Valtakunnan hallitus on hirttäytymässä omiin, mahdottomiksi osoittautuneisiin lupauksiinsa valtion talouden tasapainoon saattamisesta. Maailmantalouden elpyminen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta on auttanut hallitusta pyrkimyksessään, mutta samalla hallitus on tässä ”Suomen kuntoonsaattamisen” pakkomielteessään sälyttänyt julkistalouden taakankantovastuita koko ajan enemmän kunnille.
Pitkäaikainen trendi kuntien valtionosuuksien hitaasta alasajosta on jatkunut myös nykyisellä hallituskaudella. Tästä myös Rovaniemi joutuu kärsimään. Työttömät on hallituksen linjauksen mukaan saatava pois työttömyystilastoista vaikka väkisin. Rovaniemen kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömyydestä niin sanottua Kela-sakkoa lähes puolta veroprosenttia vastaava eurosumman. Jo nämä hallituksen kuntia kohtaan suunnatut kiristämistoimet veisivät suurimman osan nyt kaupungin valmistelutahon esittämästä kuntaveron korotuksesta.
Kuntavero – lievästä progressiosta huolimatta – syö kuntalaisten ostovoimaa kaikilla tulotasoilla. Pitkän palkankorotusten nollalinjan jälkeen vaivalla saadut varovaiset palkankorotukset imuroitaisiin kuntaveron korotuksella kuntien kautta tasapainottamaan valtion tason julkistaloutta, jonka tasapaino-ongelmat ovat aivan toisen laiset, kuin usein mainitut väestön ikääntyminen, pitkäaikaissairaat, pitkäaikaistyöttömät tai mitkään muutkaan tulonsiirtoja elämänsä edellytyksiin tarvitsevat kansalaisryhmät.
1980-luvulla Suomeen rantautuneen uusliberalistisen talousfilosofian mukaisesti on hyvinvointiyhteiskuntaan oleellisesti kuuluvaa, kohtuullisen kattavaa ja kestävää verotuspohjaa karsittu ja kavennettu. On rapautettu valtion talous, ajettu kunnat jatkuvaan ahdinkoon ja ennenkaikkea kuntalaiset kustantamaan enenevässä määrin itse kukainenkin omat hoiva- ym. palvelut nousevien kuntaverojen ja asiakasmaksujen muodossa.
Rovaniemen velkaantuneisuusaste on alle maan kuntien keskiarvon, ja korkokulut ovat hyvin maltilliset. Talouden tärkeä indikaattori, vuosikate, oli kaupungin viime vuoden tilinpäätöksessä tasoa, joka riitti poistoihin ja investointeihin. Tilanne tässä katsannossa ei ole ainakaan hälyttävä.
Kaupungin veroprosentti sensijaan on reilusti yli maan kuntien keskiarvon. Ottaen huomioon ettei yhden prosentin veron korotus tuo kaupungin verotulojen kassaan vastaavan suuruista eurosummaa, nähdäksemme veron korotuksella olisi kokonaisuuden kannalta negatiivinen vaikutus. Näin myös jo pelkästään imagosyistä.
Näillä perusteilla Suomen kommunistien puolueen Rovaniemen osasto vastustaa veron korotusta, ja kannattaa pakollisten investointien rahoitusta siirretyllä verolla eli lainalla. Kaupungin suhteellisen alhainen velkaantumisaste ei muodosta ennustettavissa olevassa tulvaisuudessa minkäänlaista uhkaa kaupungin kyvylle selviytyä lakimäärisistä velvoitteistaan kuntalaisia kohtaan.
22,5,2018
SKP:n Rovaniemen osasto