tekee päätöksen uusi eduskunta, jolle nykyiset eduskuntapuolueet esittävät 41 tai 62 hävittäjän hankintaa. Kansalle, joka lystin maksaa, ei kukaan ole esittänyt mihin laskelmiin nuo luvut perustuvat. Kansalaiset, joilta leikataan hyvinvointipalveluita, kysyvät miten leikkausten kanssa yhtaikaisesti valtion rahoja tuhlataan aseisiin ja kuoleman palvontaan. Ja miksi Suomi suostuu ostamaan hyökkäysaseita, joita USA:n sotateollisuus haluaa myydä.
Hallituksen sotahakuinen politiikka on ajamassa hyvinvointimme kriisiin, josta kärsivät eniten pienituloiset ja heikompiosaiset kansalaiset. Vastuuttomiin asehankintoihin riistetään rahat köyhiltä, sairailta, vammaisilta, lapsilta ja yleensä ottaen niiltä, jotka eivät kykene puolustamaan oikeuksiaan. Näin ei saa olla. SKP:n kanta on, että heikoimmista on huolehdittava.
Kaavaillut hävittäjähankinnat on peruttava. Asemäärärahojen korottaminen ei kasvata turvallisuutta. Kalliista hankinnasta hyötyvät ulkomainen aseteollisuus ja yksityiset liikepankit, joiden myöntämillä lainoilla hävittäjähankinnat rahoitettaisiin. Hävittäjälentokoneet ovat Donald Trumpille ja Natolle mieleen, ja asehankinnoilla Suomi sitoutuu Naton ja läntisen sotilasliittouman palvelemiseen.
Suomen uskottava puolustus ei ole tähänkään saakka perustunut omiin hävittäjiin. Uudet hävittäjät eivät korjaa Suomen uskottavaa puolustusta. Niiden perimmäisenä tavoitteena on tukea länsiliittouman ja Naton sotavoimien mahdollisia sotatoimia Pohjolassa ja Baltiassa. Hyökkäysaseilla ei rakenneta uskottavaa puolustusta.
SKP vaatii Suomen hallitukselta aktiivista ja rakentavaa osallistumista ponnisteluihin konfliktien ratkomiseksi rauhanomaisin keinoin. On irtaannuttava Nato-kumppanuudesta ja palattava sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Rauhaa rakennetaan ystävällisillä suhteilla kaikkiin maihin. Jos asiat ratkotaan neuvottelemalla ja yhteistyöllä, ei tarvita aseita eikä armeijoita.
Kehotamme kaikkia ihmisiä vastustamaan hallituksen kaavailemaa kallista ja turhaa hävittäjähankintaa. Emme tarvitse hyökkäysaseita.
tiedonantajaa myytiin kemissä 28.9.2018
Syyskuun Tiedonantajan pääkirjoitus on otsikoitu ”Ay-liike parantamaan työehtoja”. Artikkalissa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Tällä hetkellä useat ammattiliitot ovat jo aloittaneet tai ilmoittaneet tälle syksylle tulevasta työtaistelusta, ylityökiellosta. Syynä toimenpiteelle on pääasiassa oikeistohallituksen esitys, jossa alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työläisten irtisanomista helpotettaisiin.
Työehtoja suurilla, naisvaltaisilla aloilla heikentänyt kiky-sopimus piti olla tae siitä, että lisäheikennyksiä ei tehdä tällä hallituskaudella. Tuolloin sopimukseen ja hallituksen sanaan luottaneet eivät kai ymmärtäneet, että porvari tekee vallassa ollessaan kaikkensa pääoman vallan lisäämiseksi. Tarkoitti se sitten sopimuksen rikkomista tai ei.
Tässä vaiheessa tulisi toimia työehtojen parantamiseksi kaikella sillä voimalla, mitä ammattiliitot Suomessa omaavat. Sen sijaan, että yritetään torpata aina vain uusi heikennys, tulisi siirtyä vaatimaan jo menetetyt työehdot takaisin. Samalla ay-liike ja laajemmin koko työväenliike voisi palata myös koko yhteiskunnan muuttavaksi voimaksi vaatien parempaa sosiaaliturvaa, hoivaa ja koulutusta kaikille.
Tiedonantajaa myytiin kemijärven markkinoilla 27.9.2018
Sateen vuoksi myyntipaikka piti etsiä katoksen alta.
Syyskuun Tiedonantaja kirjoittaa, että budjetti jöi Soinin varjoon. Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:
Juha Sipilän viimeinen budjettiesitys käsiteltiin eduskunnassa. Kova leikkauslinja saa jatkua loppuun asti ja työväkeä kyykytetään niin kauan kuin pystytään. Tämä linja ei aiheuttanut rakoja hallituksen yhtenäisyyteen, mutta ulkoministeri Timo Soinin esiintyminen rikkoi porvarihallituksen sisäistä yhtenäisyyttä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolusti esitystään eduskunnassa vedoten hallituksen linjaan, joka kieltämättä jatkui johdonmukaisena. Hallitus keventää myös vuoden 2019 budjetissa pääomien ja omaisuuden verotusta. Tehtyjä leikkauksia ei peruta tai lievennetä, vaikka esimerkiksi koulutusbudjettiin tehtiin satojen miljoonien eurojen leikkausten jälkeen kosmeettinen kymmenien miljoonien palautus.
Indeksileikkaukset purevat 2019 niin pienimpiin tukiin kuin kuntien valtionosuuksiin. Tämä heikentää kaikkein pienituloisten asemaa. Myös kulutukseen ja asumiseen kohdistuvien verojen nostaminen iskee juuri heihin.
Aborttikysymys kuohutti
Tämän viikon poliittiseksi puheenaiheeksi ei noussut leikkausbudjetti vaan Timo Soinin toiminta ulkoministerinä. SDP:n Maarit Feldt-Rannan esittämä epäluottamusäänestys aiheutti hallituksen sisälle yllättävää kuohuntaa. Vaikka eduskunta lopulta antoi Soinille tukensa 101 edustajan voimin, hajosivat kokoomuksen rivit enemmän kuin moni ennakkoon odotti.
Kolme kokoomuksen naiskansanedustajaa jätti osallistumatta luottamusäänestykseen, vaikka he istuivatkin salissa. Etukäteen sinisten puheenjohtaja Sampo Terho uhkaili hallituksen hajottamisella tällaisten irtiottojen nojalla, mutta hänkin vaikutti lopulta tyytyväiseltä tulokseen. Soinin jääräpäisyys aborttikysymyksessä johti nyt kuitenkin hallituksen yhtenäisyyden rakoilemiseen, mikä ei taatusti helpota tilannetta eduskuntavaalien alla.
Irtisanomisperusteista taistellaan
Budjetin osalta suuria yhteenottoja ei eduskunnassa nähty, mutta sen ulkopuolella kamppailu duunareiden kyykytystä vastaan voimistuu. Tällä hetkellä myös ay-liike on liikekannalla hallituksen linjaa vastaan. Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä vaikeuttaisi merkittävästi työntekijöiden asemaa.
SKP:n teltta rovaníemen markkinoilla 18.-20.9.2018
Rovaniemen markkinat eivät ole enää yhtä vilkkaat kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa. mutta paikalla oli kuitenkin runsaasti myyjiä ja ostajia ja muuten vaan markkinoilla kulkijoita.
Näyttää siltä, että useimmilla puolueilla ei ole tarvetta kohdata tavallista kansalaista ja keskustella heidän kanssaan. Markkinoilla nimittäin vain persut olivat paikalla SKP:n lisäksi.
lmen päivän aikana SKP:n teltalla käytiin monenlaisia keskusteluja. Paikalle tuli ihmisiä, jotka halusivat kertoa tukevansa kommunistien tavoitteita ja toisaalta niitä, jotka tulivat selittämään kommunismin vanhanaikaisuutta ja kapitalistisen järjestelmän ylivertaisuutta. Muutamat luulivat kommunistisen puolueen ja vasemmistoliiton olevan samaa puoluetta ja siltä pohjalta haukkuivat tai kehuivat meitä.
Teltalla jaettiin tiedotetta Rovaniemelle 27.10. tulossa olevasta Rauhanpuolustajien mielenosoituksesta, jossa vastustetaan Suomen Nato-yhteistyötä. Mielenosoituksen aikana Suomen ja Naton koneet käyttävät Rovaniemen lentokenttää yhtenä Naton Trident Juncture suursotaharjoituksen tukikohtana.
Teltalla kerättiin myös allekirjoituksia asehankintoja vastustavaan HÄVITTÄJÄMILJARDIT HYÖTYKÄYTTÖÖN adressiin. Useimmat nimensä laittoivat, mutta joukossa oli myös sellaisia, jotka puolustivat hävittäjähankintoja ja Nato-yhteistyötä. Heidän mukaansa miljardit on pantava aseisiin, koska muuten ”ryssä” Suomen valloittaa.
skp:n teltta kemin markkinoilla 13.-15.9.2018
Perinteiseen tapaan SKP oli omalla teltallaan mukana Kemin markkinoilla torstaista 13.9. lauantaihin 15.9.
Myytiin Tiedonantajaa, kirjallisuutta, t-paitoja ja arpoja. Nimiä kerättiin hävittäjäkauppoja vastustavaan adressiin. Siinä yhteydessä ja muutenkin saatiin aikaan kiinnostavia keskusteluja markkinoilla kulkevien ihmisten kanssa.
kommunististen puolueiden pohjoisten piirin kalottikonferenssi Norjassa tromssassa 1.-2.9.2018
Ensimmäisen kerran pohjoisten piirien edustajat tapasivat kymmenen vuotta sitten Utsjoella, jonne SKP:n Lapin piiri oli järjestänyt SKP:n 90-vuotistilaisuuden. Sinne oli kutsuttu edustajat naapurimaiden puolueista. Sen jälkeen konferenssi on pidetty vuosittain. Viime vuonna oltiin Venäjällä.
Tromssassa oli mukana Norjan, Venäjän ja Suomen puolueiden lisäksi edustaja Tanskasta. Vaikka Tanska onkin etelässä, sille kuuluva Grönlanti on kaukana pohjoisessa.
Kokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto:
Venäjän, Norjan, Suomen ja Tanskan kommunististen puolueiden edustajat olivat koolla perinteisessä kalottikonferenssissaan Norjassa Tromssassa 1. ja 2. syyskuuta 2018.
Konferenssi toteaa, että Naton aktivoituminen pohjoisessa uhkaa arktisen alueen rauhaa ja turvallisuutta. Yksi ajankohtainen esimerkki on loka- ja marraskuussa toteutettava Naton suuri Trident Juncture sotaharjoitus. Harjoitus toteutetaan pääasiassa Norjassa, mutta harjoituksessa käytetään myös Ruotsin ja Suomen ilmatilaa ja maa-alueita. Harjoitukseen osallistuu kolmekymmentä maata ja yli 40 000 sotilasta sekä suuri määrä sotalaivoja ja lentokoneita. Tuemme Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen valmisteilla olevia harjoitusta vastustavia mielenosoituksia.
Konferenssi vaatii, että Norjan ja Tanskan on erottava Natosta ja että Ruotsin ja Suomen on peruttava sopimuksensa Naton kanssa. Koko arktisesta alueesta on tehtävä ydinaseeton vyöhyke ja loppujen lopuksi alueelta on poistettava kaikki aseet.
Vastakkainasettelun sijasta vaadimme arktisen alueen maiden rauhanomaista ja kaikille osapuolille edullista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa mm. Venäjään kohdistettujen pakotteiden poistamista.
Erityisesti idän ja lännen välisissä poliittisissa keskusteluissa on tarpeellista toimia vastapuolen mustamaalaamista, kaavamaisia yleistyksiä ja historian vääristelyjä vastaan.
Tuemme konferenssissa alulle pantua projektia “kansojen diplomatia – välttämätön rauhalle”. Tämä tarkoittaa tavallisten kansalaisten ja heidän järjestöjensä yhteistyötä rauhanomaisen rinnakkainolon vahvistamiseksi.
työmiehen lauantai -tapahtuma torniossa 25.8.2018
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 23.8.2018 ja Kemissä 24.8.
Elokuun Tiedonantajaa myytiin torstaina 23.8.2018 Torniossa ja perjantaina 24.8. Kemissä. Myynti jatkuu lauantaina Torniossa ja ensi viikon torstaina Rovaniemellä.
Lehdessä kerrotaan mm. Suomen kommunistisen puolueen sata vuotta sitten tapahtuneesta perustamisesta. Artikkelissa todetaan mm. että suomalaisten punapakolaisten neuvottelukokous avattiin 25.8.1918 Moskovan hengellisen seminaarin kirkkosalissa. Kokous alkoi Otto Ville Kuusisen alustuksella perustettavan Suomen kommunistisen puolueen ohjelmasta ja taktiikasta.
Kokous äänesti 29.8. Kuusisen teeseistä, jotka oli laadittu Leninin evästyksen pohjalta. 74 hyväksyi teesit, 16 vastusti ja neljä pidättyi äänestyksestä.
Teesien puolesta äänestäneet 74 edustajaa päättivät perustaa kommunistisen puolueen.
Kokouksen koolle kutsujat olivat pyytäneet Leniniä vierailemaan kokouksessa ja saaneet pyyntöönsä myöntävän vastauksen. Vierailusta ei kuitenkaan tullut mitään, koska Leniniä vastaan tehtiin tuohon aikaan murhayritys ja hän makasi tajuttomana Kremlin sairaalassa.
tiedonantajaa myytiin kemissä 29.6.2018
Tiedonantajaa myytiin vaihteeksi kävelykadulla. Ei kyllä näkynyt montaakaan kävelijää.
tiedonantajan myyntiä Torniossa 27.6.2018
Kaikki lehdet eivät menneet kaupaksi Kemissä, joten myyntiä jatkettiin keskiviikkona Torniossa.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 21.6.2018
Kesäkuun Tiedonantajassa julkaistiin Tapio Siirilän kirjoitus, jossa käsiteltiin Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen luovuttamista Mehiläiselle. Mehiläisen perusteettomat lupaukset saivat monet kunnanvaltuutetut äänestämään luovutuspäätöksen puolesta. Nyt varmaan kaduttaa.
MEHILÄISEN PÖRINÖITÄ
Kemin, Tornion, Simon ja Keminmaan kuntien valtuutetut saatiin vuoden 2017 lopulla hyväksymään Kemissä olevan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen siirtäminen Mehiläiselle. Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa sairaalan Mehiläiselle luovuttamisen vaihtoehto voitti yhdellä äänellä.
Osa kuntien valtuutetuista kannatti sairaalan Mehiläiselle luovuttamista ihan periaatteessa, koska heidän mukaansa kaikki mahdollinen pitäisi yksityistää. Moni valtuutettu äänesti kuitenkin mehiläisvaihtoehdon puolesta uskoessaan Mehiläisen edustajien lupauksia yhdeksästä hyvästä ja kymmenestä kauniista.
Keskittäminen tuo ongelmia
Länsi-Pohjan alueen terveyspalveluiden ongelmien taustalla ovat hallituksen pyrkimykset lähipalveluiden lopettamiseksi ja palveluiden keskittämiseksi. Suomeen olisi jäämässä vain kaksitoista niin sanotun laajan päivystyksen sairaalaa. Vain näissä sairaaloissa hoidettaisiin synnytyksiä ja tiettyjä vaativampia leikkauksia. Perusteluksi kerrotaan potilaiden turvallisuus. Vaativia toimintoja on oltava joka vuosi niin paljon, että lääkäreiden ammattitaito säilyy ja kehittyy.
Synnytyksille on lisäksi asetettu päivystysasetuksessa tuhannen synnytyksen raja. Selvästi tuhannen vuosisynnyttäjän rajan alle jäävän Kemin sairaalankin olisi pitänyt lopettaa synnyttäjien vastaan ottaminen jo vuosia sitten ellei se olisi saanut poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle.
Mehiläisen selityksiä
Mehiläisen edustajat lupasivat ennen valtuustojen päätöksiä reippaasti, että asetuksesta huolimatta synnytykset ja vaativat leikkaukset voivat jatkua, kunhan sairaalan toiminnot vain siirretään sairaanhoitopiiriltä Mehiläiselle.
Mehiläisen toimitusjohtaja Lasse Männistö on nyt joutunut selittelemään annettuja lupauksia, kun julkisuuteen kerrottiin sairaanhoitopiirin anoneen uutta poikkeuslupaa. Jos poikkeuslupaa ei saada, synnytykset loppuvat Kemissä vuoden vaihteessa,
Mehiläisen Lasse Männistön mukaan terveydenhuoltolaki ja muut säädökset eivät koske yksityisiä yrityksiä. Näin ollen synnytyksiä voitaisiin jatkaa Kemissä, vaikka poikkeuslupaa ei tulisi ja synnytysten määrä vuodessa olisi edelleen selvästi alle tuhannen. Jos näin olisi, sehän merkitsisi sitä, että yksityinen terveysalan yritys voisi aivan laillisesti toimia niin, että potilaiden terveys ja mahdollisesti henkikin vaarantuu. Näin ei tietenkään voi olla. Terveyspalveluita ja potilasturvallisuutta koskevat säädökset koskevat sekä julkisia että yksityisiä terveysalan toimijoita.
Yksityinen vai julkinen
Lapin Kansassa 8.6. julkaistun jutun lopussa Männistö korostaa, että Länsi-Pohjan keskussairaala ei ole muuttumassa yksityiseksi, vaan kysymys on jatkossakin verovaroilla kustannetusta julkisesta terveydenhuollosta. Toiminnan vain toteuttaa (ja verorahat vie) yksityinen palveluntuottaja.
Tällä täsmennyksellä Männistö kumoaa aikaisemmat väitteensä siitä, että asetuksessa oleva tuhannen synnytyksen raja ei koskisi Länsi-Pohjan sairaalaa. Aikaisemmin Männistö sanoi, että Mehiläinen on yksityinen yritys ja siksi sen ei tarvitse noudattaa säädöksiä. Nyt hän kuitenkin sanoo Länsi-Pohjan olevan julkisen terveydenhuollon sairaala, jota Männistönkin mukaan päivystysasetus joka tapauksessa koskee.
Oma juttunsa on sitten asetuksessa oleva tuhannen synnytyksen raja ja laajan päivystyksen keskittäminen vain kahteentoista sairaalaan. Tuhat synnytystä vuodessa on selvästikin kirjoituspöydän ääressä päätetty mukavan pyöreä luku, jolla ei välttämättä ole vakavaa lääketieteellistä perustetta. Ainakin Kemin sairaalan lääkärit ovat sitä mieltä, että nykyisilläkin synnytysmäärillä lääkäreiden ja muun henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen pysyvät riittävän korkealla tasolla.
Mutta joka tapauksessa on oltava niin, että kun asetuksessa synnytysten määrää koskeva raja on olemassa, niin se koskee yhtä lailla Mehiläistä kuin sairaanhoitopiiriä.
SKP:n teltta rovaniemen markkinoilla 5.-7.6.2018
Piirin uusi teltta oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä.
Vanhassa laulussa kerrottiin, että Rovaniemen markkinoilla oli Lapin kultaa. Tällä kertaa sitä ei näkynyt. Muutenkin markkinat ovat hiljentyneet vanhoista hyvistä ajoista. Tällä kertaa markkinaväkeä vähensi alle kymmeneen asteeseen jäänyt kylmä sää. Torstaina niskaan saatiin vielä muutama sadekuurokin.
Kaikesta huolimatta teltalla käytiin useita keskusteluja maailman ja Suomen politiikasta. Kauppakin kävi jonkin verran.
skp:n kemin eteläisen osaston tilaisuus simossa 29.5.2018
Sää suosi osaston retkeä Simoon puheenjohtajan Kerstin Tuomalan asunnolle. Kerstinin asuntona olevan VR:n vanhan rakennuksen iso piha talkoiltiin siistiin kesäkuntoon.
Syömisen ja kahvin juonnon lomassa puhuttiin tietenkin politiikkaakin. Erityisesti kyytiä saivat nykyiset tiedotusvälineet, jotka valehtelevat ja vääristelevät asioita rikkaiden, oikeiston ja sotahullujen hyväksi.
Kuivat oksat pois vanhoista marjapensaista.
Tiedonantajan myynti torniossa 28.5.2018
Maanantai oli aika hiljainen kauppapäivä, mutta muutama lehti saatiin silti myydyksi.
Tiedonantajassa on julkaistu mm. Tapio Siirilän kirjoitus, jossa päiviteltiin sitä, että koulujen loma.aikoja oltaisiin siirtämässä muutamien matkailuryittäjien toivomuksesta. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:
Toukokuus aluss uutisoitiin ehdotuksestas, jonka mukaan koulujen kesälomia pitäisi siirtää pari viikkoa myöhemmäksi. Jotenkin nykyajalle tyypilliseltä tuntuu se, että esityksen takana ei suinkaan ole opetusministeriö niin kuin äkkiseltään luulisi – onhan kysymys kouluista. Esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön jättimäiseltä (36 000 työntekijää) kansainväliseltä WSP konsulttiyritykseltä ostamaan selvitykseen.
Joko selvityksen tilannut työ- ja elinkenoministeriö tai selvityksen toteuttanut WSP Finland on päättänyt tarkastella isoa asiaa kovin kapeasta näkökulmasta. Ehdotus kesälomien siirrosta on tehty 168:lle matkailuyrittäjälle tehtyyn kyselyyn annettujen vastausten perusteella. Yrittäjät ehdottavat lomien siirtoa, koska he arvelevat silloin saavansa enemmän voittoa. Olisi varsin erikoista, jos tällainen koko yhteiskuntaan vaikuttava siirtämispäätös tehtäisiin yhden yrittäjäryhmän toiveiden perusteella.
Kun lähdetään pohtimaan koulutyön parempaa jaksottamista ja mahdollista lomien siirtämistä, yrittäjien toiveiden sijasta on tietenkin tarkasteltava muutosten vaikutusta oppilaisiin, opettajiin ja koululaisten perheisiin. Mahdollisella kahden viikon kesäloman siirrolla olisi lisäksi kaikenlaisia seurannaisvaikutuksia. Esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut saattaisivat joutua muuttamaan omien toimintojensa rytmittämistä.
Kaiken lisäksi yrittäjille tehdyn kyselyn tuloksetkin vaikuttavat epäuskottavilta. Kesäkuulle arvellaan tulevan 38 miljoonaa lisää tuloja, vaikka kesäkuussa lomaa olisi kaksi viikkoa nykyistä vähemmän. Heinäkuu olisi kokonainen lomakuukausi niin kuin nykyisinkin, mutta tuloja yrittäjille tulisi 32 miljoonaa nykyistä enemmän.
TIEDONANTAJAA MYYTIIN KEMISSÄ 25.5.2018
Toukokuun Tiedonantajassa kirjoitettiin mm. 19.5. olleesta SKP:n Keskuskomitean kokouksesta, jossa Tiina Sandberg valiittin puolueen uudeksi pääsihteeriksi. Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavaa:
Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea kokoontui 19.5. Vantaalla. Kokouksen alkuun käydyssä poliittisessa tilannekatsauksessa kuultiin puolueen ryhmien raportit ja keskuskomitean jäsenten puheenvuoroja. Keskustelua herätti erityisesti konfliktit maailmalla, etupäässä Israelin harjoittamat palestiinalaisten murhat. Tiedon- ja mielipidevaihdon lisäksi linjattiin tulevaa toimintaa rauhan puolesta ja oikeistohallituksen asehankintoja vastaan.
Kokouksen yksi tärkeimmistä päätöksistä oli puolueen uuden pääsihteerin valinta. Valinta oli tehtävä, sillä Petra Packalén siirtyi huhtikuussa pääsihteerin tehtävistä Tiedonantajan päätoimittajaksi. SKP:n poliittinen toimikunta esitti toimeen Helsingissä asuvaa Tiina Sandbergia ja valinta tehtiiin esityksen mukaisesti.
Sandberg on toiminut vuodesta 2010 SKP:n Uudenmaan piirisihteerinä ja hän on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija. Europan vasemmistostopuolueessa Sandberg on toiminut vuosia aktiivisesti Latinalaisen Amerikan työryhmässä. Lisäksi hänet tunnetaan varsinkin pääkaupunkiseudulla erilaisen kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkojen organisoinnista. Leikkauspolitiikkaa vastustavassi liikkeissä Sandberg on ollut aktiivisena mielenosoitusten järjestäjänä.
Puheenvuorossaan valinnan jälkeen tuore pääsihteeri kertoi kokemuksiaan puolueosastojen vahvistamisessa Uudenmaan piirin alueella.
– Nämä kokemukset ja opit puoluetyön organisoinnissa on mahdollista tuoda nyt koko maan tasolle. Ja lisäksi luoda yhdessä kaikkien piirijärjestöjen kanssa malleja kommunistisen liikkeen ja puolueen vahvistamiseksi.
voiton päivä 9.5.2018
Fasisismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5. SKP:n Kemin kaupunkijärjestö ja kemiläiset puolueosastot suorittivat kunniakäynnit nuostoliittolaisten sotilaiden haudoille. Ensin käytiin Ajoksen sotavankileirin suurella hautausmaalla, johon on haudattu 1 648 neuvostosotilasta. Sieltä jatkettiin saksalaisten ylläpitämän Vallitunsaaren leirin hautausmaalla, jonne on haudattu 162 sotilasta.
Tapio Siirilän Ajoksessa ja vähän muutettuna Vallitunsaaressa pitämä puhe on seuraavassa:
HYVÄT TOVERIT
Nyt kun me olemme täällä yli 1 600 neuvostosotilaan hautausmaalla, sodan kamalat seuraukset tulevat väistämättä mieleen. Nämä sotilaat eivät edes kuolleet taistelussa, vaan suomalaiset fasistit ja heidän tukijansa näännyttivät heidät nälkään ja tappoivat muilla tavoilla.
Suomessa on kuitenkin edelleen merkittävissä tehtävissä ihmisiä, jotka eivät ole historiasta mitään oppineet. Sotaa on innokkaimmin valmistelemassa sotaministeri Niinistö. Presidentti Niinistö myötäilee vähän varovaisemmin sanankääntein.
Vihollinenkin on näillä sotaa valmistelevilla selvillä. Asia tuli selväksi muun muassa Upseeriliiton äskettäisessä kannanotossa. Liiton mukaan Suomen armeijan tehtäviin ei saa nimetä henkilöä, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Muiden maiden kansalaiset kyllä heille kelpaisivat.
Sotaan valmistaudutaan asettautumalla Naton ja Yhdysvaltojen kylkeen, vaikka sotaherrat eivät ole uskaltaneetkaan vielä liittää Suomea virallisesti Naton jäseneksi, Suomen Naton alaiseksi alistava isäntämaasopimus on kuitenkin tehty. Sotaharjoituksia järjestetään yhdessä Naton ja Nato-maiden kanssa ja järkyttävän kalliit hyökkäystarkoituksiin suunnitellut hävittäjälentokoneet ostetaan varmastikin Yhdysvalloista.
Sotaministeri Niinistö on parhaillaan Yhdysvalloissa sopimassa USA:n lisääntyvästä sotkeutumisesta Suomen asioihin ja yhdysvaltalaiset panssarivaunut jyristelevät Niinivalossa.
Suomalaisten enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä ja sotavalmisteluja. Hiljaisen enemmistön kanta ei kuitenkaan näy julkisuudessa. Siksi aktiivisten ihmisten on tärkeää toimia rauhan puolesta kirjoittamalla lehtien yleisön osastoihin ja mielenosoituksia ja muita tapahtumia järjestämällä. Myös Suomen rauhanpuolustajien toimintaan osallistuminen ja rauhanpuolustajien tukeminen on erittäin tärkeää.
Nämä tänne haudattuna olevat sotilaat olivat osa neuvostoarmeijaa, joka 73 vuotta sitten kukisti fasistisen Saksan armeijan. Voimme vain kauhistuneina kuvitella, millainen maailma olisi, ellei Hitlerin joukkoja olisi silloin saatu kukistettua.
Muistamme neuvostoarmeijaa ja täällä lepääviä sotilaita suurella kunnioituksella.
SKP mukana vappumarssilla kemissä 1.5.2018
SKP:n liput olivat näyttävästi esillä Kemin vappumarssissa.
kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 1.5.2018
Luokkasodan aikana vuonna 1918 Kemissä ei ollut minkäänlaisia sotatoimia. Punaisten ja punaisiksi epäiltyjen tappaminen alkoi kuitenkin heti valkoisten saavuttua Oulusta Kemiin. Peurasaaren hautausmaan muistomerkissä on 28 nimeä, mutta murhattuja on paljon enemmän.
SKP:n Kemin kaupunkijärjestö sekä SKP:n Kemin eteläinen osasto ja SKP:n Kivikankaan osasto veivät vappuaamuna kukat muistomerkille. Puheen piti Kerstin Tuomala. Kerstin sanoi puheessaan mm. seuraavaa:
Nämä toverit. jotka lepäävät täällä jo sata vuotta, kuuluivat järjestöön, joka halusi taistella sortoa vastaan. Heillä oli unelma, joka perustuu materialistiseen maailmankuvaan: Kaikilta kykynsä mukaan, kaikille tarpeensa mukaan.
Unelmasta tulee totta kovan työn ja osatavoitteiden kautta. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä toteutui näiden tovereiden järjestäytyneen ja kurinalaisen kamppailun kautta. Osa heistä kuoli taistelussa, taistelussa joka pääasiallisesti käytiin kannanotoilla, lentolehtisillä ja joukkovoimalla – toiset jatkoivat työtä maan alla vaikeina ja pimeinä aikoina.
Me jotka elämme nyt, olemme saaneet tärkeän ja arvokkaan perinnön edellisiltä polvilta, taistella ihmisen vapautuksen puolesta, että ihminen vapautuisi riistosta ja sorrosta. Myös meillä on osatavoitteita, kuten työn ja toimentulon jakaminen oikeudenmukaisesti. Sen vuosi vaadimme kuuden tunnin työpäivää palkkaa alentamatta, oikeutta terveyteen, hyvinvointiin ja rauhaan. Emme tarvitse sotakoneita, tarvitsemme arjen turvallisuutta, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tarvitsemme ennen kaikkea toisiamme jotta voimme ymmärtää tilanteita ja löytää ratkaisuja.
Kuten toverit sata vuotta sitten, myös me joudumme kokemaan pettymyksiä ja takaiskuja, mutta kuten he, myös me tiedämme vaatimuksemme oikeiksi. Taistelu ei ole helppo, koska etuoikeutetut ja toisten työllä hyötyjät yrittävät viimeiseen asti pitää kiinni eduistaan. Voi olla että me emme saa nähdä yhteiskuntaa, jossa ei ole riistoa eikä sortoa, jossa ihminen on vapaa ja antaa panoksensa kykynsä mukaan kaikkien hyväksi. Silti meidän toimintamme tulee pyrkiä tähän päämäärään, jotta se voi toteutua, kun olosuhteet ovat tehneet sen mahdolliseksi ja välttämättömäksi.
vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2018
Perinteiset työväen vapun vastaanottajaiset järjestettiin Pruntsilla maanantaina 30.4. Ohjelma oli monipuolista ja väkeä oli salin täydeltä.
tiedonantajan myynti kemissä 27.4.2018
Tiedonantajan numerossa 16 käsiteltiin mm. Lappiin suunniteltuja uusia kaivoksia. Erityisesti Talvivaaran aiheuttamat ympäristöongelmat ovat havahduttaneet siihen, että kaivokset on toteutettava niin, että ympäristöä ei pilata. Siksi Lapissakin seurataan huolestuneena suunnitelmia uusien kaivosten avaamiseksi.
Artikkelissa käsitellään Viiankiaavan alueelle suunniteltua Sakatin kaivosta sekä Ruotsin ja Suomen rajajoen (Muonionjoen) molemmille puolille suunniteltuja rautakaivoksia.
Kaivosyhtiö Anglo American valmistelee täyttä päätä kaivoksen avaamista Viiankiaavan alueelle, vaikka alue on suojeltu sekä Natura-ohjelmalla että soidensuojelulailla. Yhtiö näyttää luottavan siihen, että viranomainen on valmis luovuttamaan alueen kaivosyhtiölle kakinkertaisesta suojelupäätöksestä huolimatta.
Ruotsin Kaunisvaaran ja Suomen Hannukaisen kaivosten pelätään pilaavan Muonionjoen ja sen seurauksena myös Tornionjoen. Kaunisvaaran vanha ympäristölupa sallii kaikenlaisten kemikaalien päästöt vesistöön; raja-arvo on asetettu vain kiintoainekselle. Hannukaisen osalta voimakasta kritiikkiä on esitetty yhtiön esittämiä laskelmia kohtaan. Erityisesti rikastuksessa käytettävän haitallisen ksantaatin vesistöön joutuvasta määrästä yhtiölle ja asiantuntijoilla on hyvin erilaiset lukuarvot.
Tiedonantajaa myytiin Ylitorniolla 13.4.2018
Tässä ollaan lehteä tarjoamassa Ylitorniolla.
Tiedonantajaa on myyty myös Torniossa ja Kemissä 29. ja 31.3. sekä 6. ja 7.4.
13.4. ilmestyneessä Tiedonantajassa on Marcello Muston haastattelu otsikolla KAPITALISMIA EI VOI KORJATA. Kirjoituksen alku kuuluu seuraavasti:
Ei ole tarpeen kumota kapitalismia – riittää, että korostamme sen hyviä puolia ja pyrimme vaimentamaan sen heikkouksia Tämä tuntuu olevan monen vasemmistolaisena ja edistyksellisenä pidetyn puolueen ja liikkeen periaate nykyisin.
Italialaissyntyinen marxilainen tutkija Marcello Musto on asiasta jyrkästi eri mieltä. Nykyään Kanadassa opettava Musto on Suomessa vierailulla Marx 200 .juhlavuoden merkeissä.
Marcello Muston mukaan nyt on pitkälti palattu Marxia edeltäneeseen keskusteluun 1 800-luvun alkupuolelle. Silloin radikaalit ajattelijat ja heräämässä ollut työväenliike tuottivat erilaisia utopistisia ja ennen kaikkea kuvitteellisia ideoita, jotka eivät perustuneet kapitalismin todellisen luonteen oivaltamiseen.
Esimerkiksi euro- tai velkakriisiä ei nähkä kapitalistisen järjestelmän johdomukaisina ja luonnollisina tuotteina, vaan seurauksena ahneudesta tai virheellisistä päätöksistä, joista on helppo päästä eroon.
pellon markkinoilla ja ylitorniolla 23.3.2018
Kaarina ja Raija Pellon markkinoilla.
Perjantaina 23.3. Tiedonantajaa myytiin Pellossa markkinoilla ja S-kaupan edustalla. Takaisin kotiin ajettaessa pysähdyttiin vielä Ylitornion K-marketille jatkamaan myyntiä joksikin aikaa.
Tiedonantaja on seurannut tiiviisti eri alojen työehtosopimusneuvotteluja. Tämän päivän lehdessä käsitellään erityisesti Rakennusliiton tilannetta. Artikkelissa haastatellaan liiton puheenjohtajaa Matti Harjuniemeä ja varapuheenjohtajaa Kyösti Suokasta.
Harjuniemen mukaan työnantajaliitto haluaisi mahdollisimman halvat uudet sopimukset. Ehdotettu on jopa heikennyksiäkin nykyiseen tilanteeseen. Rakennusliitto ei hyväksy työnantajien esityksiä, vaan on yhdessä kenttäväen kanssa muotoillut omat tavoitteensa. Tavoitteet koskevat korotuksia sekä aika- että urakkapalkkoihin. Lisäksi tavoitellaan parannuksia mm. työaikoihin, työmatkamääräyksiin, hinnoitteluun, sairausajan korvauksiin sekä luottamushenkilöiden oikeuksiin.
Neuvotteluja pyritään nyt edistämään liiton julistaman ylityökiellon avulla. Jos tällainen kevyt painostus ei auta, liitto on valmis lakkoonkin. Lakko on oikeutettu työntekijöiden yhteistoiminnan muoto, jolla puolustetaan ja edistetään yhteistä tavoitetta: työtä, josta saa kohtuullisen elannon.
Tapio Ylitorniolla.
rovaniemen markkinoilla 21.3.2018
Rovaniemen markkinoilla ei oltu telttailemassa, mutta yhtenä päivänä oltiin paikalla perjantain Kemin myynnistä yli jääneitä Tiedonantajia myymässä.
16.3.2018 ilmestyneessä Tiedonantajassa kerrotaan terveys- ja hoiva-alan suuryritysten ulkomaisista omistajista ja veropakoilusta.
Mehiläisen pääomistajat ovat Jerseyn veroparatiisista käsin toimiva sijoitusyhtiö Triton ja yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö KKR. Joitakin vuosia sitten todettiin, että Mehiläinen oli maksanut 40 miljoonan voitostaan vain 1 prosentin verran veroa Suomeen.
Attendon pääomistaja on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Nordstjärnan. Tämänkin yhtiön omistusketju kulkee luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta Jerseyn veroparatiisiin.
Terveystalon omistaa pääomasijoitusyhtiö Bridgepoint. Bridgepoint hallinnoi useita sijoituksiaan Luxemburgin veroparatiisiin perustamansa tytäryhtiön välityksellä.
Aikoinaan Suomen punaisesta rististä irrotetun Esperi Caren osake-enemmistö kuuluu brittiläiselle Intermediate Capital Groupille, joka toimii Lontoon Cityn veroparatiisista käsin.
tiedonantajaa myytiin kemissä 16.3.2018
Tänä perjantaina lehti kävin hyvin kaupaksi.
Adressit ministeReille 12.3.2018
Kemin ja Tornion markkinoilla kerättiin nimiä kahteen adressiin.
Toisessa adressissa vastustettiin työttömiä sortavaa niin sanottua aktiivimallia. Adressin allekirjoitti moni sellainen, joka vastustaa aktiivimallia, mutta ei ollut allekirjoittanut mallia vastustavaa varsinaista kansalaisaloitetta.
Toisessa adressissa vastustettiin miljardien hukkaamista uusien rynnäkköhävittäjien hankkimiseen ja muuhun asevarusteluun. Nekin miljardit on käytettävä kansalaistenb hyväksi eikä sotavarusteluun.
Kumpaankin adressiin kertyi yli sata nimeä. Aktiivimalliadressit lähetettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja hävittäjäadressit (katso kuva) sotaministeri Jussi Niinistölle. Lisäksi kopiot kummastakin adressista lähetettiin pääministeri Juha Sipilälle.
SKP:n teltta tornion markkinoilla 8.-10.3.2018
Perinteiseen tapaan SKP:n teltta oli mukana myös Tornion markkinoilla kaikkina kolmena päivänä. Kiinnostunutta väkeä riitti välillä melkein ruuhkaksi asti.
SKP:n teltta kemin markkinoilla 1.-3.3.2018
Lauantaina 3.3. SKP oli ainoa paikalla oleva puolue. Vasemmistoliiton teltta pysyi kiinni ja persujen teltta oli paikalla vain kaksi ensimmäistä päivää. Muita puolueita ei näkynyt lainkaan markkinoilla.
Perinteiseen tapaan SKP:n teltta oli mukana Kemin markkinoilla kaikkina kolmena markkinapäivänä. Vaikka myyjien ja kävijöiden määrä markkinoilla on takavuosista pienentynyt, teltalla käytiin silti monia mielenkiintoisia keskusteluja. Tiedonantajaakin myytiin ja nimiä saatiin Tiedonantajan vapputervehdykseen.
Teltalla oli myös kaksi adressia, joihin kerättiin nimiä. Toisessa vastustettiin miljardien eurojen tuhlaamista rynnäkköhävittäjiin ja muihin asehankintoihin. Toisessa adressissa vaadittiin aktiivimallin kumoamista. Siihenkin kertyi paljon nimiä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät olleet aikoinaan allekirjoittaneet kansalaisaloitetta.
Nimien keräämistä kumpaankin adressiin jatketaan Tornion markkinoilla 8.-10.2. Sen jälkeen nimilistat lähetetään pääministerille (Juha Sipilä) ja vastuuministereille; asekaupoista Jussi Niinistölle ja aktiivimallista Pirkko Mattilalle.
Tiedonantajan myynti Torniossa 23.2.2018
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 23.2. aurinkoisessa pakkassäässä. Myynnissä olleen lehden pääkirjoituksen aiheena oli osattomien kriminalisointi. Pääkirjoituksessa todettiin mm. seuraavaa:
Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta lähtien määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Oikeus-lehdessä kirjoittava (2/2017) Ari Hirvonen arvioi, että maahanmuuttovirasto Migri on tarkoitushakuisesti vaikeuttanut kansainvälisen suojelun saamisen edellytyksiä. Esimerkiksi maatietoutta on päivitetty niin, että yhä useampi voidaan palautta oletuksiin perustuviin ”suhteellisen” turvallisiin oloihin. Linjaus on tiettävästi aiheuttanut palautettujen kuoleman, mutta Suomessa päättäjät ja viranomaiset ovat vetäytyneet vastuusta.
Valitun kovan linjan mukaisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty. Esimerkiksi turvapaikanhakuprosesseja on nopeutettu ja tehostettu sekä muutoksenhakuaikoja supistettu niin, ettei Suomen lainsäädäntöä tuntematon hakija ehdi aina saada pätevää oikeudellista apua. Eivät vain paperittomat vaan myös kaikki turvapaikanhakijat ovat joutuneet oikeusvaltion marginaaleihin eivätkä he enää Hirvosen mukaan ole enää yhdenvertaisessa asemassa lain edessä.
Tilanteen seurauksena kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut niin, että palautusprosessi on ruuhkautunut. Poliisi sakottaa paperittomia ulkomaalaisrikkomuksesta, mikä on johtanut paperittomuuden kokonaisvaltaiseen kriminalisointiin. Erityisen hädänalaisessa tilanteessa olevien turvapaikanhakijoiden tilannetta kriminalisointi heikentää entisestään.
Paperittomuutta ei pidä kriminalisoida millään tasolla. Mikä paperittomien asema oikeuksineen ja velvollisuuksineen on, on poliittinen ja oikeudellinen kysymys, joka edellyttää demokraattista keskustelua, jossa paperittomien on oltava yhdenvertaisesti mukana.
Se, että perus- ja ihmisoikeudet vesitetään ankaran turvapaikkapolitiikan nimissä, ei voi olla rapauttamatta perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kokonaisuutta ja siten tuhoamasta oikeusvaltion periaatteita. Kun paperittomat on eristetty oikeusvaltion ulkopuolelle, voidaan ryhtyä määrittelemään seuraavaa uhkakuvaa ja eristettävää riskiryhmää.
Tätä menoa osattomuuden kriminalisointi ei jää vain paperittomien osalle. Se, mikä tänä päivänä on todellisuutta paperittomille, on sitä jatkossa myös kantaväestön asunnottomille tai työttömille.
Tiedonantajaa myytiin tervolassa 16.2.2018
Anne Berner ja koko Sipilän hallitus ovat yksityistämistä rautatieliikennettä. Konkreettinen askel yksityistämisen toteuttamiseksi on nyt tehty, kun kannattavin osa liikennettä – Helsingin lähiliikenne – on päätetty avata kilpailulle. Tiedonantaja uutisoi päätöksestä seuraavasti:
HSL avaa raiteet kansainvälisille suurfirmoille
Helsingin seudun lähijunaliikenne kilpailutetaan ja kilpailutuksen voittaja aloittaa liikennöimisen kesällä 2021. Seudun joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL-kuntayhtymä päätti kilpailuttamisesta tiistaina.
Helsingin seudun lähijunaliikenne on Suomessa junaliikenteen kannattavin alue. Sen kilpailuttamisella murennetaan ja pilkotaan VR:n eli valtion rautateiden toimintaa. Samalla avataan kansainvälisille suuryhtiöille tie Suomen markkinoille.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan kiinnostuksensa ovat jo ilmaisseet brittiläiset First Group, Go Ahead ja National Express Group, Saksan valtion rautatieyhtiön tytärfirma Arriva, hongkongilainen MTR:n, monikansallinen Transdev sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtiolliset rautatieyhtiöt (HS 12.2.).
Kilpailutus ei koske kaikkia kustannuksia vaan kilpailun voittaja saa korvauksetta käyttöönsä verovaroilla hankitun junakaluston ja eräitä palveluja. ”HSL-liikennettä tuottava henkilöstö” siirtyy liikkeenluovutuksella kilpailun voittajalle. Jos VR häviää kilpailutuksen, se voi kuitenkin johtaa muun henkilöstön vähennyksiin.
Päätös kilpailuttamisesta tehtiin HSL:n hallituksessa yksimielisesti. Sen hyväksyivät myös SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat, jotka ovat eduskunnassa arvostelleet tiukasti liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) ajamaa VR:n pilkkomista ja kilpailuttamista. Helsingin edellisessä valtuustossa raideliikenteen kilpailutusta vastusti poliittista ryhmistä vain SKP ja Helsinki-listat.
Tiedonantajan myynti torniossa 10.2.2018
Tiedonantajassa käsiteltiin mm. Suomen huonoa sijoitusta maiden välisessä avoimuusvertailussa. Avoimuuden puute helpottaa mm. suuryritysten ja rikkaiden mahdollisuutta jättää verojaan maksamatta. Myös yhtiöiden todelliset omistajat saattavat jäädä piiloon.
Suomen salaisuusaste on nyt 53%, kun vielä edellisessä 2015 julkaistussa selvityksessä se oli 31%. Esimerkiksi Venezuela, Bulgaria ja Viro kiilasivat Suomen edelle vertailussa, joka mittaa toimia varojen piilottelun ja veronkierron estämiseksi, kertoo Kepa tuoreen Financial Secrecy Index –listauksen tuloksia.
Pahisten kärkikolmikossa ovat tänä vuonna Sveitsi, Yhdysvallat ja Caymansaaret, jotka ovat tunnettuja salaisuusvaltioita.
Haltijaosakkeita kierrossa
Suomi sai huonoimman mahdollisen arvosanan julkisuuden puutteesta vero-oikeudenkäynneissä sekä omistusten rekisteröinnistä. Selvitys katsoo, että Suomessa ei kerätä riittävän kattavia tietoja esimerkiksi kiinteistöjen tai vapaasatamiin säilötyn omaisuuden omistajista tai tieto ei ole kohtuuhintaan kansalaisten saatavilla.
Suomen sijoitusta heikentää myös mahdollisuus, että kierrossa on edelleen vanhoja haltijaosakkeita. Niiden liikkeellelasku kiellettiin vuonna 1980, mutta sitä edeltävän ajan osakkeisiin ei ole puututtu. Haltijaosakkeet ovat veroparatiiseista tuttu keino piilottaa omistajan henkilöllisyys.
Salailu heikentää tilivelvollisuutta
Verotusta koskevista oikeudenkäynneistä on Suomessa saatavilla heikosti tietoa. Yritysten nimiä ei julkaista edes ratkaisuissa, ja yleisön mahdollisuus seurata oikeuden istuntoja voidaan evätä esimerkiksi liikesalaisuuden nojalla.
Salailu heikentää tilivelvollisuutta ja kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Kuluttajien mahdollisuus valita verovastuullisten yritysten tuotteita kärsii.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 2.2.2018
Perjantaina 2.2. Tiedonantajaa myytiin Kemissä. Lehti käsitteli laajasti aktiivimallin ongelmia ja yleensä työelämän kysymyksiä. Seuraavassa vähän mallia:
Suomen kommunistinen puolue tukee SAK:n koolle kutsumaa mielenilmausta työttömyysturvan aktiivimallia vastaan.
Sipilän oikeistohallituksen hyväksymä työttömien kyykytyslaki on yksi törkeimmistä yksittäisistä heikennyksistä hyvinvointiin tähän mennessä. Laki on peruttava välittömästi ja kaikilta työntekijöiltä vaaditaan nyt laajaa solidaarisuutta työttömien aseman parantamiseksi, SKP toteaa.
Työttömiä rangaistaan
Palkattoman työn teettäminen ja kaikenlaiset rangaistukset työttömiä kohtaan ovat lisääntyneet. SKP:n mukaan niin sanottu aktiivimalli jatkaa kuin raippaa iskien samalla linjalla.
Työllisyyttä ei paranneta pakottamalla ihmisiä orjatöihin, vaan työllisyyspolitiikalla, jossa työllisyysmäärärahoja lisätään esimerkiksi luopumalla uusista asehankinnoista. Työllisyyttä voidaan parantaa myös luomalla lisää työtä julkiselle sektorille ja työtä jakamalla, esimerkiksi siirtymällä kuuden tunnin työpäivään ansiotasoa alentamatta.
Asianmukaisesti palkattuihin töihin on jatkuvasti tunkua, joten kaikenlainen puhe ”laiskoista työttömistä” on vain porvareiden panettelua, SKP muistuttaa.
Työehtojen heikennykset peruttava
SKP:n mielestä ay-liikkeen on aktiivimallin kumoamisen lisäksi vaadittava työehtoihin kohdistuneita heikennyksiä peruttavaksi. Hallitus on rikkonut kiky-sopimusta ja näin ollen sopimuksen välittömään purkuun olisi perusteet.
Ammattiliitoilla on voimaa muuttaa yhteiskunnan koko tulonjakoa.
Oikeistolainen politiikka, mikäli sen annetaan jatkua, tulee lopulta yksityistämään kaiken ja tuhoamaan perusturvan ja työehdot. Tämä tarkoittaa palaamista yli sadan vuoden taakse, aikaan jolloin ihmisoikeudet olivat mitättömät. Tällaista kehitystä vastaan on käytävä koko työväenluokkana, toteavat kommunistit.
Mielenosoitus aktiivimallia vastaan Kemissä 2.2.2018
Helsingissä oli perjantaina 2.2.2018 suuri mielenosoitus, jossa vaadittiin työttömiä rankaisevan niin sanotun aktiivimallin kumoamista. SKP:n Kemin kaupunkijärjestön kutsumana kemiläisiä kokoontui samaan aikaan Kemin Täiköntorille antamaan tukensa vaatimukselle.
Käytetyissä puheenvuoroissa ei tyydytty vain arvostelemaan aktiivimallia, vaan puhuttiin asioista laajemminkin. Todettiin että erilaiset hallitukset on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti leikanneet palveluita ja toteuttaneet erilaisia huononnuksia. Nykyinen kokoomuslaista politiikkaa toteuttava Sipilän hallitus tuntuu kuitenkin olevan siinä suhteessa vielä edeltäjiäänkin pahempi.
Siksi toiminta ei saa jäädä vain yhteen isoon mielenosoitukseen. SAK:n ja muiden ammattijärjestöjen on yhdessä laajojen kansanjoukkojen kanssa jatkettava toimintaa niin, että aktiivimalli saadaan oikeasti kumottua. Sen jälkeen hallituksen kaataminenkin ja kansalaisia hyödyttävien uudistusten tielle lähteminen saattaa olla mahdollista.
kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 27.1.2018
Muistomerkillä puhui Tapio Siirilä. Puheen sisältö on seuraava.
Hyvät toverit
Tasan sata vuotta sitten tammikuun 27. päivänä Mannerheim komensi suojelukuntalaisensa hyökkäämään Etelä-Pohjanmaalla oleviin venäläisiin varuskuntiin ja ottamaan sotilaat vangiksi. Tämä siitä huolimatta, että Mannerheim oli saanut edellisenä päivänä Suomen hallituksen sähkeen, jossa sotatoimien aloittaminen kiellettiin. Kielto johtui siitä, että hallitukselle oli annettu takeet siitä, että Suomessa vielä olevat venäläiset eivät millään tavalla puutu itsenäisyyden saaneen Suomen asioihin.
Mannerheim aloitti sodan, koska hän halusi ensin lannistaa suurlakolla porvariston pelästyttäneen suomalaisen työväen ja hyökätä sitten Pietariin bolshevikkien kukistamiseksi ja tsaarin palauttamiseksi valtaan.
Kun sota oli aloitettu Etelä-Pohjanmaalla, osa valkoisista lähti pohjoiseen turvamaan selustaansa. Valkoiset valloittivat Oulun taistelun jälkeen, mutta Kemissä ei ollut minkäänlaisia sotatoimia. Kemin järjestyskaartilla ei ollut edes aseitakaan kuin muutama.
Kemissä kuitenkin aloitettiin punaisten ja punaisiksi epäiltyjen jahtaaminen ja tappaminen. Tämä oli tyypillistä valkoisten toimille muuallakin Suomessa. Kun varsinaisissa sotatoimissa kuoli noin 5 000 punaista, antautuneita teloitettiin noin 7 000 ja vankileireillä ja heti leireiltä vapautumisen jälkeen kuoli noin 15 000 henkilöä, joukossa naisia ja lapsiakin.
Tappamiseen yllytettiin julkisesti sanomalehdissä. Esimerkiksi tunnettu kirjailija Ilmari Kianto kirjoitti: ”Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä enemmän kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat”.
Nämä murheelliset muistot sadan vuoden takaa eivät kuitenkaan saa meitä lannistaa. Vaikka tavoite tuntuu tänään kaukaiselta, on kuitenkin sinnikkäästi toimittava sen työväen vallan puolesta, jonka lahtarit ja Suomeen heidän avukseen kutsutut saksalaiset verisesti kukistivat.
Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 26.1.2018
Ajankohtainen kysymys on työttömiä sortavan aktiivimallin kaataminen. Tiedonantaja kirjoittaa Joukkovoima-liikkeen kannasta asiaan seuraavasti:
Jo yli puolet kansasta on kääntynyt hallituksen hyväksymää työttömien kyykytyslakia vastaan. Kun mukaan on liittynyt myös SAK, alkaa paine muutokseen olla niin suuri, että muutoksia todella saadaan ajettua läpi. Parhaassa tapauksessa koko aktiivimalli päätyy hallituksen peruttujen hankkeiden koriin.
Joukkovoima aloitti mielipidevaikuttamisen ja sähköpostikampanjat aktiivimallia vastaan jo syksyllä. Kun laki sitten hyväksyttiin, se lähti täysillä mukaan tukemaan Martin-Éric Racinen kansalaisaloitetta muun muassa ”200 000 työttömien tueksi” -tapahtumalla.
SAK on nyt ottanut suurimman vetovastuun. Joukkovoiman yleiskokous päätyi siihen, että 2. helmikuuta Helsingissä järjestettävän SAK:n aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen vahvistaminen on nyt etusijalla. Siihen tullaan pyrkimään aktivoimalla kaikki mukaan mielenosoitukseen ja mielellään itse taiteiltujen banderollien kera. Lisäksi kaavailtiin lisää sosiaalisessa mediassa masinoitavaa mielipidevaikuttamista.
Joukkovoima katsoo uudelleen tilannetta 2. helmikuuta jälkeen ja palaa keskustelemaan mahdollisesta omasta mielenosoituksesta hiukan myöhemmin. Maaliskuussa saattaa olla tarpeen muistuttaa mieliin, mistä aktiivimallissa olikaan kyse.
TIEDONANTAJAN MYYNTI KEMISSÄ 12.1.2018
Joulutauon jälkeen Tiedonantajan myyntiä jatkettiin Kemissä 12.1. Tiedonantajan toisen pääkirjoituksen otsikon mukaan presidentin on pidettävä Suomi pois Natosta. Tekstissä todetaan, että Sauli Niinistö on hyväksynyt presidenttikaudellaan isäntämaasopimuksen solmimisen Naton kanssa. Sopimus on selkeä poikkeama Suoimen perinteisestä puolueettomuuslinjasta ja jälleen uusi askel kohti Natoa.
Presidentti ja muu ulkopoliittinen johto on vienyt Suomea yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton ja Nato-maiden armeijoiden kanssa. Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa on luovutettu suurten uhmakkaiden sotaharjoitusten käyttöön ja suunnitelmissa on järjettömän kalliiden Nato-yhteensopivien rynnäkkökoneiden hankkiminen.
Tarvitaan presidenttiehdokas, joka lupaa irtisanoutua isäntämaasopimuksesta ja joka lupaa kääntää Suomen ulkopolitiikan takaisin perinteisen ja hyväksi havaitun puolueettomuuden tielle.
Huomionosoitus Eino Koivuselle 11.1.2018
Useita vuosia SKP:n Lapin piirin puheenjohtajana toiminutta Eino Koivusta muistettiin 10.1.olleen 80-vuotispäivän johdosta.
Tiedonantajaa myytiin simossa 15.12.2017
Tämän päivän Tiedonantaja arvostelee mm. Suomen nykyisen hallituksen linjaa, jonka vuoksi Suomi ei ole mukana YK:n ydinasekieltosopimuksessa. Jutussa kerrotaan, että Suomi äänesti tyhjää ydinaseita koskevassa YK:n yleiskokouksessa. Suomi äänesti tyhjää myös ydinasekieltoa valmistelevan työryhmän perustamisesta. Syuomi kuitenkin osallistui työryhmän työhön. Aluksi Suomi vastusti työryhmässä sen tekemää ehdotusta, mutta äänesti lopulta tyhjää.
Hallituksen edustajat ovat perustelleet Suomen osallistumattomuutta sillä, että sopimuksella ei ole mitään vaikutusta. Sopimuksella on kuitenkin oikeasti vaikutusta; sitä todistaa sekin, että ydinasevaltiot ovat vastustaneet sopimusta raivokkaasti.
Sopomus on nyt saanut lisää merkitystä siksikin, että tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseita vastustavalle ICAN-järjestölle.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on pyytänyt hallitukselta selvityksen Suomen ydinaseriisunbtapolitiikasta. Toivottavaa on, että valiokuntakäsittelyn jälkeen Suomikin päättää osaltaan hyväksyä sopimuksen.
Mukana kemin kulttuurikeskuksen myyjäisissä 9.12.2017
Rahaakin tarvitaan toimintaan. Sitä olivat Kemin Järjestönaiset ja Kemin Dem. naiset hankkimassa Kulttuurikeskuksen myyjäisissä yhteysellä pöydällä.
8.12.2018 kemin tuulessa ja tuiskussa myytiin tiedonantajaa
Tiedonantaja kertoo mm. itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetyistä mielenosoituksista. Järjestelyissä poliisi suosi natseja natseja vastustaneen mielenosoituksen kustannuksella.
Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät olivat sopineet poliisin kanssa, että mielenosoitus saapuu Taivallahden kentälle klo 17:00. Kulkue eteni aikataulun mukaisesti.
Poliisi pysäytti mielenosoituksen sopimuksista huolimatta Pohjoisella Hesperiankadulla, ja päästi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssimaan mielenosoituksen edestä. Helsinki ilman natseja -kulkueen pysäyttäminen viivytti mielenosoitusta ja aiheutti turvattomuuden tunnetta osallistujille. Poliisi oli varustautunut rauhanomaisia mielenosoittajia varten mellakkavarustein ja FN 303-muovikuula-asein.
Järjestäjät ovat erittäin pettyneitä siihen, ettei poliisi turvannut lupauksensa mukaan mielenosoituksen kulkua Taivallahden kentälle. Poliisi olisi voinut pysäyttää natsien marssin, mutta sen sijaan pysäyttikin Helsinki ilman natseja -kulkueen.
Pohjoismainen vastarintaliike sai marssia vapaasti Runeberginkatua pitkin kohti 612-mielenosoituksen kokoontumispaikkaa, johon natsien oli tarkoitus liittyä. Suuri osa 612-mielenosoituksen osallistujista oli siis natseja, vaikka mielenosoitusta tukenut Jussi Halla-Aho kiisti tämän edellisenä päivänä
Tiedonantajaa myytiin torniossa 1.12.2017
Tornioon tehtiin oikein rynnäkkö; paikalla oli kuusi myyjää. Kuvassa osa myyjistä.
Demokraattisen sivistysliiton seminaarissa 25.11.2017
Raija ja Tapio Siirilä Kemistä sekä Eino Koivunen Torniosta osallistuivat DSL:n seminaariin Tampereella
tiedonantajaa myytiin torniossa 17.11.2017
Räntäsade pakotti myynnin katoksen alle
Tiedonantaja uutisoi Länsi-Pohjan keskussairaalan luovuttamisesta Mehiläiselle. Jutussa todetaan mm. seuraavaa:
Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion valtuustot päättivät maanantaina 13.11. äänestysten jälkeen lähteä mukaan yhteistyritykseen, jossa ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen omistamalla Mehiläinen-konsernilla on 81 prosenttia osakkeista ja kunnilla yhteensä 19 %. Mehiläisen täysin hallitsemalle yhtiölle luovutetaan Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskussairaala ja sen toiminnot.
Tällainen kokonaisen keskussairaalan luovuttaminen yksityiselle yhtiölle on toistaiseksi suurin Suomessa tehty julkisten terveyspalveluiden yksityistäminen. Harvinaista on myös, että Mehiläis-yhtiön kanssa tehty sopimus on peräti 15 vuoden mittainen.
Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa äänestystuloa oli 22 – 21. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja osa sosialidemokraateista muodostivat enemmistön, joka päätti siirtää alueen julkiset sairaalapalvelut Mehiläiselle.
Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa. Tiedotuksen anti koostui suurelta osin runsaista valheista, puolitotuuksista, asioiden pimittämisestä ja pelottelusta. Sairaalan toiminnot kuulemma ajetaan alas, jos se säilyy kuntien omistuksessa. Toisaalta väitettiin, että Mehiläinen pystyy pitämään sairaalan toiminnassa ja vielä parantamaankin sen toimintoja, vaikka rahoituksesta yksityistämisen jälkeenkin vastaavat kunnat ja myöhemmin maakunta eivät yhtiölle lisää rahaa antaisikaan. Jotkut sanoivat uskovansa siihenkin, että Mehiläisen hallinnoima sairaala pystyy toimimaan haluamallaan tavalla valtion päivystysasetuksesta, sote-lainsäädännöstä ja tulevien maakuntien päätöksistä välittämättä.
mielenosoitukset 13.11.2017 kemissä ja simossa länsi-pohjan sairaalan yksityistämistä vastaan
Päivällä oltiin Kemin kaupungintalon edustalla puhuttelemassa ryhmäkokouksiinsa meneviä valtuutettuja.
Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion valtuustot päättivät maanantaina 13.11. äänestysten jälkeen lähteä mukaan yhteistyritykseen, jossa ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen omistamalla Mehiläinen-konsernilla on 81 prosenttia osakkeista ja kunnilla yhteensä 19 %. Mehiläisen täysin hallitsemalle yhtiölle luovutetaan Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskussairaala ja sen toiminnot.
Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa äänestystuloa oli 22 – 21. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja osa sosialidemokraateista muodostivat enemmistön, joka päätti siirtää alueen julkiset sairaalapalvelut Mehiläiselle.
Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa. Tiedotuksen anti koostui suurelta osin runsaista valheista, puolitotuuksista, asioiden pimittämisestä ja pelottelusta. Sairaalan toiminnot kuulemma ajetaan alas, jos se säilyy kuntien omistuksessa. Toisaalta väitettiin, että Mehiläinen pystyy pitämään sairaalan toiminnassa ja vielä parantamaankin sen toimintoja, vaikka rahoituksesta yksityistämisen jälkeenkin vastaavat kunnat ja myöhemmin maakunta eivät yhtiölle lisää rahaa antaisikaan. Jotkut sanoivat uskovansa siihenkin, että Mehiläisen hallinnoima sairaala pystyy toimimaan haluamallaan tavalla valtion päivystysasetuksesta, sote-lainsäädännöstä ja tulevien maakuntien päätöksistä välittämättä.
Banderolli kävi Kemin kaupungintalolla vielä myöhemminkin illalla
tiedonantajaa myytiin kemissä 10.11.2017
Tänään ilmestyneessä Tiedonantajassa kerrottiin Kemissä 7.11. pidetystä lokakuun vallankumouksen stavuotismuistojuhlasta. Väliotsikon ”Kaikki valta neuvostoille” alla on seuraava teksti:
Tilaisuuden aluksi Tapio Siirilä esitti katsauksen tapahtumista, jotka johtivat vallankumoukseen. Vaikka kauempaakin olisi voinut lähteä, esitys alkoi vuonna 1904 alkaneesta Venäjän ja Japanin sodasta ja vuonna 1905 tapahtuneesta Venäjän ensimmäisestä vallankumouksesta. Vallankumouksen keskeisiä saavutuksia olivat ensimmäiset neuvostot sekä duuman perustaminen hiukan rajoittamaan tsaarin yksinvaltaa.
Vuonna 1914 alkanut maailmansota johti lopulta vuoden 1917 vallankumouksiin. Sota – niin kuin sodat yleensä – johti sotilaiden kuolemiin, rikkaiden rikastumiseen ja köyhien köyhtymiseen. Seurauksena oli ensin helmikuun (uutta lukua maaliskuun) porvarillinen vallankumous, joka pakotti tsaarin luopumaan vallasta.
Tsaarin ja hajotetun duuman tilalle muodostettu Kerenskin johtama väliaikainen hallitus kuitenkin jatkoi sotaa ja sai aikaan kurjistumisen lisääntymisen. Bolshevikkien tunnus kaiken vallan siirtämisestä työläisten ja sotilaiden neuvostoille sai yhä laajempaa kannatusta.
Bolshevikit toteuttivat vallan siirtämisen neuvostoille, kun neuvostojen toinen yleisvenäläinen kongressi kokoontui Pietariin 7. päivänä marraskuuta. Tapio kävi alustuksessaan läpi keskeiset toimenpiteet, joilla bolshevikit varmistivat vallan haltuunoton Pietarissa. Marraskuun 6. ja 7. päivän vastaisena yönä boshevikkeja kannattavat sotilaat ja tehtaiden työläisistä koostuvat punakaartit ottivat hallintaansa Neva-joen nostosillat, puhelinkeskuksen, lennättimen, rautatieasemat, valtionpankin ja muut keskeiset kohteet.
Seitsemännen päivän iltana ja seuraava yönä vallattiin vielä Talvipalatsi ja vangittiin siellä kokoustaan pitäneet väliaikaisen hallituksen ministerit. Bolshevikit saattoivat sanoa iltamyöhällä kokouksensa aloittaneelle neuvostojen kongressille: ”Tässä teille on valta. Mitä aiotte sillä tehdä?”. Kun vallan ottoa vastustaneet menshevikit ja oikeistoeserrät olivat poistuneet kokouksesta, kongressi päätti lähes yksimielisesti siirtää kaiken vallan neuvostoille.
sata vuotta lokakuun vallankumouksesta 7.11.2017
7.11. tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän lokakuun vallankumouksen voiton sinetöineestä Pietarin Talvipalatsin valtauksesta ja yleisvenäläisen neuvostojen kongressin päätöksestä ottaa kaikki valtiovalta itselleen.
Tapausta juhlistettiin Kemissä kakkukahveilla. Kakun ja kahvin lisäksi ohjelmassa oli Tapio Siirilän katsaus tapahtumista, jotka johtivat vallankumoukseen. Tapio kävi läpi myös keskeiset toimenpiteet, joilla bolshevikit varmistivat vallan haltuunoton Pietarissa.
Tampereen Lenin-museon johtajana pitkään toiminut Aimo Minkkinen puhui yksityiskohtaisesti lokakuun vallankumouksen merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Ilman vallankumousta ja bolshevikkien valtaan nousua Suomi ei olisi itsenäisyyttään saavuttanut. Kaikki muut vaihtoehdot (tsaari, valkokenraalit taikka Kerenskin tai jonkun muun porvarin johtama hallitus) olisivat merkinneet Suomen säilymistä edelleen osana Venäjää.
Alustajina toimineet Aimo Minkkinen ja Tapio Siirilä
Kiinnostuneita kuulijoita oli paikalla kohtalaisesti.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 27.10.2017
27.10. ilmestyneen lehden keskiaukeamalla käsitellään rautatieliikenteen kilpailuttamissuunnitelmia otsikon ”Suuri junaryöstö” alla. Artikkelin alussa todetaan seuraavaa:
Rautatiet sekä niiden kalusto ja liikenne on yksityistetty aika monessa maassa. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa kokemukset yksityistämisestä on tiivistetty tunnukseen ”Suuri junaryöstö”. Ruotsissa on ilmestynyt Mikael Nybergin kirja Det stora tågrånet ja Englannissa Manchesterin yliopiston tutkijoiden laaja raportti yksityistämisen seurauksista on saanut nimen The Great Train Robbery. Kummankin julkaisun nimi on suomeksi Suuri junaryöstö.
Manchesterin yliopiston tutkijoiden raportissa muistellaan vuonna 1963 Englannissa tapahtunutta kuuluisaa suurta junaryöstöä, jossa 15 miestä ryösti postijunan ja sai saaliiksi 2,6 miljoonaa puntaa (nykyrahassa lähes 50 miljoonaa euroa). Tutkijoiden mukaan kysymyksessä on kuitenkin pikkuraha verrattuna niihin miljardeihin, jotka joka vuosi siirretään veronmaksajilta Ison-Britannian rautatieliikennettä hoitaville yksityisille suuryhtiöille. Siksi he ovat nimenneet raporttinsa suureksi junaryöstöksi.
Uusi ryöstö suunnitteilla Suomessa
Suomessa hallitus on suunnittelemassa omaa suurta junaryöstöä liikenneministeri Anne Bernerin johdolla. Liikenne- ja viestintäministeriö on elokuussa tehnyt päätöksen kilpailuttamisprojektin käynnistämisestä ja nimennyt suuren joukon virkamiehiä useisiin työryhmiin toteuttamista valmistelemaan.
Kilpailuttamista ja yksityistämistä ajetaan eteenpäin, vaikka Ylen haltuunsa osittain saamat ja verkossa julkaisemat valtion tilaamat konsulttiyhtiöiden selvitykset osoittavat hankkeen järjettömyyden. Molemmat konsulttiyhtiöt (Spring Advisor ja Boston Consulting Group) toteavat, että kilpailuttamisella ei saavuteta niitä päämääriä, joihin liikenne- ja viestintäministeriö sanoo pyrkivänsä kilpailuttamisen avulla.
Konsulttiyhtiöiden arvioiden mukaan kilpailutus johtaisi lippujen hintojen nousuun, matkustajamäärien vähenemiseen ja verorahojen lisääntyvään siirtoon rautateille. Vaikutukset ovat täsmälleen päinvastaisia kuin mitä ministeriö kertoo tavoittelevansa.
Ilmeisesti ministeri Bernerkin on sen verran lukenut konsulttien selvityksiä, että ei väitäkään hintojen halpenevan ja matkustuksen lisääntyvän. Blogikirjoituksessaan hän sanoo, että ”Rautatiekilpailun avaamisessa on ensisijaisesti kyse yhteiskunnallisten tarpeiden huomioon ottamisesta ja yhteiskunnallisen tuloksen maksimoimisesta”. Selkokielellä sanottuna se, tarkoittaa, että tavoitteena on yksityisten yritysten voittojen varmistaminen, vaikka se tulisi veronmaksajille ja matkustajille kalliiksi ja huonontaisi palveluita.
skp:n ja vasemmistoliiton yhteinen tilaisuus pellon sirkkakoskella 20.10.2017
Osa tilaisuuteen osallistuneista
Perjantaina 20.10. Pellossa Sirkkakosken Sisun talolla oli vasemmistopolitiikkaa käsittelevä tilaisuus, jonka järjestäjinä oli pellolaisia vasemmistoliittolaisia ja Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiri.
Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin sekä Pellon kunnallispolitiikan kiemuroita että valtakunnan ja maailman politiikkaa. Yhteisesti todettiin, että Suomessa hallitukset ovat toinen toisensa jälkeen tehneet leikkauksia ja pitkälti romuttaneet ne saavutukset, jotka vasemmiston voimin on saatu aikaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.
Tavoitteena on oltava hallituksen kaataminen ja kokonaan toisenlaiseen politiikkaan siirtyminen. Uuden hallituksen on toimittava yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa ja määrätietoisesti toteutettava tavallisten ihmisten etujen mukaista politiikkaa.
Huolestuneita oltiin myös tiedotusvälineiden ylläpitämästä sodan uhkan ja sotaan valmistautumisen ilmapiiristä. Pellossakin päätettiin ryhtyä keräämään nimiä Natoon liittymistä ja Nato-yhteistyötä vastustavaan adressiin.
Tiedonantajaa myytiin pellossa 20.10.2017
20.10. Tiedonantajan pääkirjoituksessa käsitellään presidentinvaaleja ja todetaan ehdokkaiden Nato-kannan olevan tärkeä peruste äänestyspäätöstä tehtäessä.
Lehdessä on myös laaja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan haastattelu. Haastattelussa Eloranta tyrmää tylysti työnantajien puheet nollalinjasta-
Myös lokakuun alussa Tampereelle pidetyn Tiedonantaja-festivaalien antia on edelleen lehdessä. Otsikon ”Sodan ja rauhan uskonnot” alla on Aini Linjakummun puheenvuoro. Dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta on perehtynyt politiikkaan ja uskontoon eri muodoissa. Linjakumpu on tutkinut muun muassa islamia sekä kristillisperäisiä liikkeitä, kuten lestadiolaisuutta ja amish-lahkoa.
Linjakumpu toteaa mm. että kun mietitään uskontoa ja uskonnollisuutta ylipäänsä, niin Suomi on aika poikkeuksellinen maa. Suomi ja muut pohjoismaat ovat hyvin sekulaareja, maallisia maita. Ihmiset kuuluvat kyllä kirkkoon, mutta hengellisyyden taso on alhainen. Tätä on tutkittu vuosikymmeniä, ja trendi on vahva.
TIEDONANTAJAA MYYTIIN kEMISSÄ 14.10.2017
Tiedonantajan myynti oli suunniteltu täksi päiväksi Ylitorniolle. Säätiedotus lupasi kuitenkin sinne kovasti sadetta. Siksi myynti siirrettiin Kemiin, jossa sateen piti alkaa vasta myöhemmin iltapäivällä.
Lauantaina 14. lokakuuta kokoontuu SKP ja Katujen Parlamentti Hangon ”Vapaudenpatsaalla” klo 13 alkaen puolustamaan julkisia terveydenhuoltopalveluita. Järjestäjien mukaan puheiden ja keskustelun lisäksi mielenosoituksessa on ilmaiseksi tarjolla vegaanista hernekeittoa ja vohveleita.
Kaupunginvaltuutettu Marko Niemi kertoo, että tilaisuuteen on hyvissä ajoin kutsuttu puhujia jokaisesta Hangon kaupunginvaltuustossa edustettuna olevasta puolueesta.
– Nähtäväksi jää, mitkä puolueet ja ketkä valtuutetuista kokevat julkisten terveydenhuoltopalveluiden puolustamisen tärkeäksi ja saapuvat paikalle kertomaan kuntalaisille näkemyksiään siitä, miten terveydenhuoltopalvelut tulee Hangossa järjestää, jotta ne palvelisivat kuntalaisten tarpeita mahdollisimman hyvin. Valtuutetuilla onkin tulevana lauantaina erinomainen tilaisuus kertoa kuntalaisille siitä, mitkä ovat heidän ja edustamansa puolueen näkemykset siitä, miten palveluja voidaan parantaa ja eriarvoisuutta vähentää, sanoo Niemi.
mukana tornion markkinoilla 5.-7.10.2017
SKP:n teltta oli perinteiseen tapaan Tornionkin markkinoilla.
TIEDONANTAJAA MYYTIIN kEMISSÄ 29.9.2017
29.9. ilmentyneessä Tiedonantajassa käsitellään mm. Helsingissä toimivan bussifirma Nobiran työntekijöiden lakkoa. Kirjoituksen mukaan pääluottamusmiehen koskemattomuus on ehdoton edellytys sille, että työntekijät voivat luottaa saavansa tarvitsemansa tuen silloinkin, kun työnantaja toimii asiattomasti tai jopa lainvastaisesti.
Nobiran lakko osoittaa, että ay-liikkeen perustasolla ollaan valmiita käyttämään joukkovoimaa työntekijöitten etujen puolustamiseksi.
Lakkoa on julkisuudessa koetettu leimata turhaksi ja tarpeettomaksi. Tämä on ollut valtamedian yleinen linja jo pidempään. Lakot pyritään leimaamaan kiusanteoksi ja häiriköinniksi.
Nobiran työntekijöiden ja AKT:n osoittamaa asennetta tarvitaan myös syksyn liittokierroksilla. Työnantajien ja oikeistohallituksen taholta ei ole odotettavissa yhtään leppoisampaa kohtelua, kun työntekijät alkavat vaatia ansaittuja palkankorotuksiaan. Tuloksia voidaan saavuttaa vain tinkimättömällä otteella.
Tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 22.9.2017
22.9.2017 ilmestynyt Tiedonantaja vaatii pääkirjoituksessaan ydinaseiden kieltämistä. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:
Ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen aletaan kerätä jäsenmaiden allekirjoituksia 20. syyskuuta. Ydinaseet kieltävä sopimus tulee voimaan, kun 50 maata on allekirjoittanut ja ratifioinut sen.
Ydinaseet kieltävä sopimus luo tarpeellista painostusta ydinasevalloille ja antaa ydinaseettomille maille ja esimerkiksi suomalaiselle rauhanliikkeelle lisää työvälineitä taistella ydinasevaltojen sotapolitiikkaa vastaan. Samoin sopimus antaa ydinasevaltioiden joukkoliikkeille lisää argumentteja ja voimaa vaikuttaa turvallisuuspolitiikan suunnan muuttamiseksi.
Suomen kommunistisen puolueen mielestä YK:n 122 jäsenvaltion tukema ydinaseet kieltävä sopimus on merkittävä saavutus.
Ydinaseettomilla mailla on nyt aloite, jota on syytä viedä eteenpäin luomalla joukkotoimintaa rauhan puolesta ja ydinaseiden hävittämiseksi.
Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 20.9.2017
SKP:n telttaa ei nyt saatu Rovaniemen markkinoille, mutta Tiedonantajaa kuitenkin myytiin.
skp:n teltta kemin markkinoilla 14.-16.9.2017
SKP:n teltta oli tutulla paikallaan Kemin markkinoilla. Tiedonantajaa myytiin ja uuden vuoden tervehdyksiäkin kerättiin. Politiikkaa puhuttiin ja kerättiin nimiä junaliikenteen kilpailuttamista vastustavaan adressiin.
Tiedonantajan myynti Torniossa 8.9.2017
Ilmatieteen laitoksen uhkailut sateesta eivät käyneet tpteen, joten Tiedonantajaa päästiin myymään Torniossa Rajalla kauppakesksen edustalla.
Kuvassa Esko Tikkala.
Perjantain 8.9. Tiedonantajan pääkirjoituksessa käsitellään Suomen epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa. Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:
Afganistanissa käydään täyttä sotaa. Viime vuonna afganistanilaiset joukot suorittivat 800 ilmaiskua 1 992 taistelutehtävässä ja maassa edelleen sotiva Yhdysvallat 615 iskua 5 162 tehtävässä.
Tällä hetkellä Taleban-liike pitää hallussaan noin 40 prosenttia Afganistanin pinta-alasta. Taistelua käydään siviilien keskellä, ja tästä vuodesta näyttää tilastojen valossa muodostuvan siviilien kannalta verisin sitten Yhdysvaltain hyökkäyksen 2001. Pelkästään ilmaiskuissa on menehtynyt tämän vuoden aikana pitkälti toista sataa siviiliä – Muista pommi- ja terrori-iskuista puhumattakaan.
Eivätkä sotatoimet ole lientymässä – päinvastoin. Donald Trump on lisäämässä amerikkalaisia joukkoja noin neljällä tuhannella sotilaalla. Yhdysvaltain hallitus joutui vastikään myöntämään, että Afganistaniin sijoitettujen joukkojen määrä on ollut suurempi kuin virallisesti on julkisuuteen kerrottu: tällä hetkellä joukkoja on maassa noin 11 000.
Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Ulkomaalaislaista poistettiin niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteet, mitä perusteltiin EU-direktiivien noudattamisella. Direktiivit eivät kuitenkaan estä Suomea jatkamasta kansainvälisen suojelun antamista direktiiviä laajemmalle henkilöpiirille.
Maahanmuuttovirasto on linjannut että sekä Afganistan että toinen imperialismin sotapesäke Irak ovat turvallisia maita, joihin voidaan palauttaa jopa kokonaisia perheitä pienine lapsineen. Virasto on kieltänyt poliittisen ohjauksen, mutta linjauksen taustalla on selvästi hallituksen turvapaikkapolitiikan kiristykset, jotka on tehty miellyttämään perussuomalaisten muukalaisvihamielistä agendaa.
Julkisuudessa on ollut näkyvästi esillä Jyväskylän pakkopalautustapaus, jossa poliisi käytti joukkovoimaa ja väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.
Poliisin voimatoimin pakkopalautettava afgaaniperhe on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kotoisin Afganistanin Ghaznin alueelta. Suurin osa maakunnasta on tällä hetkellä Talebanin hallussa. On erittäin todennäköistä, että perhe joutuu kohtaamaan mielivaltaista vainoa, väkivaltaa ja jopa kuoleman. Esimerkiksi edellä mainitun humanitaarisen suojelun perusteella perhe olisi ollut oikeutettu turvapaikkaan.
Lisäksi hallitus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti merkittävästi heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Turvapaikanhakijan oikeusapu puhuttelussa kiellettiin muissa kuin erityistapauksissa, ja silloinkin oikeusapua saavat antaa vain oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Samaan aikaan lyhennettiin valitusaikaa kielteisestä päätöksestä yleisestä 30 päivästä 21 päivään.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 1.9.2017
Perjantain 1.9. Tiedonantajassa on mm. Itämeren tulevia suuria sotaharjoituksia koskeva seuraava kannanotto:
SUOMI ULOS SOTAHARJOITUKSISTA
Itämerellä ja sen muutamissa rantavaltioissa järjestetään syyskuun aikana suuria sotaharjoituksia, joihin Suomikin aikoo osallistua.
Northern Coast -laivastoharjoitus pidetään aikavälillä 8.-21.9. ja siihen osallistuu 16 maan laivoja; suurin osa tietenkin Nato-maista. Suomi aikoo olla mukana neljällä laivalla.
Suunnilleen samaan aikaan (11.-29.9.) pidetään suuri Aurora-niminen harjoitus, johon osallistuu joukkoja kaikista aselajeista. Ruotsin ja Suomen lisäksi mukana ovat USA ja viisi muuta Nato-maata. Suomen suunniteltu osallistuminen käsittää jääkärikomppanian, kaksi helikopteria ja useita Hornet-hävittäjiä.
Varsinkin Aurora-harjoitus on röyhkeän avoimesti Venäjän suuntaan tapahtuvaa uhittelua. Tällainen on omiaan lisäämään jännitystä Suomen lähialueilla.
Suomen ei pidä olla mukana tällaisissa provokaatioissa. Ilmoittautuminen näihin harjoituksiin on peruttava ja muutenkin lopetettava Naton ja Nato-maiden kanssa sotimisen harjoitteleminen. Aseiden kalistelun sijasta Suomen on palattava hyväksi havaittuun perinteiseen puolueettomuuspolitiikkaan.
työmiehen lauantai 26.8.2017 Torniossa
SKP:n Tornion osasto ja SKP:n Lapin piiri olivat järjestämässä perinteistä Työmiehen lauantai -tapahtumaa yhdessä Tornion vasemmistoliiton ja joidenkin ammattiosastojen kanssa.
SKP:n teltta oli Järjestötalon pihalla.
Paneelikeskustelussa oli mukana SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja Eino Koivunen.
Tiedonantajaa myytiin Torniossa 25.8.2017
Perjantaina 25.8. ilmestynyttä Tiedonantajaa myytiin perjantaina Torniossa Rajalla kauppakeskuksen edustalla ja lauantaina Tornion Järjestötalon pihalla Työmiehen lauantai –tapahtumassa.
Lehden pääkirjoituksessa vaaditaan työaikaa lyhyemmäksi. Lehti toteaa, että kolmikantaisen työryhmän ehdotukset uudeksi työaikalaiksi ovat uusliberalistisen talouspolitiikan hengen mukaisia. Kaavailluilla muutoksilla ihmisten elämästä tehdään yhä pirstaleisempaa ja näköalattomampaa.
Työnantajien tavoitteena on selvästikin pyrkimys päästä järjestelemään työaikojen sijoittamista ja niiden pituuksia kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta ilman mitään normaalin palkan lisäksi maksettavia korvauksia.
Huononnusten sijasta SKP vaatii 30-tuntiseen työviikkoon siirtymistä ansiotasoa alentamatta. Päivittäisen työajan on pääsääntöisesti oltava kuusi tuntia.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 18.8.2017
Tiedonantajan säännöllinen viikoittainen myynti jatkuu Lapissa kesätauon jälkeen. Tässä tehdään kauppaa Kemissä perjantaina 18.8.2017.
Tämänkertainen Tiedonantaja on oikea raideliikennenumero. Kansikuva on Helsingin asemalta ja kakkossivulla lähiliikennekonduktöörien pääluottamusmies Peter Björklöf kertoo miksi rautatieliikenteen kilpailuttaminen on järjetön ajatus.
Keskiaukeamalla kerrotaan Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeisten sisällissotien aikana käytössä olleista panssarijunista. Kuuluisin niistä oli Zaamurets, jonka vaiheita seurataan vuoteen 1931 asti. Zaamuretsin vaiheiden seuraaminen on samalla hyvä historian oppitunti vallankumouksen jälkeisiin monimutkaisiin tapahtumiin, joihin venäläisten lisäksi sekaantui monien ulkovaltojen sostilaita.
Myös Suomen sisällissodassa 1918 punaisilla oli käytössään panssarijunia, jotka oli valmistettu Viipurin ja Pasilan rautatienvarikoilla.
KALOTTIKONFERENSSI VENÄJÄLLÄ 30.6. – 2.7.2017
Osallistujista
Petroskoi 30.6. Välillä keskusteltiin pienemmissä ryhmissä.
Perinteinen kalottialueen kommunistien kokous pidettiin tänä vuonna Venäjällä. Tällä kertaa venäläiset olivat poikkeuksellisesti järjestäneet kokouksen varsinaisen kalottialueen ulkopuolelle. Ensimmäinen päivä oltiin Petroskoissa puolueen toimitiloissa ja kaksi seuraavaa Sortavalan Kirjavalahdessa.
Venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet konferenssiin Murmanskin alueen kommunistien lisäksi nuorisoliittolaisia sekä edustajia Vologdasta. Paikalla oli tietenkin myös Karjalan tasavallan puolueen edustajia. Kokoukseen osallistui myös Venäjän federaation kommunistisen puolueen Keskuskomitean edustaja Tatjana Desjatova ja Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen pääsihteeri Boris Litvinov.
Tanskan kommunistisesta puolueesta paikalla oli Hjørdis Nielsen, joka oli mukana jo vuoden 2015 Ivalon konferenssissa. Vaikka itse Tanska onkin etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu pitkälle napapiirin pohjoispuolelle.
Norjan ja Ruotsin puolueiden edustajat eivät nyt päässeet paikalle samaan aikaan olevien omien puolueiden tärkeiden tapahtumien vuoksi.
Suomesta oli mukana suuri valtuustokunta. SKP:n Lapin piiristä tilaisuuteen osallistui viisi toveria. Meidän mukana tuli Joensuusta matkaan myös SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen. Lisäksi SKP:n Oulun piirin alueelta (Oulusta ja Kajaanista) oli viisi osallistujaa.
KÄSITELLYISTÄ AIHEISTA
Grönlanti
Hjördiksen esitystä seurataan
Hjørdis Nielsen esitti mielenkiintoisen katsauksen Grönlannissa olleiden 32 yhdysvaltalaisen sotilastukikohdan jälkeensä jättämistä ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa vapauttaa nyt jäätyneenä olevia radioaktiivisia jätteitä ja muita saasteita. Radioaktiivisia jätteitä syntyi mm. yhdessä suurimmasta tukikohdassa olleesta ydinreaktorista, jota käytettiin mannerjään alle kaivetun yli kolmikilometrisen käytäväverkoston ja siellä olevien varasto-, asuin- ja työtilojen lämmittämiseen ja muuhun energian tuotantoon. Valtaosa tukikohdista on hylätty kylmän sodan päättymisen jälkeen. Jo 1950-luvulla perustettu Grönlannin luoteisrannikolla oleva Thule on kuitenkin edelleen käytössä.
Thulen lentotukikohtaa käyttävät mm. ydinpommeilla varustetut USA:n sotilaskoneet. Aikaisemmin Grönlannissa oli ydinaseita ilman Tanskan hallituksen tietoa tai lupaa. Nykyisin Grönlannin itsehallintoparlamentti on päättänyt yhden äänen enemmistöllä sallia ydinaseiden tuomisen Grönlannin Thuleen ja sieltä pois.
Ydinaseiden aiheuttamista ongelmista on esimerkkinä vuonna 1968 tapahtunut Thulesta ilmaan nousseen B-52 pommikoneen syttyminen tuleen ja putoaminen jään läpi mereen. Lastina oli neljä vetypommia, joista yhtä ei ole vieläkään löydetty.
NATO pohjoisessa
Kirjavalahti 1.7. Kokousväkeä
Naton lisääntyvästä aktiivisuudesta esitettiin esimerkkinä tämän vuoden touko- ja kesäkuun vaihteessa Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin ilmatilassa Naton johdolla pidetyt suuret Arctic Challenge (Arktinen haaste) ilmasotaharjoitukset, joihin osallistui 11 maata ja yli 100 sotakonetta.
Suomen esityksessä tuotiin esille kommunistien toiminta rauhanliikkeessä ja Lapissa järjestetyt mielenosoitukset ja muut tilaisuudet Nato-intoilua, asevarustelua ja sotaharjoituksia vastaan.
Naton lisääntynyttä aktiivisuutta arktisella alueella käsitellään jäljempänä olevassa konferenssin julkilausumassa.
Pakolaiset
Yhtenä konferenssin teemana oli pakolaisten lisääntyvä määrä, joka on jonkin verran vaikuttanut myös kalottialueilla. Aiheeseen ei kovin syvällisesti paneuduttu; lähinnä todettiin, että pakolaisuus on USA:n imperialismin aiheuttama ongelma. Ongelma on ratkaistava lopettamalla USA:n puuttuminen milloin minkin maan sisäisiin asioihin.
Suomen alustuksessa tuotiin esille lisääntynyttä pakolaisuutta tekosyynä käyttävän fasismin ja rasismin lisääntyminen. Yhtenä esimerkkinä on Kemissä perustettu ”Soldiers of Odin” järjestö. Samassa esityksessä tuotiin kuitenkin esille kansalaisten vastarinta fasismia ja rasismia vastaan. Suurten ”Peli poikki” tyyppisten mielenosoituksen lisäksi vastustusta osoitetaan muillakin tavoilla. Kemissä ovat kaduilla toimineet Kemin Kyllikit ja Tampereella ja muillakin paikkakunnilla klovnit ovat tehneet rasisteja naurunalaisiksi.
Ukraina
2.7. Kirjavalahti. Boris Litvinovin esitys.
Vaikka kysymys oli kalottikonferenssista, venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet mukaan Ukrainan itäosaan perustetun Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen edustajan. Boris Litvinov perusteli Donetskin alueen Ukrainasta irtautumista Ukrainan historialla 1600-luvulta lähtien sekä Ukrainan nykyhallinnon fasistisuudella ja venäläisvastaisuudella.
Donetskin kansantasavallan suhteet Venäjään ovat ongelmalliset. Kapitalistinen nyky-Venäjä kyllä vastustaa Ukrainassa esiintyvää fasismia, mutta suhtautuu epäilevästi Donetskin kansantasavaltaan. Kansantasavallan itsenäisyysjulistuksen yhteydessä hyväksyttyjen asiakirjojen mukaan uuden valtion tavoitteena on suuntautuminen sosialismiin. Venäjän politiikkaan suuresti vaikuttaville oligarkeille sosialismi on pahin mahdollinen vaihtoehto. Sosialistista tai edes sosialismiin suuntautuvaa valtiota ei haluta syntyvän Venäjän rajanaapuriksi.
Muita asioita
Kirjavalahti 1.7. Välillä vähän laulettiinkin.
Konferenssista kuultiin Karjalan ja Vologdan alueen kommunistien toiminnasta ja myös nuorisoliittolaiset kertoivat toiminnastaan. Karjalan ja Pietarin nuorisoliittolaiset muun muassa vaikuttivat siihen, että kesäkuussa 2016 Pietarissa paljastettu Mannerheimin muistolaatta poistettiin jo saman vuoden lokakuussa.
Seuraava konferenssi
Norjan kommunistisen puolueen Tromssan ja Finnmarkin piirin toverit ovat alustavasti luvanneet järjestää vuoden 2018 kalottikonferenssin. Paikka ja aika eivät vielä ole tiedossa.
KANNANOTTO
Petroskoissa ja Sortavalassa 30.6. – 2.7.2017 pidetyn kommunistien kansainvälisen Kalottikonferenssin julkilausuma
Arktinen alue on muodostumassa geopoliittisen kilpailun kohteeksi. Sotilaallisen toiminnan lisäksi kilpaillaan taloudellisesta, teknisestä ja poliittisesta vaikutusvallasta. Valtiot ovat haluttomia tekemään kompromisseja kansallisten tavoitteittensa kustannuksella kansainvälissä järjestöissä. Naton lisääntynyt aktiivisuus arktisella alueella muuttaa turvallisuustilannetta ja muodostaa uusia haasteita. Nato pyrkii saamaan arktisen alueen omaan ja Natoa lähentyvien maiden vaikutuspiiriin.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen arktinen alue on muodostunut Natolle tärkeäksi strategiseksi alueeksi, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja uuden tyyppisiä ratkaisuja. Naton nykyinen toiminta perustuu vuonna 1999 hyväksyttyihin Naton strategisiin periaatteisiin. USA:n johtama Nato vaikuttaa merkittävästi sotilasliittoon kuuluvien maiden arktista aluetta koskevaan politiikkaan.
Naton tavoitteena on taata omat tavoitteensa eri tavoilla; sekä sotilaallisesti että mm. politiikan, talouden, ekologian ja tiedonvälityksen aloilla. Naton sotilaallinen toiminta arktisella alueella on lisääntynyt varsinkin vuoden 2006 jälkeen mm. toistuvien Naton ”Cold response” (kylmä vastatoimi) sotaharjoitusten muodossa. Cold response –harjoituksiin osallistuu useiden maiden maajoukkoja, maihinnousujoukkoja ja laivastoa.
Naton lisääntyvä vaikutus voi lisätä sotilaallisia riskejä ja sodan uhkaa Naton ja Natoon kuulumattomien maiden välillä. Arktisen alueen militarisointi viilentää alueen maiden välisiä suhteita ja heikentää kansainvälisten järjestöjen kuten Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston toimintamahdollisuuksia.
Me pohjoisten maiden kommunistit esitämme vastalauseen Naton toiminnan laajenemiselle. Pyydämme kansanvälistä yhteisöä seuraamaan tarkkaavaisesti tilannetta ja ymmärtämään vallitseva todellinen tilanne. Turvallisuuden uhkana ei ole Venäjä, vaan Venäjää kaikista suunnista ympäröivä Nato.
tiedonantajan myynti kemissä 22.6.2017
Vaikka juhannus on tuloillaan, myyntisää oli huono: kylmää, sadetta ja tuulta. Muutamia lehtiä saatiin silti kaupaksi.
TIEDONANTAJAA MYYTIIN YLITORNIOLLA 16.6.2017
Tiedonantajaa päästiin myymään aurinkoisessa kesäsäässä.
Tiedonantajan myynti kemissä 9.6.2017
Tiedoantajaa päästiin myymään Kemissä aurinkoissa kesäsäässä.
Edellisellä viikolla lehteä myytiin Tornikossa. Silloin ei valokuvaajaa sattunut paikalle.
Tiedonantajaa myytiin Tervolassa 26.5.2017
Edellisen viikon myynti Kemin kalamarkkinoilla jäi väliin, kun lehtinippu saapui vasta maanantaina. Perjantaina 26.5. lehdet tulivat normaalisti ja päästiin myyntityöhön Tervolaan. Kuvassa Raija Siirilä ja Kaarina Pistokoski-Tikkala.
mukana naton lentosotaharjoituksia vastustavassa mielenosoituksessa rovaniemellä 22.5.2017
Mieleosoittajien joukossa on kemiläisiä ja rovaniemeläisiä puolueen jäseniä.
skp:n kemin eteläisen osaston opintotilaisuus 18.5.2017
Opintotilaisuus alkoi kukituksella, kun alustajavuorossa olleen Erkki Pekkisen 85-vuotispäivä osui tälle päivälle.
skp:n lapin piirin vuosikokous rovaniemellä 14.5.2017
Avoimen yleisötilaisuuden jälkeen Rovaniemellä pidettiin vielä SKP:n Lapin piirin vuosikokous.
Puheenjohtajaksi valittiin Eino Koivunen, varapuheenjohtajaksi Jukka Yliviuhkola ja piirisihteeriksi Tapio Siirilä. Nämä kolme muodostavat pienen kollektiivin, jotka yhteisesti valmistelevat kokouksia ja toimintaa ja huolehtivat päätösten toimeen panemisesta.
Kokouksessa hyväksytyssä kannanotossa tuomitaan Suomen johtajien NATO-intoilu ja kehotetaan kaikkia osallistumaan 22.5. Rovaniemellä järjesttävään sotaharjoituksia vastustavaan mielenosoitukseen. Maanantaina 22.5. alkaa suuri ilmasotaharjoitus, jossa NATO-koneet käyttävät Rovaniemen lentokenttää tukikohtanaan.
uudet radikaalit askeleet rovaniemi 14.5.2017
SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen alustavaa puheenvuoroa käyttämässä.
uudet radikaalit askeleet Kemi 13.5.2017
SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen alusti teemasta ”Uudet radikaalit askeleet”.
tiedonantajaa myytiin kemissä 13.5.2017
Eilen Torniossa myymättä jääneet Tiedonantajat myytiin loppuun Kemissä lauantaina. Avustamassa oli SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 12.5.2017
Tällä kertaa myyjiä oli kuusi, joten välillä yhtä asiakasta kohti riitti kolme myyjää.
Kunniakäynnit neuvostosotilaiden haudoilla 9.5.2017
Vallitunsaaren muistomerkillä
Fasisismista saadun voiton vuosipäivänä 9.5.2017 SKP:n Kemin kaupunkijärjestö suoritti kunniakäynnit Ajoksen ja Vallitunsaaren sotavankileirien hautamuisomerkeille. Suomalaisten ylläpitämän Ajoksen leirin hautausmaahan on haudattu 1 648 neuvostoliittolaista. Saksalaisten vastuulla olleessa Vallitunsaaressa on 162 neuvostosotilaan hauta.
Tapio Siirilän Ajoksessa pitämä puhe on seuraava:
Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan päättymisestä tulee syksyllä kuluneeksi 73 vuotta ja viimeiset saksalaiset saatiin karkotettua Käsivarresta melko tarkkaan 72 vuotta sitten.
Saattaisi luulla, että näin pitkä rauhan aika olisi tehnyt sodan uhasta puhumisen Suomessa vanhanaikaiseksi ja tarpeettomaksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. USA käy jatkuvasti isompaa tai pienempää sotaa jossain päin maailmaa. Suomen herrat haluaisivat myös osallistua ja saada uusia suomalaisia sankarivainajia muisteltavaksi ja sotaveteraaneja juhlittavaksi.
Sotaan valmistautumisen innosta kertoo se, että puolustusministeriön ilmoituksen mukaan Suomi osallistuu tänä vuonna 84 kansainväliseen sotaharjoitukseen. Määrä tarkoittaa useampaa kuin yhtä harjoitusta viikossa. Esimerkiksi nyt toukokuussa Suomi osallistuu kymmeneen sotaharjoitukseen. Melkein kaikki harjoitukset toteutetaan NATOn tai joidenkin NATO-maiden kanssa.
Kaukaa katsottuna sodat näyttävät nykyisin television uutiskuvilta. Tämä suomalaisten tappamien ja nälkään näännyttämien yli 1 600 neuvostoliittolaisen sotavangin hautausmaa muistuttaa kuitenkin karmivalla tavalla sodan seurauksista. Oikeasti sota on ihmisten tappamista ja henkiin vielä jäävien elämisen edellytysten tuhoamista. Sellaista me emme halua Suomeen emmekä muuallekaan.
Kun me nyt kunnioitamme näiden fasismia vastaan taistelleiden ja henkensä antaneiden tovereiden muistoa, pelkkä menneiden muisteleminen ei riitä. Meidän on kaikin voimin toimittava rauhan puolesta ja estettävä Suomen vieminen uusiin tuhoisiin sotiin.
tiedonantajaa myytiin kemissä 5.5.2017
Ja taas vaihtoi lehti omistajaa.
vappu 2017 kemissä
SKP:n liput olivat mukana Kemin vappumarssilla.
SKP:n vappu Kemissä alkoi kunniakäynnillä punaisten hautamuistomerkille,
Tapio Siirilän puhe vappuna 2017 Peurasaaren hautausmaalla olevalla punaisten hautamuistomerkillä:
Hyvät toverit
Luokkasodasta tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta ja myös viimeisin Suomea suoraan koskenut sota päättyi 72 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaiset karkotettiin Suomen käsivarresta keväällä 1945.
Sota ja sodan uhka on kuitenkin tänään valitettavan ajankohtainen. Suomalaisia sotilaita on maailmalla Naton ja USAn johtamissa sotilasoperaatioissa ja Suomi osallistuu tänä vuonna 86 kansainväliseen sotaharjoitukseen. Valtaosa harjoituksista tehdään Naton tai joidenkin Nato-maiden kanssa.
Vaikka en ole itse elänytkään 1920- tai 30-lukua, historiaa tutkimalla olen tullut siihen johtopäätökseen, että ilmapiiri on Suomessa nyt samanlainen kuin sodan edellisinä vuosikymmeninä. Silloin porvaristo lietsoi kaikin tavoin epäluuloa ja vihaa Neuvostoliittoa ja naapurinamme olevaa Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa kohtaan. Lopulta sotaan lähdettiin yhdessä natsi-Saksan kanssa. Nyt vihan ja epäluulon lietsonnan kohteena on Venäjä ja sotaa käyväksi kumppaniksi haetaan Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita.
1920- ja 30-luvuilla Suomessa oli rohkeita ihmisiä, jotka toimivat sodan lietsontaa vastaan. Silloin sellaisesta toiminnasta joutui vankilaan ja joitakin tapettiinkin. Suomessa voidaan nykyisin – ainakin toistaiseksi – vastustaa sodan lietsontaa vankilaan joutumista pelkäämättä. Siksi meidän jokaisen velvollisuus on nyt rauhan puolesta toimiminen. Sota on aina järjetöntä ja lisäksi nykyisillä aseilla käytävä sota johtaisi aivan eri kertaluokan tuhoihin kuin edelliset sodat.
Kun me olemme nyt kunnioittamassa näiden porvareiden murhaamien tovereiden muistoa, kaikkein parhaiten me kunnioitamme heidän muistoaan ja jatkamme heidän aatettaan toimimalla aktiivisesti rauhan ja hyvien naapuruussuhteiden puolesta.
vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2017
Pruntsilla pidetyssä perinteisessä vappuaaton ja työväenlaulujen juhlassa laulettiin rauhanlauluja ja vanhoja työväenlauluja Kahvia ja simaa juotiin ja seurattiin muutakin ohjelmaa, mm. erinomainen Sudarushka- lauluryhmä esiintyi.
tiedonantajaa myytiin simossa 28.4.2017
Myymässä olivat Kerstin, Kaarina ja Raija sekä kuvan ottanut Tapio.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 21.4.2017
Torniossa on oli ajoittain hiljaista. Tässä odotellaan, että joku potentiaalinen asiakas tulisi ulos kauppakeskuksen ovesta.
Tiedonantajaa jaettiin rovaniemellä 8.4.2017
SKP oli vaalien aluspäivänä 8.4.2017 Rovaniemen Lordi-aukiolla Tiedonantajaa ja vaalimainoksia jakamassa. Samalla asialla olivat muutkin puolueet. Niillä tosin jaettava oli asian sijasta soppaa ja makkaraa.
tiedonantajaa myytiin torniossa 31.3.2017
Asiakkaan kanssa juttelemassa torniolainen kuntavaaliehdokas Jukka Yliviuhkola.
Tiedonantajaa jaettiin Kemissä 31.3.2017
Nuoretkin kiinnostuivat Kaarina Pistokoski-Tikkalan tarjoamasta lehdestä. Muina jakajina olivat Raija Siirilä ja Tapio Siirilä.
Perjantaina 31.3.2017 Kemissä jaettiin Tiedonantajaa normaalin myymisen sijasta.
Syynä oli vaalien läheisyys ja suuri määrä lehtiä. Lehtiä oli paljon, koska lehdessä oli isto juttu kemiläisestä kuntavaaliehdokkaasta Tapio Siirilästä.
Lisäksi lehdessä oli juttu Lapissa tehtävästä Tiedonantajan säännöllisestä myyntityöstä.
Ammattikorkeakoulun vaalitorilla Kemissä 30.3.2017
Mukana rauhanpuolustajien vaalipaneelissa kemissä 27.3.2017
Raija Siirilä oli mukana paneelissa SKP:n edustajana
Paneelissa käydyistä keskusteluista on tarkemmin SKP Kemi sivuilla.
tiedonantajaa myytiin kemissä 24.3.2017
Tiedonantajaa myytiin kävelykadulla ja S-markatin edustalla. Kuvassa kuntavaaliehdokas Raija Siirilä myyntihommissa.
Rovaniemen markkinoilla 21.-23.3.2017
Kolmantenakin markkinapäivänä väkeä pysähtyi SKP:n teltalle juttelemaan. Kauppakin kävi kohtalaisesti.
Toisena markkinapäivänä satoi räntää melkein koko päivän. Silti väkeä aina välillä pysähtyi teltalle juttelemaan.
Jotkut selittivät maailman ja Suomen asioita sillä varmuudella, jonka täydellinen tietämättömyys saa aikaan. Useammin kuitenkin kohdattiin myönteistä uteliaisuutta ja kannustusta.
Ensimmäinen markkinapäivä (tiistai 23.3.) sujui kohtalaisessa säässä. Tiedonantajia ja arpoja myytiin ja saatiin muutama vapputervehdyskin Tiedonantajaan. Ja kuntavaaleista tietenkin puhuttiin ja ehdokkaiden ja puolueen materiaaleja jaettiin.
vaalimainosten liisteröinti
Kemissä vaalimainokset liisteröitiin maanantaina 20.3.2017
tiedonantajaa myytiin kemissä 17.3.2017
Kemissä valuustoehdokkaana oleva Esko Tikkala oli yksi myyjistä.
synnytysosastoadressi ministereille
Viikolla 9 pidetyillä Kemin markkinoilla ja viikolla 10 pidetyillä Tornion markkinoilla SKP:n teltalla kerättiin nimiä vetoomukseen, jossa vaadittiin päätöstä synnytysosaston pysyvästä säilymisestä Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Nimiä kertyi yhteensä 595 kappaletta.
Nykyinen tilanne on se, että synnytysosaston lopettamisesta on periaatteessa jo päätetty, mutta toimintaa on saatu jatkaa poikkeusluvilla. Nykyinen poikkeuslupa päättyy vuoden 2018 lopussa.
Myönnetyt poikkeusluvat osoittavat, että synnytysosaston jatkamista pidetään tarpeellisena. Toiminnan perustuminen poikkeuslupiin aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta sekä sairaalan henkilöstössä että lapsen hankkimista suunnittelevissa perheissä.
Allekirjoitetut vetoomukset on lähetetty pääministeri Juha Sipilälle, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle. Toivottavasti lukuisat allekirjoitukset auttavat säilyttämään synnytykset Kemissä
kuntavaaleihin valmistautumista käsiteltiin kemissä 11.3.2017
Tornion markkinoiden jälkeen siirryttiin Kemiin, jossa Juha-Pekka ja Petra alustivat ajankohtaisisista politiikan kysymyksistä ja kuntavaaleihin valmistautumisesta.
markkinaputki jatkuu tornion markkinoilla 9.-11.3.2017
Lauantaina 11.3. teltalla olivat myös SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteeri Petra Packalen.
Perjantaina 10.3. ilma oli huomattavasti parempi ja väkeä liikkui ja pysähtyi SKP:n teltalle. Samaan aikaan persujen teltan edusta on ihan tyhjä….
Ensimmäisenä päivänä lumipyry verotti markkinoilla kävijölden määrää. Aina välillä kuitenkin joku pysähtyi SKP:nkin teltalle juttelemaan.
ja markkinat jatkuivat vielä lauantaina 4.3.2017
Allekirjoituksia synnytysosaston Kemin sairaalassa säilytymisen puolesta kertyi kolmatta sataa.
SKP:n teltta kemin markkinoilla perjantaina 3.3.3017
Teltalla oli lähes koko ajan väkeä juttelemassa ajankohtaisista politiikan kysymyksistä.
SKP:n Teltta Kemin markkinoilla torstaina 2.3.2017
Kemilainen Raija Siirilä ja torniolainen Rino Koivunen keskustelemassa ajankohtaisesta politiikasta.
vaalikoneisiin vastaillaan
Kemiläinen kuntavaaliahdokas Kaarina Pistokoski-Tikkala vaalikoneen kysymyksiin vastaamassa.
Vaaliasiakirjat luovutettiin kemissä 27.2.2017
Tapio Siirilä asiakirjoja luovuttamassa
Tiedonantajaa myytiin rovaniemellä 25.2.2017
Eino Koivunen myyntihommissa.
kaikille avoin SKP:N kemin eteläisen osaston opintokerho 23.2.2017
Opintokerhossa käsiteltiin suunnitellun maakuntahallinnon vaikutuksia. Aiheesta alusti Tapio Siirilä.
politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin torniossa 17.2.2017
Kuvassa torniolaiset kuntavaaliehdokkaat Eino Koivunen ja Jukka Yliviuhkola
paikallispolitiikan seminaarissa tampereella 11.2.2017
Lapistakin osallistuttiin Tampereella 11.2.2017 pidettyyn SKP:n paikallispolitiikan seminaariin.
Kuvassa on Jukka Yliviuhkola Torniosta.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 10.2.
Raija Siirilä myyntihommissa.
Tiedonantajan myynti Rovaniemellä 4.2.
Lukuisten turistien lisäksi kaupuingilla liikkui jonkin verran rovaniemeläisiäkin.
Myös rovaniemeläiset Risto Vartiainen ja Marja-Leena Kulppi-Vartiainen olivat paikalla.
tiedonantajaa myytiin kemissä 27.1.2017
Pitkästä aikaa myynti-ilma oli mukava: pakkasta aste tai pari, aurinko paistoi eikä juurikaan tuullut.
Kunniakäynti kemissä punaisten muistomerkillä 27.1.2017
Kunniakäynti suoritettiin vainojen uhrien muistopäivänä 27.1., joka on samalla Suiomen luokkasodan alkamisen vuosipäivä. Puhe löytyy Tapio Siirilän blogista.
tiedonantajaa myytiin torniossa 16.12.2016
Jukka Yliviuhkola ja Esko Tikkala myyntiin valmistautumassa Rajalla kauppakeskuksen edustalla
mukana demokraattisen sivistysliiton 30-vuotisseminaarissa turussa 10.12.2016
Kuvassa Raija Siirilä Lapista ja Tarja Västilä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitosta
tiedonantajaa myytiin kemissä 9.12.2016
Raija odottelee asiakkaita kylmän pohjoisviiman autioittamalla kävelykadulla.
YLEISÖTILAISUUS KEMIJÄRVELLÄ 3.12.2016
Miguelin luentoa kuunneltiin kiinnostuneena ja sen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua.
Tiedonantajan myyntiä rovaniemellä 3.12.2016
SKP:n varapuheenjohtajan Miguel Lopezin Lapin vierailu jatkui lauantaina 3.12. Kemijärvelle. Matkalla pysähdyttiin Rovaniemen Lordi-aukiolle myymään Tiedonantajaa.
Miguel osallistui Tiedonantajan myyntiin lainaliivissä.
SKP:n varapuheenjohtaja miguel lopez kemissä 2.12.2016
Perjantaina 2.12. Torniosta alkanut Lapin kiertue jatkui Kemissä. Miguel oli mukana Tiedonantajaa myymässä perinteisellä paikalla Kemin kävelykadulla. Myyntirupeaman jälkeen oltiin Kulttuurikeskuksen kahvilassa ihmisten kanssa juttelemassa.
Kahvilaan kertyi jonkin verran väkeä Miguelin kanssa keskustelemaan.
Kemissäkin Miguel paneutui Tiedonantajan esittelemiseen ja kauppaamiseen.
SKP:N varapuheenjohtaja miguel lopez torniossa 2.12.2016
SKP:n varapuheenjohtajan Miguel Lopezin Lapin vierailu alkoi Torniosta, jossa juteltiin ihmisten kanssa Järjestötalolla. Sen jälkeen oltiin kadulla Rajalla kauppakeskuksen edustalla myymässä Tiedonantajaa ja jututtamassa kadulla kulkijoita.
Miguel lehteä esittelemässä.
Järjestötalolla käytiin kiinnostavia keskusteluja.
PUOLUEJÄRJESTÖJEN PIKKUJOULU KEMISSÄ 27.11.2016
Pruntsilla pidetyssä kemiläisten puoluejärjestöjen yhteisessä pikkujoulussa muisteltiin vuodan aikana järjestettyä toimintaa torttukahvien lomassa.
Suomalaisia perinteitä muisteltiin, kun vuorotellen pantomiinina esitettin joku suomalainen sananlasku ja muiden piti arvata mistä sananlaskusta oli kyse. Helpoin tuntui olevan ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”.
MYYJÄISET KEMISSÄ 27.11.2016
Toiminta ilman rahaa on hankalaa. Siksi myyjäisetkin ovat tärkeitä. Kemissä järjestettiin sunnuntaina 27.11. Kemin Järjestönaisten, Kemin Demokraattisten naisten ja Kemin Vapaa-ajattelijoiden naisjaoston yhteiset myyjäiset.
Myyjiä riitti palvelemaan harvakselleen käyviä asiakkaita.
tiedonantajan myynti tervolassa 25.11.2016
Raija, Kaarina ja Kerstin myyntihommissa Tervolan Salen edustalla
tiedonantajaa myytiin kemissä 11.11.2016
Kaarina ja Raija lehden myynnissä lumisateisessa Kemissä.
Sote-tilaisuus rovaniemellä 6.11.2016
Tilaisuuden teemana on oli ”SOTE – uhka palveluille ja demokratialle”.
Vaikka monet tulevan sote-myllerryksen ratkaisut ovat vielä epämääräisten puheiden tasolla, suuntaus on kuitenkin selvä: palvelut huonontuvat ainakin hallitusohjelmassa suunniteltujen 3 miljardin euron leikkausten verran. Luvassa on myös palvelumaksujen korotuksia ja muita huononnuksia.
Lakiehdotuksissa olevan yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi kunnat eivät enää voi itse tuottaa terveys- ja sosiaalipalveluja. Vaikka maakunnissa onkin vaaleilla valitut valtuustot. käytännössä palveluiden määrästä ja laadusta päättävät valtiovarainministeriön ja maakuntien palvelulaitosten virkamiehet. Vaikka kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntatasollakaan ei ole kovin kummoinen, uudessä järjestelmässä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suorastaan olemattomat.
Sote-suunnitelmia kritisoiva kannanotto hyväksyttiin tilaisuuden jälkeen pidetyssä piirin työvaliokunnan kokouksessa.
politiikkaa puhuttiin ja tiedonantajaa myytiin simossa 4.11.2016
Simossa oltiin ensimmäistä kertaa Salen edustalla. Kauppa kävi suunnilleen samaan malliin kuin K-kaupallakin. Kuvassa Kaarina ja Kerstin.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 28.10.
21.10. myynti jäi väliin, koska lehdet saatiin vasta maanantaina. Tässä kuvassa ollaan Kemissä 28.10, Kaarina odottelee asiakkaita.
tiedonantajaa myytiin Rovaniemellä 14.10.
Tällä kertaa myyntiin osallistui myös Eira Kejonen Turusta.
SKP:n teltta tornion markkinoilla 6.-8.10.2016
SKP:n teltta oli mukana Tornion markkinoilla torstaista lauantaihin. Ilmat olivat kohtalaiset; tällä kertaa selvittiin ilman sadetta.
Teltalla kävi tuttuja ja tuntemattomia aika mukavasti; kyseltiin kuulumisia ja puhuttiin politiikkaa. Pari toveria jäi miettimään kunnallisvaaliehdokkuuttakin.
Tiedonantaja kävi aika hyvin kaupaksi, vain kolme lehteä jäi myymättä. Kaupaksi meni myös Che-paitoja ja muuta myyntitavaraa. Kaikki arvatkin myytiin.
Vaikka useimmat markkinoilla kävijät kulkivatkin pysähtymättä teltan ohi, paikalla oleminen näyttävien tunnusten kanssa toi aina tarpeellista näkyvyyttä SKP:lle ja muistutusta kommunistien olemassa olemisesta. Moni pysähtyi myös ihailemaan ja valokuvaamaan teltan ulkoseinälle ripustettua Kari Lindströmin NATO-aiheista maalausta.
Palestiinan suurlähettilään vierailu 26.-28.9.2016
Suurlähettiläs puhumassa Kemin Kulttuurikeskuksessa 26.9. Mikrofonin varressa tulkkina toiminut Tapio Siirilä.
Tiiviin päiväohjelman jälkeen tiistaina 27.9. oli vielä yleisötilaisuus Tornion Järjestötalolla. Tilaisuuden jälkeen suurlähettijäs jäi puhumaan Kemiin ja Tornioon pakolaisina tulleiden palestiinalaismiesten kanssa.
Keskiviikkona 28.9. suurlähettiläs luennoi yliopistolla kaupungin edustajien tapaamisen jälkeen. Kiinnostuneita opiskelijoita jäi puhumaan suurlähettilään kanssa vielä tilaisuuden jälkeenkin.
SKP:n edustajakokouksessa Turussa periaatteessa sovittu Palestiinan Suomen-suurlähettilään Taïssir Al Adjourin vierailu Lappiin toteutui 26.-28.9. Kolmen päivän ohjelma oli erittäin tiivis. Siihen oli mahdutettu yleisötilaisuudet Kemissä ja Torniossa sekä luento Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Ohjelmassa oli myös tapaamiset Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkien kanssa. Lisäksi tutustuttiin Veitsiluodon paperitehtaaseen ja vierailtiin useammassakin museossa.
Vierailun aikana käydyissä keskusteluissa kävi selväksi, että vuosikymmeniä avoinna olleen Palestiinan kysymyksen ratkaisu on välttämätön koko Lähi-Idän rauhoittamiseksi. Ratkaisun on perustuttava kahden valtion – Israelin ja Palestiinan – rinnakkainelon periaatteelle.
Kahden valtion periaate tarkoittaa tietenkin molempien valtioiden tunnustamista. Suomessakin annetaan virallisesti tuki kahden valtion periaatteeseen perustuvalle ratkaisulle, mutta Suomi on kuitenkin toistaiseksi tunnustanut vain Israelin valtion. Palestiinan valtion on tunnustanut virallisesti YK ja lisäksi 138 YK:n jäsenvaltiota, mm. Ruotsi viime vuonna. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esille, että Suomessa esitetään monissa päätöksissä perusteluksi Ruotsin esimerkin seuraaminen. Miksi ei sitten tässä Palestiinan valtion tunnustamisessa?
Kaupunkien kanssa käydyissä keskusteluissa Al Adjouri kertoi Palestiinan valmiudesta yhteistyön käynnistämiseen suomalaisten ja palestiinalaisten kaupunkien välillä. Rovaniemellä asia onkin ollut alustavasti esillä jo aikaisemmin, kun Rovaniemi on ollut yhteydessä palestiinalaisalueella olevaan Betlehemiin. Jouluun liittyvä yhteistyö olisi hyvinkin luontevaa, kun toinen on Jeesuksen syntymäkaupunki ja toinen on joulupukin kotikylä.
Yleisötilaisuuksissa tuli esille jokaisen ihmisen mahdollisuus osaltaan vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi kansainvälisillä boikoteilla on aikaisemminkin saatu tuloksia aikaan. Useampikin osallistuja kertoi jo kauan boikotoineensa israelilaisia ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla valmistettuja tuotteita. Myös kuntien valtuustot voivat osaltaan vaikuttaa asiaan esimerkiksi vaatimalla Suomea tunnistamaan virallisesti Palestiinan valtion tai itse tunnustamalla Palestiinan. Euroopassa on jo useita Palestiinan tunnustaneita kaupunkeja ja kuntia.
tiedonantajan myynti ylitorniolla 23.9.2016
Ylitorniolla Tiedonanmtajista maksettiin sekä euroilla että kruunuilla.
SKP:n teltta kemin markkinoilla 15.-17.9.2016
Kemin markkinoilla oli kaikkina kolmena päivänä epätodellisen kaunis syyssää.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 9.9.2016
Perjantaina 9.9. myyntivuorossa oli Tornio. Rajalla kauppakeskuksen edustalla tuntui olevan tavallista hiljaisempaa. Muutama lehti saatiin silti kaupaksi. Ja ihmisten kanssa tuli juteltua.
sotea ja muita politiikan kummallisuuksia käsitellyt tilaisuus utsjoella 3.9.2016
Tilaisuuden väkeä Utsjoen kylätalo Giisassa
Utsjoella pidettiin yleisötilaisuuden lisäksi myös SKP:n Lapin piirin työvaliokunnan kokous ja siksi mukaan lähti myös muutama kemiläinen toveri. Jo matkalla saatiin nauttia lappilaisesta vieraanvaraisuudesta, kun Ritva-Liisa tarjosi matkalaisille Sodankylässä maittavan lounaan Sodankylän Säpikäs ry:n tiloissa.
Utsjoen tilaisuudesta lähetettiin tiedotusvälineille seuraava tiedote:
JOUKKOVOIMALLA LEIKKAUKSIA VASTAAN
Helsingissä 3.9. pidetyn Joukkovoiman mielenosoituksen kanssa samaan aikaan Utsjoella pidettiin SKP:n Lapin piirin tilaisuus, jossa myöskin käsiteltiin jo tehtyjä ja uhkaamassa olevia kansalaisten arkea ja elämistä vaikeuttavia leikkauksia.
Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti tulossa olevaa sote-ratkaisua, jonka tarkoituksena on yksityisten yritysten voittojen turvaaminen ja terveys- ja sosiaalipalveluihin käytettävien julkisten varojen leikkaaminen vähintään kolmella miljardilla eurolla.
Samalla kun Utsjoen tilaisuus antaa tukensa Joukkovoiman mielenosoitukselle, pidetään välttämättömänä toiminnan jatkamista. Toistuvilla mielenosoituksilla ja muilla toimenpiteillä on saatava aikaan täyskäännös viime vuosina harjoitettuun porvarilliseen politiikkaan.
Tilaisuudessa luovutettiin SKP:n kultainen ansiomerkki Utsjoella pitkään asuneelle ja vaikuttaneelle Arto Ahlakorvelle.
SKP:n keskuskomitean kokous hauhon vähäjärvellä 27.-28.8.2016
Molemmat Lapin edustajat osallistuivat kesäkuussa valitun Keskuskomitean ensimmäiseen kokoukseen. Istumassa Marja-Leena Rovaniemeltä.
Työmiehen lauantai torniossa 27.8.2016
Kaarina ja Raija SKP:n myyntipöydän takana.
SKP oli mukana Työmiehen lauantai -tapahtuman järjestelyissä yhdessä vasemmistoliiton Tornion osaston ja muutaminen ammattiosastojen kanssa. SKP:n tovereita oli mukana myös alustajina keskustelutilaisuuksissa ja panelistina sote-keskustelussa.
Tilaisuus kittilässä kallon työväentalolla 20.8.2016
Väkeä alkaa vähitellaan kertymään työväenmtalolle
Kallon perinteikkäällä työväentalolla tapahtui pitkästä aikaa, kun SKP:n Lapin piirin järjestämässä tilaisuudessa alustettiin ja puhuttiin sotesta ja Natosta sekä TTIP:stä ja muista ajankohtaisista asioista.
Nykyisen ja edellisten hallitusten politiikka todettiin puhtaasti porvarillisen ideologian mukaiseksi ja jyrkästi tavallisten kansalaisten etujen vastaiseksi.
Tilaisuuden jälkeen pidetyn SKP:n Lapin piirin työvaliokunnan kannanotossa vaaditaan Venäjään kohdistuvien pakotteiden purkamista. Pakotteet ovat Suomen taloudelle vahingollisia ja lisäksi ne huonontavat Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Järkevää politiikkaa on olla hyvissä väleissä naapureidan kanssa.
SKP:n kemin eteläisen osaston retki posiolle 7.7.2016
Vaikka metka Kemistä Kerstinin mökille onkin pitkä, retki oli silti antoisa. Opiskeltiin, ongittiin, soudeltiin…
Tiedonantaja Torniossa 1.7.2016
Tiedonantajaa kaupattiin Torniossa Rajalla kauppakesksen edustalla. Myydyistä lehdistä kertyi sekä euroja että haaparantalaisten kruunuja.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 23.6.2016
Lehteä oli lysti myydä aurinkoisessa ja tuulettomassa säässä. Kauppamaratonin ansiosta väkeäkin kulki tavallista enemmän.
SKP:N edustajakokous turussa 4.-5.6.2016
Kuvassa etualalla Lapin naisedustajat Kerstin, Kaarina ja Marja-Leena.
Uuteen Keskuskomiteaan valittiin Lapista Tapio Siirilä ja varaedustajaksi Marja-Leena Kulppi-Vartiainen.
torniossa myytiin tiedonantajaa 3.6.2016
Erinomaisen kova tuuli vähän haittasi myyntiä. Jonkin verran lehteä kuitenkin saatiin kaupaksi.
Tiedonantajaa myytiin kemissä 27.5.2016
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 27.5.2016 aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.
Voiton päivä kemissä 9.5.2016
Fasismista toisessa maailmansodassa saadun voiton vuosipäivänä 9.6. SKP:n Kemin kaupunkijärjestö kävi laskemassa kukat Ajoksen ja Vallitunsaaren sotavankileirien hautamuistomerkeille.
Ajoksen leirin hautausmaalle on haudattu 1648 suomalsiten julman komennon alla kuollutta neuvostosotilasta.
vappumarssi kemissä 1.5.2016
SKP:n liput olivat mukavasti esillä Kemin vappumarssilla
Kunniakäynti punaisten haudalla kemissä 1.5.2016
Tapio Siirilän puhe Kemissä vuonna 1918 murhattujen punaisten hautamuistomerkillä.
Hyvät toverit
Vaikka luokkasodan tapahtumista on kulunut melkein sata vuotta, työn ja pääoman sekä sodan ja rauhan kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia.
Työn ja pääoman välinen kamppailu näkyy kärkevästi toisaalta pääoman puolella olevan Sipilän hallituksen toiminnassa ja toisaalta yhä lisääntyvinä mielenosoituksina hallituksen esityksiä ja päätöksiä vastaan.
Sodan ja rauhan kysymyksissä Suomen johtavat poliitikot ja valtamedia ovat hylänneet Kekkosen ajan ystävälliset suhteet naapureiden kanssa. Sen tilalle on tullut veljeily jatkuvasti sotaa eri puolilla maapalloa käyvän USAn kanssa ja Venäjän kuvaaminen kaiken pahan alkulähteenä.
1930-luvun hysteerinen neuvostovastaisuus ja tämän päivän Venäjän vastaisuus ovat lähellä toisiaan. 1930-luku johti tuhoisiin sotiin. Sama voi olla edessä nytkin, jos jatkuvalle Venäjälle uhittelulle ei saada loppua.
Jos ei järkipuhe auta, pitäisi ainakin osata oppia historiasta. Saksalaiset kutsuivat sotajoukkonsa Suomeen vuonna 1918 ja vuonna 1941. Kummastakaan käynnistä ei mitään hyvää seurannut. Nyt USA on Saksan sijasta tekemässä samaa: kutsuu omia sotajoukkojaan Suomeen Venäjän vieressä harjoitellakseen ja Venäjälle uhitellakseen.
Tältä vaaralliselta tieltä on päästävä pois. Siksi kansalaisten on osoitettava vastarintansa USA-yhteistyötä ja NATOa vastaan. Siksi Kemissäkin on tärkeää järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin. Kun mielenosoituksia on eri puolilla Suomea riittävästi, saadaan USA:n Suomeen tulo ja sodan syttyminen estettyä.
Seuraava mielenosoitus on Kemissä maanantaina 9.5. klo 18 Täiköntorilla.
vapun vastaanottajaiset kemissä 30.4.2016
Pruntsilla pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa oli sopivasti yleisöä; kaikille löytyi istumapaikka.
Tapio Siirilän tervehdyspuhe:
Työväkeä on aina sorrettu ja ajoittain sorto kiihtyy avoimeksi väkivallaksi. Tämä näkyy hyvin niissä tapahtumissa, joista vapun viettäminen työväestön mielenosoituspäivänä on saanut alkunsa.
Toukokuun 1. päivänä 1886 Yhdysvalloissa järjestettiin laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakko jatkui monilla paikkakunnilla tämän päivän jälkeenkin.
Toukokuun 3. ja 4. päivinä poliisit hyökkäsivät Chicagossa järjestettyihin lakkoa tukeviin mielenosoituksiin ja ampuivat useita työläisiä. Myös poliiseja kuoli työläisten vastatessa tulitukseen.
Tapahtumien jälkeen pidetyssä puolueellisessa oikeudenkäynnissä seitsemän myöhemmin syyttömiksi todettua työläisten edustajaa tuomittiin kuolemaan ja heistä lopulta neljä teloitettiin.
Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työväenpuolueiden kansainvälinen konferenssi päätti, että mielenosoituksissa tapettuja ja syyttöminä tuomittuja tovereita muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890. Samalla ajankohta päätettiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Siitä lähtien vappua on vietetty Suomessakin.
Vaikka Suomessa ei olekaan vuoden 1949 Kemin veritorstain jälkeen ammuttu mielenosoittajia, muulla tavalla sortaminen on jatkuvaa arkipäivää. Erityisen selvästi se näkyy nykyisen Sipilän hallituksen suunnitelmissa ja päätöksissä. Vaikka pääministeri on keskustalainen, hallituksen politiikka on vielä edellisiäkin kokoomusjohtoisia hallituksia oikeistolaisempaa.
Valittaminen ei kuitenkaan auta. Jos muutosta halutaan, on toimittava. Eri puolilla Suomea onkin noussut eri tyyppisiä isoja ja pieniä mielenosoituksia hallitusta vastaan. Muodostukoon vapusta Suomessa ja maailmalla voimakas vastalause oikeistolaista politiikkaa vastaan. Siksi kaikki huomenna vappumarssille!
tiedonantajan myynti simossa 29.4.2016
Simon K-kaupalla oli melko hiljaista. Muutama Tiedonantaja kuitenkin myytiin ja lisäksi päästiin puhumaan politiikkaa.
Tiedonantajaa myytiin torniossa 22.4.2016
Piirin puheenjohtaja Eino Koivunen oli mukana Tiedonantajaa myymässä.
SKP:N lapin piirin vuosikokous
Rovaniemellä 10.4.2016 pidetyssä vuosikokouksessa valittiin piirikomiteaan seuraavat varsinaiset jäsenet:
Arto Ahlakorpi (Utsjoki)
Ritva Kivelä (Sodankylä)
Eino Koivunen (Tornio)
Martti Nikumaa (Kolari)
Kaarina Pistokoski-Tikkala (Kemi)
Raija Siirilä (Kemi)
Tapio Siirilä (Kemi)
Esko Tikkala (Kemi)
Kerstin Tuomala (Simo)
Risto Vartiainen (Rovaniemi)
Varajäseniksi valittiin
Toivo Koivunen (Tornio)
Ritva-Liisa Korhonen (Sodankylä)
Marja-Leena Kulppi-Vartiainen (Rovaniemi)
Kauno Nevalaita (Kemi)
Erkki Pekkinen (Kemi)
Työvaliokunnan muodostavat
Puheenjohtaja ja taloudenhoitaja Eino Koivunen
Varapuheenjohtaja Risto Vartiainen
Sihteeri Tapio Siirilä
Opintovastaava Raija Siirilä
Tiedotussihteeri Tapio Siirilä
Jäsen Kaarina Pistokoski-Tikkala
Jäsen Esko Tikkala
SKP:n Lapin piirin vuosikokous pidettiin Rovaniemellä 10.4.2016.
suomi usa:n ja NATO:n sylissä
Kemissä 9.4.2016 pidetyssä tilaisuudessa alustivat SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ja Lapin Rauhanpuolustajien sihteeri Kerstin Tuomala. Keskustelussa tuomittiin jyrkästi NATO-lähentely ja USA:n Suomeen tuomat sotaharjoitukset. Myös tuleviin asehankintoihin varatulla 10 miljardilla eurolla ajateltiin olevan parempaakin käyttöä.
Työehtojen heikennykset ja ay-liike
SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju alustamassa Torniossa 9.4.2016 olleessa tilaisuudessa. Kokouksessa painotettiin mm. Joukkovoima-liikkeeseen osallistumisen tärkeyttä ja muita toimenpiteitä hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Tärkeää on myös tukea ammattiyhdistysliikkeen niitä voimia, jotka eivät hyväksy ay-johtajien työnantajille tekemiä myönnytyksiä.
TIEDONANTAJAN MYYNTI TERVOLASSA 8.4.2016
Lehteä kaupattiin Tervolan Salen edustalla. Muutama lehti saatiin menemään.
Tiedonantajan myynti torniossa 1.4.2016
Myynnin lomassa käytiin keskusteluja poliittisesta tilanteesta kadulla kulkijoiden kanssa.
SKP:n seminaari (”sorvi”) ja Keskuskomitean kokous Helsingissä 19.-20.3.2016
Etualalla SKP:n Lapin piirin puheenjohtaja Eino Koivunen ja Keskuskomitean jäsen Raija Siirilä.
Tiedonantajaa myytiin Kemissä 18.3.2016
Kova tuuli ja kirkas auringonpaiste kilpailivat siitä, kumman vaikutus oli voimakkaampi. Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus taisi voittaa.
SKP:n teltta tornion markkinoilla 10.-12.3.2016
Lauantai 12.3. oli vilkkain markkinapäivä. Väkeä riitti ihan mukavasti SKP:nkin teltalle.
Toisena markkinapäivänä’ 11.3. myytiin uutta Tiedonantajaa ja saatiin paljon lisää allekirjoituksia Kemin sairaalan synnytysosaston lakkauttamista vastaan.