Kannanottoja 2014 ja vanhemmat

2014

KOULUTUSTA ON KEHITETTÄVÄ EIKÄ SUPISTETTAVA

Hallituksen esitys lukioilta ja ammattioppilaitoksilta vaadittavista 260 miljoonan euron supistuksista uhkaavat viedä nuorilta opiskelumahdollisuuksia. Opetusministerin mukaan esitys ei tarkoita koulujen lakkauttamisia. Valtio ei suoraan määrääkään kouluja lakkautettaviksi, mutta kunnat joutuvat käytännössä tekemään lakkautuspäätöksiä, kun rahat viedään.

Supistukset ovat erityinen uhka Lapin pienille lukioille ja maaseutukuntien nuorille. Jos kunnan ainoa lukio lopetetaan, lähin vaihtoehto on niin kaukana, että 16 … 18–vuotias nuori joutuisi muuttamaan asumaan koulun ajaksi vieraalle paikkakunnalle. Se on kallista ja ikävää ja monelle näin nuorelle kodin turvallinen ympäristö olisi vielä tarpeen.

Supistusten sijasta valtion on lisättävä tukea erityisesti Lapin ja muiden syrjäseutujen koulutukselle. Samalla on palattava entisten aikojen aluepolitiikkaan niin, että koulunsa suorittaneille nuorille löytyy töitä omalta kotiseudultaan.

4.12.2014

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

SOPIMUKSET INVESTOINTISUOJASTA JA PALVELUKAUPASTA ON TORJUTTAVA

Me Rovaniemellä 23.11.2014 pidetyn tekeillä olevia TTIP- ja TiSA-sopimuksia käsittelevän seminaarin osanottajat katsomme, että sopimukset olisivat toteutuessaan epäedullisia Suomelle. Yrityksiä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä suosivina ne olisivat erityisen haitallisia syrjäseuduille, kuten Lapille.

Jotta palveluita myyviä yrityksiä varten saataisiin riittävän suuri väestöpohja, ennestäänkin laajoja kuntia ollaan yhdistämässä etelän entisten läänien kokoisiksi. Pohjoinen sote-alue puolestaan olisi pinta-alaltaan reilusti yli puoli Suomea.

Me vaadimme hallitusta ja muita päätösten valmisteluun osallistuvia pitämään huolen siitä, että näitä kansalaisille vahingollisia sopimuksia ei tehdä tai että niitä ei ainakaan uloteta koskemaan Suomea.

KAIVOKSET KUNTOON JA TUOTOT SUOMEEN

SKP:n Sodankylän osasto ja SKP:n Lapin piirin työvaliokunta tapasivat 14.11.2014 Sodankylässä. Tapaamisessa käsiteltiin mm. kaivostoimintaa Talvivaaran sekä sodankyläläisten Pahtavaaran ja Kevitsan kaivosten kokemusten pohjalta.

Keskustelussa todettiin, että kaivokset voivat olla tärkeitä työllistäjiä työttömyyden vaivaamassa Lapissa. Samoin valtio voisi saada kaivostoiminnasta merkittäviä tuloja.

Nykyisellään ulkomaalaiset yhtiöt pääsevät kuitenkin kaivamaan Suomen malmit lähes ilmaiseksi. Veroiltakin ne välttyvät erilaisten kikkailujen avulla. Lisäksi Talvivaaran isot ja Lapinkin kaivosten pienemmät ongelmat osoittavat, että yhtiöt koettavat päästä mahdollisimman halvalla ja että viranomaiset eivät osaa tai uskalla vaatia kaivoksilta ympäristöä pilaamatonta toimintaa.

Me vaadimme, että

• Suomeen perustetaan vahva valtion omistama yhtiö kaivostoimintaa harjoittamaan
• viranomaiset valvovat toimintaa tiukasti niin, että ympäristölle ei pääse aiheutumaan vahinkoja
• kaivosyhtiöitä verotetaan niiden tuloista ja lisäksi niiden louhiman kivi- tai maamassamäärän perusteella
• yhtiöt varautuvat kaivosten jälkihoitoon hyvissä ajoin ennen toiminnan päättymistä. Ympäristö on saatettava mahdollisimman lähelle alkuperäistä ja työtä on oltava tarjolla kaivostoiminnan loppumisen jälkeen.

SKP:n Sodankylän osasto ja SKP:n Lapin piiri

RAHAT PALVELUIHIN, EI ASEISIIN

Ilkka Kanervan (kok) johtama työryhmä esittää vuosittaisten asehankintamäärärahojen nostamista niin, että nykyisen noin 500 miljoonan sijasta vuosittainen summa nousisi 150 miljoonalla eli noin 650 miljoonaan euroon.

Esitys ja sille useimpien puolueiden antama siunaus osoittaa, että kyllä Suomessa rahaa on. Se vain menee väärään tarkoitukseen, kun se käytetään aseiden ostamiseen.

Rahan käytön holtittomuus osoitetaan hyvin 4.4.2014 ilmestyneessä Tekniikka ja talous –lehdessä. Sen laskelmien mukaan vuosina 2010 … 2013 aseiden ja asejärjestelmien ostamiseen oli käytetty jo noin 2 800 miljoonaa euroa. Suurimmat ostokset ovat olleet

995 miljoonaa euroa Hornet-hävittäjäkoneiden ”päivityksiin”

257 miljoonaa euroa miinantorjuntalaivoihin

200 miljoonaa euroa käytettyihin panssarivaunuihin

150 miljoonaa euroa keskivalvontatutkiin

43 miljoonaa euroa Hawk-hävittäjiin.

Lisäksi on ostettu herätemiinoja summalla, jota ei ole julkistettu.

Saman lehden mukaan 2020-luvulla aiotaan käyttää useita kymmeniä miljardeja euroja uusien koneiden ostamiseen Hornet-hävittäjien tilalle.

Näiden lukujen valossa ei ole mikään kumma, että rahaa ei riitä kansalaisten tarvitsemien palveluiden ylläpitämiseen. Tuntuu siltä, että Ilkka Kanervalla ja kumppaneilla arvot ovat menneet ihan päälaelleen: rahaa riittää tappamisvälineisiin, mutta ei elämistä ja elämän laatua ylläpitäviin palveluihin, esimerkiksi Kemin sairaalan synnytysosaston kehittämiseen ja säilyttämiseen.

15.10.2014

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

 

LAPIN TERVEYSPALVELUT SÄILYTETTÄVÄ

Kolarin kunnanhallitus päätti 8.9. olleessa kokouksessaan, että Kolarin kunta on halukas siirtämään yöaikaisen klo 22.00- 08.00 lääkäripäivystyksen keskussairaalaan Rovaniemelle niin pian kuin mahdollista.

Tämä kunnanhallituksen ilmeisesti pakon edessä tekemä päätös on osoitus maan hallitusten vuosia noudattamasta linjasta, joka on tuottanut jättivoittoja ja –tuloja yrityksille ja muutamille rikkaille ja huonontanut kuntien mahdollisuuksia tuottaa tavallisten ihmisten tarvitsemia peruspalveluja.

Kemin sairaalan synnytysosaston lakkauttamisuhka ja koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen keskittäminen Ouluun ovat osa tätä samaa kansalaisten palveluiden heikentämispolitiikkaa.

SKP:n Lapin piiri vaatii politiikan täydellistä suunnan muuttamista. Ihmisten tarpeet on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

SYNNYTYKSET SÄILYTETTÄVÄ KEMISSÄ

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää synnytysosastojen lopettamista sairaaloissa, joissa on alle 1 000 synnytystä vuodessa. Lapissa se merkitsisi synnytysten lopettamista Kemissä olevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Kemissä synnytyksiä on ollut 660 … 748 vuodessa vuosina 1999 … 2012.

Lopettamisia perustellaan valtiolle tulevilla säästöillä ja synnyttäjien ja vauvojen turvallisuudella. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että säästöjä ei oikeasti synny. Esimerkiksi Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri Niilo Keränen on todennut, että synnytystoiminnan loppuminen Kuusamossa vuoden 2010 jälkeen ei ole näkynyt rahallisesti missään. Synnytykset ovat siirtyneet Ouluun ja Kuusamo maksaa siitä hyvästä vuosittain OYS:lle noin 11 miljoonaa euroa.

Lisäksi kustannuksia syntyy pitkien matkojen korvaamisesta. Osa kustannuksista jää kuitenkin synnyttäjille ja heidän perheilleen. Synnyttäjille ja heidän perheilleen syntyy kustannuksia ja vaivaa muutenkin, kun satojen kilometrien päässä sairaalasta ei voida odottaa kotona synnytyksen käynnistymistä ja sitten matkaan lähtemistä, vaan sairaalapaikkakunnalle on matkustettava tilapäisesti asumaan jo ainakin viikko tai pari ennen laskettua aikaa.

Pitkät matkat lisäävät myös matkasynnytysten määrää. Sellaiset tilanteet ovat äidille ja vauvalle vaarallisia ja joka tapauksessa mukana oleville järkyttäviä kokemuksia, vaikka hengissä selvittäisiinkin. Turvallisempaa on synnyttää sairaalassa, vaikka siellä ei tuhatta vauvaa vuodessa syntyisikään.

Alle tuhannen synnytyksen osastojen lopettamista perusteellaan sillä, että niissä ei ole tarvittavaa ympärivuorokautista lääkäripäivystystä. Oikea ratkaisu ei tietenkään ole siinä tilanteessa osastojen lopettaminen, vaan lisärahan antaminen sairaaloille päivystysten lisäämiseksi. Esimerkiksi sillä 200 miljoonalla eurolla, joka laitettiin käytettyjen panssarivaunujen ostamiseen Hollannista, saataisiin päivystykset kuntoon moneksi vuodeksi.

LÄHIKOULUT TAKAISIN

Laki sallii alakoulun oppilaan päivittäisen koulumatkan kestoksi odotuksineen kaksi ja puoli tuntia. 13 vuotta täyttäneen oppilas koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Näitäkin pienille lapsille kohtuuttoman pitkiä aikoja ylitetään käytännössä.

Peruspalvelujen tilaa Lapissa vuonna 2013 arvioivan raportin mukaan lain sallima aika ylittyy 17 alakouluikäisellä ainakin yhtenä koulupäivänä viikossa. Koulumatka on lähellä ylitystä jokaisena koulupäivänä lisäksi 46 peruskoululaisella, joista suurin osa on alakoululaisia. Yli 50 kilometrin mittainen yhdensuuntainen koulumatka on 68 peruskoululaisella.

Kuntien toimintaa valvova valtion aluehallintovirasto näyttää hyväksyvän koulujen jatkuvan lopettamisen. Viraston mukaan kuntien on pyrittävä säilyttämään kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 – 6 oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin. Tämän mukaan 13 … 15 –vuotiaat yläkoululaiset voitaisiin koota asuntolaan käymään kunnan keskustassa olevaa yhtä koulua tai mahdollisesti vielä kauemmas useamman kunnan yhteiseen kouluun.

Suurelle osalle lappilaisia lukiolaisia muualle asumaan muuttaminen näyttäisi tulevan vastaan jo vuonna 2017. Hallituksen päätöksiä toteuttavan opetusministeriön suunnitelmien mukaan Suomessa voisi silloin olla vain sellaisia lukioita, joiden oppilasmäärä on vähintään 500. Sellainen lukio Lapissa on vain Rovaniemellä. Vaikka 500 oppilaan rajaa ei ihan kirjaimellisesti toteutettaisikaan, Lapista uhkana on joka tapauksessa useiden lukioiden lopettaminen.

Koulujen lähellä oleminen on tärkeää koululaisten lisäksi myös kylille ja kunnille. Siksi hallituksen järjetön säästölinja on hylättävä ja varattava lisää määrärahoja pientenkin koulujen säilyttämiseen ja tarvittaessa uusienkin perustamiseen.

POSTIPALVELUT KUNTOON LAPISSA

Vanhaan hyvään aikaan posti jaettiin arkisin kahdesti ja lauantainakin kerran. Niistä sodan jälkeisistä ajoista Suomi on verrattomasti rikastunut, mutta monet palvelut ovat kuitenkin huonontuneet.

Lapista on lopetettu kymmeniä postitoimistoja ja nyt päivittäinen jakelukin ontuu koko Suomessa. Postin oman ilmoituksen mukaan posti on jäänyt jakamatta päivittäin yli 10 000 kotitalouteen pääsiäisen jälkeen. Todellinen määrä on varmasti paljon suurempi.

Postin jakelu kangertelee jo nyt, vaikka suurin osa kevään aikana irtisanotuista lähes 500 jakajasta jää pois töistä vasta toukokuussa. Irtisanottujen lähdettyä tilanne huononee varmasti entisestään.

Lapissa on paljon syrjäseuduilla asuvia ihmisiä, joilla ei ole nettiyhteyttä ja jotka eivät osaa käyttää tietokonetta. Heille posti on tärkeä yhdysside muuhun maailmaan. Siksi postin on kuljettava perille ainakin jokaisena arkipäivänä.

Hallituksen ja eduskunnan on huolehdittava siitä, että postin palvelut pysyvät vähintään luvatulla tasolla. Mieluummin olisi kuitenkin saatava aikaan parannusta niin, että syrjäkyliltä ei ole kymmeniä kilometrejä matkaa lähimpään postiin.

28.4.2014

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

UUSI SOTE-MALLI VÄHENTÄÄ DEMOKRATIAA JA LISÄÄ YKSITYISTÄMISTÄ

Äskettäin julkistettu neljän suurimman puolueen puheenjohtajien sopima uusi sote-malli siirtää vallan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä pois kunnilta ja asukkaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta viiden jättikokoisen kuntayhtymän johtajille. Koko pohjoisen Suomen asiat siirtyisivät Oulussa päätettäviksi.

Käytännössä valta keskittyy isoja kaupunkeja ja suuria puolueita edustaville sote-alueiden johtajille, joita ei valita vaaleilla. Kuntien tehtäväksi jää maksaa laskut ja tuottaa ne palvelut, joita sote-johto haluaa niiltä tilata.

Jos yli puolet kuntien palveluista ja rahoista siirretään viiteen jättikokoiseen sote-alueeseen, rikotaan perustuslain velvoitteita kehittää kuntien hallintoa asukkaiden itsehallintoon perustuvana lähidemokratiana.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat johtuvat ennen muuta kuntien henkilöstön, hoitopaikkojen, kotipalvelujen ja rahojen vähyydestä. Näihin ongelmiin uusi malli ei tuo mitään helpotusta. Päinvastoin se jatkaa palvelujen rahoituksen leikkaamista: hallituksen tiedotustilaisuudessa puhuttiin jopa miljardiluokan menosäästöistä.

Palvelujen kilpailuttaminen ja siirtäminen yksityisten yritysten toteutettavaksi helpottuu, kun yksiköt ovat suuria ja päätökset tehdään vailla demokratiaa.

Vaihtoehtona kaksiportainen malli

Useimmissa Euroopan maissa paikallishallinto on järjestetty kaksi- tai kolmiportaisena. Niissä on kuntien lisäksi vaaleilla valittava maakuntahallinto ja suurissa kaupungeissa usein myös kaupunginosavaltuustot. Tämä on vaihtoehto sote-mallin edustamalle keskittämiselle ja johtajavaltaisuudelle.

Lisäksi on vahvistettava julkisten palvelujen rahoitusta ja lopetettava laajeneva kilpailuttaminen. Esimerkiksi jos pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, kertyisi verotuloja vuodessa noin neljä miljardia enemmän ja kuntien valtionosuuksia voitaisiin nostaa.

ELÄKELÄISIÄ KURJISTETAAN

Ennen viime eduskuntavaaleja kaikki puolueet lupasivat, että pieniä eläketuloja saavien ja muiden vähävaraisten asemaa ei huononneta.

Hallituksessa olevat puolueet ovat kuitenkin syöneet sanansa moneen kertaan muun muassa nostamalla arvonlisäveroa, sähköveroa, polttoaineveroa ja muita vähävaraisiin eniten koskevia muita välillisiä veroja.

Vähävaraisten eläkeläisten kohtelua osoittaa seuraava todellinen esimerkki:

Joulukuussa eläkeyhtiö ilmoitti, että eläkkeeni nousee eläkeindeksin tarkistuksen vuoksi 1,37 prosenttia vuoden 2014 alusta. Samalla ilmoitettiin, että vero nousee yhden prosenttiyksikön. Helmikuussa ilmoitettu lopullinen veroprosentti oli puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2013.

 Eläkkeeni nousi 23,35 euroa kuussa, mutta käteen noususta jäi vain 9,94 euroa korkeamman verotuksen vuoksi.

Joillakin eläkeläisillä käteen jäävä summa on jopa pienentynyt. Niin on käynyt esimerkiksi kansaneläkkeen saajilla, joiden eläkettä nostettiin vain 0,6 prosenttia.

Miten kauan meidän on siedettävä tätä hallitusta, joka hassaa köyhiltä ja kipeiltä riistämänsä rahat panssarivaunuihin (200 miljoonaa euroa!) ja muuhun turhuuteen?

11.3.2014

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

KUUBAN VIISIKKO ON VAPAUTETTAVA

Viisi Kuuban turvallisuuspalvelun työntekijää onnistui 1990-luvulla soluttautumaan USA:ssa toimiviin Kuuban vastaisiin ryhmiin, jotka pyrkivät toteuttamaan terroritekoja Kuubassa. Heidän keräämänsä aineisto luovutettiin USA:n liittovaltiopoliisille FBI:lle kesäkuussa 1998.

Luovutetun aineiston ja Kuuban viranomaisten ja FBI:n välisten keskustelujen pohjalta terroristijärjestöihin soluttautuneiden kuubalaisten nimet paljastuivat. Ja sen sijaan, että FBI olisi pidättänyt paljastetut terroristit, poliisin agentit tekivät 12. syyskuuta 1998 rynnäkön Miamissa asuvien kuubalaisten koteihin ja terroristijärjestöihin soluttautuneet viisi kuubalaista. René, Fernando, Tony, Gerardo ja Ramón vangittiin.

Kuubalaisia pidettiin ensin yli kolme vuotta vangittuina ilman oikeudenkäyntiä. Vasta joulukuussa 2001 miamilainen oikeusistuin luki viisikon tuomiot: Renélle 15 vuotta vankeutta, Fernandolle 19 vuotta, Ramónille ja Tonylle elinkautinen ja Gerardolle kaksi (!) elinkautista. René on päässyt vuonna 2013 palaamaan Kuuban oltuaan 15 vuotta vankilassa.

Vetoamme kaikkia yhtymään kansainväliseen vaatimusliikkeeseen laittomasti tuomittujen viisikon muidenkin jäsenten vapauttamiseksi!

Saamelaisten oikeudet on turvattava

Saamelaiset ovat kiistatta koko Fenno-Skandian ja Kuolan alueen ainoa alkuperäiskansa, jota koskevat niin YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista kuin myös ILO:n yleissopimus nro 169.

Suomi on allekirjoittanut ennen kaikkea moraalisesti velvoittavan YK:n julistuksen mutta ei ole ratifioinut ILO:n yleissopimusta nro 169. Julkisuuteen annettujen lausuntojen perusteella näyttää sopimuksen sisällöstä olevan virheellisiä ja puutteellisia tietoja jopa korkeimmassa valtiojohdossa tavallisista kansalaisista puhumattakaan. Tahalliset ja tahattomat väärinkäsitykset ovat antaneet aineksia riidankylväjille ja aiheuttaneet Lapin asukkaiden turhaa vastakkainasettelua.

Tämän vuoksi SKP:n Lapin piirijärjestö vaatii, että valtioneuvosto aloittaa yhdessä saamelaiskäräjien sekä asiaan perehtyneiden oikeusoppineiden kanssa perusteellisen tiedotus- ja keskustelukampanjan väärinkäsitysten poistamiseksi valtiojohdon ja kansalaisten keskuudesta sekä ratifioi ensi tilassa ILO:n yleissopimuksen nro 169 ja ryhtyy sen edellyttämiin lainsäädännöllisiin toimiin.

HYVINVOINTIVALTION RAPAUTTAMINEN ESTETTÄVÄ

Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin paljolti sotien jälkeen, kun SKDL oli vahva vaikuttaja ja politiikka edistyksellistä. Edistysaskeleita olivat mm. lapsilisät, työeläkkeet, sairausvakuutus ja vammaispalvelulaki. Terveyskeskuskäynnitkin olivat monia vuosia maksuttomia.

Jo 1990-luku merkitsi monien parannusten valmistelun jäädyttämistä ja palvelujen ja tukien heikentämistä. 1990-luvun alun laman varjolla tehtiin paljon heikennyksiä, joita ei ole korjattu aikojen parannuttua.

Hyvinvointivaltio on edelleen teoriassa olemassa, mutta sen rahoitus on pahoin romutettu. Kuntien pitäisi huolehtia palveluista, mutta niiden rahoittamiseen tarkoitettua rahaa on olennaisesti pienennetty. Hallitus vaatii edelleen kunnilta miljardiluokan säästöjä samaan aikaan, kun satoja miljoonia löytyy panssarivaunujen ostamiseen.

Kuntien rahoituspohjan murentaminen johtaa yhä enemmän ihmisten tarvitsemien oikeiden palveluiden ja huolenpidon korvaamiseen sähköisellä ”itsepalvelulla”, nettineuvoloilla ja terveyskioskeilla

AMMATTILIITOT APUUN!

Tästä tulee teollisuudelle antelias vuosi, saivathan yritykset miljardiluokan verojen kevennyksen, kun yhteisöveroa taas uudelleen laskettiin. Yrityksille lahjoja jakavana joulupukkina on ollut Katainen ja muorina Urpilainen sekä tonttuina Arhinmäki ja Haavisto ja muut ministerit.

Maksumiehiksi joutuvat työntekijät, eläkeläiset ja muut pienituloiset mm. kuntien valtionosuuksien leikkausten vuoksi.

SAK ja muut ammatilliset keskusjärjestöt ja ammattiliitot ovat hiljaa, kun työväkeä kuritetaan. Tämä on saanut työnantajat yhä röyhkeämmiksi, eläkeikääkin esitetään nostettavaksi 67 vuoteen ja jopa siitä ylikin. Samaan aikaan suuri joukko ihmisiä on vailla työtä. Ammattiliittojen on nyt jyrähdettävä ja tultava puolustamaan jäsenistöä. Sitä vartenhan ammattiliitot on aikoinaan perustettu.

Niin kauan, kun liitot antavat työnantajien ja hallituksen huseerata vapaasti, toteutuu Aulikki Oksasen runossaan kuvaama todellisuus:

Isänmaan kauppiaat

halvalla tarjoatte tätä maata

pääoman markkinoille.

Pääoman haltiat halvalla ostatte

näitten kourien työt

näitten hartioitten voiman

näitten kasvojen uupumuksen

näitten selkien sairaudet.

HALLITUS VIE IHMISTEN PALVELUT

Kokoomuslaista politiikkaa toteuttavan Kataisen hallituksen sopima rakenneohjelma leikkaa erityisesti vanhuksilta, lapsilta, nuorilta ja työttömiltä. Yhteensä kuntien palveluista aiotaan vähentää 1 230 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Sen sijaan rikkailta ja suurfirmoilta rakenneohjelma ei leikkaa mitään.

Vanhusten laitoshoitoa leikataan 300 miljoonalla eurolla ja sosiaalihuoltoa 32 miljoonalla. Toisen asteen koulutusta karsitaan muun muassa supistamalla kouluverkkoa 260 miljoonalla eurolla. Peruskoulujen oppilasryhmiä suurentamalla vähennetään menoja 10 miljoonaa ja vapaasta sivistystyöstä viedään 15 miljoonaa euroa. Lasten päivähoito-oikeutta rajoitetaan, päivähoitomaksuja korotetaan ja kotihoidon tukea leikataan.  Terveyspalvelujen päivystyksestä leikataan 60 miljoonaa ja hammashoidosta 15 miljoonaa. Terveys-, kuluttaja- ja ympäristövalvonnasta karsitaan 30 miljoonaa.  Joukkoliikenteen tukea vähennetään 70 miljoonalla. Lisäksi kunnallisten palvelujen pätevyysvaatimuksia heikentämällä karsitaan palkkamenoja 165 miljoonaa ja palvelunormeja heikentämällä 30 miljoonaa. Ja niin edelleen.

Puheet esimerkiksi vanhusten laitoshoidon korvaamisesta kotiin annettavilla palveluilla ovat suoranaista huijausta, kun samaan aikaan koko kuntatalouden rahoitusta leikataan yli miljardilla ja vanhusten palveluasunnoista ja muista hoitopaikoista on jo kova pula. Kaiken lisäksi hallitus edellyttää kuntien vähentävän vielä lisää menoja omilla toimillaan.

Muutenkin on nähtävä mitä julkisuudessa rummutettavat ”säästöt” merkitsevät. Ne tarkoittavat palveluiden ja muiden toimintojen määrän ja laadun heikentämistä ja erityisesti sairaille, vähävaraisille ja muille heikossa asemassa oleville tarkoitettujen palveluiden heikentämistä. Lopputuloksena tulee olemaan terveys- ja muiden ongelmien paheneminen ja sen myötä kokonaiskustannusten lisääntyminen säästöjen sijasta.

Lapissa leikkausten aiheuttamat ongelmat kärjistyvät. Kunnat ovat köyhiä ja etäisyydet pitkiä. Leikkausten vuoksi etäisyydet palveluihin kasvavat entisestään. Samaan aikaan leikataan joukkoliikenteen tukea, jolloin jo ennestään vähäinen julkinen liikenne supistuu entisestään.

Laulussa sanotaan, että hallitus on vankka, kätyrlauma sankka. Toteamus kätyrlaumasta pitääkin hyvin paikkansa. Toivoa kuitenkin sopii, että vankalta näyttävä hallitus saadaan pikimmiten kaadettua ja korvattua sellaisella, joka toteuttaa ihmisten etujen mukaista politiikkaa.

2013

RAHAA HYVINVOINTIPALVELUIHIN

Kemin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 25.11. Kemin kaupunkistrategian 2025, jonka osana on toimenpideohjelma vuodelle 2014. Strategian mukaan Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluita asukkailleen ja on tehokas palveluiden järjestäjä.

Vuoden 2014 toimenpideohjelma ei kuitenkaan tue näiden tavoitteiden toteuttamista. Esimerkiksi kohdassa ”Palveluiden saatavuuden turvaaminen” tavoitteen saavuttamisen toimenpiteiksi on sanottu, että toimintamenot lähenee kuntien keskiarvoa. Miten tällaisella toimenpiteellä muka turvataan laadukkaiden palveluiden tehokas järjestäminen?

Yleisten toteamusten sijaan tarvitaan täsmällisiä päätöksiä ja vuoden 2014 talousarvioon riittävästi rahaa niin, että palveluiden laatua ja saatavuutta voidaan oikeasti parantaa.

5.12.2013

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö

YRITYSTEN MAKSETTAVA VERONSA

Talouselämä-lehden (41/2013) mukaan suuria voittoja tehneet suomalaiset suuret yritykset ovat erittäin huonoja veronmaksajia. Esimerkiksi Metson liikevaihto oli vuonna 2012 noin 7,5 miljardia euroa ja liikevoitto 545 miljoonaa euroa. Veroja se maksoi 6 miljoonaa euroa, joka on noin 1 % voitosta. Sampo-konsernin liikevaihto oli 6,7 miljardia, liikevoitto 1,6 miljardia ja veroja se maksoi 16 miljoonaa euroa, joka on noin 1 % voitosta. Nokian Renkaiden veroprosentti oli 2 %, Kone Oy:n 4 % ja Wärtsilän 5 %.

Entä mitä tekee köyhiä aikoja ja verotulojen vähyyttä valitteleva hallitus? Se alentaa yritysten yhteisöveroprosentin 24 prosentista 20 prosenttiin. Tällaiseen ei ole mitään aihetta, koska yhtiöt eivät nykyiselläänkään juuri maksa veroja. Nykyinen hallitus ja edelliset hallitukset ovat tehneet monenlaiset verokikkailut mahdollisiksi ihan laillisesti.

Vaadimme, että yritysten mahdollisuus välttyä veroilta poistetaan. Silloin valtion verotulot kasvavat merkittävästi ja uhkana olevat kansalaisten terveys-, sosiaali- ja muiden palveluiden leikkaukset voidaan peruuttaa.

PALKAT NOUSUUN

21.10.2013 esitetyssä YLE:n MOT-ohjelmassa ”Vale, emävale, Kataisen tilasto” asiantuntijat osoittivat perättömiksi väitteet, joiden mukaan Suomen kilpailukyky on huono liian korkeiden palkkojen vuoksi.

Ohjelmassa todettiin, että Suomen kilpailukyky saadaan näyttämään huonolta esimerkiksi ottamalla tarkasteluun mukaan vain aivan viime vuosien kehitys. Pidempi tarkastelu paljastaa, että kilpailukyky on satunnaisista heilahteluista huolimatta jatkuvasti parantunut.

Euroopan unionin tilastojenkin mukaan teollisuuden työvoimakustannukset ovat Suomessa alemmat kuin esimerkiksi pääkilpailijamaihin kuuluvissa Ruotsissa tai Saksassa.

Suomen teollisuuden hyvää kilpailukykyä osoittaa muun muassa se, että Uudenkaupungin autotehtaalla on juuri aloitettu sadantuhannen uuden Mercedes-Benzin valmistus saksalaiselle Daimlerille.

Valheellisilla tilastoilla ja kovalla painostuksella ammattiliitot kuitenkin saatiin hyväksymään surkeat työehtosopimukset. Nyt on koetettava saada aikaan korjaus asiaan työpaikkakohtaisilla kamppailuilla. Sen pitäisikin olla helppoa; korostavathan työnantajaliitotkin paikallisen sopimisen tärkeyttä.

RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ

Ei yksityistämistä

Olemme huolestuneina seuranneet julkisuudessa käytävää keskustelua siitä miten kannattavimmat osat raideliikenteestä eli pääkaupunkiseudun lähiliikenne ja Suomen ja Venäjän välinen liikenne aiotaan avata yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Tällainen toiminta on kansalaisten ja Suomen valtion kannalta virheellistä politiikkaa. Valtio joutuisi edelleen verorahoilla pitämään huolen raideverkostosta ja kalliista turvalaitteista ja turvajärjestelmistä ja kalustosta ja kaluston huollosta ja kunnossapidosta. Yksityinen yritys hoitaisi vain tavaroiden ja ihmisten kuljetuksen ja rahastaisi siitä.

Jos valtion rautatiet menettäisivät kannattavimmat osat liikenteestä, seurauksena olisi toiminnan supistamisia. Ne iskisivät kaikkein kovimmin Lappiin ja muihin syrjäseutuihin, joissa liikennemäärät eivät ole kovin suuria. Näillä seuduilla julkinen liikenne on erityisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi.

Pohjoisen raideliikennettä on kehitettävä

Yksityistämispuuhailujen sijasta valtion on panostettava raideliikenteen kehittämiseen. Raideliikenne on tehokasta ja turvallista ja ympäristönkin kannalta paras vaihtoehto. Kuitenkin raideliikennettä on pohjoisessakin vähennetty. Ennen vanhaan oli paremmin, kun

• lättähattu ajoi Kemin ja Oulun väliä ja pysähtyi väliasemilla
• Kemijärvelle menevät junat pysähtyivät väliasemilla Kemin ja Rovaniemen ja Rovaniemen ja Kemijärven välillä
• yhteys oli Ruotsiinkin, kun lättähattu ajoi Kemi – Tornio – Haaparanta väliä
• junat tulivat Tornion rautatieasemalle
• Keminmaassa olevan Outokumpu Oy:n Elijärven kaivoksen malmi kuljetettiin Outokumpu Oy:n Tornion tehtaille sitä varten rakennettua malmirataa pitkin.

Nyt junat eivät pysähdy Kemin ja Oulun välillä ja vuorojakin on vähän. Kemin ja Kemijärven välillä juna pysähtyy Rovaniemen lisäksi vain parilla asemalla.

Tornion keskustassa oleva rautatieasema on tyhjillään, sieltä ei enää edes voi ostaa junalippuja. Kolariin pari kertaa viikossa menevät ja sieltä tulevat junat pysähtyvät keskustasta sivussa olevalla Tornio Itäinen -seisakkeella.

Yhteyttä Ruotsiin ei ole. Yhteyden palauttaminen olisi tärkeää, koska Ruotsissa valmistellaan junayhteyden aloittamista Haaparannan ja Bodenin ja Luulajan välillä, jolloin sitä kautta olisi yhteys Ruotsin laajaan rautatieverkostoon.

Valtion rahoilla rakennettu Elijärven kaivoksen ja Outokumpu Oy:n Tornion tehtaan välinen rata on jätetty pensaita kasvamaan, kun Outokumpu Oy on siirtänyt malmiliikenteen uudelleen kumipyörille. Valtion pitäisi liikenneturvallisuuden ja valtion kokonaistaloudellisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi käyttää omistajaohjaustaan ja saada aikaan malmiliikenteen palaaminen raiteille.

Esitämme seuraavia parannuksia selvitettäväksi ja aikanaan toteutettavaksi:

1        Kiskobussiliikenne aloitetaan kohtalaisen tihein vuorovälein jo olemassa olevilla raiteilla reiteillä

• Oulu – Kemi- Tornio – Haaparanta,
• Oulu – Kemi – Tornio – Kolari, ja
• Oulu – Kemi- Rovaniemi – Kemijärvi.

Kiskobussit pysähtyisivät myös olemassa olevilla väliasemilla. Vanhojen asemien lisäksi voitaisiin tarpeen mukaan perustaa uusiakin pysähdyspaikkoja.

2.      Elijärven kaivoksen malmiliikenne siirretään raiteille viimeistään nykyisen kuljetussopimuksen päättyessä.

Tornion historiallinen asema on jätetty tyhjilleen.

Vuonna 1917 V.I. Lenin käytti hyväkseen Ruotsin ja Tornion välistä junayhteyttä.

Tornio itäinen -seisakkeen palveluvarustuksena on pysäkkikatos.

Elijärven malmirata on saatavissa ajokuntoon pienellä siivouksella.

LAPPI TARVITSEE OPISKELUPAIKAT

Aikaisemmin yliopistot ja korkeakoulut olivat valtion ylläpitämiä julkisia laitoksia. Nyt ne ovat säätiöitä tai yhtiöitä, jotka joutuvat hankkimaan merkittävän osan rahoituksestaan yrityksiltä. Myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuoden 2014 alussa ja niistä tehdään Lapin ammattikorkeakoulu niminen osakeyhtiö.

Kataisen hallituksen oikeistolainen leikkauspolitiikka puraisee kipeästi myös tulevaa korkeakouluosakeyhtiötä. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Torniosta ja Kemistä ollaan lopettamassa viestinnän koulutus ja sen lisäksi useita muitakin koulutusaloja.

Koulutuspaikat ovat erityisen tärkeitä Lapissa, jossa ongelmana on nuorten muutto pois kotipaikkakunniltaan. Jos jo opiskelemaan joudutaan lähtemään Lapin ulkopuolelle, takaisin tulemiseen valmistumisen jälkeen on iso kynnys.

Siksi vaadimme, että valtion on lisättävä tukeaan erityisesti Lapin ja muiden syrjäseutujen korkeakouluille ja muille oppilaitoksille niin, että koulutusohjelmia ei tarvitse lakkauttaa eikä opiskelijapaikkoja vähentää.

16.9.2013

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat haalarimarssilla vastustamassa leikkauksia lokakuussa 2012. Kuva: Yle / Riikka Rautiainen

LEIKKAAMALLA EI ELVYTETÄ EIKÄ PELASTETA HYVINVOINTIVALTIOTA

Kokoomuksen linjaa toteuttavan hallituksen sopimat rakennemuutokset vähentävät työpaikkoja, kuntien palveluja, työttömyysturvaa, opintotuen saantiaikaa ja lasten oikeutta päivähoitoon. Samalla hallitus ajaa reaalipalkkoja alentavia nollalinjan sopimuksia ja sitoutuu valmistelemaan eläkeiän korottamisen vuoden 2017 alusta.

Käytännössä leikkaaminen syventää talouslamaa, pahentaa työttömyyttä ja murentaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Samaan aikaan hallitus jakaa yhtiöille miljardiluokan alennuksen yhteisöveroon.

Erityisen rajusti hallituksen toimet iskevät kuntiin. Niistä lopetetaan 20 000 työpaikkaa. Lisäksi kuntien palveluja ja vastuita vähennetään miljardilla eurolla jo aiemmin päätettyjen valtionosuuksien 1,4 miljardin leikkausten lisäksi. Lisäksi aiotaan ”säästää” miljardi muun muassa kunnallisia veroja ja maksuja korottamalla.

Hallituksen toimet merkitsevät palvelujen heikentämistä. Se iskee useimpiin vauvasta vaariin, ja etenkin naisiin.

Missä todelliset rakennemuutokset?

Todellisiin rakenneongelmiin hallitus ei uskalla tai halua puuttua. Suomessa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä valtava tulonjaon muutos pääomatulojen hyväksi. Jos palkkojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta olisi yhtä suuri kuin se oli keskimäärin ennen 90-luvun lamaa, maksettaisiin palkkoja nyt 20 miljardia euroa enemmän. Se elvyttäisi ja toisi verotuloja.

Toinen rakenteellinen ongelma on julkisen sektorin alasajo. Yksityissektorin suosimisen sijasta pitäisi kehittää valtion ja kuntien omaa yritystoimintaa. Lisäksi kunnille tulisi palauttaa valtionosuuksia, joita on leikattu vuositasolla laskien jo 6 miljardia 90-luvun alun tasosta.

Kolmas tarpeellinen rakennemuutos on vapautuminen Euroopan unionin kurisopimusten ja rahoitusmarkkinoiden luottoluokittajien kuristusotteesta. Näin voitaisiin leikkaamisen sijasta panostaa uutta arvoa ja hyvinvointia luovaan työhön.

31.8.2013

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö

TYÖLÄINEN TARVITSEE KUNNON PALKANKOROTUKSET

Äskettäin julkaistun mielipidetiedustelun mukaan johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät ja kokoomuksen kannattajat tukevat työnantajien ja hallituksen ehdottelemaa palkankorotusten nollalinjaa.

Mikäs onkaan kannattaessa, kun omat tulot ovat sellaiset, että niillä selviää hyvän aikaa ilman korotuksiakin. Esimerkiksi lääkeyhtiö Nycomedin johtajan Timo Tiivolan verotettava ansiotulo oli viime vuodelta yli 7 miljoonaa euroa. Yli kolmen miljoonan euron vuositulon pääsivät Kone Oy:n johtaja Matti Alahuhta ja UPM:n johtaja Jussi Pesonen.

Kun yhtiöillä on varaa maksaa johtajilleen tällaisia palkkoja, niin kyllä niillä täytyy olla varaa maksaa kunnon palkat myös niille miehille ja naisille, jotka varsinaiset työt tekevät. Ja yhtä lailla lisää palkkaa tarvitsevat kuntien ja valtion pienipalkkaiset suoritusportaan ihmiset.

Palkkoja korottamalla saadaan aikaan myös kaivattua talouden nousua. Se tuo mukanaan uusia työpaikkoja ja ihmisten ja valtion talous taas kohentuu.

27.8.2013

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

STORA ENSO PITÄÄ VEROHUOJENNUKSET ITSELLÄÄN

Kokoomuksen johtama kuuden puolueen hallitus on laskenut yrityksiltä perittävän veron alemmaksi kuin koskaan. Jo tätä ennen yrityksille on annettu monenlaisia helpotuksia ja maksettu erilaisia tukia.

Yritysten tukemista on perusteltu sillä, että näin saadaan Suomeen lisää työpaikkoja. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Esimerkiksi juuri 3 500 työntekijän irtisanomisesta ilmoittanut Stora Enso jatkaa suurten vähennysten linjaa. Vuonna 2006 yhtiöllä oli työntekijöitä noin 46 000 ja viime vuonna enää noin 29 000.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen valittiin vuonna 2011 vuoden innovaatiojohtajaksi. Business Summit –tapahtumassa julkistettua nimitystä perusteltiin sillä, että näin halutaan tehdä johtajan ajamaa arvokasta uudistustyötä tunnetuksi. Suurten henkilöstövähennysten toteuttaminen ei ole kummoinenkaan innovaatio tai uudistus, mutta toistuvien irtosanomisuutisten perusteella muutkin ovat siitä selvästi ottaneet oppia.

Yritysten omistajille annettavien lahjoitusten sijasta hallituksen on oikeasti keskityttävä työpaikkojen luomiseen. Niitä voidaan saada mm. perustettaviin valtion yhtiöihin. Myös kuntiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja, kun valtion avustukset nostetaan takavuosien tasolle.

19.6.2013

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

ALTIA ON SÄILYTETTÄVÄ VALTION YHTIÖNÄ

Altia Oyj on yksi osa entistä Alkoa. Se on suomalainen valtionyhtiö, joka valmistaa, markkinoi ja tuo maahan erilaisia alkoholijuomia.

Nyt hallitus on taas valmistelemassa Altian myyntiä kokonaisuudessaan tai sen listaamista pörssiin.

Vastustamme kaikkien valtion yhtiöiden myymistä, mutta toteamme, että Altia on erityisen merkityksellinen Suomelle ja suomalaisille.

Yhtiön ”perinnejuoman”, Koskenkorvan, tuottamiseen käytetään yksinomaan suomalaista viljaa lähialueilta. Altian koko tuotantoketju on korvaamattoman arvokas suomalaisille maanviljelijästä viinantislaajaan ja Alkon myyjästä kuluttajaan.

Altian myynti ei ole valtiolle vain liiketaloudellinen virhe, vaan pysyvä päätös luopua osasta suomalaista kansallisperinnettä.

Vaikka Altian viimeaikainen huono henkilöstöpolitiikka onkin johtanut irtisanomisiin ja lomautuksiin, valtion tulee pysyä Altian omistajana. Valtio on kuitenkin henkilöstönkin kannalta parempi vaihtoehto, koska yhtiön listaaminen pörssiin ja enemmistön myyminen sijoittajille ei ainakaan paranna henkilöstön asemaa.

27.5.2013

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

KUNTA- JA SOTE-PELI VIHELLETTÄVÄ POIKKI!

Kataisen hallituksen ministerit kertovat yrityksille jakamansa miljardiluokan verohelpotusten tuovan työtä ja investointeja. Suurfirmojen tukemisesta on kuitenkin seurannut vain lisää joukkoirtisanomisia, lisää työttömiä ja lisää voittoja kapitalisteille.

Ministerit kehuivat laittaneensa osingot verolle ja tulonjaon oikeudenmukai­semmaksi. Verotus on kuitenkin suuriakin osinkoja saaville usein vielä edulli­sempaa kuin ennen hallituspuolueiden puheenjohtajien sopimia muutoksia.

Kataisen hallitus sanoo turvaavansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Miten, sitä eivät ministerit tiedä itsekään. Ja miten tietäisivätkään, kun hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia reilusti yli miljardilla joka vuosi.

Kuntaliitosten piti olla ratkaisu palvelujen turvaamiseen. Mutta mitä on tapahtunut siellä, missä on tehty suurkuntia? Esimerkiksi Oulun, Joensuun, Jyväskylän, Kouvolan ja Salon suurkunnat ovat ensitöikseen lopettamassa lähipalveluja ja näin luomassa lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle.

Suurkunta- ja sote-peli on vihellettävä poikki. Uudeksi suunnaksi on otettava julkisten lähipalvelujen ja lähidemokratian kehittäminen. Rahaa peruspalvelujen parantamiseen löytyy perumalla yhteisöveron alennus ja laittamalla pääomatulot kunnallisverolle.

Suuretkaan kunnat eivät ole tarpeeksi isoja vastatakseen erikoissairaanhoidon kaltaisista tehtävistä. Siksi tarvitaan vaaleilla valittava maakuntahallinto, jonka tehtävät rahoitetaan pääosin valtion progressiivisella verotuksella.

EI SAIRAIDEN MATKAKULUJEN KOROTUSTA

Kelan korvaamien sairauksiin liittyvien matkakorvausten omavastuuosuuden nousu oli yli 50 prosenttia kun omavastuuta nostettiin vuoden vaihteessa 9,25 eurosta 14,25 euroon.

Hallitus on päättänyt maaliskuun kehysriihessään uudesta korotuksesta. Sen mukaan omavastuu nousisi 20 euroon matkaa kohti. Korotus olisi silloin viime vuodesta yli 100 %.

Lapissa omavastuuosuuden nousu tuntuu erityisen pahasti. Joukkoliikenne yltää vain muutamille paikkakunnille ja junia ja linja-autoja kulkee vain harvoin. Matkat ovat monesti pitkiä ja taksikyydit tulevat kalliiksi.

Samassa kehysriihessä hallitus päätti alentaa yritysten veroja peräti 4,5 prosenttiyksikköä, joka vähentää valtion tuloja ainakin 600 miljoonalla eurolla. Tätä 600 euron vajausta yritetään nyt paikata viemällä rahat köyhiltä ja kipeiltä. Tämä onkin ihan kokoomuksen linjan mukaista. Mutta miksi myös sanoissaan tavallisen ihmisen asialla olevat vasemmistoliitto, sosialidemokraatit ja vihreät suostuvat tähän?

Vaadimme uuden korotusaikeen peruuttamista ja paluuta vähintäänkin viime vuoden tasolle.

17.4.2013

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

TYÖLLISYYSOHJELMA LEIKKAUSLISTOJEN SIJASTA

Kokoomuksen johtama ”sikspäkki” hallitus valmistelee lisää julkisten menojen leikkauslistoja hallitusohjelman ns. puolivälitarkistukseen ja ensi vuoden talousarvion kehyksiin. Hallitus vähät välittää työttömyyden, köyhyyden, asunnottomuuden ja monien muiden sosiaalisten ongelmien lisääntymisestä. Ministerit ovat kuuroja jopa Punaisen Ristin ja Kansainvälisen valuuttarahaston varoituksille siitä, että leikkaaminen pahentaa talouden taantumaa ja vie sosiaaliseen kriisiin. Finanssikeinottelijoiden luottamus ja Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimukset ovat hallitukselle tärkeämpiä kuin ihmisten hyvinvointi ja työntekijöiden oikeudet.

SKP:n Lapin piiri vastustaa kuntien palveluja ja sosiaaliturvaa uhkaavia leikkauksia. Leikkausten sijasta vaadimme hallitusta tekemään työllistämisohjelman, jolla lisätään työpaikkoja julkisissa palveluissa, rakentamisessa ja ympäristönsuojelussa. Emme hyväksy sitä, että hallitus kieltäytyy valtion omistuksesta telakkateollisuudessa, mutta on valmis antamaan lisää tukea ympäristörikoksiin ja jo yhden työntekijän kuolemaan johtaneisiin työsuojelurikoksiin syyllistyneelle Talvivaaran kaivosyhtiölle.

Rikkaat on pantava maksamaan lisää veroja lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa, palauttamalla suurten omaisuuksien verotus ja kiristämällä suuryritysten verotusta.

Tuemme eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja monien kansalaisjärjestöjen 13.-14.maaliskuuta järjestämää toimintapäivää EU:n ja hallitusten ajamaa kurjistamispolitiikkaa vastaan. Ainakin Kemissä on 14.3. tapahtumaan liittyen informaatioteltta kävelykadulla.

UUSI VUOSI JA UUSIA HEIKENNYKSIÄ

 Kun sekä vasemmistoliitto että sosialidemokraatit ovat hallituksessa niin luulisi, että hallitus noudattaa työväen ja muiden vähävaraisten etujen mukaista politiikkaa ja että yhteiskunnassa olisi edistyksellinen suuntaus muutenkin vallalla.

Valitettavasti asiat ovat päinvastoin. Työnantajat ja muu oikeisto esittää röyhkeästi eläkeiän nostamista, työajan pidentämistä ja palkkojen alentamista. Kokoomuksen johtama kuuden puolueen hallitus puolestaan käy pienituloisten kukkarolle vuodenvaihteessa voimaan tulleilla arvonlisäverojen korotuksilla. Kotitalouksilta leikataan arvonlisäverojen yhden prosenttiyksikön korotuksilla yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.

Korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin, joiden menoista arvonlisäverot vievät suhteellisesti paljon suuremman osan kuin hyvätuloisilta. Arvonlisäverojen korotus pahentaa myös talouden taantumaa leikkaamalla kotimaista ostovoimaa.

SDP ja vasemmistoliitto perustelivat aikoinaan hallitukseen osallistumista sillä, että heidän mukaan tulonsa ansiosta saatiin estettyä arvonlisäveron korotus. Mitenkäs tässä nyt sitten näin kävi, että veroa kuitenkin taas korotettiin?

Vuodenvaihteessa nousi myös kunnallisvero 119 kunnassa. Se on seurausta hallituksen päätöksistä leikata kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia. Tässäkin asiassa hallitus suosii rikkaita. Heidän tuloistaan suuri osa on pääomatuloja, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa.

Tässä tilanteessa on tärkeää, että ammattiyhdistysliike ei alistu Elinkeinoelämän Keskusliiton ja hallituksen ajamaan palkkojen ja sosiaaliturvan heikentämiseen vaan vaatii erityisesti pieni- ja keskituloisten palkkojen, eläkkeiden ja perusturvan reaalista korottamista. Myös hallituksen vasemmistopuolueiden on viimeinkin noustava vastustamaan kokoomuksen sanelemaa oikeistolaista politiikkaa.

2012

SANOJEN JA TEKOJEN RISTIRIITA

Vaalien lähestyessä puolue toisensa jälkeen on alkanut korostaa kunnallisten peruspalvelujen merkitystä. Niitä väittävät puolustavansa myös puolueet, jotka ovat hallituksessa ja kunnissa leikanneet näiden palvelujen rahoitusta.

Hallituspuolueiden sanojen ja tekojen ristiriita tulee erityisen räikeästi esille puheissa lähipalvelujen turvaamisesta. Samat puolueet, jotka ajavat kuntauudistuksella palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin ja useimpien kuntien lopettamista, tekeytyvät vaalien alla muka lähipalvelujen ystäviksi. Valtion budjettiesityksessä ne kuitenkin jatkavat kuntien valtionosuuksien leikkauksia, jotka nousevat Kataisen hallituksen kaudella jo yli miljardiin euroon vuodessa.

Kuntavaaleissa on kyse siitä, valitaanko leikkauspolitiikan jatkaminen vai teot lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta.

SKP:n Lapin piiri kutsuu äänestämään vaaleissa leikkauspolitiikkaa vastaan. Vaadimme, että EU:n pankkitukien ja asevarustelun sijasta ohjataan lisää rahaa kuntien palveluihin korottamalla valtionosuuksia, kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin.

HALLITUS = KOKOOMUS + APUPUOLUEET

Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatitkin pitävät itseään vasemmistolaisina puolueina. Myös vihreät yrittävät antaa itsestään kuvaa pienen ihmisen asialla olevana puolueena. Nämä puolueet perustelivat hallitukseen osallistumistaan sillä, että vain hallituksessa voidaan vaikuttaa ja että mukana olemalla hallitus saadaan noudattamaan edistyksellistä politiikkaa.

Vanhuspalvelulain kohtalo osoittaa selvästi, että puheet ovat vain puheita ja että kokoomus sanelee hallituksen politiikan. Hallituksessa on 19 ministeriä ja niistä on kokoomuksella vain kuusi. Hallituksessa on enemmistö puolueilla, jotka ennen budjettiriihtä kertoivat vaativansa lakiin sitovan henkilöstömitoituksen. Sen sijaan, että olisivat äänestäneet kokoomuksen nurin, muut puolueet kuitenkin alistuivat kokoomuksen linjaan.

Budjettiriihessä päätettiin, että vanhuspalvelulakiin ei kirjata sitovia henkilöstömitoituksia. Vuoden 2015 alussa annetaan valtioneuvoston asetus, jossa voidaan säätää muun muassa työntekijöiden määrästä suhteessa asiakkaiden määrään ja hoitoisuuteen.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta 6.9.2012

SUOMEN PYSYTTÄVÄ EROSSA NATO-HARJOITUKSESTA

NATO-maat USA, Englanti ja Tanska sekä muodollisesti liittoutumattomat Ruotsi, Sveitsi ja Suomi osallistuvat 27.8 – 6.9. järjestettävään Nordic Air Meet ilmasotaharjoitukseen. Sotaharjoitukseen osallistuu 65 taistelukonetta ja se on toiseksi suurin tänä vuonna Euroopassa järjestettävä harjoitus. Sotaharjoituksessa opetellaan mm. ilmassa tankkaamista ja lentämistä suurissa muodostelmissa, joissa voi olla yhtä aikaa 54 konetta.

Tällaisten operaatioiden harjoitteleminen tähtää selvästi osallistumiseen NATOn suuriin kaukana kotoa toteutettaviin hyökkäyssotiin.

Ruotsin Luulajan ja Vidselin kenttien lisäksi sotaharjoituksessa käytetään Rovaniemen lentokenttää. Näin Suomi yritetään saada taas yhtä askelta lähemmäs NATOa.

Me vastustamme Suomen yhteisiä harjoituksia NATOn kanssa ja vaadimme, että suomalaiset koneet eivät osallistu sotaharjoitukseen ja että Rovaniemen lentokenttää ei anneta sotaharjoituksen käyttöön.

SKP TOIMII TAAS ROVANIEMELLÄ

SKP:n Rovaniemen osasto on parin vuoden hiljaiselon jälkeen käynnistänyt taas toimintansa. 15.7.2012 pidetyssä kokouksessa osaston puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Kulppi-Vartiainen (maria.kulppi@pp.inet.fi) ja sihteeriksi Risto Vartiainen.

Kokouksessa todettiin, että hallituksessa mukana olo on muuttanut vasemmistoliiton kokoomuksen apupuolueeksi. Tätä osoittaa mm. se, että pyynnöistä huolimatta vasemmistoliiton Arhinmäen nimi puuttuu Euroopan 16 vasemmistopuolueen puheenjohtajan allekirjoittamasta vetoomuksesta. Vetoomuksessa mm. kehotetaan kansalaisia ja Euroopan vasemmiston jäsenpuolueita (mm. vasemmistoliittoa) vastustamaan EU:n huippukokouksessa päätettyä talousliittosopimusta.

Tässä tilanteessa kommunisteja ja heidän tavoitteitaan tukevia sitoutumattomia tarvitaan vaaleissa todellisena vasemmistolaisena vaihtoehtona. Siksi SKP osallistuu myös Rovaniemellä kunnallisvaaleihin. Kokouksessa asetettiin jo ensimmäiset ehdokkaat.

KESÄLOMALLE JÄÄNEELTÄ EDUSKUNNALTA TUKI KOKOOMUKSEN POLITIIKALLE

Eduskunnan enemmistö teki juhannuksen alla viimeisessä istunnossaan ennen kesälomaa kaksi merkittävää päätöstä, joilla oikeistolaista kokoomuksen johtamaa linjaa vahvistettiin.

Luottamuslauseäänestyksessä hyväksyttiin hallituksen linjaus kuntaliitoksista. Vaikka aikataulua vähän pidennettiin ja suunnitelmatekstiin lisättiin joitain koristuksia, kysymys on edelleen hallitusohjelmaan kirjatusta kuntien määrän olennaisesta vähentämisestä.

Euroopan vakausmekanismisopimuksen (EVM) hyväksyminen puolestaan merkitsee kymmenien miljoonien eurojen varaamista ulkomaisten pankkien tukemiseen.

Vasemmistoliitosta irtaantunut kahden hengen vasenryhmä äänesti esityksiä vastaan, mutta sekä vasemmistoliitto että sosialidemokraatit olivat oikeistopolitiikan jatkamista ja syventämistä tarkoittavien esitysten takana.

Ministerinä on tietysti mukava olla, mutta ei sen vuoksi saisi millaista hyvänsä politiikkaa olla tukemassa.

Kommunistien kalottikonferenssi

16.-17.6.2012 Tornio

 KONFERENSSIN JULKILAUSUMA

Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen kommunististen puolueiden pohjoisten alueiden organisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet Torniossa 16. ja 17. kesäkuuta 2012. Olemme keskustelleet muun muassa pohjoisten alueiden rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä sekä pohjoisten alueiden kehittämisestä ympäristöä vahingoittamatta ja tuhoamatta paikallisten ihmisten perinteistä elämisen tapaa. Olemme sitä mieltä, että uusliberalistinen politiikka ja kapitalismi tarkoittavat sekä ihmisten että luonnonvarojen yhä enenevää riistämistä.

Pohjoisen luonnon erityinen herkkyys ja haavoittuvuus on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Kaivostoiminnassa on erityisesti huolehdittava läheisten jokien ja järvien puhtaana pysymisestä ja estettävä pölystä ja muista ilmaan joutuvista epäpuhtauksista aiheutuvat haitat ympäristölle ja ihmisille. Kaivosten tuotteet on käsiteltävä ja rikastettava mahdollisimman pitkälle kaivosten läheisyydessä. Tällä tavalla saadaan lisää työmahdollisuuksia alueelle ja rekkaliikenne saadaan mahdollisimman vähäiseksi.

Matkailua on kehitettävä niin, että suurin osa uusista työpaikoista sopii paikallisille ihmisille. Matkailua varten tarvittavat rakennelmat on sovitettava maisemaan niin, että pohjoisen erityinen maisema säilyy mahdollisimman koskemattomana. Matkailijoille tarjottavat palvelukset on suunniteltava ja toteutettava niin, että ympärisölle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Matkailijoiden olisi käytettävä koiravaljakoita ja poroja moottorikelkkojen sijasta.

Öljyn ja kaasun tuottaminen Pohjoisella jäämerellä on vakava uhka ympäristölle. Kylmyys, jäät ja myrskyt tekevät öljyvuotojen hallitseminen erittäin vaikeaksi. Kokemukset osoittavat, että öljyn tuotannossa tapahtuu onnettomuuksia ja vakavia öljypäästöjä. Koska on äärimmäisen vaikeaa taata täysin päästötön tuotanto, öljyn ja kaasun tuotannon turvallisuus pohjoisilla alueilla on otettava erittäin vakavasti. Etusijalla on oltava ihmisten ja ympäristön turvallisuus ja ne on taattava ennen kuin mitään porauksia aloitetaan. On myös tärkeää, että kalastus ja muu merien hyväksi käyttäminen toteutetaan kestävällä tavalla.

Ei Natolle

Olemme huolissamme Naton lisääntyvästä aktiivisuudesta pohjoisilla alueilla ja myös Suomen ja Ruotsin lisääntyvästä yhteistyöstä Naton kanssa. Lisääntyvän sotilaallisen läsnäolon sijasta me vaadimme lisää yhteistyötä kaikkien pohjoisen alueen maiden välille. Yhteistyöllä pohjoisia alueila voidaan kehittää ottaen huomioon erityiset ympäristöolosuhteet ja muut alueen erityispiirteet.

Me pohjoisten alueiden kommunistiset puolueet vastustamme jyrkästi Naton laajentamista uusilla jäsenillä, Naton lisääntyvää aktiivisuutta pohjoisilla alueilla sekä liittoutumattomien maiden, kuten Suomen ja Ruotsin, osallistumista Naton sotaharjoituksiin ja operaatioihin.

Naton uusi ohjelma ja sen alueen ulkopuolelle ulottuva strategia on suunnattu turvamaan USAn ja EUn maailmanlaajuiset tavoitteet. Nato päätti vuonna 2010 Lissabonissa uudesta paljon aikaisempaa hyökkäävämmästä ja laajentumiseen pyrkivämmästä toimintaperiaatteesta. Uuden toimintaperiaatteen mukaan Nato voi käyttää sotilaallista voimaa kaikkialla maailmassa energianlähteille pääsyn turvaamiseksi ja turvaamaan ylikansallisten monopoliyhtiöiden maapallon laajuinen öljyn ja kaasun kauppa. Nato on siten valtava uhka maailman valtioiden demokratialle ja vakaudelle.

Tämä uhka voi kohdistua myös meidän luonnonvaroihimme ja pohjoisten alueiden hyvinvointiin, jos Nato katsoo sen tarpeelliseksi.

Konferenssin johtopäätös on, että kun me kamppailemme tulevaisuutemme ja elämämme hallinnan puolesta, meidän on kamppailtava jatkuvasti rauhan puolesta ja Natoa vastaan.

Vaihtoehto kurjistamiselle

Torniossa kokoontuvat Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin kommunistiset puolueet tukevat ja ovat mukana työntekijöiden kamppailussa sosiaalisten ja demokraattisten oikeuksien, työpaikkojen, julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan puolesta ja samalla leikkauspolitiikkaa ja demokratiaan ja kansojen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Hallitusten sekä EUn ja kansainvälisen valuuttarahaston kaltaisten organisaatioiden uusliberalistinen politiikka, kapitalistinen riisto ja yksityistäminen sekä finanssipääoman ahneus ja voima ovat johtaneet kasvavaan työttömyyteen, köyhyyteen, epävarmuuteen, epätasa-arvoon ja ihmisten ja tuotantovoimien tuhoamiseen.

Tämä koko järjestelmän kriisi nostaa esille kysymyksen vaihtoehdosta kapitalistiselle järjestelmälle ja samalla nostaa esille tarpeen uudenlaisesta kehityksestä ja sosialismin näköalasta. Vain sosialismi voi saada aikaan olosuhteet, joissa sodat voidaan estää ja jossa ei ole satoja miljoonia työttömiä, nälkäisiä ja epävarmuudessa eläviä ihmisiä ja jossa ei tuhota ympäristöä. Tulevaisuus kuuluu sosialismille!

TEHTÄVÄ TÄYSKÄÄNNÖS NATO-TIELLÄ

NATO on aikoinaan perustettu Neuvostoliittoa vastaan ja on edelleen vihamielinen Venäjän suuntaan. Venäjä on tietenkin huolissaan, jos NATO laajenee Suomen kohdalla sen pitkälle maarajalle asti.

Kokoomuslainen presidentti ja pääministeri ja muut poliitikot ovat vakuutelleet, että Suomi ei ole menossa NATOon ja että Venäjällä ei ole mitään syytä huoleen.

Poliitikkojen puheet kaikuvat onttouttaan. Kukaan asioista perillä oleva ei usko vakuutteluja, kun tiedetään, että Suomen koko armeija on muutettu NATO-yhteensopivaksi , että Suomi osallistuu NATOn sotaharjoituksiin ja että Suomi osallistuu NATOn johdolla käytävään sotaan Afganistanissa. Uutena pitkänä askeleena käytännön NATO-liittolaisuuteen ovat puheet ja pitkälle valmistellut suunnitelmat Suomen osallistumisesta NATO-maan Islannin ilmavalvontaan.

Suomen on tehtävä täyskäännös NATO-tiellä ja palattava perinteiseen puolueettomuuspolitiikkaan, josta meillä on hyviä kokemuksia.

SEURATAAN RANSKAA, SOTAJOUKOT POIS AFGANISTANISTA

Ranskan uusi presidentti on ilmoittanut, että Ranska vetää joukkonsa pois Afganistanista jo kuluvan vuoden aikana.

Suomen on seurattava Ranskan esimerkkiä.

Suomen joukkojen merkitys Afganistanissa on vain poliittinen: NATOn johtamaan sotaretkeen osallistumisella halutaan viestiä sitoutumista yhteistyöhön USAn ja NATOn kanssa.

Me vastustamme tällaista sitoutumista ja vaadimme perinteiseen hyväksi osoittautuneeseen puolueettomuuspolitiikkaan palaamista.

Joukkojen kotiuttamisella vältetään suomalaisten kuolonuhrit ja haavoittumiset. Kotiuttamisella saadaan aikaan oikeanlaisen poliittisen viestin lisäksi myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.

KREIKASTA ESIMERKKIÄ

Kreikan vaalit osoittivat selvästi, että kansalaiset eivät hyväksy heitä kuulematta neuvoteltuja suunnitelmia heidän omien elinehtojensa huonontamiseksi pankkien pelastamiseksi. Jo tähän tämän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä kreikkalaisten palkkoja ja eläkkeitä on laskettu ja suuret joukot ihmisiä irtisanottu-

Vaaleissa kommunistinen puolue lisäsi edustajiensa määrän 26 paikkaan ja eurokomentoa vastustanut vasemmistolainen Syriza sai suurvoiton ja 52 paikkaa.

Tervehdimme tätä tulosta ilolla ja pidämme sitä hyvänä esimerkkinä muillekin maille. Kansalaisten on kaadettava heitä kuulematta neuvotellut sopimukset, joilla pankit ja suursijoittajat aiotaan pelastaa kansalaisten verorahoilla.

Toivotamme eurokomentoa vastustavalle Kreikan vasemmistopuolueille mitä parhainta menestystä tulevissa uusissa vaaleissa.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

TYYTYMÄTTÖMÄT TOREILLE

Vappuna marssittiin eri puolilla Eurooppaa leikkauspolitiikkaa ja rahavaltaa vastaan. Vapputilaisuuksiin osallistuneet vastustivat oikeistolaisten hallitusten ja Euroopan unionin politiikkaa, jossa kapitalistisen talouden kriisiin vedoten ajetaan alas työväenliikkeen taistelulla saavutettuja sosiaalisia ja demokraattisia oikeuksia.

Julkisten menojen leikkaaminen väärä vastaus kriisiin. Se vain pahentaa talouden taantumaa ja alistaa kehityksen yhä tiukemmin pankkiirien ja keinottelijoiden valtaan. Me vaadimme, että pankkien ja keinottelijoiden tukemisen sijasta asetetaan etusijalle työllisyys, julkiset palvelut, toimeentuloturva, asumismenojen alentaminen ja demokratian laajentaminen.

SKP:n Lapin piiri on mukana eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja Euroopan vasemmiston kamppailussa leikkauspolitiikkaa ja rahaeliitin valtaa vastaan. Olemme osa Egyptin Tahrir-aukiolta, Espanjan toreilta ja Wall Streetin Occupy-mielenosoituksista alkanutta liikettä, joka kutsuu 12. toukokuuta kansainväliseen toimintapäivään todellisen demokratian puolesta, rahaeliitin valtaa vastaan.

Lapissa toritapahtuma on ainakin Kemissä Täiköntorilla la 12.5. klo 11 – 13.

SKP:n Lapin piiri

LOPPU LEIKKAUSLISTOILLE

Kokoomuksen johtama hallitus jatkaa julkisten palvelujen leikkaamista ja pieni- ja keskituloisiin raskaimmin kohdistuvien verojen ja maksujen kiristämistä.

SDP ja Vasemmistoliitto perustelivat aikoinaan hallitukseen osallistumista sillä, että arvonlisäveron korottaminen estettiin ja että hallituksessa muutenkin voidaan saada aikaan tavallisille ihmisille edullisia päätöksiä. Nyt kuitenkin nähdään, että valtiontalouden menokehykset hyväksyessään puolueet ovat rumasti pettäneet lupauksensa tasaverojen vastustamisesta, kuntien palvelujen turvaamisesta, työttömyyden vähentämisestä ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta.

Valtiontalouden menokehykset leikkaavat kuntien valtionosuuksia noin 580 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus päätti jo viime vuonna vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 100 miljoonaa ja yhteisövero-osuuksia noin 260 miljoonaa euroa.

Rahoitusta leikkaamalla hallitus yrittää pakottaa kunnat rakennemuutokseen, jolla ajetaan alas lähipalveluja, työpaikkoja ja suurin osa kunnista.

Raskaimmin pienituloisiin ja moniin pienyrittäjiin iskevä arvonlisäveron korotus vie kuluttajilta noin 750 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien rahoituksen leikkaaminen johtaa siihen, että yhä useammat kunnat nostavat veroja. Näiden seurauksena pieni- ja keskituloisten verotusta kiristetään moninkertaisesti enemmän kuin suurituloisille tuleva yhteensä noin sadan miljoonan lisävero, joka ei edes koske pääomatuloja.

Sosiaalisten oikeuksien ja demokratian romuttamista vastaan on noussut laajoja joukkoliikkeitä ympäri Eurooppaa. Viimeksi Espanjassa järjestetty yleislakko ja satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset osoittavat, että oikeiston ja rahaeliitin komentoon ei tarvitse alistua. Siksi mekin olemme mukana Espanjasta lähteneessä tyytymättömien toriliikkeessä ja sen kansainvälisessä toimintapäivässä 12. toukokuuta todellisen demokratian puolesta, kurjistamispolitiikkaa ja rahaeliitin valtaa vastaan.

PALVELUITA OHJUSTEN SIJASTA

Hallitus aikoo toteuttaa menokehysriihen jälkeen uusia miljardeissa laskettavia ”talouden sopeuttamistoimia” eli kansalaisille tarkoitettujen palveluiden leikkauksia ja kipeimmin vähävaraisiin kohdistuvien verojen kiristyksiä. Esillä on ollut mm. ruuan arvonlisäveron merkittävä nosto.

Samaan aikaan hallitus hankkii lisää ohjuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Hornet-hävittäjiin päätettiin ostaa lähes 200 miljoonalla eurolla 70 pitkän kantaman ohjusta. Lisäksi valmistellaan 600 Stinger-ohjuksen ostamista 240 miljoonalla. Myös Suomen osallistuminen Nato-johtoiseen Afganistanin sotaan kuluttaa valtavasti rahaa.

Ohjusten ostopäätös on myös yksi askel lisää Naton suuntaan. Hornetithan hankittiin nimenomaan torjunta- ja ilmavalvontatehtäviin, mutta nyt niitä varustetaan järeillä hyökkäysaseilla ja valmistellaan tällä aseistuksella osallistumista kansainvälisiin hyökkäysoperaatioihin Naton ja Yhdysvaltojen johdolla.

Emme hyväksy sitä, että rahaa syydetään aseisiin samaan aikaan kun lapsiperheiden, vanhusten, työttömien ja monien muiden toimeentuloa ja peruspalveluja leikataan.

15.3.2012

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

AVOIN KIRJE VASEMMISTOLIITOLLE

Ilmoitan eroavani vasemmistoliiton jäsenyydestä. Liityn sen sijaan Suomen kommunistiseen puolueeseen. Jatkan Kemin teknisen lautakunnan ympäristöjaoston varajäsenenä SKP:n edustajana.

Olen pettynyt vasemmistoliittoon ja erityisesti sen osallistumiseen kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Vasemmistolainen aate ja politiikka myytiin parin ministeripallin takia.

Hallituksessa on tehty paljon kokoomuksen linjan mukaisia suuria päätöksiä, jotka ovat vastoin vasemmiston perinteisiä tavoitteita. Rahaa on syydetty miljardikaupalla Kreikkaa lainoittaneille saksalaisille ja ranskalaisille pankeille. Kuntia ollaan pakolla liittämässä yhteen. Varuskuntiakin lakkautetaan, jotta rahaa riittäisi uusiin Hornet-hävittäjien NATO-yhteensopiviin pitkän matkan ohjuksiin.

Vasemmistoliitto hehkuttaa ”historiallisesta” työttömyysrahan korotuksesta. Elinkustannusten nousu ja hallituksen huonot päätökset ovat kuitenkin syöneet korotuksen jo nyt kokonaan.

Sikspäk hallitusta voidaankin pitää uutena laihdutusmenetelmänä: leikkausten ja korotusten jälkeen ei ole enää varaa kunnon aterioihin.

5.3.2012

Jari Nyyssölä

EU:N KURISOPIMUS EI RATKAISE KRIISIÄ

EU-maat ovat tehneet talousliitosta uuden sopimuksen, jolla EU-komissiolle ja tuomioistuimelle siirretään olennainen osa jäsenvaltioiden talouspoliittisesta päätösvallasta. EU:lle annetaan valtuudet sakottaa niitä jäsenmaita, jotka eivät täytä EU:n asettamia ehtoja.

Jäsenvaltiot sitoutuivat kirjaamaan lainsäädäntöönsä velvoitteen valtion budjetin tasapainosta. Jäsenvaltioiden on koordinoitava talouspolitiikkaansa ”kilpailukyvyn” ja julkisen talouden tasapainon tavoitteiden mukaisesti. Kaikista merkittävistä muutoksista valtion talouspolitiikassa on neuvoteltava ja sovittava ennalta EU:n puitteissa.

EU:n kurisopimus on uusi askel julkisen talouden, sosiaalisten oikeuksien ja kansallisen itsemääräämisoikeuden alasajossa. Minkäänlaista ratkaisua eurokriisiin sopimus ei tuo. Se johtaa päinvastoin yhä uusiin leikkauslistoihin ja entistä kovempaan autoritaariseen liittovaltioon.

SKP:n Lapin piiri on tässä asiassa samassa rintamassa Euroopan vasemmistopuolueen, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ja muun muassa Euroopan Attacin kanssa. Me olemme jyrkästi sopimusta vastaan.

29.2.2012

SKP:n Lapin piirin piirikomitea

KEMILÄISET PUOLUSTAMAAN TERVEYSPALVELUITA!

Pohjolan Sanomissa on ollut uutisia, joiden mukaan Kemissä suunnitellaan kaupungin terveyspalvelujen siirtämistä yksityiselle Mediverkko yhtymä Oy:lle.

SKP:n Kivikankaan osasto vastustaa tällaisia suunnitelmia. Yksityinen yritys hakee itselleen voittoa eikä mahdollisimman hyvää terveyttä kuntalaisille. Tätä osoittaa sekin, että erittäin rajusti kasvavan Mediverkko-yhtymän liikevoitto oli vuonna 2010 noin 1,6 miljoonaa euroa. Ja lisää tuloa yritetään nyt saada kemiläisiltä.

Lehtiuutisten mukaan yksityinen yritys (Mediverkko Oy) on otettu mukaan yksityistämissuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Kuntia koskevia säädöksiä tasapuolisuudesta ja kilpailuttamisesta kierretään niin, että suunnitelmaa valmistellaan kehittämishankkeena ja viisivuotiseksi ajateltuna kokeiluna. Silloin kilpailuttaminen ei ole tarpeen. Menettely on kovin erikoista ja kunnallisen demokratian vastaista.

Me vaadimme, että Kemin terveyspalvelut on jatkossakin järjestettävä kaupungin omana työnä.

16.2.2012

SKP:n Kivikankaan osasto

TARVITSEMME DEMOKRAATTISEN HYVINVOINTIKUNNAN

Kokoomuslaisen kuntaministerin johdolla valmisteltu esitys kuntien yhdistämisestä merkitsisi raakaa lähipalveluiden, kuntien itsehallinnon ja paikallisen demokratian lopettamista.

Uusien jättikuntien muodostaminen ei tuo mitään helpotusta asukkaiden tarvitsemien palveluiden ja niiden rahoituksen ongelmiin. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusiksi piirtämällä. Käytännössä kuntien yhdistämiset johtaisivat päinvastoin palveluiden saatavuuden huonontumiseen, kun yhä suurempi osa jäljelle jäävistä palveluista keskittyisi ajan kanssa uuden suurkunnan keskukseen.

Kuntatyöryhmän ehdotus johtaisi palveluiden huonontumiseen myös siksi, että tavoitteena on kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentäminen noin 10 prosentilla. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti noin 43 000 työpaikan poistumista. Seurauksena olisi erityisesti naisten työttömyyden lisääntyminen sekä valtion ja kuntien verotulojen merkittävä väheneminen.

Työryhmän ehdottama Kemin ja ainakin neljä muuta kuntaa sisältävä Tornion suurkunta olisi erityisen ongelmallinen siksikin, että Kemin ja Tornion kaupunkikeskusten sovittaminen samaan kuntaan ei mitenkään onnistu ilman väkivaltaista yhdyskuntarakenteiden muuttamista.

Kuntatyöryhmän ehdotus on siksi kiireesti siirrettävä arkistoon ja ryhdyttävä todellisiin toimenpiteisiin kuntien palveluiden ja rahoituksen turvaamiseksi.

15.2.2012

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö

KEMI JA MUUT KUNNAT ON SÄILYTETTÄVÄ ITSENÄISINÄ

Kunnat tuottavat valtaosan ihmisten tarvitsemista palveluista kuten lasten päivähoidosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja erilaisista sosiaalipalveluista. On tärkeää, että palveluita tuottavat yksiköt – kunnat – ovat kohtuullisen kokoisia. Silloin etäisyydet palveluihin pysyvät siedettävinä ja silloin kuntalaiset tuntevat päättäjät ja viranhaltijat ja pystyvät ainakin jonkin verran vaikuttamaan suoraan päätösten tekemiseen ja asioiden hoitamiseen.

Kokoomusministerin tiukassa ohjauksessa toimineen kuntatyöryhmän esitys merkitsisi Kemin osalta suurimmassa vaihtoehdossa Kuivaniemestä Pelloon ulottuvaa ja idässä Rovaniemeen rajoittuvaa suurkuntaa. Sellaisessa kunnassa päätöksenteko ja asioihin vaikuttaminen karkaisi tavallisen kuntalaisen ulottumattomiin.

Lisäksi on otettava huomioon, että kuntatyöryhmän esitysten tarkoitus on siirtää merkittävä osa sosiaali- ja terveysalojen palveluista yksityisten yritysten hoidettaviksi. Silloin kuntalaisten vähäisetkin vaikutusmahdollisuudet häviäisivät kokonaan.

Siksi me vastustamme kuntaliitoksia ja vaadimme nykyisten kuntien toimintamahdollisuuksien turvaamista muun muassa valtionosuuksia suurentamalla ja lisäämällä yritysten ja suurituloisten maksamien kunnallisverojen osuutta.

14.2.2012

SKP:n Kemin eteläinen osasto

Presidentin vaaleissa on valittava pienempi paha

Presidentin vaaleissa on nyt ehdolla kaksi porvaria, joiden välillä valinta saattaa tuntua vaikealta. Meidän valintamme kallistuu kuitenkin Haaviston puolelle, joka on selvästi vähemmän NATO-intoilija kuin Niinistö.

Ja vaikka Niinistö vaalien alla koettaakin esiintyä työväen ystävänä, hän on kuitenkin oikeasti kokoomuslainen ja suurpääoman etujen ahkera ajaja. Tämä näkyi selvästi Niinistön toiminnassa valtiovarainministerinä. Silloin hän ajoi johdonmukaisesti läpi tavallisia ihmisiä koettelevia leikkauksia ja huononnuksia samaan aikaan, kun yrityksille ja rikkaille annettiin helpotuksia ja uusia etuja.

26.1.2012

SKP:n Kemin kaupunkikomitea

Lumityöt ja vanhusten asuminen

SKP:n Kemin eteläinen osasto käsitteli kokouksessaan 19.1.2012 syrjäisempien katujen huonoa aurausta. Esimerkiksi perjantaina 13.1.2012 kotipalvelun auto oli juuttunut Elfintiellä lumeen ja hoitajat joutuivat kahlaamaan paksussa lumessa tien päässä asuvien vanhusten luokse. Tie aurattiin vasta joskus illan suussa.

Kemissä asuu kotonaan useita päivittäistä kotipalvelua tarvitsevia henkilöitä. Kotona asuminen on mahdollista juuri päivittäisen huolenpidon ansiosta. Jos kotipalvelu ei pääse perille tekemättä jääneen aurauksen vuoksi, seurauksena saattaa olla, että kotona asuminen ei enää olekaan mahdollista.

Lisäksi on otettava huomioon, että huonokuntoiset ihmiset saattavat tarvita kiireellisesti ambulanssia. Kriittisiä minuutteja kuluu runsaasti, kun auto ei pääse perille ja paarien kanssa joudutaan tarpomaan paksussa lumessa.

Pyydämme siksi, että  tekninen palvelukeskus ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskus pitävät yhteistyössä huolen siitä, että auraus tehdään vilkkaasti liikennöityjen teiden lisäksi ensi vuorossa niillä teillä, joita pitkin päästään päivittäistä kotisairaanhoitoa tai muuta kotipalvelua tarvitsevien ihmisten luo.

Kemissä 19.1.2012

SKP:n Kemin eteläinen osasto

TERVEYSPALVELUIDEN ON PYSYTTÄVÄ KEMIN KAUPUNGILLA

Pohjolan Sanomissa kerrottiin 16.12. laajasti suunnitelmasta siirtää Kemin terveyspalvelut yksityiselle Mediverkko yhtymä Oy:lle.

SKP:n Kemin eteläinen osasto vastustaa tällaista suunnitelmaa ihan periaatteessa, koska kunnallisen terveydenhoidon ja yksityisen terveysalan yrityksen tavoitteet ovat aivan erilaiset. Yksityisen yrityksen tavoitteena on voiton tuottaminen omistajilleen. Kunnallisen terveydenhoidon tavoitteena ei ole voitto, vaan kuntalaisten mahdollisimman hyvästä terveydestä huolehtiminen muun muassa ennalta ehkäiseväänkin terveydenhoitoon panostamalla.

Pidämme erikoisena ja kunnallisen demokratian vastaisena sitä, että yksityinen yritys (Mediverkko Oy) on otettu mukaan suunnitelman tekemiseen ja yksityistämisen toteuttamiseen. Suunnitelmaa valmistellaan kehittämishankkeena ja viisivuotiseksi ajateltuna kokeiluna. Silloin kilpailuttaminen ei ole tarpeen.

Viisivuotinen kokeilu vaikuttaa kuitenkin pelkältä ensimmäiseltä askeleelta pysyvään ulkoistamiseen siirryttäessä. Ehdotuksen mukaan nykyinen Kemin kaupungin henkilöstö (yli sata henkilöä) siirtyisi Mediverkon palvelukseen. Jos kyse on vain määräaikaisesta kokeilusta, ei tällainen siirtyminen vaikuta järkevältä.

Lehden mukaan Kemin, Keminmaan ja Tervolan kuntien perusturvajohtajat ovat saaneet tehtäväkseen suunnitella kuntien ja Mediverkon yhteisprojektin jatkon ja laajuuden. Näyttää siis siltä, että yksityistämisestä on jo periaatteessa sovittu ja nyt selvitellään sen yksityiskohtia. Tätä ei tietenkään tule hyväksyä, vaan selvittelyssä on oltava mukana myös se – mielestämme ainoa oikea -vaihtoehto, että Kemi jatkaa terveyspalveluiden tuottamista kaupungin omana toimintana.

19.1.2012

SKP:n Kemin eteläinen osasto

PRESIDENTINVAALIT OVAT NATO-VAALIT

Suomessa eduskunnassa olevat puolueet pyrkivät varmistamaan kaiken vallan itselleen. Ne jakavat itselleen puoluetukia ja muita etuisuuksia, joilla ne vaaleissa saavat etulyöntiaseman muihin puolueisiin nähden.

Samaan sarjaan kuuluu laki, jonka mukaan presidentinvaaleissa ehdokkaita saavat asettaa vain eduskunnassa olevat puolueet. Siksi SKP:lla ei ole omaa ehdokasta näissä vaaleissa.

SKP:n Lapin piiri pitää presidentin valinnan tärkeimpänä kriteerinä ehdokkaiden ulkopoliittisia linjauksia ja erityisesti suhtautumista sotilasliitto Naton jäsenyyteen.

Vaalien alla ehdokkaat peittelevät USA- ja NATO-myönteisyyttään. Hyvä lähde todellisten kantojen selvittämiseen on hallitusohjelma. Ohjelmassa pidetään Natoon liittymistä mahdollisena ja korostetaan USA:n olevan Suomen tärkein kumppani.

Kun halutaan varmistaa, että Suomi pysyy pois Natosta, ei siis pidä äänestää ketään hallituksessa olevan puolueen ehdokasta eikä myöskään Natoon liittymisen hyväksyvää Timo Soinia. Naton vastustajien kannattaa siksi vakavasti harkita äänen antamista Paavo Väyryselle.

11.1.2012

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

TYÖLLISTÄMISRAHOJA ON LISÄTTÄVÄ

Uhkaavasta lamasta ja korkeana pysyvästä työttömyydestä huolimatta työllisyysmäärärahoja on leikattu. Valtion ensi vuoden budjetissa määrärahoja leikataan entisestään. Lisäksi luvattu 100 euron korotus perusturvaan maksetaan olemassa olevista leikatuista määrärahoista. Tämä johtaa työllistettävien määrän vähenemiseen.

Tornion Järjestötalolla leikkaukset ovat johtaneet siihen, että Lapin TE-keskus lupaa ensi vuodelle työttömien ruokalaan vain yhden työntekijän entisen kahden sijasta. Tämä johtaa suuriin vaikeuksiin, koska ruokala on auki kuutena päivänä viikossa. Määrärahojen leikkausten lisäksi toisen työntekijän vähentämistä on perusteltu sillä, että hallituksen ohjeiden mukaisesti määrärahat ohjataan yrityksille eikä järjestöille. Näin yritykset saavat lähes ilmaista työvoimaa samaan aikaan, kun puutteellisia yhteiskunnan palveluita täydentävät köyhille ihmisille tarpeelliset järjestöt joutuvat lopettamaan toimintojaan.

SKP:n Tornion osasto vaatii työllisyysmäärärahojen merkittävää lisäämistä ja määrärahojen ohjaamista myös järjestöjen ylläpitämiin hyödyllisiin toimintoihin.

SKP:n Tornion osasto

Eino Koivunen, puheenjohtaja

2011

TARVITAAN TOIMENPITEITÄ TYÖTTÖMYYTTÄ VASTAAN

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan ”tehostaa toimia työttömyyttä vastaan”. Nyt kun kansainvälinen talous taantuu ja lama uhkaa, tehokkaat toimenpiteet työllisyyden kohentamiseksi olisivat erityisesti tarpeen.

Valtion ja kuntien olisi luotava uusia työpaikkoja muuan muassa vanhusten palveluihin ja muille aloille, joissa palveluiden taso on liian heikko. Työpaikkoja saataisiin lisää myös perustamalla tuottavia valtion yhtiöitä sen sijaan, että olemassa olevia valtion omistamia yhtiöitä myydään pilkkahinnalla. Myös kunnat voisivat hoitaa rakentamista ja muita toimintoja omana työnä jatkuvan ulkoistamisen ja yksityistämisen sijasta.

Hallituksen käytännön toimenpiteet ovat hallitusohjelman kirjaukseen nähden vastakkaisia. Hallitus kehuu varanneensa 60 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuuseen. Se on tietysti parempi kuin ei mitään, mutta tarkoittaa käytännössä lähinnä lyhyitä pätkätyöllistämisjaksoja ja kurssittamista.

Samaan aikaan hallitus jatkaa muiden työllisyysmäärärahojen leikkaamista. Tänä vuonna työllisyyden hoitoon on valtion budjetissa 560 miljoonaa, mutta ensi vuoden budjettiin hallitus esittää enää 480 miljoonaa. Laman lähestyessä työllisyyden hoitoon varatut määrärahat siis kokonaisuutena ottaen vähenevät.

Hallitus leikkaa myös merkittävästi kuntien rahoitusta ja se vähentää työpaikkoja kunnissa. Lisäksi niin sanottu valtion tuottavuusohjelma on käytännössä valtion työpaikkojen ja palveluiden karsimisohjelma.

SKP:n Lapin piiri vaatii hallitusta toteuttamaan ohjelmansa kirjauksen tehokkaista toimista työttömyyttä vastaan.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta 28.11.2011

TYÖTTÖMILLE OIKEITA TÖITÄ JA OIKEA PALKKA

Oikeus tehdä työtä ja oikeus ihmisarvoiseen elämään on Suomessa säädetty perustuslaissa. Lakia kuitenkin rikotaan häikäilemättömästi. Työttömiä kohdellaan työvoimatoimistoissa ja sosiaalitoimistoissa ainakin ajoittain ikään kuin heillä ei olisi mitään oikeuksia ja ihmisarvoa. Heitä saatetaan määräillään järjettömille kursseille ja heitä toimitetaan yrityksiin lähes ilmaiseksi työvoimaksi. Työttömälle itselleen näistä harjaantumistöistä maksettava 9 euron korvaus päivässä on lähinnä pilkan tekoa. Monilla se menee jo matkakustannuksiin eikä aina riitäkään.

Vaadimme lainsäädännön ja viranomaisten käytäntöjen muuttamista siten, että kuntien ja valtion on järjestettävä työttömille asiallisia ja asiallisesti palkattuja töitä, jos töitä ei löydy riittävästi yksityiseltä sektorilta. Viranomaisten toimintaa on seurattava ja valvottava niin, että he pitävät toiminnassaan silmällä ennen kaikkea työttömän tai muuten taloudellisessa ahdingossa olevan ihmisen etua.

31.10.2911

SKP:n Kemin eteläinen osasto

TUKI AMMATTILIITTOJEN TAVOITTEILLE

Työnantajat ilmoittivat jo kauan sitten, että keskitettyjen tuloratkaisujen aika on ohi. Sen vuoksi työnantajat tekivät neuvotteluihin tarkoituksella sellaiset esitykset, joita työntekijät eivät voineet hyväksyä.

Työnantajat tulevat käyttämään hyväkseen Kreikan tilannetta ja yleistä sekavaa taloustilannetta kasvattaakseen voittojaan ja painostaakseen työntekijöitä hyväksymään huonot sopimukset. Tätä ei tietenkään tule hyväksyä.

Kunnolliset palkankorotukset kasvattavat kotimaista kysyntää ja tuottavat siten lisää työpaikkoja ja lisää verotuloja kunnille ja valtiolle.

SKP:n Lapin piiri antaa kaiken tukensa ammattiliittojen toiminnalle kunnollisten sopimusten puolesta.

5.10.2011

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

LAPPIIN SAATAVA KUNNOLLINEN JOUKKOLIIKENNE

YLE-uutisten mukaan Suomesta vähenee tänä vuonna lähes 500 linja-autovuoroa. Lapista katoaa parikymmentä valtion tukemaa vuoroa. Linja-autoliiton mukaan muista kuin valtion tukemista vuoroista joudutaan lisäksi lopettamaan toinen mokoma.

Lapissa tämä merkitsee entistään pahenevia ongelmia niille, joilla ei ole omaa autoa. Vähävaraisetkin ihmiset joutuvat ajamaan kalliilla taksikyydeillä tai asioiden hoitaminen käy kokonaan mahdottomaksi. Auton omistajille taas jää entistä vähemmän vaihtoehtoja oma auton käytölle.

Henkilöautojen käytön lisääntyminen on kansantaloudellista tuhlausta ja johtaa luonnonvarojen hupenemiseen. Liikenteen päästöt nopeuttavat kasvihuoneilmiötä ja vaikuttavat muutenkin huonontavasti ilman laatuun.

Kehityksen suunta on kokonaan muutettava. Tarvitaan

– lisää linja-autovuoroja, joita valtio tarvittaessa tukee

– muita julkisen liikenteen muotoja, kuten hinnaltaan edullisia reitti- ja kutsutakseja

– olemassa olevien rautateiden tehokasta hyväksi käyttämistä aloittamalla niillä paikallista liikkumista palveleva kiskobussiliikenne.

Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu vaatimustemme kanssa yhteneviä tavoitteita mm. seuraavasti:

–  Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen.

–  Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen.

–  Liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä.

Linja-autovuorojen lopettamiseen johtava tuen väheneminen on täysin vastakkainen toimenpide hallitusohjelman lupauksille. Vaadimmekin hallitusta tutustumaan omaan ohjelmaansa ja aloittamaan päättäväisesti sen toteuttaminen.

13.9.2011

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

ONKO VASEMMISTO HUIJATTU HALLITUKSEEN

SKP:n Kemin eteläinen osasto käsitteli kokouksessaan 12.9. Kataisen hallituksen ohjelmaa. Todettiin, että ohjelman ensimmäisellä sivulla luvataan kansalaisille kaikkea hyvää. Sen mukaan hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Tasa-arvoisten ja laadukkaiden julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan resurssien riittävyys varmistetaan. Ja niin edelleen.

Kun ohjelman loput 89 sivua käytiin läpi, todettiin, että todellisuus on melko täsmälleen päinvastainen. Ohjelmaan on kirjattu lisääkin kaikenlaista hyvää kansalaisen kannalta, mutta hyvin epämääräisessä muodossa. Enimmäkseen niitä asioita luvataan selvittää. Sen sijaan yrityksille annettavat helpotukset ja kansalaisiin kohdistuvat heikennykset kirjataan täsmällisesti ja niitä on jo päättäväisesti ryhdytty toteuttamaan. Esimerkiksi

–  Valtion menoja vähennetään ja veroja korotetaan niin, että niiden yhteisvaikutus on 2,5 miljardia vuodessa.

–  Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä lasketaan 2 000 euroon.

–  Lakisääteisen sairausvakuutuksen matkakustannusten korvausten matkakohtainen omavastuu korotetaan 14,25 euroon.

–  Kansallinen sosiaali- ja terveyden-huollon kehittämisohjelman ja muun hanketoiminnan rahoitusta vähennetään 5 miljoonaa euroa.

–  Terveyden edistämisen määrärahoja vähennetään 2 miljoonaa euroa.

–  Yritykseen jätettävän pääoman verotusta kevennetään laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin.

Herääkin kysymys ovatko hallitukseen mukaan menneet vasemmistolaiset päässeet lukemaan vain hallitusohjelman ensimmäisen sivun ja uskoneet siihen.

SIETÄMÄTTÖMÄÄN POLITIIKKAAN EI TULE ALISTUA

Kataisen hallitus on jo alkutaipaleellaan ryhtynyt toteuttamaan oikeistolaista politiikkaa hallituksessa mukana olevista vasemmistopuolueiden ministereistä huolimatta. Esimerkiksi entinen ammattiyhdistysliikkeen johtaja puhuu nyt ministerinä ollessaan palkkamaltista. Kuntaministeri taas on pakottamassa kuntia yhteen. Tavoitteena näyttää olevan suurten yksiköiden muodostaminen, joiden toiminnot ja palvelut voidaan yksityistää palveluliiketoiminnan itselleen kaappaavien firmojen kannalta edullisesti. Suurissa kunnissa myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähenevät.

Eurokriisin varjolla kansalaisia kurjistetaan edelleen pankkien ja suuryritysten voittojen turvaamiseksi.

Tällaiseen sietämättömään politiikkaan ei tule alistua. Arabimaissa ja eteläisemmän Euroopan maissa ihmiset ovat jo näyttäneet mallia tyytymättömyyden osoittamisesta ja suurten muutosten aikaan saamisesta.

Lokakuun 15. päivä on julistettu espanjalaisen ”tyytymättömien torit” –liikkeen aloitteesta yleiseurooppalaiseksi toimintapäiväksi yksityistämistä, leikkauksia, irtisanomisia ja muita huononnuksia vastaan.

SKP:n Lapin ja Oulun piirit päättivät yhteisessä seminaarissaan yhtyä eurooppalaisen toimintapäivän 15.10. järjestämiseen ja kutsuvat kaikkia nykyiseen menoon tyytymättömiä mukaan sinä päivänä järjestettäville tyytymättömien toreille.

Kemissä 4.9.2011

SKP:n Lapin piiri

SKP:n Oulun piiri

IRTI EUROKOMENNOSTA

Kokoomuksen Jyrki Kataisen johtaman hallituksen laajassa ohjelmassa luvataan vähän jokaiselle jotain. Lupaukset ovat vain sanoja; konkreettiset päätökset osoittavat muuta.

Sanojen ja tekojen ristiriita näkyy ohjelmassa räikeänä:

–  Tavoitteeksi sanotaan ”maailman osaavin kansa”, mutta koulutuksesta leikataan 300 miljoonaa euroa.

–  Sosiaali- ja terveyspalveluja luvataan parantaa, mutta kunnilta leikataan valtionosuuksia 631 miljoonaa ja yhteisöveroja noin 180 miljoonaa euroa.

–  Työelämän uudistukset haudataan kolmikantaneuvotteluihin.

–  Hiilineutraalia kehitystä ”edistetään” vähentämällä uusiutuvan energian tukea ja alentamalla teollisuuden energiaverot EU-minimiin.

–  Kehitysyhteistyössä ”tavoitellaan” 0,7 % osuutta bruttokansantuotteesta jäädyttämällä määrärahat

Hallituksen ohjelmasta neuvoteltiin viikkoja. Vähän hyväksymisen jälkeen ohjelma kirjoitettiin kuitenkin jo osin uusiksi pääministerin hyväksyessä juhannuksen alla Euro Plus –sopimuksen ja EU-komission ns. maalausunnon.

Suomea koskeva maalausunto edellyttää julkisten menojen lisäleikkauksia, eläkeiän nostamista, kuntarakenteiden muuttamista ja palvelusektorin laajempaa kilpailuttamista.

Sitoutuminen Euro Plus –sopimukseen alistaa hallituksen budjettiratkaisut varsin pitkälle EU-komission kontrolliin. Kovenevaan eurokuriin liittyy Nato-yhteistyön tiivistäminen ja osallistuminen imperialistisiin sotiin, kuten Nato-joukkoihin Afganistanissa.

Näin huono hallitus on mitä pikimmin kaadettava. Jos vasemmistopuolueet eivät älyä lähteä hallituksesta, on kai kansan lähdettävä kaduille hallitusta kaatamaan.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta 17.8.2011

HALLITUSOHJELMA KURJISTAA KUNTIA

Kokoomuksen johtaman hallituksen ohjelma jatkaa erityisesti kuntien menojen leikkaamista, tasaverotuksen lisäämistä ja suuryritysten tukemista. Samalla hallitus sitoutuu EU:n pankkitukiin, yksityistämispolitiikkaan ja ns. pysyvään vakausmekanismiin.

Hallitusohjelman keskeiset lähtökohdat ovat suoraa jatkoa edellisen porvarihallituksen linjalle. Julkisen talouden ”kestävyysvajeen” pääsyynä nähdään ohjelmassa väestön ikääntyminen, vaikka vaje on suurelta osin seurausta suurituloisille ja suuryrityksille annetuista verohelpotuksista, työttömyydestä ja eurokriisistä. Ohjelman virheellisestä lähtökohdasta seuraa hallitusohjelman painottuminen työurien pidentämiseen ja julkisten menojen leikkaamiseen.

Ohjelmaan on kirjattu mm. kunnallisveron ja kiinteistöveron korottaminen. Tähän suuntaan hallitus painostaa kuntia leikkaamalla valtionosuuksia ja alentamalla niiden osuutta yhteisöverojen tuotosta, lupaamalla korvata kuntien tehtävien lisäyksestä aiheutuvista kuluista vain puolet ja kieltäytymällä kuntien veropohjan laajentamisesta pääomatuloihin.

Kuntapolitiikassa Kataisen hallituksen ohjelma merkitseekin merkittävää lähipalvelujen alasajoa, kuntien vähentämistä ja yksityisten palvelumarkkinoiden laajentamista. Ohjelmassa esitettävät tavoitteet eivät vastaa millään tavalla asukkaiden odotuksia, vaan vastaavat lähinnä valtiovarainministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja kauppakamareiden tavoitteita.

Kuntapolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan käytännössä menojen vähentäminen. Toinen keskeinen tavoite on suurkuntien muodostaminen lopettamalla suurin osa nykyisistä kunnista. Kolmantena tavoitteena on ”palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen” eli kilpailuttamisen ja yksityistämisen lisääminen.

Yhdeksi keinoksi painostaa kuntaliitoksiin on ohjelmassa kirjattu kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttaminen osana kuntarakennemuutosta. Kuntia kiristetään myös supistamalla valtion osuutta niiden rahoituksesta ja edellyttämällä, että ne rahoittavat tulevaisuudessa palvelut pääosin kunnallisverolla.

Vaikka hallitusohjelmassa on joitain pieniä myönteisiä asioita, ohjelman päälinja on edellä kuvatulla tavalla sekä kuntapolitiikassa että muillakin aloilla selvästi tavallisen ihmisen etujen vastainen. Siksi hallitukselle on toivotettava mahdollisimman lyhyttä ikää.

6.7.2011

SKP:n Kemin eteläinen osasto

RAUHAN, EDISTYKSEN JA YMPÄRISTÖN PUOLESTA

Arktista aluetta uhkaavat voimat, jotka haluavat riistää aluetta voittoja saadakseen. Näitä voimia ovat EU, NATO ja ylikansalliset yhtiöt. Kun tämä kolmikko pyrkii hallitsemaan maapallon luonnonvaroja, ne rikkovat surutta kaikkia sääntöjä. Tätä todistavat heidän Irakissa, Afganistanissa ja Libyassa käymänsä sodat sekä Meksikonlahden ympäristökatastrofi.

Arktisella alueella on suuria käyttämättömiä energia- ja mineraalivaroja ja suuria ympäristöriskejä niitä käyttöön otettaessa. Barentsinmeri on esimerkiksi tärkeä alue turskan aikuiseksi kasvamiselle. Kaikki muutokset ympäristössä voivat olla vaarallisia turskalle ja voivat johtaa tuhansien ihmisten elämisen mahdollisuuksien menettämiseen.

Tällä alueella on tärkeä strateginen sotilaallinen merkitys EU:lle ja NATOlle, kun ne pyrkivät hallitsemaan pohjoisia kuljetusreittejä ja luonnonvaroja. Siksi NATO järjestää jatkuvasti sotaharjoituksia Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla.

Siksi me Pohjoiskalottialueella toimivat kommunistiset puolueet vaadimme pohjoisten sotaharjoitusten sekä herkästi haavoittuvan Barentsin alueen öljyn ja mineraalien etsinnän ja hyväksikäytön täydellistä pysäyttämistä. Barentsinmeren olisi kuuluttava vain kalastajille ja merenkulkijoille.

Pajalassa 19.6.2011

Norjan kommunistinen puolue (NKP)

Ruotsin kommunistinen puolue (RKP)

Suomen kommunistinen puolue (SKP)

Suomen kommunistinen työväenpuolue (KTP)

Venäjän federaation kommunistinen puolue (VFKP)

VALION ON PALAUTETTAVA LAITTOMASTI PURETUT TYÖSUHTEET 

Valio on purkanut vapun alla Pitäjänmäen keskusvaraston naispuolisen luottamusmiehen työsuhteen esittämättä sille edes mitään yksilöityjä perusteita. Tämä on jo toinen luottamusmiehen irtisanominen Valiolla lyhyen ajan sisällä.

SKP:n Lapin piiri tukee Helsingin Meijeri- ja juustotyöväen ammattiosasto 36:n ja Elintarviketyöläisten liiton toimintaa työsuhteen palauttamiseksi ja vaatii Valion johtoa perumaan laittomat irtisanomiset. Luottamusmiesten irtisanominen on hyökkäys myös heidän edustamiaan työntekijöitä ja koko työsopimusjärjestelmää vastaan.

SKP:n Lapin piiri kehottaa irtisanomisia vastustavia henkilöitä lähettämään asiasta viestiä Valiolle. Viestin voi lähettää osoitteessa http://www.valiorikkootyolakeja.com. Samassa osoitteessa on lisää yksityiskohtausta tietoa tilanteesta.

23.5.2011

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

KOULUJEN RYHMÄKOKOJA ON PIENENNETTÄVÄ

Opetusministeriön mukaan Kemin koulujen alaluokkien ryhmäkoot ovat maan suurimpia. Kemissä keskimääräinen ryhmäkoko oli viime vuonna 23 oppilasta, kun maan keskiarvo oli noin 19.

Kemin nykyiset päättäjät näyttävät jatkavan suurien luokkien linjaa. Koulutuslautakunnan 2.5.2011 olleen kokouksen pöytäkirjan mukaan lautakunta hyväksyi lasten vanhempien vetoomuksesta huolimatta yksimielisesti ylisuuret ensimmäiset luokat. Syksyllä alkavissa luokissa on pienimmilläänkin 23 oppilasta. Takajärven ja Syväkankaan ekaluokilla on 27 lasta ja Karihaarassa ja Sauvosaaressa 26 lasta. Koivuharjun ja Hepolan koulujen ensimmäisille luokille tulee 25 lasta.

Tällaiset ryhmät ovat aivan liian suuria. Meidän mielestämme kahdella ensimmäisellä luokalla saisi olla enintään 16 oppilasta ja alakoulun muilla luokilla enintään 20 oppilasta. Nämä rajat olisi kirjattava myös lakiin ja niiden rikkomisesta pitäisi tulla päättäjille rangaistus.

Ongelmia lisää integroitu opetus, jossa myös erityisoppilaat ovat mukana tavallisissa luokissa. Integroitu opetus on hyvä asia, mutta tällaisen opetuksen kunnollinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että pienissäkin luokissa on riittävästi avustajia niin, että kaikkien oppilaiden tarpeet tulevat otetuksi huomioon.

Vaadimme, että Kemi käyttää omaa rahaa sekä valtiolta tänä vuonna saamansa 202 800 euron avustuksen erityisesti alimpien luokkien ryhmäkokojen merkittävään pienentämiseen ja avustajien palkkaamiseen.

12.5.2011

SKP:n Kemin eteläisen osaston kokous

RIKKOOKO KEMI HOITOTAKUUN?

SKP:n Kemin eteläinen osasto on kuukausikokouksessaan käsitellyt kunnallisia palveluja. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen että Kemissä on erityisen vaikeaa saada terveyskeskuksesta lääkäripalveluja. Vaikka ajoittain on ollut resurssipula, erittäin suuri puute on myös tavassa jakaa lääkäriaikoja.

Kun on mahdollista soittaa vain yhden aamupäivän aikana kuukaudessa varatakseen ajan, on selvää että valtaosa soittajista ei koskaan kirjaudu hoidon tarvitsijoiksi. Muuna aikana soittavia ihmisiä ei oteta edes jonottamaan aikoja. Näin ollen laki päästä hoitoon kuuden kuukauden sisällä ei toteudu, koska ihmiset eivät pääse edes jonoon. Julkisuuteen Kemi voi väittää noudattavansa lakia, koska ihmiset eivät joudu (pääse) jonottamaan pitkiä aikoja.

On sairauksia, jotka eivät oirehdi niin yhtäkkisesti, että tarvitsisi päivystyspalveluja, ja kuntalaiset itse tunnistanevat jotain olevan vinossa, kun ottavat yhteyttä terveyskeskukseen. Kemin terveyskeskuskäytäntö jättää suuria ihmismääriä heitteille, eivätkä he koskaan tule tietoon.

SKP:n Kemin eteläinen osasto vaatii muutosta niin, että hoitotakuu toteutuu myös Kemissä.

PERUSSUOMALAISET EIVÄT OLE VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaa on selvästi tehty Soinin ministeriuraa ajatellen. Se ei ole protestiohjelma eikä raju vaatimus politiikan suunnan muuttamisesta.

Ei eväitä peruspalveluiden eikä perusturvan parantamiseen

Ohjelmassa kuvaillaan laajasti monia ongelmia erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Siinä arvostellaan jyrkästikin peruspalvelujen heikentämistä, maksujen korotuksia ja ns. tilaaja-tuottaja –mallia. Vaaliohjelmassa ei kuitenkaan esitetä mitään konkreettista valtion rahoitusosuuden lisäämisestä kuntien palvelujen turvaamiseksi. Siinä ei oteta kantaa palvelujen yksityistämistä vastaan vaan tyydytään epämääräiseen toteamukseen, että niitä ”ei tule merkittävästi ulkoistaa yksityiselle sektorille”. ”Kaavamaisia menoleikkauksiin” suhtaudutaan torjuvasti, mutta toisaalta pidetään tarpeellisena ”arvokeskustelua” siitä, mitkä palvelut kuuluvat yhteiskunnan ja mitkä yksilöiden vastuulle.

Vaaliohjelmassa todetaan tarve parantaa perusturvaa, mutta ei esitetä yhtään ainoaa lukua siitä, paljonko perusturvaa pitäisi nostaa tai paljonko sosiaaliturvaan tarvitaan lisää rahaa. Sen sijaan ohjelma painottaa työttömyysturvan ”kannustavuuden” ja ”vastikkeellisuuden” lisäämistä.

Yli puolet kunnista lopettamislistalla

Perussuomalaiset vaativat laajaa kuntien yhdistämistä. Kuntarakenteen pitäisi ohjelman mukaan vastata suunnilleen 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että yli puolet kunnista, noin 200 kuntaa lopetettaisiin.

SKP:n äänestäminen on todellinen protesti nykymenolle

Perussuomalaisten vaaliohjelmalla voi pyrkiä vaalien jälkeen hallitukseen – etenkin kun Soini ilmoitti jo ohjelman julkistamistilaisuudessa, että se on vain paperi ja käytäntö voi olla toinen. Tällä ohjelmalla ei tehdä politiikan suunnanmuutosta. Ei siis ihme, että perussuomalaiset näyttävät kelpaavan kokoomukselle seuraavaan hallitukseen pehmentämään leikkauspolitiikan aiheuttamaa tyytymättömyyttä.

Joissain yksityiskohdissa Soini ja kumppanit voivat ehkä tehdä ”vihreät” eli olla valmiita osallistumaan huonoa politiikkaa tekevään hallitukseen, kunhan saavat tehdä symbolista politiikkaa äänestämällä jossain asiassa toisin – esimerkiksi vastustamalla EU-jäsenyyden kirjaamista perustuslakiin. Siis pelin politiikkaa.

Onneksi vaaleissa voi esittää myös todellisen protestin. SKP:lle annetuista äänistä tietää varmasti, että niitä ei käytetä nykyisen politiikan jatkamiseen. SKP:n vaaliohjelmasta ”Kenkää rahaeliitille!” ja sen rinnalla julkaistusta ”Meillä keittää!”-vihkosta löytyy vaihtoehto, joka Perussuomalaisten ohjelmasta puuttuu.

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta 14.3.2011

SKP VAATII KUNNON PERUSTURVAA

Noin 700 000 suomalaista elää Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Työttömyys, köyhyys ja toimeentulon epävarmuus varjostavat yhä useampien arkea ja korostavat perusturvan parantamisen tarvetta.

Siksi SKP:n Lapin piiri haluaa nostaa esille SKP:n viiden kohdan aloitteen perusturvasta:

1. Taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 100 euroon kuukaudessa.

3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1 500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.

4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.

5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa.

Perusturvauudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta, palauttamalla työnantajien kela-maksu, palauttamalla varallisuusvero suurille omaisuuksille sekä verottamalla pörssikauppaa. Työnantajien työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut on porrastettava niin, että suurten ja pääomavaltaisten yritysten osuus näistä maksuista kasvaa ja pienyrittäjien verotus kevenee. Uudistuksen yhteydessä kunnille verotettavan tulon alarajan nostamisesta aiheutuva verotulojen menetys korvataan saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.

1.3.2011

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

SYNNYTYSOSASTO ON SÄILYTETTÄVÄ KEMISSÄ

Sosiaali- ja terveysministeriön hatusta vetämä raja vähintään tuhannesta synnytyksestä vuodessa uhkaa johtaa Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston sulkemiseen.

Ministeriön linjaus on johdonmukaista jatkoa maan nykyisen ja edellisten hallitusten palveluiden karsimiseen ja keskittämiseen tähtäävälle politiikalle. Valtion omilla toimenpiteillä ja kuntien avustuksia pienentämällä on saatu aikaan kauppojen, postien, koulujen, kirjastojen, terveysasemien, lasten päiväkotien ja monien muiden tarpeellisten palveluiden joukkomittainen lopettaminen. Erityisen haitallista tämä on Lapissa, jossa matkat ovat pitkät ja julkisen liikenteen palvelut vähäisiä.

Synnytysosaston sulkeminen ei merkitse vain tarpeellisen palvelun siirtymistä yli sadan kilometrin päähän. Sulkeminen uhkaa suorastaan äitien ja syntyvien vauvojen henkeä. Länsi-Pohjan sairaalassa kuolleena syntyneiden tai ensimmäisen viikon aikana kuolleiden osuus kaikista syntyneistä on vain 0,38 prosenttia, kun vastaava osuus matkalla syntyneistä on 4,5 prosenttia eli lähes 12 kertaa suurempi. Ja vaikka vauva ei autoon syntyisikään, pitkät matkat aiheuttaisivat äidille, vauvalle, isälle ja muille läheisille monenlaista hankaluutta ja ylimääräisiä kustannuksiakin.

Kemin kommunistit vaativat synnytysosaston säilyttämistä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Yhtä lailla kaikkien muidenkin palveluiden karsiminen on lopetettava. Linjana on oltava ihmisten tarvitsemien palveluiden parantaminen ja lisääminen eikä niiden huonontaminen.

Kemissä 1.3.2011

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö

Raideliikennettä on kehitettävä eikä supistettava. Kemijärven asema on säilytettävä

VR ilmoitti viime joulukuussa, että Kemijärven rautatieasemalta lopetetaan lipputoimisto ja muut aseman asiakkaille tärkeät palvelut. Ratkaisu tarkoittaa sitä, että asemasta tulee ns. kylmä asema, josta matkustaja ei tulevaisuudessa saa tarvitsemiaan palveluja.

Kaikki VR:n asiakkaat eivät osta junalippuja Internetin kautta jo siitäkin syystä, että kaikilla ei edes ole nettiyhteyksiä. Junasta lipun ostava matkustaja ei saa istumapaikkaa ja saattaa jäädä ilman paikkaa etelämpänä, kun juna täyttyy. Lisäksi ihmisten seisottaminen ulkona suljetun aseman vieressä ennen junan lähtöä on matkustajien kiusaamista.

Ratkaisu on matkustajien kannalta kestämätön ja osoittaa, että VR ei ole luopunut ajatuksesta yöjunaliikenteen lopettamisesta Kemijärvelle. Tuntuu siltä, että VR:n toimenpiteet ovat kosto siitä, että se joutui kansalaisliikkeen painostuksesta aloittamaan uudelleen yöjunaliikenteen Kemijärvelle.

Raideliikenne on sekä ympäristön että matkustajien kannalta paras vaihtoehto. Siksi raideliikennettä on kaikin tavoin kehitettävä eikä suinkaan ryhdyttävä sulkemaan toimivia ja tarpeellisia asemia.

SKP:n Lapin piiri

Työvaliokunnan kokous 1.2.2011

Loppu sotaintoilulle

Puolustusministeri Jyri Häkämies haikaili joitain aikoja sitten tiedotusvälineissä EU:n valmiusjoukoille ja siellä mukana oleville suomalaisille sotilaille jotain asiallista tekemistä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että Häkämies toivoo hyökättävän jonnekin, koska näköpiirissä ei ole hyökkäystä mitään EU-maata vastaan.

Meidän mielestämme ei ole mitään järkeä lähteä hyökkäyssotaan siksi, että armeijalle saataisiin jotain tekemistä. Eikä hyökkäyksiin tietenkään pidä muutenkaan olla lähtemässä.

Uusien hyökkäyksien suunnittelun sijasta Suomen on palautettava joukkonsa kohtiin NATO-johtoisesta Afganistan-operaatiosta.

12.1.2011 SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

KATAISEN KESTÄVYYSVAJE ON HARHAUTUSTA

Valtiovarainministeriö julkisti äskettäin arvion julkisen talouden ”kestävyysvajeesta”. Sen mukaan 10 miljardin kestävyysvajeen tasapainottaminen edellyttää ensi vaalikaudella 6 miljardin menoleikkauksia tai veronkorotuksia sekä 4 miljardin edestä ”rakenteellisia uudistuksia”, kuten työurien pidentämistä.

Ministeriön yksinkertaistettuihin arvioihin sisältyy ilmiselvästi paljon poliittista mielipidemuokkausta ja pyrkimystä käyttää talouskriisiä hyväksi kokoomuslaisen valtiovarainministeriön poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

Meitä pelotellaan sillä, että tietyllä tavalla laskettu ”kestävyysvaje” on nousemassa 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Monissa EU-maissa vastaava ”kestävyysvaje” on kuitenkin 10 – 15 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kestävyysvajeen kasvattaminen tai pienentäminen riippuu poliittisista valinnoista, jotka vaikuttavat esimerkiksi julkisen sektorin työpaikkojen määrään, verotukseen ja eläkerahastojen varojen käyttöön. Hallitus on itse kasvattanut tätä vajetta mm. työnantajien kela-maksujen poistamisella, suurituloisten verohelpotuksilla ja pankkien tukemisella.

Hallituksen oikeistolainen linja näkyy myös eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymisenä. Vähävaraisimpia sortavaa linjaa aiotaan jatkaa muuttamalla terveydenhoitajalla käynti maksulliseksi.

Valtion ja kuntien menojen leikkaaminen merkitsee useimmissa tapauksissa työpaikkojen vähentämistä. Ministeriön suositukset voivat siten jopa pahentaa kestävyysvajetta. Leikkaamisen sijasta pitäisikin päinvastoin ryhtyä uudelleen laajentamaan työtä ja tuloja tuovaa valtion ja kuntien toimintaa.

Julkisista menoista löytyy kuitenkin yksi suuri leikkaamisen mahdollisuus: armeijan jatkuvasti kasvavat asevarustelumenot ja NATO-johtoisiin seikkailuihin osallistuminen Afganistanissa ja muissakin maissa.

Julkisen talouden rahoitusta on vahvistettava poistamalla edes osa suurten tulojen, pääomatulojen ja suurten yhtiöiden saamista verohelpotuksista. Niiden verotusta on jo pidempään kevennetty niin, että Suomessa rikkaiden verotus on selvästi EU-maiden keskitasoa lievempää. Jos erilaisten pääomaverojen osuus olisi Suomessa edes samaa tasoa kuin EU-maissa keskimäärin, kertyisi verotuloja 4 – 5 miljardia euroa vuodessa nykyistä enemmän. Palauttamalla pörssikaupalle edes pieni puolen prosentin varainsiirtovero, kertyisi siitäkin nykyoloissa noin miljardin verotulot vuodessa.

16.12.2010

SKP:n Lapin piirin piirikomitea

SKP:n Lapin piiri vaatii: Itsenäiset kunnat ja niille kunnolliset toimintaedellytykset

Viime vuosina Suomessa on tehty useita kuntien yhdistämisiä ja lisää on valmisteilla. Lapissakin Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta on jo yhdistetty ja parhaillaan keskustellaan muidenkin kuntien yhdistämisestä.

Lapissa kunnat ovat muuhun Suomeen verrattuna valtavan kokoisia, joten yhdistämiselle on vielä vähemmän perusteita kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi nykyinen Rovaniemi on pinta-alaltaan melkein entisen Uudenmaan läänin kokoinen ja Inarin kunnan pinta-ala on melkein kaksi kertaa entinen Uudenmaan lääni. Uudenmaan läänissä oli 39 kuntaa. Melkein kymmenen Uudenmaan läänin kokoisessa Lapissa on tällä hetkellä vain 21 kuntaa.

Kuntalaisten kannalta asiat hoituvat sitä paremmin mitä pienemmissä yksiköissä ja mitä lähempänä kuntalaisia heitä koskevat päätökset tehdään ja palvelut tuotetaan. Siksi kuntia on ennemminkin jaettava pienemmiksi kuin yhdistettävä entistäkin suuremmiksi yksiköiksi.

Kuntia ajaa yhdistymään maan hallitusten viime vuosikymmenien aikana johdonmukaisesti noudattama politiikka. Aikaisemmin valtion hoitamia tehtäviä on siirretty kunnille samaan aikaan, kun valtion avustuksia kunnille on pienennetty. Taloudellisessa ahdingossa jotkut kunnat on pakolla ajettu yhteen. Toisaalta yhdistymisiä on tehty perusteetta osana suurien yksiköiden autuutta ylistävää muotivirtausta.

Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiri vaatii:
 Kuntien yhdistämisen sijasta on pyrittävä mahdollisimman pieniin, lähellä kuntalaisia toimiviin yksiköihin. Tarvittaessa nykyisiä kuntia on jaettava pienemmiksi tai kuntien osille on annettava itsenäistä päätösvaltaa kuntalaisia lähellä olevissa asioissa.
 Kuntajaon muutosten on aina perustuttava asukkaiden enemmistön kantaan. Muutosehdotuksesta on järjestettävä kunnallinen kansanäänestys ja muutokselle on saatava selvän enemmistön tuki erikseen kaikissa muutoksen kohteena olevissa kunnissa tai kunnan osissa.
 Kunnille on turvattava riittävät tulot tarpeellisten terveys-, sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja muiden palveluiden järjestämiseen. Valtion avustukset kunnille on nostettava aikaisemmille tasoille. Verolakeja on muutettava niin, että suuria tuloja ja yritysten voittoja ja pääomia verotetaan selvästi nykyistä enemmän. Tuloista ja yritysten voitoista perittävän veron on oltava kunnallisessakin verotuksessa progressiivista. Pienimmät palkkatulot ja muut yksittäisten henkilöiden tulot on vapautettava kunnallisverosta.

9.10.2010, SKP:n Lapin piiri

SOTAPOLITIIKAN SIJASTA TYÖLLISYYTTÄ JA PERUSTURVAA

Hallituksen esitys valtion ensi vuoden budjetiksi kuvastaa porvareiden piittaamattomuutta tavallisten ihmisten, erityisesti työttömien ja vähävaraisten tarpeista. Hallituksen oikeistolainen linja kurjistaa erityisesti Lappia, jossa työttömyys on jatkuvasti muuta maata pahempi.

Hallituspuolueet yrittävät johtaa ihmisiä harhaan väittämällä, että ne eivät ole tee leikkauslistoja. Hallitus ei niitä suoraan teekään, koska leikkaukset on ulkoistettu kunnille. Budjettiesityksellä nimittäin painostetaan kuntia leikkaamaan palveluja supistamalla valtion rahoitusosuutta. Näin heikennetään erityisesti naisten asemaa ja aiheutetaan peruspalvelujen siirtymistä yksityiselle bisnekselle.

Oikeistolaisen budjettilinjan epäoikeudenmukaisuus ilmenee räikeästi myös verolinjauksissa. Pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien välillisten verojen osuutta lisätään samaan aikaan kun hyvätuloisille ja suuryrityksille jaetaan verohelpotuksia.

Budjettiehdotuksen linjauksia on muutettava ja valtion ja kuntien työpaikkoja on lisättävä, koska yksityinen sektori ei kanna vastuuta työllisyydestä. Kuntien palveluihin on ohjattava lisää rahaa nostamalla valtionosuuksia tuntuvasti ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin.

Ei NATOlle ja asevarustelulle

Armeijan varustaminen Nato-tarpeisiin on hallitukselle tärkeämpää kuin huolenpito ihmisten perusturvasta, työllisyydestä, julkisista palveluista ja ympäristönsuojelusta. Hallitus esittää asehankintoihin ensi vuodelle entistä enemmän rahaa, yhteensä yli 756 miljoonaa euroa. Kaikkiaan budjettiesitys sisältää 1,865 miljardin tilausvaltuudet lähivuosien asehankintoihin.

Historia on osoittanut, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen on aina saanut aikaan suurta tuhoa ja kärsimyksiä. Puolueettomuus on osoittautunut Suomen kaltaiselle pienelle maalle oikeaksi vaihtoehdoksi. Siksi NATO-jäsenyys ei ole Suomelle mikään harkinnan arvoinen vaihtoehto, vaan kerta kaikkiaan hylättävä hanke.

Kemiläiset kommunistit mukana eduskuntavaaleissa

Kommunistit ovat omilla vaihtoehdoillaan mukana ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleissa. SKP:n Kemin eteläinen osasto päätti kokouksessaan 31.8.2010 esittää ehdokkaiksi jäseniään Tapio Siirilä (diplomi-insinööri), Aarre Stålnacke (kiinteistönhuoltaja) ja Kerstin Tuomala (psykologi).

Kemin eteläinen osasto, 31.8.2010

Jo riittää Lapin riisto!

Monia työntekijöitä on kohdannut viime vuosina ankeat ajat yritysten ilmoittaessa yksi toisensa perään sulkevansa tehtaansa Lapissa. SKP:n Lapin piiri pitää kehitystä tuomittavana ja vetoaakin yrityksiin sekä kehottaa ihmisiä boikotoimaan kyseisten yritysten tuotteita.
Viimeisimpänä Hartwall ilmoitti sulkevansa Torniossa Lapin Kullan tehtaan. Lapin Kulta on tunnettu Lappilainen brändi eikä sen valmistusta voi jatkaa Lahdessa. Uusien korvaavien työpaikkojen luominen ei ole riittävä teko ja sen toteutuminen on myös epätodennäköistä työttömyyslukujen jatkuvasti kasvaessa muutoinkin. Ensimmäinen toimenpide on tehtaiden säilyttäminen Lapissa, ei alistuminen tämänkaltaisille päätöksille ja uusien työpaikkojen etsiminen. Haluamme myös muistuttaa, että Lapin Kullan valmistus Torniossa on ollut kannattavaa ja tehtaan lopetus vaikuttaa paitsi Lapin Kullan valmistuksessa työskentelevien ihmisten työpaikkaan niin välillisesti myös esimerkiksi logistiikkayritysten mahdollisuuteen toimia alueella.

SKP:n Lapin läänin piirikomitea, 8.11.2009

Porvaristo haluaa bisnesajattelun markkinakaupunkia

Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset, kilpailuttaminen ja yksityistäminen myllertävät suomalaista hyvinvointimallia, jossa kunnilla on ollut keskeinen osuus yleisten, jokaiselle kuuluvien perusoikeuksien ja palvelujen toteuttamisessa.
Kemin kommunistien kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Erkki Pekkinen korostaa, että syksyn kuntavaaleissa kamppaillaan tulevaisuuden suunnasta: onko huomispäivän Kemi julkisten palvelujen hyvinvointikaupunki vai bisnesajattelun markkinakaupunki?

Kokoomus yksityistää

Vaalien lähestyessä puolueet ovat jälleen lupaamassa paljon. Ratkaisevaa ovat silti teot ja aikomukset. Näistä saa kattavan kuvan seuraamalla kemiläisten kuntaehdokkaiden vaalikonevastauksia vaikkapa Yleisradion nettisivuilta.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Pasanen olisi valmis yksityistämään muun muassa terveys- ja vanhustenhoidon, lasten päivähoidon, kaavoittamisen ja erikoissairaanhoidon. Pasasen mukaan kilpailuttamalla saadaan palveluihin ”lisätehoja”.
Keskustan Jouko Juntunen haluaa myös samoilla tavoilla ”parantaa” palvelujen tuotantoa. Juntunen vähentäisi kuntatyöpaikkoja rutkasti. Hänen mukaansa kaupungin tehtävänä ei ole työllistää, ja Kemin kaupungilla on tällä hetkellä noin 20 prosenttia liikaa työntekijöitä.

Julkiset palvelut pelastettava

Erkki Pekkinen muistuttaa, että eduskuntapuolueet ovat yksimielisesti hyväksyneet puitelain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jolla karsitaan lähipalveluja, lisätään kilpailuttamista ja laajennetaan yksityistämistä.
— Kunnista ollaan nyt tekemässä eräänlaisia yrityksiä, jotka järjestävät palveluja markkinaehtoisesti tai toimivat vain palvelun tilaajina yksityisiltä markkinoilta, sanoo Pekkinen.
Tämä voi olla arkea myös Kemissä. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk) myöntää Ylen nettisivuilla, että Kemissä ollaan menossa tilaaja-tuottaja-malliin, jolloin kunta ei tuota kaikkea itse. Myös palveluseteleiden käytöllä pyritään laajentamaan yksityisiä markkinoita.
Suomen kommunistinen puolue haluaa päinvastoin pelastaa julkiset lähipalvelut ja kehittää kuntien palveluja vastavoimana kapitalistisille markkinavoimille. Tavoitteena ovat myös kuntien työntekijöiden aseman parantaminen, kunnallisverotuksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Ydinvoimala naapurikuntaan?

Kemissä vaalien alla keskustelua herättää myös ydinvoiman lisärakentaminen, sillä naapurikunta Simo ajaa aktiivisesti ydinvoimalan saamista paikkakunnalle. Kemin porvaripuolueet kannattavat hanketta työllisyyden ja elinkeinoelämän nimissä, demariehdokkaiden kannat puolestaan vaihtelevat. Esimerkiksi demareiden valtuustojohtaja Ritva Aheinen pitää naapurikunnan ydinvoimalahanketta myös Kemin kannalta hyvänä asiana.
Erkki Pekkisen mukaan SKP.n kanta on selkeä.
— Ei ydinvoimalaa naapurikuntaan. Emme tarvitse lämmitettyjä katuja, vaan riittävän perusturvan jokaiselle kemiläiselle, sanoo Pekkinen. (MK)

Erkki Pekkinen, 10.10.2008

Suensaaren vanhainkodin tilanne hälyttävä esimerkki resurssipulasta

Julkisuuteen tulleet tiedot Tornion Suensaaren vanhainkodin resurssipulasta ovat hälyttävä osoitus siitä, mihin vanhustenpalvelujen henkilöstön riittämätön määrä on johtanut. Suomen kommunistisen puolueen Lapin läänin piirin vuosikokouksen mielestä ammattijärjestö on ollut oikealla asialla nostaessaan esille resurssipulasta johtuvat epäinhimilliset olosuhteet.

SKP:n piirikokous vaatii Tornion kaupungin päättäjiltä välittömiä toimia pätevän henkilöstön ja määrärahojen lisäämiseksi Suensaaren vanhainkodissa. On pöyristyttävää, että Tornion johtajat puuhaavat katujen lämmittämistä samaan aikaan kun vanhuksia jätetään heitteille.

Piirikokous muistuttaa siitä, että vastaavia ongelmia esiintyy myös monissa muissa kunnissa. Vanhustenpalvelujen turvaamiseksi on lisättävä kuntien valtionosuuksia, joita on useina vuosina leikattu.

Kuntien palvelumaksuja ei saa korottaa

Eduskunnassa käsittelyssä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottaminen uhkaa vaikeuttaa entisestään eläkeläisten, lapsiperheiden, työttömien ja muiden pienituloisten asemaa. Maksujen korotukset eivät tuo kunnille yhtään lisää resursseja palveluihin, koska valtiovalta leikkaa kuntien rahoista yhtä paljon kuin maksujen korotuksilla kerätään. Porvarihallitus teettää näin kunnanvaltuustoilla likaisen työn, jolla palvelujen tarvitsijat laitetaan maksamaan rikkaille valtionverotuksessa jaetut helpotukset.

SKP:n piirikokous haastaa kaikki Lapin kuntien valtuutetut vastustamaan terveyskeskus-, päivähoito- ja muiden palvelumaksujen korottamista.

SKP mukana vaaleissa entistä useammassa kunnassa

SKP osallistuu syksyllä kunnallisvaaleihin Lapissa entistä useammassa kunnassa. Ehdokkaita asetetaan muun muassa Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa ja Utsjoella.

SKP:n omien listojen tarvetta vaaleissa korostaa kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutuminen kuntapuitelain toteuttamiseen, joka heikentää lähipalveluja ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Samat puolueet ovat vastuussa myös kuntien rahoituksen leikkaamisesta, josta ne ovat päättäneet hallituksessa ollessaan.

SKP:n Lapin läänin piirin puheenjohtajaksi valittiin Eino Koivunen Torniosta, varapuheenjohtajaksi Kaarina Pistokoski-Tikkala Kemistä ja piirisihteeriksi Risto Vartiainen Rovaniemeltä.

SKP:n Lapin läänin piirin vuosikokous 10.5.2008 Tornion Järjestötalolla

Kemijärven tehdas pelastettava

Valtion on Stora Enson suuromistajana estettävä Kemijärven sellutehtaan lopettaminen. SKP:n Lapin läänin piirijärjestön mielestä ei ole mitään perusteita kieltäytyä kä yttämästä sitä valtaa, joka valtiolla yhtiön omistajana on.

Valtiolla on vastuu aluepolitiikasta ja Lapin työllisyyden turvaamisesta. On myös otettava harkintaan se vaihtoehto, että sellaiset puunjalostusyhtiöt, jotka lakkauttavat kannattavia tehtaita otetaan kokonaisuudessaan valtion hallintaan ja siten turvataan työpaikat ja pohjoisten alueiden kehitys. Sellutehtaan toiminnan jatkamisella turvataan myös lappilaisen puun käyttö Lapissa.

SKP:n Lapin läänin piirikomitea, 16.1.2008

JAKO UUSIKSI!

Hyvä juhlayleisö, hyvät toverit!

Epätasa-arvo ja väkivalta vallitsevat maailmassa, jossa markkinatalous on päivän sana vallanpitäjien suussa. Imperialistiset valtiot ryöstävät öljyä, eikä ihmishenki, luonto, elämä ole suuressakaan arvossa. Irania uhataan asevoimin, uhataan hyökätä ydinlaitoksiin, joista saasteen seurauksena tulee sairauksia ja epämuodostumia vuosiksi ja vuosisadoiksi eteenpäin.

Miksi presidenttimme puhuu terrorismin vastaisesta sodasta ikään kuin hyväksyen sen, miksi emme kuule ulkoministerimme selkeää vastalausetta? Suurimmat rosvot seisovat torilla ja huutavat: ottakaa varas kiinni! Vallanpitäjämme tietävät missä se rosvo on, mutta eivät sano sitä, koska liittoutuvat rosvojen kanssa.

Me sanomme: epätasa-arvo on ihmisten tekoa. Se, että toiset ovat ökyrikkaita ja toiset näkevät nälkää, on poliittisten päätösten seurausta. Se on ihmisten tekoa. Ihmiset voivat myös muuttaa sen yhdessä. Me vaadimme jakoa uusiksi.

Työ luo vaurautta ja se vauraus on käytettävä elämän turvaamiseksi, ei sen tuhoamiseksi. Valtiolla on ylijäämää, silti se ei tue kuntia riittävästi. Ennen lamaa kunnat saivat valtion tukea palveluihinsa keskimäärin 44 % ja nyt sama luku on 24 %. Samaan aikaan myös kuntien osuus yhteisöveroista on pudotettu puoleen.

Sairaaloissa on liian vähän henkilökuntaa puhumattakaan vanhainkodista ja vuodeosastoista. Toisaalta ei ole riittävästi avopalveluja takaamaan laadukasta vanhuutta omassa kodissa tai terveyttä kuntalaisille. Lapset kouluissa ja päivähoidossa ovat liian suurissa ryhmissä, lasten ruoasta tingitään. Työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset joutuvat selviämään parilla – kolmella sadalla eurolla kuukaudessa ja he joutuvat hakemaan apua monelta luukulta yllättäviin menoihin. Samalla toiset saavat optioita ja osinkoja, joista nämä eivät joudu maksamaan veroja juuri ollenkaan. Niin sanottu kuntauudistus ei ole vastaus tähän.

Kun työväenliike oli vahvoilla sodan jälkeen, luotiin monta hyvää tuloeroja tasoittavaa mekanismia yhteiskuntaan: työ- ja eläke-, lapsilisä- ja sairausvakuutusjärjestelmät, lasten päivähoito- ja kansanterveyslait.

Me kommunistit olemme sitä mieltä, että kaiken työn ja tuotannon täytyy palvella ihmiselämää. Siksi vaadimme, että Suomi ei panisi tulojaan hyökkäysaseisiin ja sotaharjoituksiin valmiusjoukoissa Nato-maiden kanssa. Yleinen asevelvollisuus ja oman maan puolustaminen on aivan eri asia.

Vaadimme minimipalkaksi 1300 euroa kuussa, verovapautta alle 1000 euron kuukausituloihin ja minimiperusturvaksi 800 euroa kuukaudessa. Vaadimme julkisten palvelujen kehittämistä, suoritustason virkojen lisäämistä, kuuden tunnin työpäivää ja 30 tunnin viikkotyöaikaa ansiotasoa alentamatta. Vaadimme töiden ja tulojen, sekä myös vapaa-ajan jakamista riittäväksi kaikille. Viimeisten vuosikymmenten aikana työn tuottavuus on moninkertaistunut. Kenelle sen hyödyt ovat menneet?

Vaadimme puhdasta luontoa, panostamista uusiin puhtaampiin energiamuotoihin, rautatieliikenteen kehittämistä ja työturvallisuutta kaikille.

Meillä on toivo. Näemme uusjakoa toteutettavan Venezuelassa, Boliviassa ja monessa muussa latinalaisen Amerikan maassa. Tämä kehitys on monen kymmenen vuoden ja monien kansalaisliikkeiden työn tulos.

Toivomme hyvää vaalitulosta, mutta työmme ei lopu siihen. Jonain päivänä ihmiset ottavat asiat omiin käsiinsä ja toteuttavat uuden ja oikeudenmukaisemman jaon. Taistelu jatkuu.

Tukekaamme ja auttakaamme toisiamme tässä taistelussa.

Kerstin Tuomala SKP:n vaalijuhlassa 24.2.2007