Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2017

LAPPIIN TOIMIVA JOUKKOLIIKENNE

Lapissa on joukkoliikenteen järjestämisessä jouduttu jatkuvaa huonontumista aiheuttavaan kierteeseen. Kun juna- ja linja-autoyhteyksiä on vähän ja niitä on vielä jatkuvasti vähennetty, varsinkin monet maaseudulla asuvat ovat joutuneet pakosta hankkimaan oman auton. Tämä vähentää joukkoliikenteen käyttämistä ja saa aikaan yhä uusia linjojen lakkautuksia ja yhä useamman on hankittava oma auto tai muutettava asutuskeskuksiin.

Yksityisautoilu aiheuttaa onnettomuuksia, saastuttaa ympäristöä ja vaikuttaa ilmaston muuttumiseen. Matkailukausina tietkin ruuhkautuvat. Oman auton hankkiminen ja käyttäminen on lisäksi kallista. Jos autoa ei pysty hankkimaan tai ajamaan, edessä voi olla pakollinen muuttaminen vuosikymmenien aikana rakkaaksi tulleesta kodista asutuskeskukseen. Sellainen saattaa romahduttaa taloudenkin, kun entistä kotitaloa ei saa myydyksi tai siitä saatava hinta on sietämättömän alhainen.

Tähän jatkuvaa huonontumista aiheuttavaan kierteeseen on saatava muutos. Valtion ja kuntien on yhteisesti luotava Lapin asujaimistoa palveleva paikallisjunien, linja-autojen ja kohtuuhintaisten reittitaksien liikenneverkko, jonka avulla asukkaat pystyvät suoriutumaan tarpeellisista matkoistaan ilman omankin auton käyttämistä.

22.6.2017

SKP:n Lapin piirin työvaliokunta

Mainokset

SAASTUTTAJAT MAKSAMAAN

Hallitus esittää lisätalousarviossaan ympäristöministeriölle viittä miljoonaa euroa Nivalassa toimineen ja viimeksi konkurssin tehneen kanadalaisyhtiön omistaman Hituran nikkelikaivoksen ympäristövahinkojen torjuntaan. Tämänkin jälkeen veronmaksajien rahoja tarvitaan lisää Kalajoen pilaantumisen estämiseksi. Vastaavia esimerkkejä on muitakin, niistä tunnetuimpana tähän mennessä eniten verorahoja syönyt Talvivaara.

Toisen ongelman muodostavat edelleen toiminnassa olevat yhtiöt, jotka erilaisilla tempuilla väistelevät ympäristöä koskevia velvoitteitaan. Esimerkiksi SSAB (aikaisemmin Rautaruukki) aikoo saattaa Kolarin Rautuvaaran 80 hehtaarin rikastehiekka-alueen ja 12 hehtaarin sivukivialueen ympäristön kannalta haitattomaksi vasta ensi vuonna, vaikka kaivostoiminta Rautuvaarassa loppui jo vuonna 1996. Kemijärven lopetetun sellutehtaan jätelampi odottaa jo seitsemättä vuotta aluehallintoviraston päätöksen mukaisia Stora Enson toimenpiteitä.

Lainsäädäntöä ja viranomaisten käytäntöjä on muutettava niin, että taloudellista toimintaa harjoittavat yhtiöt joutuvat oikeasti vastaamaan toimintansa seurauksista. Yhtiöiden on talletettava erityiseen rahastoon niin suuret vakuussummat, että niillä pystytään maksamaan tarvittavat välittömät toimenpiteet ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Rahoilla pitää myös voida hoitaa suljettujen kaivosten nopea saattaminen ympäristölle haitattomiksi, jos kaivosyhtiö ei sitä tee konkurssin tai muun syyn vuoksi.